National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
A dynamic and decentralised headquarters to thrive in uncertainty
No full textMilitary headquarters have been seen as grown up to the point that this reduces the agility of decision-making and decreases the survivability of the headquarters and command posts in war. At the same time, war is becoming ever more complex and intertwined through the fast pace of information flows and technological advancements. This design science research aims to solve these problems of headquarters. The research was done by framing the problem with several theories and then designing a solution. Systems thinking and complexity leadership theories were used to understand the problem. After this qualitative coding was used to form complexity leadership themes specific to military headquarters. These themes were combined with organisational theories and the military theories of tempo-based operations. A solution was then designed through theory-based analysis and abductive reasoning and tested in exercises. This article suggests that military headquarters should not seek for one optimal organisational structure, but instead the structures should be intentionally and dynamically tailored according to the situation and context at hand. A headquarters seen through the mental model of a Dynamic Headquarters Structure (DHS) can adjust its own networking, information-flows and delegation of decision-making to thrive in different environments.ei tietoa saavutettavuudest
Agility in the advanced practice nursing process : a scoping review
No full textThe continuous shortage of nursing professionals and medical urgency necessitates healthcare services to explore various possibilities, such as developing Advanced Practice Nurses (APN) roles across various nursing specialties. Proactive nursing leaders must respond to change with agility, promoting change and adaptability in the APN nursing process. This research used the 2020 JBI framework for scoping review, analyzing 20 studies published between 2012 and 2023. The articles were peer-reviewed, English, and available in full text. The review excluded articles not focusing on contexts within healthcare facilities, advanced practice nursing agility, nursing processes, or nursing leadership. The articles were organized into four main categories: agility and adaptability, flexibility and adaptation in nursing, APN role in agile nursing, and leading by implementation. These were retrieved from the CINAHL, MEDLINE, Academic Search Complete, PubMed, Google Scholar from December 2022 to March 2023. An a descriptive analysis was performed. Proactivity in advanced practice nursing is crucial for implementing agility in nursing, requiring a culture of flexibility, adaptability, and leadership. Agile can enhance, drive, and improve patient care, ultimately promoting healthcare outcomes
Simulating the Aerial Ballet : The Dance of Fire-Fighting Planes and Helicopters
No full textThis study introduces a simulation model to analyze the efficacy of different aerial firefighting strategies in Finland, focusing on the comparative water production capacity and associated costs of firefighting aircraft versus helicopters of varying sizes. By utilizing publicly available data and direct inquiries, the model evaluates the impact of water collection distance on the volume of extinguishing water procured and its costs. The simulation reveals that firefighting aircraft offer a cost-effective solution, particularly when collecting water from distances of thirteen kilometers, where their cost per liter of water aligns with that of smaller helicopters operating closer to the fire zone. The study underscores the importance of precise data input into the calculator, highlighting the potential of aerial firefighting strategies in enhancing wildfire suppression efforts
Mothers of Russia : portrayals of Russian women soldiers between 2008 and 2021
No full textThis article analyzes the gendered representations of Russian women soldiers in the official newspaper of the Russian Armed Forces, Krasnaya Zvezda (Red Star), and how these narratives benefit the Russian military. I approach this topic in the context of International Women’s Day, a revealing showcase of
representations. The narrative approach and discourse analysis focus on articlespublished in Krasnaya Zvezda between 2008, when the military reform began, and 2021 to gain a broad understanding of the representations of women in the modern Russian army. Women are not conscripted in Russia, but they can serve as contract soldiers. Despite celebratory speeches mirroring international narratives on gender equality, on closer reading, stereotypical narratives and discourses still put women in auxiliary positions in the Russian military because of their assumed motherhood. Portrayals of modern women soldiers are based on the traditional archetype of Rodina-mat’ (“the Motherland”/“Mother Russia”), the sacred symbol of Russia, which is itself a feminized subject of protection that ties women to this position. This makes the integration of women soldiers into the armed forces culturally specific in Russia. By attaching different meanings to Rodina-mat’, the Russian military authorities regulate women’s positions and roles in the military and war work
Effects of Vitamin D Supplementation and Baseline Vitamin D Status on Acute Respiratory Infections and Cathelicidin : A Randomized Controlled Trial
No full textBackground Vitamin D supplementation may lower the risk of acute respiratory infection (ARI), and the effects may be mediated through the induction of cathelicidin production.
