National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Vastakumouksellisen sodankäynnin taktiikan kirjoituskulttuuri Suomessa vuosina 2000–2021
Get PDFTämä tutkimus käsittelee vastakumouksellisen sodankäynnin kirjoituskulttuurin kehitystä Suomessa vuosien 2000–2021 aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaisia vastakumouksellisen sodankäynnin taktiikan kirjoituksia Suomessa julkaistiin tutkitulla ajanjaksolla, ketä niiden kirjoittajat olivat, mikä oli niiden sanoma, minkälaista intertekstuaalisuutta niissä ilmeni ja miten kirjoituskulttuuri kehittyi tällä ajanjaksolla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sen päätutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä ja se toteutettiin hermeneuttisella tutkimusstrategialla. Tutkimusongelmaa tarkasteltiin vastakumouksellisen sodankäynnin taktiikoiden ilmentymisen näkökulmasta, eli miten kirjoitusten objekteina toimivat vastakumoukselliset taktiikat ilmenivät kirjoituksissa. Tutkimus rajattiin ajallisesti vuosien 2000 ja 2021 välillä julkaistuihin kirjoituksiin. Kirjoitukset saivat olla niin sotilas- kuin siviilialalta, ja ne voitiin olla julkaistu kirjoina, tutkimuksina, opinnäytetöinä, artikkeleina ja painettuina uutisina. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin sosiaalisen median kirjoitukset, blogitekstit ja muut vain verkossa julkaistut teokset. Kaiken lähdemateriaalin tuli olla julkaistu suomen kielellä. Tutkittavan aineiston muodostivat löydetyt 73 rajausten mukaista teosta, jotka olivat pääasiassa Sotilasaikakausilehden, Kylkirauta -lehden ja Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemia teoksia. Tutkimuksessa havaittiin, että vuosien 2000–2021 välillä julkaistiin vain vähän vastakumouksellisen sodankäynnin taktiikkaa sisältäviä teoksia. Aihetta sivuavia teoksia julkaistiin kattavasti halki koko ajanjakson, määrän ollessa koholla vuosina 2007, 2011 ja 2021, mutta suoraan aiheen taktiikkaa käsiteltiin vain viidessä teoksessa, joten määrää ei voida pitää suurena. Tyypillinen tuona aikana julkaistu aiheen teos oli sotilaan kirjoittama artikkeli sotilasalan julkaisussa, joka sivusi aiheen taktiikkaa ja jonka pääteemana oli kriisinhallinta erityisesti Afganistanissa, siellä käytetyt menetelmät ja sieltä saadut kokemukset erilaisten näkökulmien kautta tarkasteltuna. Vain kahdessa teoksessa havaittiin suoraa teosten välistä intertekstuaalisuutta, joten se oli käytännössä olematonta, eikä se ollut merkittävä tekijä kirjoituskulttuurin muodostumisessa. Kirjoituskulttuuri kehittyi valittuna aikana kansainvälisten konfliktien ja sieltä saatujen kokemusten tahtiin. Afganistanin sota sekä Malin konflikti ja suomalaisten niistä saamat kriisinhallinnan kokemukset ja käytetyt vastakumouksellisen sodankäynnin taktiikat olivat merkittävässä osassa kirjoituskulttuuria. Tämän vuoksi se myös hiipui konfliktien rauhoittuessa, suomalaisten kriisinhallintaoperaatioiden päättyessä ja vastakumouksellisen sodankäynnin siirtyessä taka-alalle länsimaisessa sotataidollisessa keskustelussa
Sotilaslentäjien kaularangan lihasvoiman mittaamiseen tarkoitetun isometrisen voimamittarin reliabiliteetti
Get PDFSotilaslentäjä työskentelee hyvin uniikissa toimintaympäristössä. Teknologian kehitys ja nykyaikaisen taistelukentän vaatimukset asettavat sotilaslentäjän alttiiksi sekä fyysiselle että henkiselle kuormitukselle. Nykyaikaiset hävittäjät mahdollistavat suurien kiihtyvyysvoimien syntymisen hyvin lyhyessäkin ajassa. Kiihtyvyysvoimat altistavat sotilaslentäjien tukirangat erilaisille vammoille ja oireiluille. Niskan ja alaselän alueen oireet ovatkin hyvin yleisiä sotilaslentäjien keskuudessa. Kaularangan rappeumamuutokset ovat tietyiltä osin määritelty sotilaslentäjien ammattitaudiksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sotilaslentäjien kaularankojen isometrisen voiman mittaamiseen suunnitellun mittalaitekokonaisuuden reliabiliteetti eli toistettavuus. Reliabiliteettia tarkasteltiin vertaamalla toisiinsa saman testaajan eri testikertojen välisiä sekä kahden eri mittaajan välisiä testituloksia. Tutkimukseen osallistui 41 vapaaehtoista Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa. Koehenkilöt osallistuivat testausviikon aikana kahteen tai kolmeen mittaustapahtumaan, joissa he suorittivat kaularangan isometrisiä lihasvoimatestejä eteen-, taakse- ja sivutaivutus (oikealle ja vasemmalle) suuntiin istuma-asennossa. Tilastollisena menetelmänä käytettiin intra-class correlation -menetelmää (ICC). Mittauslaitekokonaisuus osoitti liikesuunnasta riippuen hyvästä erinomaiseen toistettavuutta saman mittaajan eri mittauskertojen välillä (ICC=0.79-0.90). Kahden eri mittaajaan mittausten välillä laite osoitti liikesuunnasta riippuen kohtalaisesta hyvään toistettavuutta (ICC=0.58-0.84). Tämän tutkimuksen perusteella mittauslaitekokonaisuus vaikuttaa toistettavuudeltaan toimivalta mittarilta kaularangan isometrisen voiman mittaamiseen. Kuitenkin mittaustuloksissa esiintyneen vaihtelun seurauksena mittauslaitekokonaisuus ja mittaustapahtuma vaativat lisätutkimusta. Tulevissa tutkimuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota mittauslaitekokonaisuuden yksilökohtaiseen sopivuuteen sekä mittausasennon tarkempaan vakiointiin toistettavuuden parantamiseksi
Varusmiesten kuormittuminen koulutushaarajaksolla
Get PDFTässä tutkimuksessa tutkittiin varusmiesten subjektiivista ja objektiivista kuormittumista sekä kehonkoostumuksen, että kuntotasojen muutoksia koulutushaarajakson aikana. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa Puolustusvoimille varusmiesten kuormittumisesta sekä kuntotasojen ja kehonkoostumuksen muutoksista koulutushaarajaksolla. Tutkimus toteutettiin Porin prikaatissa Niinisalon varuskunnassa yhdessä tykistökoulutusta antavassa perusyksikössä. Tutkimukseen osallistui 39 henkilöä. Varusmiehiä/naisia mitattiin koko kuuden viikon jakson ajan kiihtyvyysmittareilla. Lisäksi pidettiin kaksi erillistä mittausjaksoa sydämen autonomisen säätelyn (sykevälivaihtelun) mittauksia varten. Kehonkoostumusmittaukset toteutettiin koulutushaarajakson alussa ja lopussa. Fyysisen kunnon mittauksissa hyödynnettiin alokasjakson ja erikoiskoulutusjakson alussa tehtyjä kuntotestejä. Lisäksi tutkittava joukko piti päivittäin subjektiivisesta kuormituksestaan henkilökohtaista kuormituspäiväkirjaa. Varusmiesten objektiivinen kuormitus oli askeleina mitattuna keskiarvoisesti 10771±2452 askelta vuorokaudessa koulutushaarajakson aikana. Kuormitus oli pääosin matalaintensiteettistä, sillä 92±5,5 % aktiivisuudesta oli alle 3 MET:n tasoa. Suurin osa tästä aktiivisesta ajasta ajoittui kello 06:00 – 18:00 välille. Subjektiivinen kuormitus oli pääosin kevyen ja kohtalaisen välissä. Ainoa poikkeus oli ensimmäinen viikko, jolloin subjektiivinen kuormitus oli lähellä rasittavaa. Subjektiivisen ja objektiivisen kuormituksen välillä oli keskinkertainen korrelaatio ensimmäisen (r=0,599) ja viimeisen viikon osalta (r=0,432). Sydämen autonomisen säätelyn mittausjaksojen perusteella kuormittuminen oli kovempaa silloin kun päiväpalvelus oli rankkaa. Ensimmäisen sydämen autonomisen säätelyn mittausjakson aikana keskimmäinen päivä oli kuormittavampi kuin ensimmäinen ja viimeinen päivä. Viikko-ohjelman perusteella keskimmäinen päivä oli koulutuksen osalta kuormittavin. Verrattaessa kuormittumista kuntotasoittain, huomattiin, että subjektiivisessa kuormituksessa ei ollut eroja. Objektiivisen kuormituksen osalta ero ilmeni sydämen autonomisen säätelyn