National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Rajavartijan työssä vaadittavat fyysisen toimintakyvyn ominaisuudet ja niiden testaaminen
Asevoimat eri puolilla maailmaa testaavat henkilöstönsä fyysistä toimintakykyä työtehtävissä ja sen mittaaminen on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä tutkimuskohteista sotilaan terveyden ja toimintakyyn tutkimusalalla. Sotilaiden lisäksi myös poliisit ja pelastusviranomaiset suorittavat fyysisen toimintakyvyn arviointia ja viimeisten vuosien aikana sitä on pyritty tekemään yhä useammin tehtäväkohtaisten vaatimusten perusteella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia fyysisen toimintakyvyn vaatimuksia rajavartijan työssä tarvitaan ja mitä fyysisen toimintakyvyn ominaisuuksia testien tulisi mitata. Toiseksi haluttiin selvittää, millainen olisi sopiva kuntoluokkajaottelu Rajavartiolaitokseen. Viimeisenä tavoitteena oli saada perusteita Rajavartiolaitoksen fyysisen toimintakyvyn testausta määrittävän asiakirjan B.22 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus päivittämiseksi.
Naton fyysisen toimintakyvyn vaatimusten kehittämisprosessiin perustuvassa kolmivaiheisessa tutkimuksessa toteutettiin ensiksi kirjallisuuskatsaus viranomaisorganisaatioiden tyypillisesti käyttämistä fyysisen toimintakyvyn testimenetelmistä sekä niiden käyttötarkoituksista. Seuraavaksi toteutettiin maarajavartiostojen rajavartioasemille kohdennettu kysely, jolla selvitettiin rajavartijan työtehtävän yleisimpiä tehtäviä ja työn fyysisiä vaatimuksia. Kyselyn tuloksia tarkennettiin lisäksi asiantuntijahaastattelulla. Kolmannessa vaiheessa toteutettiin fyysisen toimintakyvyn mittaukset tätä tutkimusta varten suunnitellulla testistöllä sekä nykyisin Rajavartiolaitoksen käyttämällä testistöllä. Mittauksiin osallistui 24 vapaaehtoista Raja- ja merivartiokoulun rajavartijan peruskurssin oppilasta (24v ± 10 vuotta, 81,3kg ± 40,4kg, 179,9cm ± 26cm). Koehenkilöiltä mitattiin kehon koostumusta, lihasvoimaa sekä aerobista kestävyyttä. Lisäksi koehenkilöt suorittivat tehtäväkohtaisen haavoittuneen evakuointia kuvaavan testin. Tuloksia tarkasteltiin eri kuntotestien keskiarvoina ja -hajontoina sekä naisten ja miesten välisten tulosten erotuksina kahden eri testistön välillä. Kuntotestistöjen ja haavoittuneen evakuointitestin tulosten välistä yhteyttä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysillä.
Tulosten perusteella rajavartijan tehtävä vaatii aerobista kestävyyttä, ylä- ja alaraajojen maksimivoimaa sekä keskivartalon kestovoimaa ja ketteryyttä. Tehtävässä vaadittava fyysisen toimintakyvyn vaatimus on 12 MET. Rajavartiolaitokseen voitaisiin ottaa käyttöön jo muissa organisaatioissa käytössä oleva kuntoluokkajaottelu tai tehdä oma jaottelu organisaation käyttöön. Lihaskuntotestistöjen välillä miehet saivat parempia tuloksia tutkimukseen luodussa kuntotestissä verrattuna nykyisin käytössä olevaan testiin. Naisten tulokset olivat taas tutkimukseen luodussa testissä heikommat kuin nykyisin käytössä olevassa testissä, mikä johtui mahdollisesti testien sukupuolineutraalista arvosteluasteikosta. 20 metrin kestävyyssukkulajuoksussa sekä miehet että naiset saivat huonompia tuloksia kuin Cooperin 12 minuutin juoksutestissä. Regressioanalyysin perusteella tutkimukseen luotu lihaskuntotestistö selittää voimakkaammin hyvää aikaa haavoittuneen evakuointitestissä (r=-0,88, adj R2=0,77, MSE=67,01).
