National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Team Performance : Mental Performance N+1
No full textThis chapter focuses on the contributions of team dynamics to performance, team performance theory, and team skills, along with how to assess and intervene to improve team performance. A team is not just a group of associated people. A team is “a distinguishable set of two or more people who interact, dynamically, interdependently, and adaptively toward a common and valued goal/objective/mission.” From this generally accepted definition it is clear that even individuals who are performing what appears to be a very individual effort, such as a writer or a pole vaulter, are impacted by the team around them that support their effort toward the shared objective. The impact on the individual is intensified as the interdependence of the individuals increases, as is the case with a football team or a specialized military unit. As such, it is important to prioritize team performance to maintain and improve individual mental performance. Focusing only on the outcome of a team’s task, i.e., the product of taskwork, may give a biased estimate for the performance of a team and provide little explanation for the observed level of performance. A much richer picture of team performance can be obtained by also considering taskwork processes and teamwork, including the coordination mechanisms of team members. Such a holistic performance evaluation is discussed throughout this chapter
Jagged1s roll i produktionen och organiseringen av det extracellulära matrixet
No full textDet extracellulära matrixet är ett fibröst nätverk av makromolekyler som stödjer celler strukturellt och det har viktiga roller i organiseringen av vävnader och regleringen av cellulära processer. Endotelceller har väsentliga roller i utvecklingen av hjärtats funktion genom kommunikation med det extracellulära matrixet. Jagged1-medierad Notch-signalering är viktig för korrekt utveckling och underhåll av kardiovaskulär vävnad. Ett lager av endotelceller täcker den luminala sidan av blodkärlsväggen och det är känt att endotelceller ändrar deras Jagged1-uttryck enligt förändringar i hemodynamiska krafter som påverkar blodkärl. Jagged1-medierad signalering påverkar kärlremodellering genom att åstadkomma en fenotypisk förändring hos vaskulära glatta muskelceller. Den kontraktila fenotypen av de vaskulära glatta muskelcellerna upprätthålls av Laminin och Kollagen typ 4, medan den syntetiskt differentierade fenotypen upprätthålls av Fibronektin. Hur Jagged1-medierad Notch- signalering i endotelceller påverkar produktionen och organiseringen av det extracellulära matrixet och hur dessa förändringar påverkar blodkärlsväggens egenskaper och fenotypen hos vaskulära glatta muskelceller är okänt. I denna studie undersöks hur Jagged1-medierad Notch-signalering påverkar produktionen av extracellulära matrix-protein in vitro med ligandanalys samt hur avsaknad av Jagged1 påverkar produktionen och organiseringen av det extracellulära matrixet in vivo i zebrafisken, Danio rerio. Resultaten presenterade i denna studie visar att Jagged1- medierad Notch-signalering orsakar en svag uppreglering av COL4A1, som kodar för Kollagen typ 4, i humana navelvenendotelceller och en svag uppreglering av FN1, som kodar för Fibronektin i humana aortaendotelceller. Den svaga uppregleringen i endotelceller kan möjligtvis bero på att extracellulära matrix-protein främst utsöndras av andra vaskulära celler. Avsaknad av Jagged1 i zebrafiskar orsakar oorganiserade kollagenfibrer och det verkar finnas färre kollagener vid notokorden. Zebrafiskar med avsaknad av Jagged1 har morfologiska förändringar i notokorden och i dessa
förändringar kan Fibronektin observeras. Studien visar att avsaknad av Jagged1 i zebrafiskar leder till utvidgade muskelsegment runt de morfologiska förändringarna i notokorden och detta kan möjligtvis bero på defekter som kan kopplas till muskeldystrofi
Amyloidpatologi som en prediktor av kognitiv försämring i normalt åldrande och kronisk epilepsi : en femårig prospektiv studie
No full textAlzheimer’s disease is a progressive neurodegenerative disease and the leading cause of dementia. Accumulation of amyloid-beta protein plaques in the brain is one of the earliest signs of Alzheimer’s disease. This study examined the association between baseline amyloid levels and cognitive change during five years in childhood-onset epilepsy participants and controls. The hypotheses were that higher baseline amyloid levels would be associated with and predict cognitive decline, and that the rate of decline predicted by amyloid levels would differ between the participants with epilepsy and the controls. The hypotheses were investigated with correlation analysis and multiple regression models. The sample was part of the longitudinal Turku