National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Monikasvoinen raatajarahvas Venäjän Karjalassa 1918–1922
No full textArtikkelissa kysytään, miten proletariaatti käsitettiin neuvostovallan näkökulmasta ja miten se suhteutui valkoisten käsitykseen työväestöstä Venäjän Karjalassa sisällissodan aikana. Miten bolševikit ja suomalaiskommunistit kuvasivat suhdettaan karjalaiseen työväestöön vuosina 1918–1922, kun alueella oltiin vuoroin sodassa ja vuoroin rauhassa erityisesti valkoisen Suomen vaaniessa vieressä? Miten karjalainen proletariaatti kuvattiin niin neuvostovallan apuna kuin haittana verrattuna valkoisten, suomalais-karjalaisten vihollisten retoriikkaan karjalaisesta rahvaasta? Näihin kysymyksiin syvennytään käsitehistoriallisella tutkimusasenteella analysoimalla aikakauden kieltä ja diskursseja poliittisena toimintana venäjän- ja suomenkielisen aineiston avulla. Metodologinen lähtökohta on, että neuvostovaltaa rakennettiin Karjalassa kielellisten keinojen avulla, jolloin esimerkiksi käytetyillä käsitteillä muovattiin ympäröivää yhteiskuntaa kohti sosialistisista ihannetta.ei tietoa saavutettavuudest
Ryhmäkiinteyden kehittyminen kertausharjoituksessa
No full textRyhmäkiinteys on mekanismi, joka sitoo yksilöt yhdeksi kokonaisuudeksi ja toimii taistelutahdon ja taistelutehon kertoimena. Tutkimuksessa tarkasteltiin kertausharjoitukseen osallistuneiden joukkojen kiinteyden kehittymistä harjoituksen aikana. Tavoitteena oli selvittää, miten kiinteyden eri osa-alueet kehittyvät harjoituksen aikana, sekä selvittää valittujen taustatekijöiden vaikutus kiinteyden kehittymiseen. Kiinteyttä havainnoitiin niin kutsuttuun kiinteyden vakiomalliin perustuen. Aineisto kerättiin vakiodulla kyselylomakkeella toistomittauksena loka-marraskuussa 2023 Panssariprikaatin kertausharjoitusjoukoilta seitsemän vuorokauden mittausvälillä. Mittauksissa käytetty kysely oli kiinteyden vakiomallin mukaisen Combat Platoon Cohesion Questionnaire -kyselylomakkeen suomennettu ja karsittu versio. Vakiomallissa erotellaan kiinteyden lajit, affektiivinen ja instrumentaalinen kiinteys, sekä kiinteyden ulottuvuudet, horisontaalinen, vertikaalinen, institutionaalinen ja organisationaalinen kiinteys. Kahta jälkimmäistä ulottuvuutta ei mitattu tässä tutkimuksessa. Kyselyssä vastaajia (N=162) ohjeistettiin arvioimaan oman joukkueensa kiinteyttä. Aineisto analysoitiin määrällisin menetelmin vertailemalla summamuuttujien keskiarvojen muutosta t testillä. Mitatut selitettävät summamuuttujat olivat miehistön horisontaalinen instrumentaalinen kiinteys, miehistön horisontaalinen affektiivinen kiinteys, vertikaalinen instrumentaalinen kiinteys, vertikaalinen affektiivinen kiinteys, johtajien horisontaalinen affektiviinen kiinteys sekä yleinen kiinteys. T-testin perusteella horisontaalisen kiinteyden lajeissa sekä yleisessä kiinteydessä kehitys oli tilastollisesti merkitsevää. Vertikaalisen kiinteyden lajeissa muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevää. Mitatut taustatekijät olivat ryhmän koko, palvelusaika varusmiehenä, aikaisempi kertausharjoituskokemus sekä kotiuttamisen ja kertausharjoituksen välissä kulunut aika. Kaikilla taustatekijöillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä vaikutus kiinteyden kehittymiseen. Tutkimus osoitti, että kertausharjoitusjoukkojen kiinteys kehittyy. Lisäksi saatiin havainto siitä, että kertausharjoitusjoukkojen kiinteys on hyvällä tasolla jo perustamisen aikana. Vaikka vertikaalisessa kiinteydessä tapahtunut muutos ei ollut merkitsevää, sen alkumittauksen arvot olivat kuitenkin horisontaalisen kiinteyden arvoja korkeampia. Tulosten perusteella kiinteyden