Rajavartiolaitoksen fyysisen toimintakyvyn testejä tulisi uudistaa tehtäväkohtaiseen suuntaan, perustuen työn fyysisesti vaativimpiin elementteihin. Kokonaisuudessa olisi huomioitava sukupuolten väliset erot, henkilöstön motivaatiotekijät ja se, että testit huomioivat kestävyyden, voiman ja liikkuvuuden eri osa alueet. Tehtäväkohtaisten kuntotestivaatimusten avulla voitaisiin tulevaisuudessa varmistaa paremmin se, että työtehtävät kyetään hoitamaan tehokkaasti ja turvallisesti kaikissa tilanteissa
Laiton maahantulo ja sen torjunta : lainopillinen tarkastelu Rajavartiolaitoksen tehtävien näkökulmasta
Viime vuosina tapahtuneet kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset ovat korostaneet tehokkaan ulkorajavalvonnan merkitystä Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen hallinnan työkaluna. Turvallisuusympäristön jatkuva ja ennakoimaton muutos vaatii säännöllistä lainsäädännön tarkastelua, jotta se vastaa ajantasaisesti turvallisuusuhkia ja toimintaympäristön vaatimuksia.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, miten kirjoitushetkellä voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä on säädetty laittomasta maahantulosta ja laittoman maahantulon torjunnasta rajaten tutkimustehtävä Rajavartiolaitoksen rooliin laittoman maahantulon torjunnan toteuttajana. Tutkimustehtävänä oli myös selvittää, miten Rajavartiolaitos voi voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaan torjua laitonta maahantuloa. Tavoitteena oli muodostaa aiheesta tiivis kokonaistulkinta. Tutkimustehtävässä otettiin huomioon, että ilmiöön liittyvän kansallisen lainsäädännön soveltaminen tapahtuu laajemmassa kansainvälisen ja EU-oikeuden muodostamassa oikeudellisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen tavoitteena oli näin lisätä tietoa aihepiiristä sen kattaessa kansainvälistä, alueellista ja kansallista oikeutta voimassa olevan lainsäädännön tarkastelun kautta.
Tutkimus toteutettiin lainopillisena tarkasteluna systematisoinnin ja tulkinnan keinoin. Tutkimuskohteena oli voimassa oleva oikeus tutkimustehtävän rajaamassa laittoman maahantulon viitekehyksessä. Tutkimuksen lähdeaineisto koostui ulkomaalaisoikeuteen sidoksissa olevasta kansallisesta lainsäädännöstä, sen valmisteluaineistosta, oikeuskirjallisuudesta sekä Euroopan unionin säädösten osalta erityisesti Schengenin rajasäännöstöstä. Tutkimuksessa luotiin tiivis kokonaiskuva siitä, miten oikeusjärjestysten eritasoinen sääntely kokonaisuutena vaikuttaa laittomaan maahantuloon ja sen torjuntaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että laittomasta maahantulosta ja laittoman maahantulon torjunnasta on säädetty useissa eri laeissa, eikä lainsäädännössä ole suoraan määritelty laittoman maahantulon tai sen torjunnan käsitteitä. Tästä syystä tässä tutkimuksessa keskityttiin erityisesti määrittelemään, mitä laiton maahantulo ja sen torjunta tarkoittaa. Ydinkäsitteiden määrittelyn pohjalta systematisoitiin voimassa olevaa oikeutta ja luotiin tutkimuksen rakenteeksi teemoittelu, jonka avulla oikeusnormien sisältöä ja merkitystä tulkittiin tutkimuksen viitekehyksessä.
