National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
The significant water management issues and the work program in Kymijoki-Gulf of Finland river basin district 2028 – 2033
No full textVesienhoidon tavoitteena on laajan yhteistyön avulla säilyttää vesien hyvä tila sekä parantaa vesien tilaa siellä, missä se on päässyt heikentymään. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Neljännen suunnittelukierroksen aikana päivitetään vuonna 2021 hyväksytyt, vesienhoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen. Antamalla palautetta voit vaikuttaa siihen, miten oman alueesi vesistöt, rannikkovedet ja pohjavedet sekä niiden tilaan vaikuttavat toiminnot otetaan suunnittelussa huomioon. Työohjelma ja aikataulu ovat samat kaikilla vesienhoitoalueilla. Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja suunnittelun alueellinen organisointi vaihtelevat eri vesienhoitoalueilla. Tässä asiakirjassa käsitellään keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen järvien, jokien, rannikkovesien ja pohjavesien tilan parantamiseen.ei tietoa saavutettavuudest
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 : aseellisen taistelun luonne
Get PDFVenäjän vuodesta 2014 käymä hyökkäyssota laajeni merkittävästi Venäjän aloitettua 24. helmikuuta 2022 laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Tässä työpaperissa arvioimme sitä, minkälainen käsitys aseellisen taistelun piirteistä Venäjän yleisesikunta-akatemian sotilasstrategisen tutkimuskeskuksen tutkijoilla oli Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuussa 2022. Työpaperissa esitetään tulkinta, jonka mukaan Venäjän yleisesikunta-akatemian sotilasstrategisen tutkimuskeskuksen kirjoituksissa ilmenevät aseellisen taistelun piirteet ilmenevät Venäjän asevoimien toteuttamassa laajamittaisessa hyökkäyksessä.
Toisessa luvussa osoitetaan aseellisen taistelun -käsitteen keskeinen asema venäläisessä sotatieteessä virallisten määritelmien pohjalta. Kolmannessa luvussa muodostetaan yhdeksän luokkaa, jotka kuvaavat aseellisen taistelun luonteenpiirteitä rajatussa artikkeliaineistossa. Neljännessä luvussa luodaan alustava määritelmä puolustushaarojen välisen joukkoryhmittymän -käsitteelle artikkeliaineiston pohjalta. Lopuksi arvioidaan aseellisen taistelun luonnetta kuvaavien luokkien soveltuvuutta Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyksen käsitteellistämiselle.Russia’s war of aggression against Ukraine since 2014 expanded significantly when Russia started its large-scale military invasion on the 24th of February 2022. In this working paper, we examine the conception of armed struggle held by influential authors affiliated with the Centre for Military and Strategic Studies of the General Staff Academy before February 2022. This working paper argues that looking at the conception of armed struggle can provide explanatory ground for understanding Russia’s implementation of its military invasion.
The second chapter clarifies the centrality of the concept of armed struggle in Russian military science based on official encyclopedias’ definitions. In the third chapter, we create nine classes based on the analysed articles evaluating the characteristics of armed struggle. In the fourth chapter, we present a working definition for the concept of interbranch group of forces based on the source material. Finally, we evaluate the suitability of the formed classes describing the characteristics of armed struggle in conceptualising Russia’s large-scale invasion started in February 2022.ei tietoa saavutettavuudest
VT 18 Parantaminen Petäjäveden taajaman kohdalla : Aluevaraussuunnitelma
No full textValtatie 18 on valtakunnallisesti tärkeä poikittaisliikenteen väylä, joka palvelee sekä pitkämatkaista, seudullista ja paikallista liikennettä. Aluevaraussuunnitelman tieosuuden paikallinen merkitys korostuu, sillä suunnittelualueella valtatie 18 halkaisee Petäjäveden keskustaajaman vaikuttaen kaikkiin liikennemuotoihin ja keskustan sisäisiin yhteyksiin.
Suunnittelualue sijaitsee Petäjävedellä keskustaajaman alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Se alkaa valtateiden 18 ja 23 liittymäalueesta ja päättyy taajaman pohjoispuolella Kuivasmäentien (yhdystie 6271) liittymään. Valtatie 18 on kyseisellä alueella yksikaistainen ja valtateiden erkanemiskohdassa on tulppaliittymä.
Petäjäveden taajamaan ja sen läheisyyteen on tehty vuonna 2008 aluevaraussuunnitelma valtateille 18 ja 23 välille Petäjäveden kiertoliittymä ja Halkokankaantie. Suunnitelma-alueeseen kuului myös valtatie 18 valtateiden liittymästä yhdystien 16603 (Rantatie) liittymään. Selvityksessä esitettiin valtateiden liittymään vaihtoehtoina joko kiertoliittymää tai kanavoitua liittymää.
