National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Saadun tiedon muokkaajat : Päämajan tiedustelutoimisto viholliskuvan muodostajana 1939-1944
Get PDFTämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli luoda kuva siitä, miten Päämajan tiedustelutoimisto muodosti Päämajan viholliskuvan syksyjen 1939 ja 1944 välisenä aikana. Tavoitteen saavuttamiseksi selvitettiin, millaisin työskentelymenetelmin sekä millaisella organisaatiolla ja henkilöstöllä tiedustelutoimisto tehtäviään hoiti, millaisiin eri joukkojen tuottamiin tietoihin tilannekuvan muodostaminen sotien eri vaiheissa perustui sekä miten viholliskuva esitettiin ja jaettiin sen tarvitsijoille.
Keskeisin käytetty tutkimusmenetelmä oli kriittinen aineistolähtöinen sisällön analyysi. Kansallisarkiston alkuperäislähteiden, sekä vähäisessä määrin yhdysvaltalaisen ja ruotsalaisen arkistoaineiston, lisäksi tutkimusaineistona hyödynnettiin laajasti aikaisempaa tutkimusta, sotavuosien tiedusteluveteraanien 1980-luvulla tehtyjä haastatteluita sekä muistelmia ja muita sotavuosien tiedustelua käsitteleviä teoksia.
Vuosina 1939–1944 tiedustelutoimiston organisaation kasvu perustui tehokkaan työskentelyn edellyttämään tarpeeseen. Siihen kyettiin vastamaan kohtuullisesti, vaikka lisähenkilöstö olisi todennäköisesti tehostanut työskentelyä entisestään. Sodan edetessä toimistoon saapuneiden käsiteltävien tietojen määrä kasvoi. Eri tiedonhankkijoiden merkitys sodan eri vaiheissa oli hyvin vaihteleva. Hyökkäys- ja puolustussodankäynnin vaiheet vaikuttivat siihen, miten hyödyllistä tietoa esimerkiksi radiotiedustelu, kaukopartiointi tai lentotiedustelu kulloinkin tuottivat.
Rintamatilanteesta puhuttaessa viholliskuvaan sisältyivät käsitteellisesti kaikki vihollisjoukkojen määrään, laatuun ja toimintaan sekä niiden toimintaympäristöön liittyvät tiedot. Asemasotavaiheessa viholliskuvan käsite laajeni kattamaan myös suursodan osapuolten sotapotentiaalien selvittämisen, jolloin tiedustelutoimistossa käsitellyt kysymykset laajenivat ja niihin vastaamiseksi tarvittiin erilaisia tietoja kuin rintamatilanteen seuraamiseksi. Sotapotentiaaleihin kohdistunut tiedustelu selvitti esimerkiksi suurvallan henkilövoimavaroja sekä teollisen tuotannon kapasiteettia.
Viholliskuvan esittäminen tapahtui karttojen avulla, ja niiden tietoja täydennettiin lukemattomalla määrällä erilaisia raportteja. Esimerkiksi kartalla näkynyt divisioonan taktinen merkki ei kertonut tyhjentävästi, millainen joukko oli. Siksi osa viholliskuvaa olivat perustiedot vihollisjoukoista, kuten miesvahvuus, käytössä ollut taistelukalusto sekä joukon aikaisempi toiminta. Näiden tekijöiden summa loi lopulta kartalla olevalle taktiselle merkille jonkin merkityksen sodankäynnin näkökulmasta.
Viholliskuvan parissa työskennelleiden tiedustelu-upseerien keskeisimpänä taitona oli ajattelun taito. Työskentelyn edellytyksenä oli perustietojen vihollisesta omaksuminen siten, että sodan aikana saatavaa, osin puutteellista ja ristiriitaista tiedustelutietoa pystyttiin kokoamaan, arvioimaan ja esittämään selkeänä viholliskuvana. Tällaisia ihmisiä edusti tiedustelutoimistossa palvellut runsas tiedemiestaustaisten reserviläisten joukko.