Adult Childhood-Onset Epilepsy project. Amyloid levels were measured with Pittsburgh compound B positron emission tomography, and cognitive change with neuropsychological testing at baseline and follow-up. Higher baseline amyloid levels correlated significantly with language decline, but not with decline in episodic memory, visuomotor functions, or executive functions. Prefrontal cortex amyloid levels predicted language decline also in the multiple regression model. The effects of higher baseline amyloid levels on cognitive change did not differ between the two participant groups. Subject type was overall the strongest predictor of cognitive decline, with the participants with epilepsy showing more decline. If future studies confirm that high amyloid levels predict language decline, it could mean that language decline is an early marker of Alzheimer’s disease, and that health care professionals should perhaps pay more attention to signs of language deficits in cognitive assessments of the elderly.Alzheimers sjukdom är en neurodegenerativ sjukdom och den ledande orsaken till demens. Ansamling av amyloid-beta proteinplack är ett av de tidigaste tecknen av Alzheimers sjukdom. Denna studie undersökte associationen mellan baseline-amyloidnivåer och kognitiv förändring i deltagare med barndomsepilepsi och kontroller. Hypoteserna var att högre amyloidnivåer skulle vara associerade med och predicera kognitiv försämring, och att graden av försämring predicerad av amyloidnivåer skulle skilja sig mellan deltagarna med epilepsi och kontrollgruppen. Hypoteserna undersöktes med korrelationsanalys och multipla regressionsmodeller. Samplet var en del av det longitudinella Turku Adult Childhood Epilepsy-projektet. Amyloidnivåer mättes med positronemissionstomografi med Pittsburgh compound B, och kognitiv förändring mättes med neuropsykologisk testning vid baseline och uppföljning. Högre baseline-amyloidnivåer hade signifikanta associationer med språkförsämring, men inte med försämring i episodiskt minne, visuomotoriska funktioner eller exekutiva funktioner. Prefrontala cortex amyloidnivåer predicerade språkförsämring även i den multipla regressionsmodellen. Effekterna av amyloidnivåer på kognitiv förändring skiljde sig inte åt mellan de två deltagargrupperna. Typ av deltagare var den starkaste prediktorn för kognitiv försämring och deltagarna med epilepsi uppvisade mera försämring. Om framtida studier bekräftar att höga amyloidnivåer predicerar språkförsämring, kan det betyda att språkförsämring är en tidig markör för Alzheimers sjukdom, och att yrkesutövare inom hälsovården borde därmed uppmärksamma tecken på språknedsättning i kognitiva utredningar av äldre vuxna
Ihmisten käyttäytyminen väestön suojaamistilanteissa pelastustoiminnan johtamisen näkökulmasta
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ihmisten käyttäytyminen näyttäytyy väestön suojaamistilanteissa pelastustoiminnan johtamisen näkökulmasta. Samalla selvitettiin, miten ihmiset ovat käyttäytyneet todellisissa väestön suojaamistilanteissa ja miten ihmisten käyttäytyminen on huomioitu turvallisuusviranomaisten nykyisessä koulutuksessa Suomessa. Tutkimuksessa käsiteltiin tilanteita, joissa väestöä suojataan väestönsuojaan tai evakuoidaan laajamittaisesti (satoja ihmisiä). Tutkimuksen tausta-aineistona käytettiin katastrofipsykologian ja kriisitilanteiden johtamiskirjallisuutta, Suomen turvallisuusviranomaisten opetussuunnitelmia sekä aikaisempia tutkimuksia aihepiiristä, kuten väestönsuojakokeiden raportteja. Näiden avulla luotiin haastattelukysymysrunko asiantuntijahaastatteluihin, joista kerättiin tutkimuksen keskeinen aineisto. Tutkimuksen aineisto kerättiin julkisista lähteistä sekä asiantuntijahaastatteluilla aikavälillä 1.10.2023–1.3.2024.
Kyseessä oli laadullinen tutkimus. Opetussuunnitelmakatsaus toteutettiin narratiivisena ja asiantuntijahaastattelut analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Haastateltavat olivat asiantuntijoita Suomen eri turvallisuustoimijoista, joilla on kokemusta todellisista väestön suojaamistilanteista ja/tai he ovat olleet aktiivisesti tekemisissä aihepiiriin liittyvän koulutuksen, lainsäädännön, ohjeistuksen tai aiemman tutkimuksen kanssa. Tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän haastateltavaa asiantuntijaa, jotka työskentelevät viidessä eri väestön suojaamisen osa-alueisiin liittyvässä organisaatiossa.
Ihmisten käyttäytymisen havaittiin ilmenevän väestön suojaamistilanteissa moninaisesti ja siihen vaikuttavan merkittävästi ihmisten akuuttien stressireaktioiden erilaisuus. Rationaalinen käytös, jossa noudatetaan annettuja ohjeita ja halutaan auttaa muita, on tyypillistä. Emotionaalinen ja kaoottinen käyttäytyminen on kuitenkin mahdollista ja myös hyvin todennäköistä osalla väestöstä, erityisesti tilanteen alkuvaiheessa ja välittömän uhan alla.
