National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Förändrades hemmafördelen i professionell fotboll som ett resultat av covid-19?
No full textSyftet med avhandlingen är att analysera huruvida det under pandemin skedde några förändringar i professionell herrfotboll och undersöka vilka faktorer som har en inverkan på hemmafördelen. Hemmafördelen är ett fenomen som innebär att lag oavsett hur bra de är tar mest poäng på hemmaplan. Detta ämne har forskats i och i avhandlingen tas det upp tidigare forskning för orsaker till hemmafördel. Syftet är även att komma fram till om beslutsträd eller random forest är bra maskininlärningsmodeller då det kommer till att förutspå fotbollsresultat.
Avhandlingen baserar sig på en semi-strukturerad litteraturöversikt för att förstå fenomenet hemmafördel och dessutom maskininlärning. Sedan kommer en kvantitativ analys över data från två olika fotbollsligor. Det som analyseras är huruvida publikbortfallet hade en inverkan på matcherna. Sedan skapades två maskininlärningsmodeller i Python, ett beslutsträd och en random forest-modell.
Enligt avhandlingen förändrades hemmafördelen då publiken inte fick delta och heja på sitt lag. Även om det för en av de mera analyserade ligorna var så att hemmafördelen inte försvann, ändrades andra saker kring hemmafördelen. Huruvida beslutsträd och random forest-modeller är lämpade för att förutspå fotbollsresultat är det svårt att avgöra baserat på de modeller som skapats i avhandlingen. Jämfört med tidigare litteratur var dessa modeller sämre med tanke på noggrannhet. Det finns utrymme för fortsatt forskning i hemmafördelen och hur den påverkades av publikbortfall, dessutom finns det plats för mera forskning gällande vilka modeller som är mest optimala för att förutspå fotbollsresultat
Process design of gas mixing unit for ammonia, hydrogen, petroleum, and natural gas mixing
No full textThe shipping industry is going through a major change as fossil fuels are being phased out and renewable fuel alternatives are becoming more relevant. At Wärtsilä, this means an expansion of different fuel-testing capabilities. For the testing of different fuels to be possible, infrastructure for the new fuels is needed.
In this thesis, the design of a gas mixing station for hydrogen, ammonia, petroleum, and natural gas is considered. Ammonia and hydrogen are carbon free fuels, which means no carbon dioxide emissions. However, since both pure ammonia and hydrogen have some deficiencies when combusting them it might be beneficial to mix them with other fuels, such as natural gas and petroleum gas.
The theoretical part of the thesis studies the ammonia, hydrogen, petroleum and natural gas fuel and the safety aspects involving them. How mixing the fuels affects these gases is also researched as well as the material and equipment considerations. Lastly, the method behind the design calculations is explained.
The practical part describes the design of the mixing station. Here the design requirements are considered, and the mixing station is sized accordingly. The gas mixing station is designed for a certain output pressure and flow. The fuel lines are designed to be able to handle the fuel gases involved which are ammonia, hydrogen, petroleum, and natural gas. Several design options are presented, and the result is a design option for a gas mixing station that can be used for engine test cells with engines that are in the 500 – 4000 kilowatts power range
Elinkeinoelämän asiakastutkimus 2023
No full textVäylävirasto seuraa asiakkaidensa tarpeita ja tyytyväisyyttä muun muassa säännöllisten asiakastutkimusten avulla. Tutkimusten tuloksia käytetään toiminnan onnistumisen seurantaan sekä apuna toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa.
Elinkeinoelämän asiakastutkimus on osa säännöllisten asiakastutkimusten kokonaisuutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kerätä joka toinen vuosi tietoa elinkeinoelämän tyytyväisyydestä väyläverkon palvelutasoon ja tunnistaa elinkeinoelämän tarpeita liikenneverkkojen ja liikennejärjestelmän eri osien suhteen. Tutkimus on soveltuvin osin seuranta vuosina 2013, 2015, 2017, 2019 ja 2021 toteutettuihin tutkimuksiin.