Vuonna 2018 on valmistunut ”Valtateiden 18 ja 23 kehittämisselvitys Jyväskylä – Keuruu”, jossa on tarkasteltu valtatietä 23 välillä Jyväskylä – Keuruu ja valtatie 18 välillä Jyväskylä – Petäjävesi. Liittymään, jossa valtatiet erkanevat Petäjäveden kohdalla, esitetään selvityksessä kanavointia ja pääsuunnan erotettua oikealle kääntymiskaistaa. Lisäksi selvityksessä esitetään uuden jalankulku- ja pyöräily-yhteyden rakentamista valtateiden suuntaisesti Petäjäveden kohdalle.
Petäjäveden taajamassa on valtatien molemmin puolin tarve päivittää asemakaavoja tulevan maankäytön tarpeisiin paremmin soveltuvaksi. Osa ajantasaisista asemakaavoista on hyväksytty 50-luvun loppupuolella eivätkä kaikki kaavamerkinnät vastaa enää tämän päivän maankäytön tarpeita. Tämän aluevaraussuunnitelman kanssa yhtäaikaisesti on ollut käynnissä sekä korttelin 43 kaavatyö että Alangon asuinalueeseen rajautuvan vanhan rautatiealueen muuttaminen asuin- ja viheralueiksi.
Tämä aluevaraussuunnitelma on laadittu asemakaavoituksen tueksi ja osaselvitykseksi. Hankkeen suunnittelua voidaan jatkaa aikanaan tiesuunnitelman laatimisella, kun tien sijainti ja vaikutukset on riittävästi ratkaistu oikeusvaikutteisessa asemakaavassa.ei tietoa saavutettavuudest
Metsäalan korkeakoulutuksen kehittäminen ja tehostaminen -pilottihanke metsäteknologisesta koulutuksesta
No full textSelvityshankkeessa kartoitettiin metsäalan työnantajaorganisaatioille sekä korkeakoulutuksen järjestäjille, eli ammattikorkeakouluille ja yliopistoille, suunnatuin haastatteluin rekrytoitujen metsätoimihenkilöiden osaamistarpeita ja havaittuja osaamispuutteita
When the Dam Burst : Perspectives on Genre and Tellability in Testimonies of Rape
Get PDFIn 2017, the #MeToo movement called attention to the prevalence of sexual violence in all corners of the world, including the Swedish-speaking parts of Finland. A feminist campaign titled Dammen brister published 950 testimonies of sexual harassment and assault that had occurred within the minority, while the call published with the campaign demanded the silence around sexual violence to be broken. Beyond merely breaking a silence, however, the testimonies provide personal insight into the experience of this violence, a valuable aspect that this thesis argues is often overlooked. The campaign does not merely call attention to the problem but also provides knowledge that can broaden our understanding of it. By starting from a folkloristic assumption of a connection between the form, content, and meaning of stories, this thesis moves to consider how these stories are presented. The thesis seeks to provide insight into the social and cultural context that frame and inform how rape is narrated and experienced.
The aim of this thesis is to study how women narrate stories of rape within the campaign, and hence, it focuses on 360 testimonies describing experiences of rape. The breadth of the scope of the campaign meant that a variety of different experiences of rape are presented among the testimonies, conveying the diversity of possible experiences as well as the ambiguity that can surround an experience of rape. Through using a method of close reading and listening, the thesis stays close to the material and proceeds from the ways in which the writers narrate and construct meaning from their experiences. By proceeding from the assumption of tellability as depending on the audience’s ability to hear the stories in the intended way, the Dammen brister campaign is perceived as a space of increased tellability, as it represented a place in which writers could share with the assumption of being believed and validated, rather than questioned and blamed. The concepts of genre and positioning provide theoretical insight into how various narrative structures and strategies are used to convey certain meanings, as well as how the tellable space of Dammen brister allowed the writers to deviate from and challenge narrative expectations, telling both little and a lot.