Työssä onnistuttiin useimmiten, vaikka viiden vuoden ajanjaksolle mahtui myös joitakin heikompia suorituksia. Ajoittaisista organisatorisista ja työskentelyyn liittyneistä puutteistaan huolimatta Päämajan tiedustelutoimisto suoriutui kokonaisuutena hyvin tehtävästään muodostaa Päämajan viholliskuva vuosina 1939–1944.ei tietoa saavutettavuudest
The water vegetation in shallow bays, a revisit to shallow bays mapped in 2002
Get PDFDuring the summer and autumn of 2022, a vegetation mapping of 12 shallow bays around the Åland Islands was carried out as a request from the government of Åland and Åbo Akademi University. Most of the shallow bays had not been investigated since 2002. This vegetation mapping was a revisit to these areas to be able to investigate what had happened in 20 years. Some of these shallow bays are eutrophicated and others are not. The eutrophication level might also have changed in 20 years. Some species dominate eutrophicated areas and they can outcompete the less adaptable species. When the nutrient concentration increases the species that can fastest absorb and use these nutrients are favored. When investigating the water vegetation in shallow bays, there are some species that clearly indicate a healthy bay and others that indicate a bay in a bad shape. Charophytes, like Chara tomentosa, C. baltica and many others, are common species in non-eutrophicated and clear water. Filamentous algae and Myriophyllum sp. are common in eutrophicated areas. The mapping was done by diving to the bottom along a marked transect every 10 meters of the transect. The species found inside a 50 cm x 50 cm square were identified and the coverage of the different species was estimated. When comparing the data from the 2002 mapping with the 2022 mapping the state of most of the shallow bays have gotten worse. The coverage rate of charophytes in most of the shallow bays has decreased drastically since 2002. Instead, the coverage of for example Stuckenia pectinata has increased.ei tietoa saavutettavuudest
Spegelskriftens reflexer : En globalhistorisk nätverksanalys av boktryckarteknikens spridning över det euroasiatiska området under Mongolväldet 1250–1450: några preliminära anteckningar kring källtexter
No full textDenna avhandling undersöker hur boktryckartekniken spreds från Kina, Korea via sidenvägarna, västerut. Under mongolväldet 1250–1450 utvecklas och sprids tekniken av religiösa grupper så som nestorianer, buddister och tangut. Typografin används sedan 1500-talet av Europa för att legitimera begrepp så som autenticitet, teknologi, standardisering, patent. Eurocentrismen går att öppna genom normkritiska begrepp så som kris, motivation, behov, teknik, infusion, diffusion och karisma. Constance Miller, Claude Alvares och Mary Helms samt kommunikationsteoretikern Harold Innis teser prövas mot källorna. Källorna är dock svåra att tillgå och tolka men skapar flera globalhistoriska möjligheter. Bland annat hos Marco Polo och Rashid Al-Din kan nätverksanalysen hjälpa till. Forskningsläget är fortfarande uppdelat mellan öst och väst. Några forskare utmärker sig, bland andra T. H Barrett, som upplåtit en del av sin forskning till denna avhandling. Slavhandeln mellan Kaffa och Genua under 1300-talet genererar en förflyttning av tekniskt kunnande via mongoliska och tibetanska slavar. Den teknik dessa slavar bar med sig inleder den europeiska renässansen med allt ifrån utvecklandet av vindkraft, ångturbinen och slutligen rörliga metallstävler. Krisen som katalysator för ny teknik blir ett avgörande resultat i avhandlingen. Allt ifrån hur klimatkrisen under Tang i 600-talets Kina sprider buddismen med hjälp av boktryckstekniken, till hur 1300-talets pest i Europa, tvingar boktryckare att trycka avlatsbrev
The Military Strategic Effects of the Russian National Segment of the Internet
Get PDFThe aim of this thesis is to develop a theoretical and conceptual basis for studying structural cyber asymmetry and to examine the strategic effects of the Russian national segment of the internet. This topic is important because cyberspace is one of the domains through or into which force can be directed to achieve political ends. Methodologically this thesis is a theory-driven qualitative case study based on content analysis and abduction.
This thesis demonstrates that cyber power can be studied as a means to shape cyberspace. This approach offers a new perspective on studying the effects of national cyber strategies and the asymmetric power relationships between states. Freedom of action, common situation picture, command and control, and resilience are useful concepts for studying the relationship between closed and open national networks. These four concepts can be combined with the model of a national information security and defence system of systems to examine and compare the management and control of national networks in a novel way which takes into account the way the governance of the internet is currently changing.