Tutkimuksessa havaittiin, että Rajavartiolaitoksen ydintehtävän, rajaturvallisuuden ylläpitämisen voidaan tulkita sisältävän itsessään laittoman maahantulon torjunnan keinovalikoiman. Tutkimus osoitti, että Rajavartiolaitos torjuu laitonta maahantuloa tässä tutkimuksessa käsiteltyjen lakisääteisten tehtäviensä mahdollistamin keinoin. Tutkimuksessa selvisi, että ilmiötä koskeva sääntely on hajanainen ja laaja kokonaisuus, jossa maahantuloa koskevat säädökset, ulkomaalaisten oikeudet sekä laittoman maahantulon torjuntaa toteuttavien viranomaisten toimivalta ja tehtävät ovat hajaantuneena eri politiikka-, toimivalta- ja lainsäädäntöosastoihin
Ympäristöarvojen huomioiminen ojitushankkeissa luonnonmukaisten menetelmien avulla
Kansallinen peruskuivatuksen tukimuoto päättyi vuoden 2022 lopussa ja peruskuivatustoiminnan tukeminen kuuluu jatkossa EU-rahoitteisiin maataloustukiin. Yhteisen ojituksen tuki on osa maatilan investointitukia, joilla tuetaan myös muita maatalouden rakentamishankkeita.
Tuen myöntäminen edellyttää, että investointi edistää ympäristöystävällisemmän tuotantotavan käyttöönottoa. Peltojen kestävä vesienhallinta on entistä tärkeämpää muuttuviin sää- ja vesioloihin varautumiseksi. Kuivatusjärjestelmien kunnossapidossa on kuitenkin tärkeää huolehtia myös vesiensuojelusta ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä tai lisäämisestä. Investointitukea voi saada usean tilan yhteisiin ojitushankkeisiin, joilla edistetään ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa.
Hankkeella on siis oltava myönteinen vaikutus vesiensuojeluun, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ojitushankkeen suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon monipuolisesti erilaisia luonnonmukaisia suunnitteluratkaisuja sekä tarkastella toimenpiteiden vaikutusta myös kuivatusaluetta laajemmin valuma-aluenäkökulmasta.
Kuivatusaluetta laajemman valuma-aluetasoisen tarkastelun huomioiminen voi lisätä kuivatusalueen ongelmanratkaisumahdollisuuksia kuivatusalueen ulkopuolisella alueella. Toisaalta se miten kuivatusalueen vesienhallintatoimet vaikuttavat sen alapuoliseen valuma-alueeseen, täytyy huomioida suunnittelussa myös.
Valuma-aluelähtöisellä suunnittelulla edistetään muun muassa tulvasuojelua ja vesiensuojelua sekä esimerkiksi ilmastotavoitteita, luontoarvoja, maisemanhoitoa ja luonnon virkistyskäyttöä. Sillä voi olla myös tuotannollisia tavoitteita, kuten metsänkasvatuksen, viljelyn ja muiden elinkeinojen vedensaannin- ja kuivatustarpeiden toteuttaminen koordinoidusti.
Koko valuma-alueen kattavasta suunnittelusta (valuma-aluesuunnittelu) on suurta apua kaikille lähivesistöistään kiinnostuneille tahoille kuten, vesiensuojeluyhdistyksille, ojitusyhteisöille tai kunnille. Suunnittelun avulla voidaan löytää kestäviä kokonaisratkaisuja, jotka parantavat vesistön tilaa ja edesauttavat valuma-alueen vesienhallintaa. Suunnittelulla voidaan myös varautua tuleviin haasteisiin, kuten lisääntyvään sadantaan ja kesäisiin kuivuusjaksoihin.