ulottuvuudet käyttäytyvät keskenään johdonmukaisemmin kuin kiinteyden lajit. Instrumentaalisen ja affektiivisen kiinteyden alku -ja loppumittausten arvot sekä niissä tapahtuneet muutokset eivät osoita vastaavaa samansuuntaisuutta kuin horisontaalisen ja vertikaalisen kiinteyden arvot keskenään. Affektiivinen kiinteys kehittyy, teoriaa tukien, instrumentaalista kiinteyttä nopeammin. Yleinen kiinteys sai alkumittauksen alhaisimman arvon, mutta sen prosentuaalinen kehitys oli voimakkainta. Tämä kertonee siitä, että koetusta kiinteydestä huolimatta sen ilmenemiseen joukossa liittyy epävarmuutta, ennen kuin joukko on harjoitellut yhdessä. Luotettavia johtopäätöksiä voidaan tehdä siitä, että taustatekijöistä pieni ryhmäkoko ja pitkä palvelusaika vaikuttavat kiinteyden kehittymiseen merkittävästi
Osaanko mitä pitäisi osata? : nuorten logistiikkaupseerien käsityksiä koulutuksen työelämävastaavuudesta
No full textTutkimuksen tavoitteena oli selvittää logistiikkaopintosuunnalta valmistuneiden nuorten upseereiden käsitysten kautta, miten koulutus vastaa työelämän vaatimuksiin. Tutkimuksen kohteeksi valikoitui 103. - 106.-kadettikurssien logistiikkaopintosuunnilta valmistuneet sotatieteiden kandidaatit. Tutkimuksen rajaus määritettiin vain neljän kadettikurssin logistiikkaopintosuunnalta valmistuneisiin opiskelijoihin, koska tutkimuksessa analysoidaan ainoastaan Logistiikkakoulun toteuttamaa opetusta logistiikkaopintosuunnan kadeteille. Kyseisiltä kursseilta valmistuneet sotatieteiden kandidaatit ovat olleet työelämässä riittävän kauan kyetäkseen arvioimaan, kuinka heidän kolmannen opintovuoden koulutus on vastannut työelämän vaatimuksiin. Täysin vastaavasta aiheesta ei ole aiemmin tehty tutkimusta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu koulutuksen työelämävastaavuuden ja osaamisen käsitteen ympärille. Osaamisen käsitettä lähestytään asiantuntijuuden, kompetenssien sekä konstruktivistisen oppimiskäsityksen kautta. Osaamisen käsitteestä muodostettiin kolme osaamisaluetta: tiedot, taidot sekä arvot ja asenteet. Aineiston kerääminen toteutettiin haastattelulomakkeella, joka lähetettiin 35:lle logistiikkaopintosuunnalta valmistuneelle sotatieteiden kandidaatille. Kyselyyn vastasi 22 logistiikkaopintosuunnalta valmistunutta sotatieteiden kandidaattia. Haastattelulomakkeella kerätyn aineiston analyysimenetelmäksi tutkija valitsi aineistolähtöisen sisällönanalyysin. Tutkimuksessa muodostettiin käsitys logistiikkaopintosuunnan opintojen sisällöstä opetussuunnitelmien, pedagogisten käsikirjoitusten, sekä kurssikertomusten avulla. Vastaajat kokivat osaamisvajeiksi virkauransa ensimmäisessä tehtävässään erityisesti tiedot päivittäisiin työtehtäviin ja käytänteisiin liittyen, tietojärjestelmien käytön sekä käytännön tason kokemuksen puutteen. Vastaajien käsitysten mukaan taktiikan opetus erityisesti teoreettisella tasolla valmisti hyvin työelämään. Käytännön harjoitteiden puute nousi tutkimustuloksissa esiin tarkasteltaessa sitä, miten koulutus olisi vastaajien käsityksen mukaan voinut valmistaa paremmin työelämään. Suurin osa vastaajista koki kuitenkin saaneensa koulutuksesta pääosin riittävät valmiudet toimia kouluttajana normaaliolojen huoltoyksikössä sekä poikkeusolojen huoltokomppanian päällikkönä. Kokonaisuudessaan tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että logistiikkaopintosuunnan opinnot ovat toimiva kokonaisuus, mikäli ne päästään toteuttamaan suunniteltujen opetusjärjestelyiden ja aikataulujen mukaisesti. Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen pohjalta opetuksen sisältö vastaa työelämän vaatimuksiin hyvin silloin, kun valmistuneen sotatieteiden kandidaatin ensimmäinen tehtävä on joukkueen johtaja tai joukkueen kouluttaja, joko huoltokomppaniassa tai muussa huoltojoukkoja kouluttavassa perusyksikössä
Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäalan suorituskyvyn rakentaminen ketterin menetelmin
No full textKetteriä menetelmiä käytetään yleisesti ohjelmistojen kehittämisessä osana projektien hallintaa erityisesti yksityisellä sektorilla. Ketterien menetelmien on todettu vastaavan hyvin tietojärjestelmien kehittämisen luonteeseen erotuksena perinteisistä menetelmistä, jotka vastaavat paremmin fyysisten järjestelmien tuottamiseen. Myös julkisen sektorin toimijat Suomessa ja ulkomailla ovat ottaneet ketteriä menetelmiä käyttöön tavoitteenaan parantaa tietojärjestelmäprojekteista saatuja hyötyjä. Julkisen sektorin erityispiirteet muodostavat kuitenkin omat haasteensa ketterien menetelmien hyödyntämiselle. Esimerkiksi hankintalainsäädäntö vaikuttaa ketterien menetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Tässä tutkimuksessa on selvitetty ketterien menetelmien soveltuvuutta Puolustusvoimien tietojärjestelmien rakentamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin menetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen pääaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavaksi valittiin kahdeksan henkilöä, jotka ovat työskennelleet ketteriä menetelmiä hyödyntävien Puolustusvoimien tietojärjestelmäprojektien parissa. Henkilöistä neljä oli haastatteluiden aikaan projektipäällikkönä tietojärjestelmäprojektissa, yksi oli hankepäällikkö, yksi oli tuoteomistaja ja kaksi oli Puolustusvoimien kaupallisen puolen asiantuntijoita. Haastatteluiden avulla muodostettiin kuva neljän erilaisen tietojärjestelmäprojektin toteuttamisesta Puolustusvoimissa. Tutkimuksen tuloksena on, että ketterien menetelmien hyödyntäminen Puolustusvoimissa on mahdollista ja että ketteristä menetelmistä on saatavissa hyötyjä tietojärjestelmäprojektiin käytetyssä ajassa ja kustannuksissa verrattuna perinteisiin projektimalleihin. Ketteriä menetelmiä on kuitenkin vaikea hyödyntää Puolustusvoimissa täysimääräisesti, sillä puolustusjärjestelmän suorituskykyjä ja sen rakentamiseen tarvittavan julkisen rahan käyttöä suunnitellaan jo kauan ennakkoon. Lisäksi lainsäädäntö aiheuttaa joitain rajoitteita ketteriä menetelmiä käyttävien projektien materiaali- ja palveluhankinnoille. Pääosin hankintojen kilpailutus ja sopimukset on kuitenkin mahdollista tehdä sellaisiksi, että ne tukevat projektin ketteryyttä esimerkiksi hyödyntämällä neuvottelumenettelyä ja puitesopimuksia. Lisäksi rakennettavat tietojärjestelmät saattavat olla luonteeltaan sellaisia, että ne rajoittavat projektin ketteryyttä. Tutkimuksessa tunnistettiin, että Puolustusvoimien normisto huomioi tietojärjestelmien rakentamisen huonosti ja että normiston kehittäminen voisi parantaa johtamisjärjestelmäalan suorituskyvyn rakentamista. Puolustusvoimien normisto ei kuitenkaan itsessään rajoita ketterien menetelmien käyttöä projekteissa
Asevelvollisuuden kynnyksellä : kutsuntaikäisten kuuluvuuden tunteen ja maanpuolustusasenteen välinen yhteys
No full textTutkimuksessa selvitettiin kutsunnanalaisten kuuluvuuden tunteen ja maanpuolustusasenteen välistä yhteyttä. Aiemmin maanpuolustussuhteen tutkimuksessa on käsitelty moninaistumiseen liittyviä teemoja lähinnä maahanmuuttoon liittyen. Tämä tutkimus jatkaa tuota tutkimusperinnettä ja laajentaa tarkastelua moninaistumisen ilmiön ympärillä selvittämällä vähemmistökokemusten ja lähiyhteisön moninaisuuden yhteyttä maanpuolustusasenteeseen ja kuuluvuuden tunteeseen. Samalla tutkimuksessa etsitään uusia tapoja mitata maanpuolustussuhteen teoriaa.