This thesis argues that the structural cyber asymmetry caused by the creation of a national segment of the internet sets significant premises and frames of reference on the states’ use of force in cyberspace. Structural cyber asymmetry also shapes the effects of the use force. The construction of a national segment of the internet can be compared to strategic level preparation of a cyber battlefield. The Russian national segment of the internet can, if successfully completed, change the global balance of power in cyberspace. However, the national segment, as currently envisioned, has serious vulnerabilities. Moreover, its construction will increase the interdependencies between domains, great power competition, risks of escalation, and the risk of preventive or even pre-emptive cyber strikes. The national segment of the internet increases the fragmentation of cyberspace and strengthens the norm of cyber sovereignty.ei tietoa saavutettavuudest
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 : käsiteanalyyttinen tapaustutkimus maaoperaatioiden toteutuksesta
Get PDFVenäjä aloitti 24. helmikuuta 2022 sen ”sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi” nimittämän hyökkäyksen Ukrainaan. Tässä työpaperissa luodaan kuvaus venäläisen sotatieteellisen käsitteistön avulla Venäjän hyökkäyksen alkuperäisen toteutuksen suunnitelmasta strategisena hyökkäysoperaationa. Työpaperin tavoitteena on selventää mahdollisimman tarkasti venäläisen käsitteistön avulla strategisen hyökkäysoperaation alustavaa tavoitetta, hyökkäyksen rakennetta ja maaoperaatioiden toteutusta.
Toisessa luvussa määritetään työpaperille keskeiset sotatieteelliset käsitteet. Käsiteanalyysi tukee havaintojen luokittelua parhaalla mahdollisella tavalla ja luo samalla työpaperin teoreettisen viitekehyksen. Kolmannessa luvussa luodaan tulkinta Venäjän hyökkäysoperaation strategisesta tavoitteesta Venäjän hallinnon julkisia kannanottoja hyödyntäen. Strategisen tavoitteen tarkastelu osoittaa, että Venäjän ylimmän poliittisen johdon viestinnästä luettavissa olevat sotilaalliselle erikoisoperaatiolle asetetut tavoitteet ovat olleet ylimitoitetut suhteessa käytettävissä olevaan sotilaalliseen voimaan. Neljännessä luvussa tarkastellaan hyökkäyksen toteumaa maaoperaatioiden osalta empiirisiin havaintoihin nojaten. Viidennessä luvussa kootaan työpaperin keskeiset päätelmät.
Hyödynnämme työpaperin aineistona pääosin ukrainalaisia ja venäläisiä alkuperäislähteitä. Aineiston pohjalta luodaan tulkinta maaoperaatioiden toteumasta yhtymätasolla julkisista lähteistä kerätyn aineiston mahdollistamalla tarkkuudella. Työpaperin aineiston pohjalta tehdään strategiaan ja operaatiotaitoon liittyviä havaintoja. Työpaperin päätelmät luovat pohjan taktiikan jatkotutkimukselle. Taktisia ja taisteluteknisiä yksityiskohtia on haastavampaa löytää aineistosta, mutta työpaperimme luo hyvät lähtökohdat niiden syventämiselle jatkotutkimuksessa. Tutkimus rajautuu tässä vaiheessa maavoimien operaatioihin, mutta sitä on perusteltua jatkaa meri- ja ilmaoperaatioiden tarkasteluun.
Tuloksena esitämme strategiselle hyökkäysoperaatiolle keskeisten käsitteiden määritelmät. Selvennämme lisäksi hyökkäykseen osallistuneiden joukkojen kokoonpanoa ja maavoimien operaatioiden toteutusta. Käsitemaailma luo edellytykset maavoimien operaatioiden toteuman käyttöperiaatteiden arvioinnille sotataidollisen tiedon tuottamiseksi. Työpaperissa esitämme alustavia sotataidollisia arvioita operaation toteutumasta jatkotutkimuksen suuntaamiseksi.Russia started the large-scale invasion of Ukraine it calls the “special military operation” on the 24th of February 2022. This article conceptualises the initial implementation of the attack as a strategic offensive operation. The article aims to clarify through the concepts of Russian military science the initial objectives of the operation, structure of the operation and the implementation of the ground forces operations.