osalta siten, että hyväkuntoiset kuormittuivat vähemmän ja palautuivat paremmin kuin huonokuntoiset. Kuntotasot paranivat merkittävästi juoksutestin (100±305 m, p<0,01), istumaannousun (4±8 toistoa minuutissa, p<0,01) ja punnerrusten osalta (5±7 toistoa minuutissa, p<0,001). Samoin myös kehonkoostumuksen osalta rasvaprosentti (1,2±6,5 %, p<0,01) ja rasvamassa (0,9±5,9 kg, p<0,05) kasvoivat merkittävästi. Vastavuoroisesti taas lihasmassa pieneni (–0,5±5,4 kg, p<0,05). Tutkimuksen perusteella varusmiesten fyysinen intensiteetti koulutushaarajaksolla tykistön aselajissa on matalaa ja pitkäkestoista, eivätkä varusmiehet kuormitu subjektiivisten arvioiden perusteella merkittävästi. Kunnon lähtötasolla ei ole koettuun kuormitukseen merkitystä muuten kuin sydän- ja verenkiertoelimistön osalta. Kehonkoostumuksessa tapahtuneet negatiiviset muutokset ovat merkittäviä, vaikka samaan aikaan kuntotasot ovat nousseet. Tulevaisuudessa onkin syytä kiinnittää hu
Venäläinen operaatiotaito : käsiteanalyyttinen tarkastelu
Get PDFTutkimuksen tavoitteena oli muodostaa ymmärrys venäläisen operaatiotaidon kokonaisuudesta ja siihen liittyvistä osatekijöistä sekä näiden välisistä suhteista venäläisten käsitteiden ja määritelmien avulla. Tarkoituksena oli luoda teoreettinen tietoperusta venäläisestä operaatiotaidosta, jota voitaisiin hyödyntää venäläistä operaatiotaitoa koskevissa tutkimuksissa sekä osittain opetuksessa. Tutkimus on kuvaileva tulkitseva käsitetutkimus, jossa tutkimusongelmaa lähestyttiin hermeneuttisesti. Tutkimuksen näkökulmana käytettiin venäläisen operaatiotaidon käsitteitä ja niiden määritelmiä. Analyysimenetelminä käytettiin aineistolähtöistä- ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla muodostettiin tutkimuksen teoreettinen viitekehys, jonka avulla tutkimusta jatkettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksen lähdeaineisto koostui pääosin venäläisistä sotatieteellisistä julkaisuista sekä suomen- ja englanninkielisestä kirjallisuudesta, tutkimusraporteista ja artikkeleista. Tutkimuksen ensisijaisena lähteenä käytettiin Venäjän puolustusministeriön sotilastietosanakirjaa. Tutkimuksessa selvitettiin, että venäläinen operaatiotaito on kokonaisuus, joka koostuu teoriasta ja käytännöstä. Sen keskeisiä osatekijöitä ovat aseellisen taistelun muodot ja keinot, ei-sotilaalliset, epäsymmetriset ja epäsuorat menetelmät, informaatiosodankäynti ja sotataidolliset periaatteet. Operaatiotaitoon vaikuttavina osakokonaisuuksina voidaan pitää sotataidon muita osa-alueita, Venäjän sotilasstrategiaa ja taktiikkaa, muiden asevoimien suorituskykyä, voimatasapainon säätelyä, teknologista kehitystä, historiaa ja taistelukokemuksia, sotatieteen teorioita ja yhteiskunnan muita tieteenaloja sekä trendien tunnistamista ja tulevaisuuden ennakointia. Nämä yhdessä muodostavat operaatiotaidon teoreettisen kokonaisuuden, joka ilmenee käytänteenä operaatioiden valmisteluna ja toimeenpanona. Tutkimuksessa havaittiin myös, että perinteinen hierarkkinen suhde strategian, operaatiotaidon ja taktiikan välillä on muuttumassa. Sodankäynnin kehittyminen, jossa sotaa käydään entistä laaja-alaisemmin kaikissa eri toimintaympäristöissä, asettaa haasteita käsitteiden uudelleen määrittelylle. Strategisiin tavoitteisiin voidaan päästä esimerkiksi taktiikan suomin muodoin ja keinoin, mikä asettaa operaatiotaidon erikoiseen asemaan. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että venäläinen operaatiotaito on laaja verkosto sotataidollisia oppeja, periaatteita, muotoja ja keinoja, jotka voidaan jakaa sekä teoriaan että käytäntöön. Operaatiotaidon päätehtävät kohdistuvat operatiivisen tason toimintoihin ja toimialoihin, joissa päämääränä ovat operaatioiden valmistelu sekä toimeenpano. Käsitteiden väliset suhteet sekä sodankäynnin muotojen ja keinojen valitseminen riippuvat vallitsevasta tilanteesta, käsketyn tehtävän tyypistä ja laadusta sekä operaation mittakaavasta