Tutkimustehtävänä oli selvittää kuuluvuuden tunteen ja maanpuolustusasenteen välistä yhteyttä sekä laajentaa aikaisempaa maanpuolustussuhteen tutkimusta tarkastelemalla valikoituja moninaistumisen ilmiöitä. Kuuluvuuden tunne osana sosiaalisen kuulumisen teoriaa tunnistettiin kirjallisuuskatsauksen perusteella aiheeksi, jota ei oltu käsitelty aiemmin maanpuolustussuhteen tutkimuksessa. Maanpuolustussuhteen teoriassa kiinnittyminen yhteiskuntaan oli yksi sen muodostumisessa vaikuttavista tekijöistä, minkä vuoksi tutkielmassa pohdittiin subjektiivisen kuuluvuuden tunteen yhteyttä maanpuolustussuhteen yhdessä osa-alueessa maanpuolustusasenteessa.
Tutkimuksessa käytettiin määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella keskeisimmät lähteet liittyivät sosiaalisen kuuluvuuden tutkimuskirjallisuuteen, moninaisuuden tutkimuskirjallisuuteen ja maanpuolustussuhteen tutkimukseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin survey-menetelmällä Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla järjestetyissä kutsuntatilaisuuksissa (n=497). Tiedonkeruuta varten laadittiin oma kyselylomake, johon käytettiin aiemmassa tutkimuksessa esiintyviä mittareita, mutta sitä varten laadittiin myös oma maanpuolustusasenteen mittari. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisten analyysimenetelmien avulla, keskeisimpänä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin ja varianssianalyysi.
Tutkimuksen tulosten mukaan kuuluvuuden tunteella ja maanpuolustusasenteella on keskinäinen riippuvuussuhde. Lähiyhteisön moninaisuuden ja vähemmistökokemusten osalta riippuvuuksia ei syntynyt suhteessa kuuluvuuden tunteeseen, tai maanpuolustusasenteeseen. Tutkimustuloksia vääristi se, että otanta ei ollut riittävän laaja. Tulokset osoittivat, että maanpuolustusasenne ja kuuluvuuden tunne olivat molemmat matalampia ryhmissä, joissa oli vähemmistökokemuksia. Lähiyhteisön moninaisuuden osalta ainoastaan transsukupuolisten ryhmässä oli merkittäviä eroja kuuluvuuden tunteessa muihin ryhmiin verrattuna.
Tutkimuksessa kyettiin osoittamaan yhteys kuuluvuuden tunteen ja maanpuolustusasenteen välillä, mutta tutkimusasetelma ja menetelmät eivät mahdollistaneet syvempien syy-seuraussuhteiden tarkastelua. Yhteys esiintyi sekä matalan kuuluvuuden tunteen ja matalan maanpuolustusasenteen ryhmässä, että korkean kuuluvuuden tunteen ja korkean maanpuolustusasenteen ryhmässä. Pääosa kyselyyn vastanneista kutsunnanalisista koki korkeaa kuuluvuuden tunnetta ja korkeaa maanpuolustusasennetta. Tutkimuksessa kyettiin muodostamaan toimiva mittari maanpuolustusasenteen osalta, jota voidaan hyödyntää maanpuolustussuhteen tutkimuksessa
Kyberteknologiat osana hyökkäyksellisiä kyberoperaatioita ja niiltä suojautuminen : case Ukraina tammi-helmikuu 2022
No full textTämä tutkimus toteutettiin osana Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämisprosessia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Ukrainassa tammi-helmikuussa 2022 suoritetuissa hyökkäyksellisissä kyberoperaatioissa käytetyiltä kyberteknologioilta kyetään suojautumaan.