The second chapter of the article begins by defining the required key concepts originating from Russian military sciences. The following conceptual analysis creates the theoretical framework that supports classifying the empirical source material in the best possible way. The third chapter focuses on interpreting the strategic objective of the operation utilizing public political sources. The evaluation of the strategic objective shows that the goals set in the speeches of the Russian political elite are over scaled in relation to the available Russian military capabilities. The fourth chapter analyses the implementation of the operation based on the empirical source material. The fifth chapter offers concluding remarks.
As the source material of the working paper we utilise Ukrainian and Russian primary sources. The source material is all publicly available. Based on the source material we create an interpretation of the implementation of the ground forces operations with good accuracy. Based on the source material we also offer preliminary insights related to strategy and operational art. Remarks of the article also create a basis for further research in the field of tactics. Tactical and military-technical insights are more difficult to locate in the source material of the article, but the article provide groundwork for further research. The research conducted at the current stage is limited to the implementation of ground forces operations, but it is justified to continue the research to exploring the implementation of navy- and air operations.
As the results of the article we present the defining concepts of the strategic offensive operation. We also interpret the structure and the implementation of the ground forces’ operations in the initial stage of the offense. The developed conceptual framework creates possibilities for further evaluation of ground forces doctrinal use to gain additional knowledge in the field of operational art. Finally, we provide initial evaluations of the implementation to provide grounds for further research in the field of operational art.ei tietoa saavutettavuudest
Sexuell hälsa hos sexuella minoriteter och könsminoriteter : en finsk populationsbaserad studie
No full textPrevious research on sexual health suggests that sexual and gender minorities are at greater risk of developing a wide range of sexual problems, such as premature ejaculation and lack of sexual desire. However, population-based studies are sparse and smaller minorities, such as non-binary transgender people and people identifying with sexual orientations other than heterosexual, gay/lesbian, and bisexual have been largely overlooked in previous studies. There is empirical evidence that sexual health varies as a function of sexual orientation and gender. Thus, the present study investigated differences in sexual desire and sexual distress between different sexual and gender identities in a Finnish population-based sample. Additionally, sexual function was compared between different sexual orientation groups within the same gender. The results suggest that the patterns of how sexual orientation correlates with these sexual health measures vary depending on an individual’s gender. Similarly, some sexual health measures, such as sexual desire, were largely predicted by an individual’s gender.Tidigare forskning i sexualhälsa tyder på att sexuella minoriteter och könsminoriteter löper större risk för att utveckla flera sexuella problem, såsom prematur ejakulation och brist på sexlust. Det finns få populationsbaserade studier och mindre minoriteter, såsom icke-binära transpersoner och personer som identifierar sig som något annat än heterosexuell, homosexuell eller bisexuell, har i stort sett blivit förbisedda i tidigare studier. Det finns empirisk evidens att sexualhälsa varierar som en funktion av sexuell läggning och kön. Således undersökte denna studie skillnader i sexlust och sexuell distress mellan olika sexuella läggningar och könsidentiteter i ett finskt populationsbaserat sampel. Dessutom jämfördes sexuell funktion mellan olika sexuella läggningsgrupper inom ett och samma kön. Resultaten tyder på att mönster av hur sexuell läggning korrelerar med dessa mått på sexualhälsa varierar beroende på kön. Tillika predicerades en del av måtten på sexualhälsa av individens kön