Suomen turvallisuusviranomaisten koulutuksiin sisältyy paljon johtamiseen, valmiuteen ja varautumiseen liittyviä opintoja. Ihmisten käyttäytymisen huomiointi on vähäistä, eikä sen käsittelystä väestön suojaamisteen liittyvien opintokokonaisuuksien yhteydessä saatu merkittävää näyttöä. Opetus on nähty aihepiirin osalta riittämättömäksi suhteutettuna tarpeeseen. Koulutuksen lisääminen katsottiin tarpeelliseksi niin perus- kuin jatko- ja täydennyskoulutukseen. Keinot käyttäytymiseen vaikuttamiseen, tiedot kulttuurierojen merkityksestä ja henkisen kriisinkestävyyden kokonaisuus korostuivat aihealueina keskeisiksi opetussisällöiksi.
Ihmisten käyttäytymisen huomiointi osana väestön suojaamistilanteiden pelastustoiminnan johtamista on tärkeää. Väestö tulee valmistella suojaamistilanteisiin etukäteen ja ihmisten käytös huomioida harjoitelluissa ennakkosuunnitelmissa. Omatoiminen evakuoituminen onnettomuus- tai vaara-alueelta on todennäköistä ja väestönsuojien mitoituksen tulee vastata suojautunutta ihmismäärää. Aktiivinen, selkeä ja sisällöltään todellinen viestintä on ensiarvoista ennakkoon sekä suojaamistilanteessa. Tilanteissa ihmisen perustarpeiden huomiointi ja yhteydenpito läheisiin on varmistettava. Pitkittyneet tilanteet haastavat johtamisen heikentyvällä suojautumishalukkuudella
Kaupalliset tietokonepelit operaatioanalyysissä : mahdollisuudet ja rajoitteet
No full textPelejä hyödynnetään 2020-luvulla laajasti opetuksessa ja koulutuksessa niin siviilimaailmassa kuin Puolustusvoimissakin. Pelit tarjoavat viihdyttävän, edullisen ja turvallisen tavan harjoitella asioita, jotka ovat kalliita tai potentiaalisesti vaarallisia toteuttaa oikeassa maailmassa. Pelit voisivat myös tarjota ratkaisuja operaatioanalyysissä. Operaatioanalyysi on tieteenala, joka pyrkii tuottamaan dataa päätöksenteon tueksi, ja sen päätarkoitus on auttaa ihmisiä tekemään parempia päätöksiä.
Tutkimuksen pääluvut 2 ja 3 käsittelevät operaatioanalyysin ja pelaamisen historiaa, keskeisiä käsitteitä, ja kuinka kumpaakin aihetta on tutkittu, sekä sovellettu Puolustusvoimien, muiden asevoimien sekä siviilimaailman tarpeisiin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa tarkasteltiin ilmiötä kahden pelin avulla. Tutkimus toteutettiin, jossa toteutettiin käytettävyystestauksen avulla, johon osallistui 5 ihmistä. Testauksen tulokset kerättiin kyselyllä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä rajoitteita ja mahdollisuuksia kaupallisilla tietokonepelillä on operaatioanalyysissä. Tutkimuksessa testaajat testasivat Tabletop Simulatoria sekä Combat Mission: Black Seata. Testauksessa osallistujat pääsivät pelaamaan lävitse Combat Mission: Black Sean tutoriaalikampanjan, sekä tutustumaan tutkijan ohjaamana pelin skenaarioeditoriin. Tabletop Simulatorissa testaajat testasivat pelin käyttöliittymää, sekä loivat itse sotapeliskenaarion pelin sisälle.
Tutkimuksen avulla havaittiin, että kaupalliset tietokonepelit soveltuvat operaatioanalyysiin rajallisesti. Niillä on useita vahvuuksia, kuten edullisuus, helppous ja visuaalisuus. Vahvuudet olivat tutkimuksen perusteella voimakkaasti pelisidonnaisia, eikä havaittuja vahvuuksia voida tutkimuksen tulosten pohjalta yleistää kaikkiin peleihin. Lisäksi tietokonepeleillä on tutkimuksen perusteella myös kasvupotentiaalia, joka voidaan saavuttaa peliä muokkaamalla. Peleillä on kuitenkin myös tutkimuksen perusteella useita rajoitteita. Näitä olivat muun muassa analyysiin tarvittavien työkalujen puute, kielimuuri, joka johtuu siitä että lähes kaikki pelit ovat englanniksi. Lisäksi peleillä, joilla voidaan luoda yksityiskohtaisia skenaarioita on liian heikko hyötypanos suhde. Tutkimuksen tulokset soveltuvat suoraan ainoastaan kyberlautoihin sekä peleihin, jotka ovat tyyliltään vastaavankaltaisia tutkimuksessa käytettyjen pelien kanssa, sillä tutkimuksesta on rajattu ulos suurin osa markkinoilla olevista peleistä
Kasvisruoka varusmiesten silmin
No full textTutkimuksen konteksti sijoittuu kasvisruokaan ja sen tarkoituksena on selvittää varusmiesten mielipide Puolustusvoimien tarjoamasta kasvisruoasta. Lisäksi tutkittiin, vaikuttaako ympäristö- ja terveystekijät varusmiesten mielipiteeseen kasvisruoasta ja mikä on varusmiesten näkemys kasvisruoan vaikutuksista heidän energisyyteensä. Aihe on ajankohtainen, ja tutkimuksen tuloksista ja johtopäätöksistä on hyötyä Puolustusvoimille sekä Leijona Cateringille.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä poikkileikkaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2023 kuuden eri joukko-osaston varusmiehistä ympäri Suomea. Tutkimuskysely toteutettiin strukturoituna kyselynä suljettujen kysymysten avulla Webropol-alustassa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 572 varusmiestä, joista sekaruokavaliota noudatti 536. 12 varusmiestä oli ilmoittanut Leijona Cateringille noudattavansa kasvisruokavaliota. Tutkimustulokset osoittivat, että varusmiesten mielipide Puolustusvoimien tarjoamasta kasvisruoasta on negatiivinen. Ympäristö- ja terveystekijöillä nähtiin olevan vain hieman vaikutusta mielipiteeseen kasvisruoasta. Varusmiesten kokemusten mukaan kasvisruoka ei täytä heidän energiantarvettaan, kuten sekaruoka. Puolustusvoimien tarjoama kasvisruoka vastaa kuitenkin energiapitoisuutensa puolesta täysin sekaruoan ravintoarvoja, jolloin kasvisruoka-aterian jälkeen energisyydessä ei pitäisi olla eroja.