Tutkimuksen on tarkoitus palvella tahoja, jotka ovat kiinnostuneita kyberteknologioiden käyttämisestä osana hyökkäyksellistä toimintaa ja niiltä suojautumisesta. Tutkimus palvelee erityisesti viranomaisia ja kriittisen infrastruktuurin parissa työskenteleviä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää kyberoperaatiota ja niissä käytettyjä kyberteknologioita. Tarkasteltavat kyberoperaatiot oli toteutettu käyttäen haittaohjelmia WhisperGate, Herme ticWiper, IsaacWiper ja AcidRain.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsausta, dokumenttianalyysiä sekä Mitren ATT&CK®- ja Mitren D3FEND®-viitekehyksiä käyttäen. Tutkimuksen aineistona käytettiin pääosin tietoturva- ja IT-yrityksien raportteja ja blogikirjoituksia sekä valtioiden kyberturvallisuusorganisaatioiden ja hallintojen raportteja ja lausuntoja.
Tutkimuksen keskeisenä havaintona oli hyökkääjien pyrkimys kohteiden datan tuhoamiseen tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tutkimuksen aikana havaittiin myös hyökkääjien taipumus hyödyntää hyökkäyksien toteuttamisessa kohdejärjestelmän paikallisia toimintoja, tunnettuja työkaluja, luottamussuhteita, julkista verkkoinfrastruktuuria ja -palveluita.
Tutkimuksen havaintojen perusteella suojautumisen toimenpiteitä tulisi kohdistaa organisaatioissa ulkoisiin toimijoihin ja ulkoisten verkkopalveluiden suuntaan hyökkääjän pääsyn estämiseksi. Organisaatioiden tulisi myös keskittyä tunnettujen työkalujen käyttämisen ja tunnistettujen haittaohjelmien käyttämisen tunnistamiseen, organisaation käyttöoikeuksien rajaamiseen sekä järjestelmien normaalien toimintojen haitallisen toiminnan tunnistamiseen ja rajoittamiseen. Lopuksi organisaatioiden tulisi ylläpitää kriittisen datan varmuuskopioita ja varalaitteistoja lieventääkseen onnistuneiden hyökkäyksien vaikutuksia.
Tutkimuksen havaintojen perusteella jatkossa tutkimusresursseja tulisi suunnata havaittujen suojautumistekniikoiden käytännön sovellettavuuteen havaittuja hyökkäystekniikoita vastaan. Lisäksi tulisi selvittää, ovatko tutkimuksessa havaitut hyökkäystekniikat yhteneviä muiden Ukrainassa toteutettujen hyökkäyksellisten kyberoperaatioiden kanssa. Viimeisenä keskeisenä jatkotutkimusaiheena olisi selvittää, miten Puolustusvoimat tällä hetkellä kykenee vastaamaan tutkimuksessa havaittujen kyberteknologioiden käyttämiseen
”Jengi ei haluu vasikoida, koska sit niit kiusataa enemmän.” : kiusaaminen ja häirintä Merivoimissa
No full textKiusaaminen ja häirintä ovat vakavia ongelmia, jotka vaikuttavat merkittävästi yksilön hyvinvointiin ja organisaation tehokkuuteen. Kiusaamisesta voi seurata kohdehenkilölle erilaisia psykosomaattisia oireita, kuten masennusta, ahdistusta ja univaikeuksia, mikä voi heijastua myös fyysiseen terveyteen. Organisaation näkökulmasta kiusaaminen ja häirintä laskee tuottavuutta ja tehokkuutta sekä lisää sairauspoissaoloja. Lisäksi julkisuuteen ajoittain nousevat epäasiallista käytöstä koskevat tapaukset ovat maineenhallinnan kannalta epäedullista organisaatiolle. Tämä korostaa sitä, että organisaation kannattaa jatkuvasti panostaa sosiaalisen ympäristön kehittämiseen.
Tässä opinnäytetyössä kiusaamista tarkastellaan sotilassosiologian näkökulmasta keskittyen Merivoimien erityispiirteisiin ja niiden vaikutuksiin kiusaamiselle suotuisan ympäristön syntymiseen. Tutkimuksessa hyödynnetään Puolustusvoimien ja Merivoimien sisäisiä kyselytutkimuksia sekä aiempaa kiusaamiseen liittyvää tutkimusta. Ennakkokäsityksenä oli, että Merivoimien organisaatio- ja toimintakulttuurissa on erityispiirteitä, jotka voivat edistää kiusaamiselle suotuisan ympäristön syntymistä.