Grafen-cellulosa nanocrystals komposit som elektrodmaterial för elektrokemiska dubbla lager kondensatorer
No full textIt has been a constant challenge to develop more sustainable and better-performing supercapacitors that meet the large-scale demands of hybrid electric vehicles, wearable microelectronics, and grid storage in the future. They require green, facile, and efficient production methods to realise their prospective applications. In this work, graphene-nanocellulose crystals (G-CNC) composites were evaluated as electrode active materials for symmetric, electrochemical double-layer capacitors (EDLCs). The G-CNC electrodes were fabricated through manual spray-coating of the composites, prepared by a green and facile high-shear, liquid-phase exfoliation of natural graphite flakes. The obtained G-CNC composites of high graphene (>7 mg·mL-1) and CNC (11-32 % w/w) concentrations were identified to significantly reduce the composite’s electronic conductivity, along with presence of partially exfoliated graphite in several dispersions. The G-CNC electrodes display decent energy storage capabilities, with an average specific capacitance of up to ~40 F·g-1 in aqueous electrolyte solution (1.0 M NaClO4). The 2D stacking arrangement of the graphene flakes in the G-CNC electrodes was determined to impede ion transport needed for double-layer capacitance formation. Low energy efficiencies (<75 %) were obtained for these electrodes, which suggests that modifications in the G-CNC material, the electrode preparation, or the EDLC component materials are still needed for a better understanding of the G-CNC’s full “capacity” as a promising material for energy storage applications
Lentoupseerien johtamistaitojen kehittyminen ensimmäisten esikuntatehtävien aikana
Get PDFTutkielmassa käsiteltiin lentoupseerien johtamistaitojen kehittymistä ensimmäisten esikuntatehtävien aikana. Tutkimus on osa johtajakeskeistä johtajuustutkimusta, jossa lähestytään johtajuutta yksilön eli johtajan kautta. Tavoitteena oli kartoittaa lentoupseerien johtamistaitojen kehittymistä siirryttäessä hävittäjälentolaivueesta johtamista sisältäviin esikuntatehtäviin, mitä tutkittiin siirtymän jälkeen haastateltavien kokemusperäiseen arvioon perustuen. Päätutkimuskysymyksenä oli, kuinka lentoupseerien johtamistaidot kehittyvät ensimmäisten esikuntatehtävien aikana. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusjoukko rajattiin puolustushaaran tai joukko-osastojen esikuntatehtävissä palveleviin lentoupseereihin, jotka olivat toimineet vähintään kahdessa erilaisessa esikuntatehtävässä siirryttyään hävittäjälentolaivueesta esikuntaan. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluin, joita tehtiin yhdeksän kappaletta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sekä aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Sisällönanalyysissa johtamistaidot luokiteltiin teoriaohjaavasti teknisiin, sosiaalisiin ja kognitiivisiin taitoihin. Tutkimuksen tulosten mukaan lentoupseerien johtamistaidot kehittyivät ensimmäisten esikuntatehtävien aikana työssä oppien ja siitä palautetta saaden. Työssä oppimisen ja palautteen lisäksi orientaatiohavaintoja syntyi myös koulutuksessa, mutta sen merkitys ei näyttäytynyt aivan yhtä suurena. Lentoupseerit havaitsivat ensimmäisten esikuntatehtävien aikana johtamistaidoissaan kehittymistarpeiden liittyvän voimakkaimmin teknisiin taitoihin, mikä ilmeni toimiala- ja aselajiosaamisessa, prosessien tuntemuksessa ja hallinnollisten tietojärjestelmien käytössä. Niiden lisäksi kehittymistarpeina tunnistettiin myös toimeenpano, yksilöllinen kohtaaminen ja laajojen kokonaisuuksien