Elinkeinoelämän asiakastutkimuksen tilaajana toimi Väyläviraston asiakkuusyksikön asiantuntija Päivi Kokkonen. Tutkimuksen toteutuksesta ovat vastanneet tutkimusyritys Verianin(aikaisemmin KantarPublic) tutkimusjohtaja Jaakko Hyry ja tutkimuspäällikkö Mikko Paronen
Kaakkois-Suomen perinnebiotooppien perhoslajiston inventointi 2020–2022
No full textTehtävänä oli selvittää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen perinnebiotooppien uhanalaista perhoslajistoa, arvioida kohteiden arvoa perhoskohteena sekä antaa hoitosuosituksia uhanalaisen perhoslajiston näkökulmasta. Koska valmista mallia kohteiden arvottamiseen ja keskinäiseen vertailuun ei ollut olemassa, tällainen tuli työn osana kehittää. Pyrkimyksenä myös oli, että menetelmää voitaisiin myöhemmin hyödyntää perinnemaisemakohteissa yleisemminkin niin, että kasvilajiston ja muiden kohdetietojen perusteella pystyttäisiin tunnistamaan kohteet, joilla potentiaalisesti esiintyy merkittävästi uhanalaista perhoslajistoa. Näin perhosinventointeja osattaisiin kohdistaa tärkeimpiin kohteisiin ja kohdentaa inventoinnit kaikkein potentiaalisimpaan ja suojelullisesti merkittävimpään osaan lajistoa. Lisäksi pyrittiin kehittämään hoito-ohjeistusta tukeva mittari, jolla numeerisiin arvoihin perustuen saadaan tietoa kohteen nykyisen hoidon soveltuvuudesta ja siitä, onko hoito perhoslajistolle liian voimakasta tai liian vähäistä.
Työn keskeisinä tuloksina esitetään:
1. Työssä onnistuttiin kehittämään menetelmä, jolla voidaan mitata hoidon soveltuvuutta perhoslajistolle.
2. Perinnebiotooppi-kohteet olivat keskimäärin vähemmän merkityksellisiä uhanalaiselle perhoslajistolle. Vaikka joukossa oli laadukkaitakin kohteita, valtaosa kohteista oli perhosille hyvin vähämerkityksellisiä.
3. Niittämällä hoidetut kohteet olivat keskimäärin selvästi parempia perhoskohteita kuin laiduntamalla hoidetut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että laidunnus olisi
menetelmänä perhoslajistolle niittoa huonompi hoitotapa, sillä kohteiden joukossa oli myös yksi erittäin laadukas laidunnuskohde, joten oikein toteutettuna myös
laidunnus voi olla hyvä hoitomenetelmä.
4. Laidunkohteissa ”liikalaidunnus” oli keskeinen syy siihen, että ne olivat usein huonoja perhoskohteita. Kertaluonteisestikin ”liikalaidunnetuista” kohteista puuttui maanpinnan yläpuolella elävä lajisto (toukat) lähes kokonaan, ja vain kasvin juurissa tai maanpinnan tasolla elävä lajisto voi niissä menestyä.
5. Niitto oli perhoslajistolle hoitomenetelmänä riskittömämpi, joskin liian usein tai ”väärään aikaan” (= liian aikaisin kesällä) toteutettuna sekin voi köyhdyttää perhoslajistoa
merkittävästi.
6. Pitkäaikainen hoitamattomuus on sekin perhoslajistolle turmiollista. Lyhytaikainen, vuoden tai joidenkin vuosien hoitamattomuus sen sijaan usein jopa edesauttaa
uhanalaista perhoslajistoa.
7. Kohteiden hoidossa pitäisi pyrkiä siihen, että lopputulos olisi mahdollisimman heterogeeninen. Yksittäisen vuoden aikana kohteiden hoidon voimakkuuden tulisi
vaihdella eri kohdissa ja kohteessa pitäisi olla aina myös kohtia, jotka on kokonaan rajattu hoidon ulkopuolelle. Vuosittaisella kierrolla varmistetaan, että kohteen kaikki osat tulevat esimerkiksi kolmen vuoden jakson aikana hoidetuiksi.