Tutkimuksessa tiedonkeruu toteutettiin käyttäen kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla kerättiin tietoa Merivoimien varusmiesten sekä asiantuntijoiden kiusaamiseen liittyvistä kokemuksista. Varusmiehiltä tietoa kerättiin kyselylomakkeilla, jotka sisälsivät avoimia kysymyksiä. Merivoimissa työskentelevät valikoidut asiantuntijat haastateltiin. Aineiston analysointi toteutettiin teema-analyysina mikä mahdollisti monipuolisen näkemyksen tutkittavasta ilmiöstä ja sen vaikutuksista Merivoimien kontekstissa.
Tutkimustulokset osoittavat, että Merivoimissa koettu kiusaaminen ei merkittävästi eroa kiusaamisesta muualla yhteiskunnassamme. Keskeisiksi ongelma-alueiksi tunnistettiin kiusaamisesta ilmoittamisen korkea kynnys, ryhmäytymisen vaikutukset sekä varusmiesten keskuudessa vallitseva maskuliinisuutta ihannoiva ilmapiiri. Tutkimuksen johtopäätökset korostavat organisaatio- ja toimintakulttuurin merkitystä kiusaamisen ja häirinnän edistäjinä. Tutkimuksen tulosten valossa on syytä pohtia kulttuurin muutoksen tarvetta, kiusaamisen käsittelyyn liittyvien menettelytapojen parantamista ja tietoisuuden lisäämistä kiusaamisen ehkäisyn keinoista. On suositeltavaa kehittää entisestään toimia kiusaamisen ilmoittamiskynnyksen madaltamiseksi, mikä voi auttaa luomaan turvallisemman ja inklusiivisemman toimintaympäristön varusmiehille
"Tänne ei ole tultu lepäämään vaan tekemään töitä" : Panssaridivisioonan taistelujoukkojen tulivoiman kehittyminen 1942-1944
No full textTutkielman tarkastelee panssaridivisioonan taistelujoukkojen tulivoiman kehittymistä vuosina 1942- 1944. Tulivoimaa tarkasteltiin taistelujoukkojen organisaation ja kaluston kehityksen kautta pyrkien havaitsemaan rakenteellisia ilmiöitä tulivoiman kehityksessä. Havaitut ilmiöt tulivoiman kehityksessä täydentävät taisteluiden tapahtumahistoriaa ja taisteluiden tarkastelun avulla on mahdollista tehdä havaintoja tulivoiman käytöstä. Tutkimus on teoreettinen laadullinen tutkimus, joka asemoituu tutkimuskentässä perinteisen sotahistorian ja sotataidon historian rajapintaan. Aineisto koostuu arkistomateriaalista, aiemmasta tutkimuksesta sekä kirjallisuudesta. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin perinteistä arkisto- ja kirjallisuustyötä ja sitä analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin keinoin. Tieto tutkielmassa tuotettiin induktiivisen päättelyn keinoin.
Organisaatio ja kalusto vaikuttivat taistelujoukkojen tulivoiman määrään ja käytettävyyteen. Panssariprikaatin kaksijakoisuus mahdollisti tulivoiman resursoinnin taisteluosastoihin, tosin vain uusimpien sotasaaliisvaunujen tulivoima vastasi vaatimuksia. Jääkäriprikaatin tulivoiman käytettävyys ja laatu paranivat esikuntaorganisaation perustamisen, panssarijääkäripataljoonan tykkikaluston, konetuliaseiden määrän kasvun ja lähitorjunta-aseiden myötä. Jääkäriprikaatin organisaation nelijakoisuus mahdollisti sen tulivoiman käytön kahdessa taisteluosastossa. Rynnäkkötykkipataljoonan tulivoima kehittyi eniten uuden kaluston myötä ja sen käytettävyys parani merkittävästi divisioonan alaisuudessa. Ratsuväkiprikaati lisäsi divisioonan tulivoimaa määrällisesti, mutta sen käytettävyys heikensi divisioonan käyttöä hyökkäystaistelussa, joten se irrotettiin divisioonasta. Tykistön määrällinen tulivoima nousi ratsuväen myötä hetkellisesti, mutta muutoin se ei kehittynyt.