hallinta. Tutkimuksessa havaittiin lentoupseerien johtamistaitojen vahvuuksien ensimmäisten esikuntatehtävien aikana ilmenevän etenkin sosiaalisissa taidoissa. Tulosten perusteella lentoupseerit olivat avoimia ja yksilöt huomioon ottavia johtajia, mikä ilmeni vastuunantona, avoimena vuorovaikutuksena ja empatiana. Lisäksi vahvuuksina havaittiin syvällinen ymmärrys Ilmavoimien pääsuorituskyvystä sekä oppimistaidot, jotka tukivat erityisesti teknisten taitojen kehittymistä. Tutkimustulosten mukaan johtamistaitojen havaittiin kehittyvän ensimmäisten esikuntatehtävien aikana eniten teknisten taitojen osalta, joissa oli havaittu myös eniten kehittämistarpeita. Esikuntatehtäviin siirtymisen nähtiin panevan liikkeelle kehittymisprosessin, jossa johtamistaitoja oli kehitettävä uuden tehtävän vaatimusten mukaisesti. Teknisten taitojen kehittymisen havaittiin olevan nopeaa erityisesti ensimmäisen kahden vuoden aikana. Sosiaalisten taitojen nähtiin kehittyvän huomattavasti pidemmällä aikavälillä lähtien perimästä, kasvatuksesta ja kokemuksista. Niiden kehittäminen nähtiin kuitenkin tietyiltä osin mahdollisena, joskin hitaana. Kognitiiviset taidot näyttäytyivät tässä tutkimuksessa melko pysyvinä ja vaikeasti kehitettävinä. Johtamistaitojen kehittämisen havaittiin jäävän pääosin yksilöiden vastuulle, eikä johtajana kehittymisen prosessi edennyt kovin jäsennellysti. Osaamisen kehittämistä voitaisiinkin organisaation toimesta tukea nykyistä monipuolisemmin
Hävittäjäparven radiokommunikaation ja tilannetietoisuuden suhde ilmataistelussa
Get PDFTilannetietoisuudella (engl. situation awareness, SA) on suuri merkitys hävittäjäparven taistelussa. Ilmataistelussa tehokas päätöksenteko vaatii SA:ta eli ymmärrystä ympäristöstä ja sen tapahtumista. Hyvän SA:n on myös havaittu vaikuttavan edullisesti hävittäjäparven suorituskykyyn. Kehittyvä teknologia on lisännyt ohjaajalle välittyvän informaation määrää, joten SA:n muodostaminen ja ylläpitäminen vaatii entistä tehokkaampaa kykyä prosessoida informaatiota. Tutkimusten mukaan hyvä SA on erityisen tärkeää dynaamisissa ja kognitiivisesti haastavissa tehtävissä. Parvi tarvitsee parven jäsenten toimintojen synkronoimiseksi koordinaatiota. Koordinaatio voidaan toteuttaa eksplisiittisesti esimerkiksi puheella tai implisiittisesti tilannetietoisuutta hyödyntäen. Puheella voidaan myös rakentaa parven yhteistä tilannetietoisuutta ja siten luoda edellytyksiä implisiittiselle koordinaatiolle. Hävittäjäparvella on käytössä kaksi radiojaksoa, joiden avulla se kommunikoi keskenään sekä taistelunjohtajan kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen on hävittäjäparven radiokommunikaation ja tilannetietoisuuden suhde. Tutkimuksessa järjestettiin kenttäkoe, jossa mitattiin radiokommunikaatiota ja tilannetietoisuutta ilmataistelun kahden eri tyyppisen kriittisen tapahtuman aikana. Näitä olivat tilanteet, joissa parven jäsen oli ampunut ohjuksen viholliskonetta kohti, sekä tilanteet, joissa viholliskone oli ampunut ohjuksen parven jäsentä kohti. Tutkimuksen aineisto hankittiin VERSI22-simulaattoriharjoituksesta. Harjoituksen aikana sen osallistujat tunnistivat tehtävien läpikäyntien aikana lentämistään lennoista kriittisiä tapahtumia ja arvioivat numeerisesti oman SA:nsa tarkkuutta niiden aikana. Lisäksi ohjaajat arvioivat SA:nsa samankaltaisuutta verrattuna parven muiden ohjaajien SA:han. Samojen tapahtumien radiokommunikaatio kuunneltiin ja kategorisoitiin tutkimusta varten. Kategorisointi toteutettiin viestin sisällön sekä lähettäjän ja vastaanottajan mukaan. Kenttäkokeen aineiston analyysissä yksittäisten ohjaajien SA-arvoista laskettiin keskiarvo, jolla kuvattiin parven yhteistä SA:ta (engl. team SA, TSA). TSA:n tarkkuuden ja samankaltaisuuden sekä radiokommunikaation määrän eroavaisuuksia tutkimuksen kriittisten tapahtumien välillä testattiin kahden riippumattoman otoksen t-testillä. Sen jälkeen TSA:n ja radiokommunikaation määrän riippuvuutta tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Tulosten