Tutkimustulosten mukaan varusmiesten mielipide kasvisruoasta on selvä, mutta tuloksissa oli hajontaa sukupuolen, koulutustaustan ja ruokavalioiden osalta. Tämän tutkimuksen perusteella miehet eivät pitäneet kasvisruoasta niin paljoa kuin naiset. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että koulutustaustalla on vaikutusta varusmiesten mielipiteeseen kasvisruokaa kohtaan. Lukio- ja korkeakouluopinnot käyneillä on myönteisempi suhtautuminen kasvisruokaan kuin ammatillisen oppilaitoksen käyneillä varusmiehillä. Tulosten mukaan kasvisruokavaliota noudattavat ajattelivat kasvisruoasta positiivisemmin kuin sekaruokavaliota noudattavat varusmiehet.
Tutkimustulokset viittaisivat siihen, että negatiivinen suhtautuminen kasvisruokaan saattaa olla peräisin asenteista ja tottumuksista. On mahdollista, että varusmiesten asenne kasvisruokaa kohtaan vaikuttaa syömistilanteisiin. Kasvisruokaa syödään vähemmän kuin sekaruokaa, ja tämä voi vaikuttaa varusmiesten kokemukseen vähäisemmästä energisyydestä. Ruokakasvatuksen tarvetta Puolustusvoimissa olisi hyvä selvittää. Varusmiespalvelus tavoittaa vuosittain suuren osan ikäluokasta, jolloin onnistuneella ruokakasvatuksella voitaisiin saada suuri vaikutus nuorison asenteisiin. Varusmiespalvelus ei pelkästään ruoki isoja määriä ihmisiä, vaan sen aikana on mahdollisuus ottaa huomioon myös opetuksellinen näkökulma sekä totuttaa suurta joukkoa kasvisruoan kulutukseen ja näin ollen myötävaikuttaa suurempiin ilmasto- ja terveysteemoihin ravitsemusvalintojen avulla
Rajatun laskentatehon neuroverkot OSINT-kuvien käsittelijänä
No full textSosiaaliseen mediaan ladattavasta valtavasta datamäärästä on mahdollista löytää sotilastiedustelulle olennaista tietoa ilman manuaalista kuvien seulontaa. Avoimista lähteistä automaattisesti kerätty kuvamassa on mahdollista siirtää tekoälyn ja konenäön ongelmaksi. Modernit syväopetetut neuroverkot ovat kehittyneet huomattavaa vauhtia viime vuosina. Ne ovat selvästi ihmistä nopeampia ja kykenevät saavuttamaan vastaavan tarkkuuden luokittelutehtävissä. Samoin neuroverkkojen käytössä tarvittava laskentateho on suhteessa edullisempaa kuin koskaan aiemmin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten modernien neuroverkkojen ja edullisen laskentatehon yhdistelmää voidaan hyödyntää massamaisesti kerättyjen kuvien käsittelyssä tiedusteluanalyysiä varten.