Venäjän Pohjoisen laivaston kyky hallita arktista aluetta
Get PDFArktiset alueet ovat olleet globaalisti kasvavan mielenkiinnon kohteena. Jäämeren kautta tapahtuvan kaupankäynnin helpottuminen, sekä teknologisten edistysten myötä syntynyt pohjoisten luonnonvarojen hyödyntämisen lisääntyminen on suunnannut erityisesti arktisten valtioiden katseet omiin alueisiinsa. Sotilaallisesti ja maantieteellisesti suurin arktinen valtio on Venäjä. Hiljattain sotilaspiiriksi kohotettu Pohjoinen laivasto on sen merivoimien vahvin osa, ja Pohjoisen laivaston yhteisesikunnan hallinnon alle on liitetty sotilaallisia suorituskykyjä kaikista puolustushaaroista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on Pohjoisen laivaston kyky hallita arktista aluetta. Tutkimuksen pääkysymys on ”Mikä on Pohjoisen laivaston kyky hallita arktista aluetta?”, jota lähestytään tarkastelemalla Venäjän arktisen alueen toimintaympäristöä, Pohjoisen laivaston operatiivista ja strategista ulottuvuutta, sekä siellä sijaitsevien sotilaallisten suorituskykyjen käyttötapoja. Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja aineiston analysointiin on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Lähteinä tutkimukseen on käytetty oppaita, oppikirjoja, artikkeleita, ja tutkimuksia pääasiassa Suomen ja Englannin kielellä. Lähteiden avulla muodostettiin teoreettinen kokonaisuus toimintaympäristön asettamista haasteista, sotilasorganisaation tekemistä ratkaisuista, ja miten sotilaallinen voima on järjestetty. Lopuksi Pohjoisen laivaston kykyä hallita arktista aluetta tarkastellaan SWOT-analyysitekniikan avulla. Lähteiden luokittelun aikana asenteelliset ja virheellistä tietoa sisältävät tietolähteet on poistettu. Pohjoisen laivaston taistelu painottuu pitkän kantaman asejärjestelmien käyttöön, alusosastojen ja ilma-aseen yhteistoimintaan, sekä mahdollisimman kattavan ja ajantasaisen tilannekuvan muodostamiseen. Tähän taistelun kuvaan vaikuttaa toimintaympäristön asettamat haasteet, sekä suuri merialue pitkine etäisyyksineen. Strategisesti tärkeiden kohteiden suojaaminen on myös Pohjoisen laivaston tehtävien keskiössä. Tutkimuksen perusteella Venäjän Pohjoisen laivaston kyky hallita arktista aluetta on hyvä, mutta siinä on haasteensa ja rajoitteensa. Monipuolisen valvonta -ja vaikutuskyvyn ryhmittäminen pohjoiseen toimintaympäristöön tutkien ja sensoreiden, ohjusten, ja liikehtimiskykyisten muiden suorituskykyjen yhteisvaikutuksen avulla muodostaa merkittävän voimakeskittymän arktisen alueen puolustukseen. Haasteena Pohjoisella laivastolla on logistisen infrastruktuurin vähyys, kasvava modernisoinnin ja sotilaallisen varustelun tarve, sekä lisääntyvä globaali kilpailu. Tutkimuskysymykset ja valittu näkökulma mahdollistivat aiheen laajan analysoinnin, mutta kaikkia yksityiskohtia ei tutkimuksessa kyetty löytämään. Tutkimuksen aikana nousi useita mielenkiintoisia näkökulmia jatkotutkimustarpeille
Relationships between psychosocial well-being and leisure time physical activity among 160.000 young Finnish men : a cross-sectional study during 2015-2021