Objective To study the effect of vitamin D supplementation on ARI and cathelicidin concentration in a randomized controlled trial (RCT) and to study the associations between baseline serum 25 hydroxyvitamin D (25(OH)D) and ARIs and cathelicidin concentrations in a 14-week follow-up study.
Methods In the RCT study, the participants were randomized into 2 groups to receive either 20 µg of vitamin D3 or an identical placebo daily. Blood samples were obtained 3 times, at the beginning (study week 0), mid-term (study week 6), and at the end of the study period (study week 14). The follow-up study had 412 voluntary young men from 2 different locations and seasons (January and July). The primary outcomes were the number of ARIs diagnosed and the number of days off because of ARI.
Results In the RCT, vitamin D supplementation had no effect on ARI or days off because of ARI. However, regardless of the group, vitamin D insufficiency (<50 nmol/L) was associated with increased ARI. In the 14-week follow-up study, insufficient serum 25(OH)D at baseline was also associated with increased risk of ARI (odds ratio [OR], 2.1; 95% confidence interval [CI], 1.2–3.7) and also days-off duty (OR, 2.3; 95% CI, 1.3–4.0) and was inversely associated with cathelicidin concentration (OR, 0.49; 95% CI, .24–.99).
Conclusions Sufficient serum 25(OH)D may be preventive against acute respiratory infection and the preventive effect could be mediated through the induction of cathelicidin production
Endurance training volume cannot entirely substitute for the lack of intensity
No full textPurpose Very low intensity endurance training (LIT) does not seem to improve maximal oxygen uptake. The purpose of the present study was to investigate if very high volume of LIT could compensate the lack of intensity and is LIT affecting differently low and high intensity performances.
Methods Recreationally active untrained participants (n = 35; 21 females) cycled either LIT (mean training time 6.7 ± 0.7 h / week at 63% of maximal heart rate, n = 16) or high intensity training (HIT) (1.6 ± 0.2 h /week, n = 19) for 10 weeks. Two categories of variables were measured: Low (first lactate threshold, fat oxidation at low intensity exercise, post-exercise recovery) and high (aerobic capacity, second lactate threshold, sprinting power, maximal stroke volume) intensity performance.
Results Only LIT enhanced pooled low intensity performance (LIT: p = 0.01, ES = 0.49, HIT: p = 0.20, ES = 0.20) and HIT pooled high intensity performance (LIT: p = 0.34, ES = 0.05, HIT: p = 0.007, ES = 0.48).
Conclusions Overall, very low endurance training intensity cannot fully be compensated by high training volume in adaptations to high intensity performance, but it nevertheless improved low intensity performance. Therefore, the intensity threshold for improving low intensity performance is lower than that for improving high intensity performance. Consequently, evaluating the effectiveness of LIT on endurance performance cannot be solely determined by high intensity performance tests
Tervetuloa, tervemenoa : Suomi muuttoliikkeessä
No full textSuomeen on aina tultu, ja täältä on aina lähdetty. Historiastamme löytyy amerikansiirtolaisuutta, ruotsinsiirtolaisuutta, utopiayhteisöjä tropiikista Siperiaan, asutuskolonialismia, paremman elintason etsimistä, huvin vuoksi häipymistä ja pakon edessä lähtöä. Olemme liikkuvaista sorttia maan sisälläkin. Ensin lähdimme maalta kaupunkiin, sitten kaupungista esikaupunkiin. Minne suunta mahtaa kääntyä seuraavaksi?
Siirtolaisuusinstituutti on sen perustamisesta vuonna 1974 lähtien tarkastellut sekä suomalaisten liikkumista maailmalla että Suomeen saapumista. Myös maan sisäiset muuttoliikkeet ja aluekehitys ovat olleet tutkimuksen kohteena.