Uuden tukijärjestelmän tavoitteena on se, että hankkeissa huomioidaan peltojen kuivatustilan paranemisen lisäksi ojituksesta aiheutuvien vahinkojen ja haittojen ehkäiseminen. Mitä monipuolisemmin hankkeessa on käytetty tarkoituksenmukaisia ja hankealueelle sopivia ratkaisuja, sitä myönteisempi vaikutus sillä on vesiensuojeluun ja vesitalouteen
Vuoden 2017 asumistukiuudistuksen vaikutukset opiskelijoiden asumiseen ja opintoihin
Tässä tutkimuksessa arvioidaan vuoden 2017 asumistukiuudistuksen vaikutuksia korkeakouluopiskelijoiden asumisvalintoihin ja opintopistesuorituksiin. Tulokset koskevat nimenomaan korkeakouluopiskelijoita, mutta heistä puhutaan tutkimuksessa yksinkertaisesti opiskelijoina.
Uudistuksen myötä pääosa lapsettomista korkeakouluopiskelijoista siirtyi opintotuen asumislisältä yleisen asumistuen piiriin. Asumisen tuki kasvoi yksinasuvilla opiskelijoilla etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset ovat muuta maata korkeammat. Toisaalta uudistuksen jälkeen monen ei-opiskelevan puolison kanssa asuvan opiskelijan asumisen tuki vähentyi puolison tulojen takia.
Uudistus kasvatti asumiskuluihin kohdennettua tukea, ja loi yleisessä asumistuessa huomioitavaa enimmäisvuokraa edullisemmin asuville opiskelijoille kannusteen parantaa asumistasoaan. Yksinasumisesta tuli opiskelijoille aiempaan verrattuna taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto. Yleisen asumistuen ehtona ei ole opintojen suorittaminen, joten uudistus saattoi myös vaikuttaa opintosuoritteisiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten opiskelijat reagoivat näihin kannusteisiin.
Tutkimuksessa käytetään yksilötason rekisteriaineistoja, jotka sisältävät vuositason tietoja kaikista Suomen väestöön kuuluvista henkilöistä vuosilta 2012–2022, ja rakennus- ja asuntokantaa koskevia rekisteriaineistoja.
Tutkimuksen kohdejoukko rajataan päätoimisiin 18–29-vuotiaisiin opiskelijoihin, joihin uudistus todennäköisimmin vaikutti. Opiskelijoiden asumisvalintojen kehitystä verrataan muihin nuoriin aikuisiin, jotka eivät olleet opiskelijoita. Suurimmassa osassa analyysejä näistä ryhmistä ovat mukana vain vuokralla asuneet.
Tutkimuksen tulosten perusteella yleisen asumistuen piiriin siirtyminen lisäsi opiskelijoiden yksinasumista merkittävästi. Ennen uudistusta noin 40 prosenttia itsenäisesti asuvista päätoimisista korkeakouluopiskelijoista asui yksin, mutta vuoteen 2022 mennessä osuus oli noussut yli 60 prosenttiin. Myös vertailuryhmän nuorten aikuisten yksinasuminen kasvoi samana ajanjaksona, mutta opiskelijoilla muutos oli yli 10 prosenttiyksikköä suurempi.
Uudistuksen jälkeen vanhempiensa luota pois muuttaneet opiskelijat asettuivat yhä useammin asumaan yksin kimppa-asunnon sijaan. Myös opiskelijoiden muuttaminen kimppa-asunnosta ja puolison luota yksinasuvaksi lisääntyi, toisin kuin vertailuryhmässä. Samalla jo yksinasuvien opiskelijoiden muuttaminen jonkun kanssa yhteen harvinaistui, eli yksinasumisesta tuli aiempaa pysyvämpää.
Uudistuksen jälkeinen yksinasumisen yleistyminen kasvatti asumisväljyyttä hieman. Toisaalta tutkimuksen perusteella ei ole näyttöä siitä, että opiskelijat olisivat muuttaneet aiempaa kalliimmille asuinalueille.
Opiskelijoiden saamien tukien yhteismäärän (opintorahan ja asumistuen summa) keskiarvo kasvoi uudistuksen myötä jonkin verran, vaikka opintorahaa leikattiin samaan aikaan. Keskimääräisissä tukimuutoksissa oli kuitenkin alueellisia eroja, koska yleisen asumistuen enimmäismäärän vaikuttaa asuinkunnan vuokrataso. Pääkaupunkiseudulla opiskelijoiden asumistuki, ja siten sen ja opintorahan summa, kasvoi keskimäärin enemmän kuin muualla maassa, jossa opintorahan leikkaus kompensoi suuren osan asumistuen noususta.