8. Vaikka kohteessa ei nykyisellään esiintyisi merkittävästi uhanalaista perhoslajistoa, kohteiden hoitoa kannattaa silti kehittää perhoslajistoille paremmin soveltuvaksi,
sillä perhoslajit pystyvät usein kolonisoimaan niille soveliaita elinympäristöjä jollakin aikaviiveellä. Perhoslajistolla saadut tulokset indikoivat merkittävästi myös muiden hyönteisryhmien tilannetta. Pistiäisissä ja kaksisiipisissä on paljon perhoslajeja isäntinään käyttäviä loisia ja lisäksi molemmissa ryhmissä on paljon lehdillä ja kukinnoilla toukkana eläviä lajeja. Lisäksi esimerkiksi kovakuoriaisista ja kaskaista löytyy merkittävästi vastaavalla tavalla elävää lajistoa. Siksi perhosten voi karkeasti katsoa toimivan indikaattorina noin 50 % perinnemaisemissa esiintyvälle hyönteislajistolle ja sitä kautta erittäin suurelle osalle perinnemaisemien monimuotoisuutta.ei tietoa saavutettavuudest
Praktiken av slow-pedagogik på daghem och dess påverkan på yrkesrollen för lärare inom småbarnspedagogik
No full textI en värld som accelererar snabbt och ständigt förändras, där mätbara resultat ofta står i centrum för småbarnspedagogik, framträder slow-pedagogik som ett motstånd. Slow-pedagogik innebär att barnen får utforska världen utifrån sina egna villkor, med stöd från pedagoger som skapar utrymme, tid och en främjande miljö för deras naturliga lärande. Slow-pedagogik är en relativt ny term inom småbarnspedagogiken och representerar ett tanke- och arbetssätt som fokuserar på att ge barnen tid att utforska och upptäcka saker på egen hand samt att lyssna på barnens behov och intressen för att anpassa undervisningen därefter.
Syftet med denna avhandling är att undersöka hur lärare inom småbarnspedagogiken i praktiken arbetar med slow-pedagogik och hur den påverkar deras yrkesroll. Två forskningsfrågor har bearbetats utifrån studiens syfte:
1. Hur tillämpas slow-pedagogik i praktiken i lärarens arbete?
2. Hur påverkar slow-pedagogik lärarens yrkesroll?
Avhandlingen är kvalitativ och forskningsansatsen är fenomenologisk, eftersom jag vill utforska lärarnas personliga erfarenheter och upplevelser av slow-pedagogik och dess inverkan på deras arbete och yrkesroll. De empiriska data har samlats genom semistrukturerade intervjuer med sex lärare inom småbarnspedagogiken.
Resultaten tyder på att lärare som arbetar med detta pedagogiska tankesätt omdefinierar sin yrkesroll genom att utöva närvaro, reflektion och acceptans samt sänka tempot för att följa barnets rytm. Att skapa en främjande miljö där barnens engagemang prioriteras är grunden. Lärarens flexibilitet och närvaro är avgörande för att stödja barnens lärande. Tid ses som en resurs för att skapa meningsfulla lärmiljöer, men utmaningar som utrymmesbegränsningar och personalbrist identifieras. Respondenterna nämner att kollegialt samarbete och kunskapsutbyte är centralt inom detta arbetssätt. "Att vara närvarande" (Being with), "Att gå vilse" (Going off track) och "Att dyka djupt" (Diving deep) är de centrala aspekterna som kännetecknar ett slow-pedagogiskt arbetssätt och förhållningssätt, enligt Clark (2023)
Hammaren as an example of Swedish conspiracist antisemitism, 1943–1945
No full textThis article analyses Hammaren, a Swedish blend of Der Stürmer, Der Hammer and domestic antisemitic publications, published by the most radical Swedish national socialists and antisemitic crusaders, launched in January 1943 and discontinued on 30 April 1945, the day of Adolf Hitler’s suicide in Berlin. Hammaren fought a global war against an imaginary enemy, ‘the Jew’, described as evil and immensely powerful. ‘The Jew’ was responsible for everything wrong in the world, from embezzlement, petty theft and peddling to capitalism, Bolshevism and the ongoing world war, understood as an eschatological race war instigated by ‘the Jew’ and threatening the very existence of the white race. Hammaren, according to its contributors, was an enlightenment project; antisemitism meant self-defence against an overbearing, all-powerful enemy. This article investigates some of the strategies employed by Hammaren to spread rumours about the Jews, to ‘expose’ them and their henchmen, and thereby awaken Swedes to the dire situation
Valtatie 22 Oulu - Kajaani : Kehittämisselvitys
No full textValtatie 22 on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhdistävä valtatie Oulun ja Kajaanin välillä. Valtatiellä 22 on merkittävä rooli poikittaisena yhteytenä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntakeskusten välillä sekä kansainvälisenä yhteytenä valtatie 4:n ja Haaparannan kautta Ruotsiin ja edelleen Eurooppaan. Lisäksi valtatie kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon, jonka tavoitteena on edistää ihmisten ja tavaroiden liikkumista.
Kehittämisselvityksessä on muodostettu kattava nykytila-analyysi suunnittealueesta alueen nykytilasta sekä alueen elinkeinoelämästä ja toimintaympäristöstä. Näiden lisäksi selvityksessä on luotu tulevaisuusorientoitunut valtatien 22 tavoitetila vuodelle 2050.