perusteella parven SA:n ja siihen liittyvän radiokommunikaation määrän välillä oli merkittävä yhteys tapahtumissa, joissa parvi oli itse ampunut vihollista. Kun tilannetietoisuuden muodostamiseen tai ylläpitämiseen liittyvien radioviestien määrä kasvoi, TSA:n tarkkuus ja samankaltaisuus heikentyi. Tulosten mukaan lisääntyneellä kommunikaatiolla ei pystytä korjaamaan heikentynyttä TSA:ta kyseisten tapahtumien aikana. Lisäksi havaittiin, että tilanteissa, joissa parvi on ammunnan kohteena, esiintyy merkittävästi enemmän radiokommunikaatiota ja parven TSA on huonompi. Tutkimuksen tulokset korostavat radiokommunikaation heikkouksia ilmataistelussa, jonka toimintaympäristön kehitys asettaa tulevaisuudessa aikaisempaa suurempia haasteita hävittäjäparven koordinaatiolle
Opiskelumotivaation yhteys verkko-opiskelua koskeviin käsityksiin sekä oppimismieltymyksiin sotatieteiden maisterikurssien verkko-opetuksessa
Get PDFTämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sotatieteiden maisteriopiskelijan opiskelumotivaation yhteys verkko-opiskelua koskeviin käsityksiin ja oppimismieltymyksiin. Tutkimuksen tavoitetta lähestyttiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäiseksi selvitettiin sotatieteiden maisteriopiskelijoiden tavoiteorientaatioprofiilit henkilökohtaisten tavoiteorientaatioiden perusteella. Seuraavaksi selvitettiin tavoiteorientaatioprofiilien väliset erot verkko-opiskelua koskevissa käsityksissä sekä oppimismieltymyksissä. Viimeiseksi selvitettiin oppimismieltymyksien ja opiskelijan taustamuuttujien vaikutus havaittuun yhteyteen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kvantitatiivinen tutkimus edellytti tavoiteorientaatioiden, verkko-opiskelukäsityksiin liittyvien tekijöiden ja oppimismieltymyksien muokkaamista mitattavaan muotoon, jotta yhteyden selvittäminen tutkittavan ilmiön osalta oli mahdollista. Tutkimuksen kohteena olivat Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevat sotatieteiden maisteriopiskelijat. Tutkimuksen konteksti muodostui Maanpuolustuskorkeakoulun toteuttamasta verkko-opetuksesta. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä sotatieteiden maisterikursseilta 10, 11 ja 12. Kyselyyn vastasi yhteensä 190 opiskelijaa. Tutkimuksessa käytetyn mittarin luotettavuus varmistettiin faktori- ja osioanalyysien avulla. Varsinaisiin tutkimuskysymyksiin vastattiin klusteri-, varianssi- ja kovarianssianalyyseilla. Sotatieteiden maisteriopiskelijoista tunnistettiin neljä erilaista opiskelijaryhmää tavoiteorientaatioiden perusteella. Ryhmät nimettiin oppimisorientoituneiksi, suoritusorientoituneiksi, välttämisorientoituneiksi sekä sitoutumattomiksi. Opiskelijoiden verkko-opiskelukäsityksiin liittyneet tekijät ja oppimismieltymykset poikkesivat toisistaan muodostettujen opiskelijaryhmien perusteella. Oppimisorientoituneet opiskelijat kokivat verkko-opiskelun vähiten vaativana verrattuna muihin opiskelijaryhmiin. Suoritusorientoituneet opiskelijat kokivat eristyneisyyden verkko-opiskelussa oppimisorientoituneita voimakkaammin. Oppimisorientoituneet ja suoritusorientoituneet opiskelijat opiskelivat mieluiten yksin verrattuna sitoutumattomiin opiskelijoihin. Sitoutumattomat opiskelijat opiskelivat mieluiten ryhmässä verrattuna oppimisorientoituneisiin opiskelijoihin. Sotatieteiden maisteriopiskelijoiden tavoiteorientaatiosta muodostetut opiskelijaryhmät vastasivat aikaisempien tutkimuksien mukaisia profiileja. Oppimisorientoituneiden opiskelijoiden arviot korostuivat positiivisesti verkko-opiskeluun liittyvissä tekijöissä. Opiskelijaryhmät joissa havaittiin oppimisen kannalta haitallisia piirteitä, korostivat myös verkko-opiskeluun liittyviä tekijöitä negatiivisesti. Yksin opiskelun mieltymys ennusti negatiivistä vaikutusta opiskelijoiden verkko-opiskelukäsityksiin. Ryhmässä opiskelun mieltymys ennusti positiivista vaikutusta. Tutkimustulokset vahvistivat näkemystä siitä, että eri tavoin motivoituneet opiskelijat käsittivät myös verkko-opiskeluun liittyneet tekijät eri tavoin