Asumisessa havaittuihin muutoksiin on osaltaan voinut vaikuttaa myös asumistukiuudistuksen kanssa samana vuonna toteutettu opintorahan leikkaus ja valtion takaaman opintolainan enimmäismäärän muutos.
Tutkimuksessa havaitaan kesäopintojen vähentyneen uudistuksen jälkeen, mutta niiden merkitys opintojen etenemisen kannalta oli jo alun alkaen hyvin pieni. Ennen uudistusta asumislisää maksettiin vain opintotukikuukausilta, joten opiskelijan täytyi suorittaa kesäopintoja ja nostaa opintotukea saadakseen sitä kesällä. Uudistuksen jälkeen ei tarvinnut suorittaa kesäopintoja asumistukea saadakseen. Myös koko vuoden opintopistekertymä väheni uudistuksen jälkeen. On mahdollista, että asumistuen uudistuksen myötä poistunut opintosuoritusvelvoite vaikutti tähän kehitykseen.nonPeerReviewedei tietoa saavutettavuudest
60 Kadettien opinnot ja muuttuva toimintaympäristö
Millaiset valmiudet sotatieteiden kandidaatin tutkinto antaa kadeteille ja miten Puolustusvoimien toimintaympäristön muutokset vaikuttavat kadettien koulutukseen? Entäpä, millainen spektaakkeli kadettien valmistumiseen liittyy?
Tässä jaksossa keskustelemme kadettien koulutuksesta ja sen kehityksestä, sekä kuulemme kadettien ennakkotunnelmia perjantaina 30. elokuuta järjestettävistä valmistujaisista. Keskustelijoina Kadettikoulun johtaja, eversti Jukka Nurmi sekä valmistuvalta 91. merikadettikurssilta priimus kadettipursimies Verneri Mattila ja 108. kadettikurssilta rajavartio-opintosuunnasta kadettialikersantti Petriina Penttinen. Moderaattorina Jesse Sironen Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä
Resultatmanipulering före företagsförvärv i finländska målföretag : en kvantitativ analys
I denna avhandling undersöks sambandet mellan resultatmanipulering och företagsförvärv av finländska bolag. Ämnet är relativt outforskat i finländsk kontext och för att bredda det vetenskapliga bidraget undersöks samtidigt olika drivkrafter till resultatmanipulering som tidigare studier med annat sampel undersökt. De här drivkrafterna är betalningsmetod, om bolaget är publikt eller privat samt dagar mellan kännedomen om förvärvet och dess slutförande. Den finländska marknaden skiljer sig markant från tidigare studiers marknader av intresse, såsom den amerikanska marknaden. Finland är en nordisk småstat som tillämpar annat redovisningssystem och andra redovisningsstandarder. En fundamental teoretisk utgångspunkt för avhandlingen är principal-agentteorin, eftersom det informationsgap som finns mellan de två parterna är förutsättande för en lyckad resultatmanipulering. Därtill är kapitalmarknadsmotiv av väsentlig karaktär, det vill säga att motiv till att öka sitt aktievärde för att erfara fördelar. Det här är särskilt väsentlig teoretisk grund för resultatmanipulering vid företagsförvärv där betalningsmetoden är aktieutbyte.