Tutkimuksen päämenetelmän käytettiin kertovaa kirjallisuuskatsausta, jonka havainnot varmennettiin määrällisesti kokeellisella tutkimuksella. Konenäössä käytettäviä neuroverkkoja tarkasteltiin tutkimuksessa järjestelmänä, jonka osia säätämällä voidaan vaikuttaa sen toimintaa. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tunnistaa neuroverkkopohjaisen konenäön hyödynnettävyyden kannalta olennaisimmat tekijät laadullisen sisältöanalyysin avulla. Kokeellisessa osuudessa hyödynnettiin kirjallisuuskatsauksen havaintoja ja testattiin kahta erilaista modernia neuroverkkoa, joiden sopivuutta OSINT-kuvien käsittelyyn arvioitiin niiden ongelmanratkaisuvarmuuden ja koulutusajan näkökulmasta. Kokeellisen osuuden analyysimenetelmänä käytettiin tuloksiin perustuvaa tilastollista analyysiä. Kirjallisuuskatsauksen lähdeaineisto on pääasiassa yliopistotason oppikirjoja, joita on paikoin täydennetty yksittäisiä aihealueita käsittelevällä tutkimuksella.
Tutkimuksessa havaittiin, että syväopetettuja neuroverkkoja on mahdollista hyödyntää monin tavoin avointen lähteiden tiedustelun kohdemateriaalin käsittelyssä myös rajatulla laskentateholla. Niiden soveltuvuutta testattiin kahdella eri ongelmalla, joista toisessa eroteltiin sotilas- ja siviilikalustoa kuuteen eri luokkaan. Paras malli saavutti 94,9 % luokittelutarkkuuden kyseisessä luokittelutehtävässä. Suurimmaksi haasteeksi todettiin riittävän ison opetusmateriaalin keräys neuroverkon opetusta varten. Neuroverkkojen laskennalliseen monimutkaisuuteen eniten vaikuttavat tekijät ovat mallien ja syötedatan monimutkaisuus. Siirto-opetettujen mallien käytön havaittiin nopeuttavan ja helpottavan opetusta huomattavasti.
Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin neuroverkkojen käyttöönottoa rajoittavaksi tekijäksi tiedusteluympäristön asettamat turvallisuusrajoitukset. Avointen lähteiden tiedustelussa vaadittu julkinen keräyspuoli on kuitenkin jo todennäköisesti eroteltu tiedustelun operatiivisesta puolesta, mikä helpottaa käyttöönottoa. Myös sujuva integrointi osaksi suunnitteluprosessia vaatii suunnittelu
"We can’t spy… If we can’t buy" : yksityiset yhtiöt Yhdysvaltojen kansallisessa tiedusteluprosessissa
No full textTiedustelu on murroksessa, jossa valtiollisten tiedustelupalveluiden rinnalle on syntynyt yhä monipuolisempia toimijoita. Yksityinen sektori on noussut merkittäväksi tekijäksi nykyaikaisessa tiedustelutoiminnassa etenkin teknologian kehittymisen myötä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yksityisten yhtiöiden roolia Yhdysvaltojen kansallisen tiedustelun prosessissa.
Tutkimuksessa kartoitettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla yksityisen sektorin tuottamia palveluita, joita kyetään hyödyntämään valtiollisten tiedustelupalveluiden toiminnassa. Tutkimuksen primäärilähteinä käytettiin Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisöä ohjaavia asiakirjoja, joita analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin metodilla. Lähdeaineistosta tarkasteltiin tiedustelusyklin eri toimintojen kautta sitä, miten yksityiset palveluntuottajat kytkeytyvät osaksi Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisön toimintoja. Tätä kokonaisuutta tarkasteltiin adaptiivisen realismin teorian kautta ja tulkittiin sitä, miten yksityiset yhtiöt vaikuttavat Yhdysvaltojen kansalliseen tiedusteluprosessiin.
Yksityinen sektori tuottaa laajan repertuaarin erilaisia palveluita ja tuotteita, joita voidaan hyödyntää sekä valtiollisessa tiedustelutoiminnassa että kaupallisessa liiketoiminnassa kilpailuedun tuottamiseen. Yhdysvallat on tiedustelun ulkoistamisen pioneeri ja yksityisten toimijoiden panos Yhdysvaltojen kansallisen tiedustelun prosessissa on merkittävä. Tiedusteluyhteisön budjetista noin 70% kuluu ulkoistettujen palveluiden aiheuttamiin menoihin.
Adaptiivisen realismin näkökulmasta yksityisen sektorin innovaatioiden hyödyntäminen valtiollisessa tiedustelutoiminnassa on avainasemassa. Valtiot, jotka kykenevät integroimaan yksityisen sektorin tiiviisti tiedustelupalveluidensa kehittämiseen ja käyttämään saatavilla olevia voimavarojaan joustavimmin, kykenevät saavuttamaan tehokkaimmin päätöksentekoetua kilpaileviin valtioihin nähden ja kasvattamaan sitä kautta valtaansa. Tiedustelutoimintojen ulkoistaminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta ja aiheuttaa operaatioturvallisuuden lisäksi haasteita niin teknisesti, hallinnollisesti kuin lainopillisesti.