Selvityksen toimenpiteet ovat jaettu kahdeksaan eri yhteysväliin, joiden avulla voidaan saavuttaa esitetty tavoitetila. Toimenpiteet ovat jaettu kahteen kategoriaan: valtatien perusväylänpidon parantamishankkeisiin sekä valtatien kehittämishankkeisiin. Kehittämisselvitys palvelee valtatien 22 parantamisen jatkosuunnittelua ja maankäytön suunnittelua koko yhteysvälillä.ei tietoa saavutettavuudest
Promoting Peace Through Gender Equality : An analysis of Finland's Third National Action Plan on Women, Peace and Security (2018-2021)
No full textKitkamittareiden ja kuva-aineiston hyödyntäminen maanteiden hoidon projektipäällikön työssä
No full textProjektipäälliköiden talvihoidon laadunseurannan työvälinevalikoima on laajentumassa. Projektipäälliköiden käyttöön on tulossa tien päällä suoritettuun videointiin perustuva kuva-aineisto edistyneellä käyttöliittymällä. Lisäksi optisia keliantureita tulee yhä enemmän projektipäälliköiden käyttöön. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena käydä läpi keskeiset viimeaikaiset tutkimustulokset mainittuihin työkaluihin ja mobiilin kelinseurantaan liittyen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kitkamittausten ja muiden valvontatyökalujen käyttöä Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimuksessa haastateltiin projektipäälliköitä, kunnossapidon asiantuntijoita ja pistokoevalvontakonsultteja.
Viime vuosina alan tutkimus on keskittynyt optisiin keliantureihin ja joukkoistettuun tiedonkeruuseen. Tutkimuksella on saatu hyvä kuva optisten kelianturien suorituskyvystä, mutta mobiilien optisten anturien käyttö on pysynyt Ruotsissa ja Norjassa melko vähäisenä. Suomessa optisten anturien käyttö on jakanut mielipiteitä. Laajassa Mäntsälän urakan testissä osa työnjohdosta ja kuljettajista piti järjestelmää hyödyllisenä, kun osa ei nähnyt lainkaan hyötyjä.
Ruotsissa joukkoistetulla tiedonkeruulla on keskeinen asema talvihoidon laadunvalvonnassa. Suomessa on viime vuosina ollut useita joukkoistettuun tiedonkeruuseen liittyviä hankkeita, mutta mitään menetelmää ei ole vielä otettu laadunvalvonnan välineeksi. Usein näiden järjestelmien hyöty/kustannussuhteita on pidetty liian alhaisina.
Suomessa valvontakonsulttien tekemän talvihoidon laadunvalvonnan määrät vaihtelevat paljon. ELY:jen välillä voi olla valvontasuoritteen osalta jopa kymmenkertaisia eroja.
Haastatelluista kahdeksasta projektipäälliköstä kaksi kertoi, etteivät mittaa kitkaa juuri koskaan. Projektipäälliköistä viisi kertoi, että he ovat määränneet omiin kitkamittauksiin liittyviä sanktioita korkeintaan kerran koko uransa aikana. Mobiilit optiset anturit nähtiin mieluummin urakoitsijoiden ja pistokoevalvontakonsulttien kuin projektipäälliköiden itsensä käytössä.
Niin projektipäälliköt kuin talvihoidon asiantuntijat näkivät ns. kuva-aineiston hyödyllisenä ja tarpeellisena. Useissa tilanteissa projektipäällikön on vaikeaa tai mahdotonta pysähtyä kuvaamaan jotain kohdetta. Jatkuva kuvaus on tällöin ainoa mahdollisuus. Käyttötarpeita kuva-aineistolle on lukuisia.
Erilaiset tekoälyyn, automaatioon ja tietojen yhdistämiseen liittyvät menetelmät tulevat lisääntymään talvihoidon laadunvalvonnassa. Ruotsissa säähavainnot, mittaustiedot ja urakoitsijan toimenpiteet ovat yhdessä järjestelmässä. Suomessa ei ole toistaiseksi haluttu tähän vielä mennä, mutta tätä kohti kannattaa mahdollisesti suunnata.
Uudessa MHU-urakkamallissa projektipäälliköiden työajasta yhä enemmän kuluu talous- ja hallinnollisiin asioihin. Erilaisten mobiilien mittaus- ja tallennusjärjestelmien yleistyessä on myös ilmeistä, että projektipäälliköiden säännöllisten tien päällä tehtävien tiestötarkastusten tarve jonkin verran vähenee