Som sampel används 44 finländska bolag som blivit förvärvade mellan åren 2013 och 2019. Som mått på resultatmanipulering används diskretionära periodiseringar estimerade enligt den modifierade Jonesmodellen. För att besvara forskningsfrågan om förekomsten av resultatmanipulering i samband med företagsförvärv tillämpas Kruskal-Wallis-testet och Dunns test. Den deskriptiva statistiken för finansiella data reflekterar markanta ökningar i totala periodiseringar, resultat och lönsamhet vid perioden för förvärv. Frågan som uppstår är huruvida det är beroende på resultatmanipulering eller inte. De diskretionära periodiseringarna visar en förekomst av resultatmanipulering. Testet indikerar att perioden kring förvärvet verkar skilja sig något från andra tidsperioden men det finns ändå inte signifikanta skillnader mellan de olika tidsperioderna. Vad ökningen i resultat vid förvärv kan återspegla är alltså en lyckad tajming för förvärvet. För att vidare undersöka olika drivkrafter till resultatmanipulering används multipel regression som metod. Även här är resultaten begränsade till följd av låg förekomst av värden med statistisk signifikans.
I avhandlingen identifieras resultatmanipulering i Finland men ett statistiskt signifikant samband med företagsförvärv hittas inte. Att undersöka drivkrafter till resultatmanipulering begränsas av litet sampel och leder därmed till begränsad tolkning. Sammanfattningsvis bidrar den här avhandlingen till en uppdaterad granskning av resultatmanipulering i Finland och resultaten pekar på en förekomst av resultatmanipulering, dock med avsaknad av signifikant samband med tidsperioden för företagsförvärv. Därtill ger avhandlingen värdefulla insikter om betydelsen av tidpunkten för förvärvet
Förbättrade affärsinsikter: Vilken roll spelar AI-baserade verktyg inom konkurrensintelligens?
Collecting, compiling, and analyzing the data plays a crucial part in competitive intelligence (CI) processes. CI enhances risk management, develops flexibility, and increases scalability (Cekuls, 2023) and, thus, has a direct positive influence on companies’ business performance (Ahmad, 2023). However, gaining CI has required considerable amounts of manual work from organizations, and, hence, it was meaningful to study how artificial intelligence (AI) could contribute to this process.
The purpose of this study was to explore the connection between AI-based tools and CI, the enhancing and hindering factors behind this process, and how the gained CI can be exploited in business decision-making. The past literature about how to exploit AI for CI purposes is limited and this paper aims to fill this gap. Extensive literature on AI and CI as separate concepts exist, but only some research has studied the connection and use cases for these two.
This was a qualitative study where a profound literature review of both AI and CI was done. As a research method was chosen semi-structured interviews with 8 experts in total in AI-related matters from the academic and business world. First, the purpose of the literature review was to review the general AI and CI-related terms and -techniques in order to obtain sufficient knowledge to conduct the expert interviews. The interview questions related to, for instance, the interviewee’s existing experience and perspectives on CI, the benefits of AI for CI, the central differences between traditional ways to collect CI compared to the AI opportunities, how to implement AI, and the future expectations.
This paper provides valuable information for both researchers in the form of identifying the factors behind the successful exploitation of AI in CI-related processes, and for managers who need to improve their CI processes with the help of AI-technologies. The results show that the data needed for CI purposes can be often chaotic and laborious to collect which makes AI a useful tool in order to gain and organize data to exploitable format. The factors that hinder the exploitation process are, for instance, immaturity in data management, governance, practices, and structures, lacking technical competencies and knowledge, non-existent data, and unclear business cases. In turn, enhancing factors are, for instance, positive attitudes and encouragement towards CI and AI from the management, large and robust data sets, and constant maintenance of data architecture.
The findings are relevant for business managers because the results address how AI enables simulations and improved scenario-working, the opportunity to ask questions in a natural language, intensification of completion of CI-related tasks, and finally the improved visualization and reporting in the form of recommendations and automatization
Energy Optimization and Techno-Economic Evaluation of a Fertilizer Plant
This thesis investigates the energy consumption of a fertilizer plant and explores strategies for energy optimization utilizing Pinch Analysis Technology. The primary objective of this research is to identify opportunities for reducing energy consumption within the fertilizer plant and to develop design strategies that achieve optimal energy efficiency throughout the plant operations.