Tiedustelutoimintojen ulkoistaminen on tullut jäädäkseen. Yksityisestä sektorista on kasvanut merkittävä tekijä, joka on muokannut palveluidensa kautta Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisön tapaa toteuttaa tehtäviänsä. Tulevaisuudessa teknologisen kehittymisen myötä yksityiset toimijat tulevat olemaan entistä suuremmassa roolissa osana kansallisen tiedustelun prosessia. Niiden erityisosaamista tarvitaan yhä laajemmin, mikä kasvattaa myös yksityisten toimijoiden vaikutusvaltaa. Tämän vuoksi valtiollisten toimijoiden on varauduttava tulevaisuuden kehityskulkuihin ja kyettävä luomaan sellaiset hallinnolliset ja tekniset toimintamallit, joilla yksityiset kumppaniyritykset kyetään integroimaan mahdollisimman tehokkaasti ja operaatioturvallisesti osaksi kansallisen tiedustelun prosessi
Etäjohtamista yli rajojen : pitkien kansainvälisten Frontex-komennusten etäjohtamisen kehittäminen Rajavartiolaitoksessa
No full textDigitalisaatio ja teknologinen kehitys mahdollistavat yhä erilaisemmat organisaatiorakenteet ja työn teon muodot. Toimintaympäristön muutos yhä nopeatempoisemmaksi ja kansainvälisemmäksi haastaa varsinkin hierarkkisesti järjestäytyneitä julkishallinnollisia organisaatioita. Muutokset konkretisoituvat Rajavartiolaitoksen lähettäessä virkamiehiä kansainvälisiin rajaturvallisuusoperaatioihin osana Euroopan raja- ja merivartioston pysyvää joukkoa, joita johdetaan etäjohtamisen keinoin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia periaatteita tulee ottaa huomioon, kun Euroopan raja- merivartioston Suomen pysyvän joukon luokan 2 etäjohtamista kehitetään Rajavartiolaitoksessa.
Laadullisessa fenomenologis-hermeneuttisessa tutkimuksessa tutkittiin neljäntoista luokassa 2 palvelleen virkamiehen etäjohtamiskokemuksia kolmen teeman näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella muodostetut teemat olivat etäjohtamisen hyvät ja huonot käytänteet, johtamismallien menestystekijät sekä etäjohtamisjärjestelmät ja -välineet. Aineisto kerättiin sähköpostitse puolistrukturoidulla kyselylomakkeella ja analysoitiin teoriaohjaavalla aineiston analyysillä. Tutkimuksen johtopäätöksenä muodostettiin kolme etäjohtamisperiaatetta: valmiuksien johtamisen, monikanavaisen ja dynaamisen johtamisen sekä moniäänisyyden ja suunnitelmallisuuden -periaatteet. Luokan 2 etäjohtamista voidaan kehittää sovittamalla periaatteet Rajavartiolaitoksen julkishallinnolliseen johtamiseen ja organisaatiokulttuurin raameihin.
Valmiuksien johtamisen periaatteen tavoitteena on vahvistaa virkamiesten uskoa omaan minäpystyvyyteen, luoda avoin ja luottamukseen perustuva vuorovaikutus lisäämällä jäsenten välistä tuttuutta, sekä perehdyttää etäjohtamisjärjestelmät ja niiden käyttöön liittyvät säännöt. Johtaminen on demokraattista, mutta käskyillä voidaan tehostaa ja edesauttaa virkamiesten komennukseen valmistautumista. Keskeistä on määrittää toiminnan missio, visio ja konkreettiset tavoitteet sekä linjata kuinka henkilöstön toimintaa valvotaan.
Monikanavaisella ja dynaamisella johtamisen periaatteella tarkoitetaan selkeiden, toimintavarmojen ja toimintaperiaatteiltaan ennustettavien informaatiokanavien käyttöä osana johtamisvuorovaikutusta. Etäjohtaminen on dynaamista ja optimoitua virkamiehen tarpeet ja tilanteet huomioiden. Johtamisessa painottuvat transformationaalinen ja valmentava johtamismalli, mutta konfliktiratkaisussa hyödynnetään byrokraattisia johtamiskeinoja virkamiesten itsenäisyyttä rajoittamatta. Tilannekuvaa ja valvontaa ylläpidetään aktiivisella vuorovaikutuksella, kotimaassa ja komennusmaissa toteutetuilla fyysisillä tapaamisilla sekä henkilöstölle annetuilla muilla velvoitteilla.