Panssaridivisioonan tulivoiman siirto Karjalan kannakselle oli perusteltu kenttäarmeijan supistusten ja jalkaväkidivisioonien tulivoiman vuoksi. Polviselässä jääkäripataljoonien tulivoima oli riittämätön määrällisesti ylivoimaista ja panssaroitua vihollista vastaan. Panssarijääkäripataljoonan tulivoima oli tehokasta staattisena panssarintorjunnan elementtinä. Tykkikaluston tappiot johtuivat liikkuvuudesta. Kuuterselän taistelu osoitti rynnäkkötykkien tulivoiman soveltuvuuden yhteistoimintaan jääkäreiden kanssa. Lähitorjunta-aseet lisäsivät Polviselkään verrattuna jääkäreiden tulivoimaa. Panssarintorjuntatykkien tulivoiman roolin muutos ilmeni myös Kuuterselän taistelussa. Osasto Björkmanin tehtävä Kuuterselän taisteluiden aikana ilmensi myös panssariprikaatin tulivoiman roolia painopistesuunnan taisteluissa.
Panssaridivisioonan tulivoima kehittyi määrällisesti hieman vuosien 1942-1944 aikana, mutta sen laatu ja käytettävyys paranivat, erityisesti panssarintorjunnan osalta. Tulivoiman soveltuvuus yhteistoimintaan jääkäreiden kanssa oli keskeinen ilmiö kehityksessä, mikä näkyi yhtymän tulivoimassa. Polviselän ja Kuuterselän taisteluissa yhtymän tulivoiman käyttö korreloi niin organisaation kuin kalustonkin puolesta tulivoiman kehityksen ilmiöitä lisäten taisteluiden tapahtumahistorian ymmärrystä
The Swedish identity and its effect on IKEA advertising (in Finland, Germany and Sweden)
No full textEs gibt einige Studien, die sich mit der Werbung von IKEA befassen, aber diese Studien sind begrenzt. Daher besteht ein Bedarf an umfassenderen Untersuchungen. Eine solche Untersuchung ist sehr wichtig, um neue schwedische Merkmale kennenzulernen. Wenn wir Werbespots genauer untersuchen, können wir besser verstehen, wie das schwedische Erbe von IKEA kommuniziert und wahrgenommen wird. Dies wiederum wird wertvolle Einblicke in die allgemeine Markenstrategie von IKEA und ihre Wirksamkeit in diesen Schlüsselmärkten liefern.
Das Ziel der vorliegenden Arbeit ist es, zu beantworten, welche Schweden Bilder IKEA widerspiegelt. Dazu wird die folgende Forschungsfrage gestellt: Wie beeinflusst die schwedische Identität IKEA-Werbung und ist ein übergreifendes Schweden-Bild in der TV-Werbung festzustellen? Um die Forschungsfrage zu beantworten, wurde eine Werbefilmanalyse durchgeführt. Konkret wurden IKEA-Werbespots aus drei verschiedenen Ländern: Deutschland, Finnland und Schweden, auf YouTube, Vimeo und Facebook betrachtet. Es wurde untersucht, welche Details und Besonderheiten in den Werbespots auf die schwedische Identität hindeuten könnte.
Die Antworten zeigen, dass das komplizierte Geflecht der schwedischen Identität, das tief in die Struktur der IKEA-Werbung eingebettet ist, über die nationalen Grenzen hinausgeht und sich in verschiedenen Kulturlandschaften unterschiedlich manifestiert. Ein durchgängiges Motiv in den Werbespots ist die Betonung der schwedischen Nationalfarben. Darüber hinaus unterstreicht die häufige Verwendung schwedischer Produktnamen die Bemühungen von IKEA, globale Zugänglichkeit mit seinen schwedischen Wurzeln zu verbinden. Schwedische Musik wird jedoch nur selten verwendet, aber das macht keinen Unterschied. IKEA scheint sich auf visuelle und erzählerische Elemente zu verlassen, um seine Botschaft zu vermitteln.
Im Bereich der IKEA-Werbung könnte in der Zukunft weiterführende Untersuchung zu den Marketingstrategien erfolgen, um mehr über die schwedische Identität zu lernen
Tekoälystä ja generatiivisista kielimalleista
No full textEsitys Tekoälykahvit kulttuuriperintöammattilaisille -tapahtumassa 21.8.2024