Käsilläsi oleva instituutin 50-vuotisjuhlavuosikirja on karkkipussivalikoima tarinoita ja kuvia muuttoliikkeestä Suomessa, Suomesta ja Suomeen. Fokus on ennen kaikkea aiheissa, jotka jäävät helposti vahvasti politisoituneen julkisen keskustelun ulkopuolelle.
Saatat löytää kirjasta oman tai sukusi tarinaa vastaavia kertomuksia. Lähtisitkö itse kotiseudultasi seikkailemaan, töitä tekemään vai muuttaisitko pois vasta pakon edessä? Olipa valintasi lähteä, saapua tai jäädä – tervetuloa, tervemenoa.1ei tietoa saavutettavuudest
Siltojen kuntoluokituksen kehittäminen : Projektiraportti
No full textSiltojen tarkastustiedoilla on erittäin suuri merkitys taitorakenteiden hallintajärjestelmässä ja siltojen korjausten ohjelmoinnissa. Siltojen kunnon seurannassa käytetään useita siltojen tarkastustietojen pohjalta laskettuja, sillan kuntoa kuvaavia tunnuslukuja. Siltojen kuntoluokituksessa sillasto jaetaan viiteen kuntoluokkaan, minkä avulla pyritään tunnistamaan sillastosta ne sillat, jotka vaativat korjausta. Yleisenä tavoitteena on, että korjaustoimenpiteet kohdennetaan huonokuntoisiin kohteisiin. Huonokuntoisten siltojen lukumäärää käytetään myös Väyläviraston ja ELY-keskusten yhtenä tulostavoitteena. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että siltoja korjataan myös tyydyttäväkuntoisena, mikä on nostanut esiin tarpeen selvittää, olisiko kuntoluokitusta ja sen määräytymisperiaatteita kehitettävä.
Projektin tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisia kehityslinjoja siltojen kunnonhallinnassa käytetyn kuntoluokituksen kehittämiseksi sekä tuottaa ehdotus uuden kuntoluokituksen perusteista ja käyttöönotosta. Projektissa toteutettiin nykytilakartoitus, kirjallisuuskatsaus sekä uuden kuntoluokituksen määrittely. Nykytilaa kartoitettiin asiantuntijahaastatteluin sekä monipuolisten data-analyysien avulla. Data-analyyseissa tutkittiin nykyisen kuntoluokituksen toimivuutta sekä viimeisen kymmenen vuoden aikana korjattujen siltojen ominaispiirteitä ja kuntoa. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin kansainvälisiä käytäntöjä siltojen kunnonhallintaan ja kuntoluokituksiin liittyen. Kuntoluokituksen määrittelyssä menetelminä käytettiin työpajaa, asiantuntijahaastatteluja sekä monipuolisia data-analyyseja ja mallinnuksia.
Projektin tuloksena syntyi ehdotus uudesta siltojen kuntoluokituksesta ja sen perusteista. Ehdotus perustuu huonokuntoisimman päärakenneosan -malliin, jossa sillan kunto määräytyy huonokuntoisimman päärakenneosan kuntoarvion mukaan. Kuntoa tarkastellaan nykyisestä poiketen eriytetysti kahdesta eri näkökulmasta; rakenteellisen kunnon ja turvallisuuden. Rakenteellisessa kunnossa painotetaan sillan laajamittaisia korjaustarpeita, kuten esimerkiksi peruskorjausta, ja sillan kuntoluokka määräytyy viiden, sillan käyttöiän kannalta keskeisimmän, päärakenneosan kunnon mukaan. Näissä päärakenneosissa ilmenevät vauriot vaikuttavat keskeisesti sillan rakenteiden toimivuuden säilymiseen ja näin sillan koko elinkaareen. Turvallisuudessa pääpaino on sillan turvallisessa käytössä tienkäyttäjän näkökulmasta ja tämän varmistamiseen liittyvissä kohdennetuimmissa korjaustarpeissa. Tunnusluvussa huomioidaan seitsemän, turvallisuuden kannalta keskeisimmän, päärakenneosan kunto. Kahden erillisen tunnusluvun käyttö antaa sillan kunnosta laajamittaisemman kokonaiskuvan ja mahdollistaa korjaustarpeiden monipuolisemman arvioinnin.