Moniäänisyyden ja suunnitelmallisuuden periaatteella varmistetaan oikea-aikaiset ja tehokkaat paluuprosessit. Palautteeseen pitää valmistautua ja kerääminen toteuttaa monivaiheisesti. Johtamisvuorovaikutuksessa korostuu avoimuus ja oppimiskeskeisyys. Virkamiehille on tärkeää osoittaa työstä organisaation saama hyöty sekä kuinka kasvanutta ammatillista osaamista hyödynnetään kotimaassa jatkossa. Positiivista työnantajakuvaa voidaan tarvittaessa vahvistaa tunnustamalla luokasta 2 saatu komennuskokemus ansioihin perustuvalla palkitsemisella
The emotional learning journey : Cognitive appraisals and information-seeking achievement emotions of Swedish primary teacher students
No full textThe aim of this article-based thesis is to increase the understanding of the complex and dynamic interplay between cognitive behaviours and emotions in learning and information-seeking processes. This thesis specifically sheds light on the process of learning and achieving information-seeking skills by studying primary teacher students in relation to a research assignment. It is particularly important to understand how primary student teachers learn and achieve information-seeking skills in a research context. In their future role as educators of pupils during their formative years in school, it is essential to have such skills and other information literacies, not only for a future practice based on research, but also for the instruction of information-seeking skills and other literacies that await them. In addition, this thesis aims to gain a deeper understanding of the impact the support from instruction librarians has on this process and how this support can be designed in ways beneficial for students’ learning and achievement of information-seeking skills.
This thesis consists of a systematic literature review and an empirical study. The systematic literature review on teacher students’ information-seeking behaviours examined affective behaviour studies in particular as well as studies in research assignment contexts. The results revealed a research gap regarding studies of non-normative and qualitative features of teacher students’ information-seeking behaviours, especially affective behaviours and in relation to research assignments.
In the empirical study, in-depth semi-structured interviews were conducted with six Swedish primary teacher students over a period of 10 weeks in relation to an independent research assignment. The analysis of the qualitative data was deductive and theory driven, guided by Kuhlthau’s information search process model, Scherer's semantic space of emotions and Pekrun’s control-value theory of achievement emotions. The Geneva Affect Label Coder was used to map and categorise cognitive behaviours, in the shape of cognitive appraisals, and emotions.
In the information-seeking achievement process, anger/frustration, enjoyment, and boredom were identified as activity emotions. The appraisals eliciting the activity achievement emotions were the control appraisals uncertainty/certainty and the value appraisals negative/positive intrinsic motivation. Anxiety, hopelessness, and hope were the prospective outcome emotions, which were elicited by the control appraisals uncertainty/certainty and the value appraisals failure/success. The retrospective outcome emotions were pride, joy, gratitude, surprise, and relief. The value appraisal success and the control appraisals oneself/other/irrelevant resulted in the retrospective outcome emotions. The interplay between appraisals and emotions was complex and dynamic. They were individually unique, non-linear, and iterative, and the appraisals did not always elicit emotions. The interplay between appraisals and emotions was complex, involving feedback loops, reciprocal causations, and double functions.
The achievement emotions found in relation to the students’ experienced cognitive quality of task instructions were anger/frustration, anxiety, and hopelessness. The emotions experienced relative to the perceived motivational quality of the task instructions were enjoyment and boredom. Uncertainty and negative intrinsic motivation/failure elicited emotions related to cognitive quality, and negative/positive intrinsic motivation and certainty determined emotions related to the motivational quality. The support the students experienced from instruction librarians was related to the students’ ability to master the instructions and their perceived cognitive qualities.
This thesis has made a substantial theoretical contribution to library and information science and information-seeking behaviour research. It has contributed to the literature on teacher students’ information-seeking behaviours by explaining these behaviours from a constructivist meta-theoretical lens, that is, behaviours as constructed in a meaning-making, seeking, and learning process. As such, this thesis partially fills a critical gap, especially because no previous studies reflect a constructivist meta-theoretical viewpoint in a research assignment context.
The specific theoretical contribution is the application of Pekrun’s control-value theory of achievement emotions and Scherer’s semantic space of emotions. These have not been used previously in library and information science and information-seeking behaviour research and, therefore, this thesis provides unique and valuable theoretical insights. Conceptualising and theorising cognitive behaviours and emotions as cognitive appraisals and information-seeking achievement emotions and their interplay with the help of these theories has revealed the complexity of the interplay between appraisals and emotions in the information-seeking achievement processes.
This thesis has also provided academic librarians with an understanding of how students experience support and the relations to the quality of task instructions. As such, support can be designed in ways that promote students’ sense of control over task instructions and motivation to perform them enhances and by implication foster positive appraisals and achievement emotions beneficial for learning and achievement. In addition, suggestions on how the achievement context in general can be designed by constructively aligning the support from instructions librarians with the achievement goal and assessment task are offered.Syftet med denna sammanläggningsavhandling är att öka förståelsen för det komplexa och dynamiska samspelet mellan kognitiva beteenden och känslor i lärande- och informationssökningsprocesser. Avhandlingen belyser specifikt processen för lärandet av informationssökningskompetenser genom att studera grundlärarstudenter i relation till en forskningsuppgift. Det är särskilt viktigt att förstå hur grundlärarstudenter lär sig informationssöknings-färdigheter i en forskningskontext. I deras framtida roll som utbildare av elever under deras första skolår är det viktigt att ha sådana färdigheter och andra informationskompetenser, inte bara för en framtida praktik baserad på forskning, utan också för undervisning i informationssökningskompetenser och andra informationskompetenser som väntar dem. Dessutom syftar denna avhandling till att få en djupare förståelse för vilken inverkan stödet från undervisande bibliotekarier har på denna process och hur detta stöd kan utformas på ett sätt som är gynnsamt för studenters lärande och förmåga att söka information.