Get PDFEvidence on the relationship between psychosocial well-being and physical activity (PA) is insufficient, especially in young adults between 18 and 29 years. Identifying protective factors for psychosocial well-being as well as factors that may promote PA behaviour in this specific age group is crucial.The aim of the present study was to explore the association between self-reported leisure time physical activity (LTPA) and a number of measures of psychosocial well-being in a large sample of Finnish young men. The sample used for this study is based on registers of the Finnish Defence Forces and consist of questionnaire-based data collected from 159,776 young healthy men (18-29 years, mean age 19 years) who started their military service during the period from 2015 to 2021. Sum scores were calculated for self-esteem and prosocial behaviour. Physical activity, number of friends and the relationship with the parents were each measured with a single question. Unadjusted and adjusted (education, financial situation of the family, family structure) logistic regression models were calculated.A multinominal logistic regression analysis showed that a higher level of LTPA was associated with a higher level of both prosocial behaviour (OR 6.12, 95% CI 5.88-6.36) and self-esteem (OR 4.41 95% CI 4.28-4.54). Further, LTPA had a positive relationship with good social relations, both with peers and parents. The odds ratio for participation in any LTPA weekly was higher (OR 2.74; CI 2.27-3.20) among those who had a close and trustworthy relationship with their parents compared to those men with more challenging relationships with their parents (OR 1.77; CI 1.46-2.14). An inactive lifestyle (PA less than once a week) seemed to be most common among men with no friends. About one third (31%) of men with no friends reported to engage in LTPA less than once a week, while only 10% of men with very many good friends reported to engage in similarly inactive LTPA behaviour.LTPA seems to be positively associated with self-esteem, prosocial behaviour and good social relations among young adult men. Actions aimed at promoting LTPA may have a positive impact on psychosocial well-being among young men, or vice versa. The relationship between PA and psychosocial well-being is complex and interrelated.
Keywords: Leisure time physical activity; Men’s health; Physical activity; Prosocial behaviour; Psychosocial well-being; Self-esteem; Social relations; Well-being
QR Codes for Fun and Login
No full textPerlKohaCon 2023 Conference in Helsinki Finland, August 14–18, 2023. - https://perlkohacon.fi</a
Holdings – Why Items Are Not Enough
Get PDFPerlKohaCon 2023 Conference in Helsinki Finland, August 14–18, 2023. - https://perlkohacon.fi</a
When Magnus Johanson turned fifty. Materiality, place-making and early-twentieth-century Swedish Baptist birthday parties
Get PDFThis article examines birthday party decorations as a way of understanding the materiality and religious place-making of an expanding Baptist congregation in central Sweden in the early twentieth century. The fiftieth birthday party for Magnus Johanson, held at Salem Chapel in Falun, Dalarna county, in 1906, was decorated with birch branches, large Swedish flags and bunting and an elaborately laid table featuring coffee cups and refreshments. From an analysis of these material elements and a deeper investigation into the lives of Johanson and his wife Kristina, it can be seen that evangelicals had a flexible approach to their ‘sacred’ spaces. Social activities and the act of decorating them created not only a sense of congregational fellowship and belonging but also the opportunity for congregations to display their connection to external cultural and political identities. Through the construction of chapel buildings and their subsequent decoration, male and female members were able to demonstrate a complementary creativity. Together they contributed to the cre-ation of Salem as a multi-purpose, comfortable and accepted place within Falun’s evolving religious landscape
More language options to Koha?
Get PDFPerlKohaCon 2023 Conference in Helsinki Finland, August 14–18, 2023. - https://perlkohacon.fi</a