This thesis provides important insight into the variety of ways in which raped women can narrate their experiences. As a subject that can be difficult to tell, it is argued to be crucial to allow those victimized space to narrate as little or as much as they find necessary in that time and space without requiring them to adhere to a specific structure or discourse. Such understanding of the narration of rape would increase tellability of the subject and hence allow women to interpret and recreate their experiences in their own voice. Thus, this thesis contributes to making women’s own stories of rape to be rendered hearable and respected.Hösten 2017 uppmärksammade MeToo-rörelsen förekomsten av sexuellt våld i alla hörn av världen, inklusive de svenskspråkiga delarna av Finland. En feministisk kampanj med namnet Dammen brister publicerade 950 vittnesmål om sexuella trakasserier och övergrepp som hade upplevts inom minoriteten, medan uppropet som publicerades i samband med kampanjen krävde att tystnaden kring sexuellt våld skulle brytas. Utöver brytandet av tystnaden ger vittnesmålen även en inblick i upplevelsen av våldet, en viktig aspekt som denna avhandling hävdar att det ofta bortses från. Kampanjen uppmärksammar inte bara problemet, utan ger också kunskap som kan bredda vår förståelse av det. Med en folkloristisk utgångspunkt, som förutsätter ett samband mellan berättelsers form, innehåll och mening, undersöker avhandlingen hur berättelserna presenteras. Därigenom ämnar avhandlingen ge insikt i de sociala och kulturella sammanhang som ramar in och informerar om hur våldtäkt berättas och upplevs.
Avhandlingens syfte är att studera hur kvinnor berättar om våldtäkt inom kampanjen, och fokuserar därför på 360 vittnesmål som beskriver upplevelser av våldtäkt. Kampanjens räckvidd innebär att många olika erfarenheter av våldtäkt presenteras bland vittnesmålen, vilket förmedlar mångfalden av möjliga erfarenheter samt den tvetydighet som kan omge en upplevelse av våldtäkt. Med metoderna närläsning och lyssnande håller avhandlingen sig nära materialet, och utgår från skribenternas sätt att berätta och skapa mening från sina erfarenheter. Genom att utgå från en uppfattning om berättbarhet (eng. tellability) som avhängigt publikens förmåga att höra berättelsen på det avsedda sättet, uppfattas kampanjen som en plats med ökad berättbarhet, eftersom den erbjöd skribenterna en plats där de kunde dela sina upplevelser med antagandet om att de skulle bli trodda och validerade, snarare än ifrågasatta och anklagade. Begreppen genre och positionering ger teoretisk insikt i hur olika berättarstrukturer och strategier används för att förmedla vissa betydelser, samt hur det berättbara utrymmet i Dammen brister tillät skribenterna att avvika från och utmana narrativa förväntningar.
Denna avhandling ger insikt i de olika sätt våldtagna kvinnor kan berätta sina erfarenheter. Som ett svårt ämne att berätta om, hävdas det vara avgörande att låta de utsatta få utrymme att berätta så lite eller så mycket som de vid det tillfället anser nödvändigt, utan att kräva att de följer en specifik struktur eller diskurs. En sådan förståelse av berättandet om våldtäkt skulle öka ämnets berättbarhet och därmed ge kvinnor möjlighet att tolka och återskapa upplevelsen på eget sätt. Därav bidrar denna avhandling till att göra kvinnors egna berättelser om våldtäkt hörbara och respekterade.ei tietoa saavutettavuudest
Prevention of domestic violence through the right to health
Get PDFEstimates for women experiencing domestic violence are high. According to estimates by the WHO, one third of all ever-married women will face domestic violence during their lifetime. The nature of violence within domestic units is difficult to define and differs from other types of violence. Domestic violence further includes several types of behaviours, that have long been unrecognised in international law. There are now several instruments under international law to protect women against violence. The aim of this the thesis is to answer if the right to health may contribute to the existing prevention of domestic violence.
There are several factors that affect the health of individuals and different groups face different barriers regarding health. Violence against women has been identified as a critical health issue. Its impact on women’s health has not received sufficient attention or prevention. Case law on domestic violence confirms the State responsibility to provide protection from such violence. Women’s rights related to health tend to focus on maternal care, conflict related violence or violence connected to sexual orientation or gender. However, domestic violence is the most common type of violence of the gender-based violence against women and causes long-term effects on health. Insufficient State responses to prevent domestic violence leave women in a particularly vulnerable position, especially with regard to the social structures that exacerbate the situation of victims of violence. Addressing violence against women as a public health issue creates more opportunities to act against the violations than solely addressing them as human rights violations. A public health approach incorporates several different approaches to the problem and focuses on solving health problems to benefit as many people as possible. One of the key solutions to violence against women within a public health approach is primary prevention.
Case law will be used to define the positive State obligations in cases of violence between individuals. The prevention of domestic violence will be discussed in relation to the preventive measure derived from the right to health, focusing on the European Social Charter. By discussing and comparing the state obligations created by the Istanbul Convention and the European Social Charter, the aim is to describe the relationship between domestic violence and women's health and to examine the extent of preventive obligations. The implementation of preventive obligations in Finland will then be discussed, as well as the estimated costs of domestic violence. The implementation of preventive measures in Finland, together with on comments and conclusions by international organisation, will demonstrate how the prevention of domestic violence could benefit from better implementation of the right to health