Avhandlingen består av en systematisk litteraturstudie och en empirisk studie. Den systematiska litteraturstudien utforskade studier om lärarstudenters informationssökningsbeteenden, särskilt om affektiva beteenden samt där studenter hade forskningsuppgifter. Resultaten visade att det finns en forskningslucka gällande studier av icke-normativa och kvalitativa egenskaper hos lärarstudenters informationssökningsbeteenden, särskilt beträffande affektiva beteenden och i relation till forskningsuppgifter.
I den empiriska studien genomfördes semistrukturerade djupintervjuer med sex svenska grundlärarstudenter under en period av 10 veckor i relation till en självständig forskningsuppgift. Analysen av den kvalitativa datan var deduktiv och teoridriven, vägledd av Kuhlthaus information search process modell, Scherers semantic space of emotions och Pekruns control-value theory of achievement emotions. Geneva Affect Label Coder användes för att kartlägga och kategorisera kognitiva beteenden, i form av kognitiva bedömningar, i lärandesituationer och de behäftade och resulterande prestationskänslorna.
I processen att lära informationssökningsfärdigheter identifierades aktivitetskänslorna ilska/frustration, glädje och tristess. De kognitiva bedömningarna som framkallade aktivitetskänslorna var upplevelsen av osäkerhet/säkerhet och negativ/positiv inre motivation. Oro, hopplöshet och hopp var de framåtblickande prestationskänslorna, vilka var resultatet av kontrollbedömningarna osäkerhet/säkerhet och värdebedömningarna misslyckande/framgång. De retrospektiva känslorna var stolthet, glädje, tacksamhet, förvåning och lättnad. Värdebedömningen framgång samt kontrollbedömningarna själv/annan/irrelevant resulterade i de retrospektiva känslorna. Samspelet mellan bedömningar och känslor var komplext och dynamiskt. De var individuellt unika, icke-linjära och iterativa och bedömningarna ledde inte alltid till känslor. Samspelet mellan värderingar och känslor var komplext och involverade återkopplingsloopar, ömsesidiga orsakssamband och dubbla funktioner.
De prestationskänslor som studenterna erfor i relation till den upplevda kognitiva kvaliteten av instruktioner var ilska/frustration, ångest och hopplöshet. De känslor som erfors i förhållande till den upplevda motivationskvaliteten av instruktionerna var glädje och tristess. Osäkerhet och negativ inre motivation/misslyckande framkallade känslor relaterade till kognitiv kvalitet, och negativ/positiv inre motivation och säkerhet bestämde känslor relaterade till hur motivationskvaliteten upplevdes. Det stöd som studenterna upplevde från undervisande bibliotekarier relaterade till elevernas förmåga att behärska instruktionerna och de erfarna kognitiva kvaliteterna.
Denna avhandling har gett ett betydande teoretiskt bidrag till biblioteks- och informationsvetenskap och informationssökningsbeteendeforskning. Den har bidragit till litteraturen om lärarstudenters informationssöknings-beteenden genom att förklara dessa beteenden utifrån ett konstruktivistiskt metateoretiskt ramverk, det vill säga beteenden som konstrueras i en meningsskapande, sök- och lärandeprocess. Som sådan fyller denna avhandling delvis en kritisk lucka, särskilt eftersom inga tidigare studier reflekterar ett konstruktivistiskt metateoretiskt perspektiv i ett forskningsuppgiftssammanhang.
Det specifika teoretiska bidraget är tillämpningen av Pekruns control-value theory of achievement emotions och Scherers semantic space of emotions. Dessa har inte tidigare använts inom biblioteks- och informationsvetenskap och informationssökningsbeteendeforskning och därför ger denna avhandling unika och värdefulla teoretiska insikter. Genom att konceptualisera och teoretisera kognitiva beteenden och känslor som kognitiva bedömningar och informationssökningsprestationskänslor och deras samspel med hjälp av dessa teorier har det visat sig att samspelet mellan värderingar och känslor i de informationssökningsprocesserna är komplext.
Avhandlingen har även gett bibliotekarier vid högskolor och universitet en förståelse för hur studenter upplever stöd och hur de förhåller sig till instruktioners kvalitet. Som sådant kan stödet utformas på ett sätt som främjar studenternas känsla av kontroll över instruktioner och motivationen att utföra dem ökar och underförstått främjar positiva bedömningar och prestationskänslor som är fördelaktiga för lärande och uppnåendet av lärandemål. Dessutom ges förslag på hur lärandekontexten i allmänhet kan utformas genom att konstruktivt länka stödet från undervisande bibliotekarier till lärandemålet och examinationsuppgiften.ei tietoa saavutettavuudest