Edellä mainittujen tunnuslukujen lisäksi, projektissa päädyttiin ehdottamaan uusien siltakohtaisten suhteellisten kuntolukujen laskemista ja käyttöönottoa. Näillä tunnusluvuilla on tarkoitus parantaa ennustettavuutta sekä korjausohjelmointia
Rantaradan ja Karjaa–Hanko-radan tarveselvitys
No full textRantarata ulottuu Helsingistä Turkuun ja sen liikenne koostuu kaukoliikenteestä, Helsinki–Siuntio-välillä myös lähijunaliikenteestä sekä vähäisissä määrin myös Sa-lon ja Turun välillä tavaraliikenteestä. Karjaa–Hanko-rataosuuden, jonka sähköis-täminen on käynnissä ja määrä valmistua vuonna 2024, liikenne koostuu lähijunaliikenteestä sekä tavaraliikenteestä.
Rantaradan ja Hangon radan tarveselvitys sisältää rataosuudet Kauklahti–Karjaa–Salo, Salo–Kupittaa sekä Karjaa–Hanko. Tarveselvityksessä kartoitettiin peruskorjaustarpeiden sekä kehittämistoimenpiteiden maantieteellinen sijainti, alustavat kustannusarviot ja ehdotus aikataulusta. Lisäksi selvitettiin lähijunaliikenteen järjestämiseen liittyviä vaihtoehtoja ja sopimuskäytäntöjä. Toimenpiteistä muodostet-tiin kolme eri aikajännettä mm. niiden kiireellisyyden mukaan: välittömät, lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin toimenpiteet.
Rantaradan peruskorjaukseen ja kehittämiseen on valittu vaikuttavuuden perusteella nk. välittömiä toimenpiteitä. Toimenpiteiksi ehdotetaan muun muassa perusväylänpitoon liittyviä tunnelien ja siltojen korjauksia sekä stabiliteetti- ja turvalaitekaapelikorjauksia, joilla parannetaan muun muassa häiriönhallintaa. Näitä toimenpiteitä on sovitettu Rantaradan peruskorjaukseen ja kehittämiseen hallitusohjelmassa 2023 esitettyyn 80 M€:oon. Kehittämistoimenpiteiksi, joiden avulla pyritään parantamaan matkaketjuja, matkustusmukavuutta sekä lähiliikenteen toimintamahdollisuuksia, ehdotetaan Kirkkonummen itäpään vaihdeyhteyksien parantamista, Inkoon laiturien ja matkustajainfon kehittämistä, Siuntion pitkän laiturin ja seisontaraiteen rakentamista sekä pienempiä asema-alueiden esteettömyyteen liittyviä parantamisia.
Lyhyen aikavälin toimenpiteiksi, eli ennen v. 2030 alkaviksi ehdotetaan Kauklahti–Kirkkonummi-osuuden alus- ja päällysrakenteen peruskorjausta. Lisäksi Karjaa–Hanko-välin laiturien pidentäminen mahdollistaa tulevaisuudessa uudemman, nykyistä pidemmän lähijunakaluston hyödyntämisen ja siksi suunnittelu on syytä aloittaa lähivuosina. Salo–Turku-välin lähiliikenneasemien suunnittelu ja rakentaminen on myös suositeltavaa aloittaa jo ennen vuotta 2030, jotta kyseisen yhteys-välin lähiliikenne on mahdollista aloittaa heti, kun Turun Tunnin Juna Oy:n Kupittaa–Nunna-kaksoisraide on toteutettu. Myöhemmin rakennettava Salo–Hajala-kaksoisraide mahdollistaa 1 tunnin lähijunaliikenteen vuorovälin Salon ja Turun välillä.
Pitkän aikavälin toimenpiteisiin sisältyy Rantaradan ja Karjaa–Hanko-radan peruskorjaus. Lisäksi Espoo–Salo oikoradan liikenteen alkaessa Salo–Turku-lähijunaliikenteen 30 minuutin vuoroväli vaatii kaksoisraiteen vähintään Salo–Hajala- ja Nunna–Kupittaa-väleille. Salo–Kupittaa-kaksoisraiteen suunnittelusta vastaa Turun Tunnin Juna Oy