To accomplish this, the study commences with a simulation of the nitric acid section of the plant using Aveva Process Simulation software, providing a detailed analysis of the base-case operating conditions, material flows, and energy consumption. The downstream neutralization section is analyzed through manual material and energy balance calculations to obtain a comprehensive understanding of the overall energy profile of the plant.
Subsequently, the research applies Pinch Analysis to establish energy targets and design a heat exchange network aimed at minimizing external utility loads. This analysis identifies critical areas for energy recovery and optimization, enabling the plant to meet heating requirements internally and significantly reduce cooling demands.
In addition to optimizing the energy index of plant, the study examines the potential for waste heat recovery and power production utilizing two Rankine cycles and one Brayton cycle. These technologies are evaluated under various operating conditions to determine their effectiveness in further reducing energy consumption and enhancing overall efficiency.
A scenario-based analysis is conducted to assess the plant performance under different operating conditions, with particular emphasis on the conversion of nitric oxide (NO) and its impact on energy consumption. The study also compares the optimized energy index with that of conventional nitrate fertilizer production, highlighting opportunities for further improvements through advancements in recuperator design, reactor technologies, and heat exchange materials.
Finally, an economic analysis is performed to evaluate the financial viability of the proposed energy optimization strategies. This includes calculating investment costs, payback periods, and conducting a cost-benefit analysis to determine the economic feasibility of implementing the proposed waste heat-to-power configurations
Allmänhetens bild av hur korrekt asylprocessen i Finland är
As public opinion can shape policy, attitudes towards immigration could potentially the asylum process itself. Studies have investigated attitudes towards immigrants and asylum seekers as persons, but, to our best knowledge, no studies have been designed to study the public’s opinion regarding the asylum process itself. To address this shortcoming, a questionnaire sent to students at Åbo Akademi and promoted through a Facebook add to map the Finnish publics’ attitudes towards immigrations, as well as beliefs and knowledge about the asylum process. 255 persons answered all questions and were included in the analysis. We found that beliefs about the asylum process varied widely between extremely positive and extremely negative. The differences could be explained partly by demographic factors, including age, gender, and education, as well as the amount of contact with refugees. A strong association was found between immigration attitudes and the perceived accuracy of the asylum process, such that more negative immigration attitudes predicted beliefs that a larger part of asylum applications is accepted, and a larger part of acceptances were wrongful. These results are important as these attitudes and beliefs possibly can affect the asylum process itself. This association should be studied more in depth in the future to investigate how the attitudes and perception we have found are formed and how they affect the asylum process.Eftersom allmänhetens åsikter kan påverka politiken så kan attityder mot asylprocessen möjligen påverka asylprocessen i sig. Tidigare studier har undersökt attituyder mot immigranter och asylsökande som personer, men såvitt vi vet har inga tidigare studier undersökt allmönhetens åsikter om asylprocessen i sig. För att ta itu med detta problem skickade vi ut ett frågeformulär till studerande vid Åbo Akademi och via Facebook. Frågeformuläret kratlade finländares attityder mot immigration och sikter och kundskap om asylprocessen. 255 personer svarade på alla frågor och inkluderades således i de statistiska analyserna. Resultaten visar att åsikter om asylprocessen varierade mycket mellan extremt positiva och extremt negativa. Skillnaderna kunde delvis förklaras av demografiska faktorer så som ålder, kön, utbildning och kontakt med flyktingar. Ett starkt samband hittades mellan attityder mot immigration och upplevelse av asylprocessens korrekthet, exeplevis att personer med mer negativa attityder mot immigration trodde att ett en större andel av asylansökningar accepterades och att en större andel av de accepterade ansökningarna är felaktiga. Dessa resultat är viktiga i och med att de undersökta attityderna och åsikterna möjligen kan påverka asylprocessen i sig. Framtida studier bör alltså undersöka dessa samband mer på djupet för att se hur dessa attityder och åsikter uppkommer och hur de kan tänkas påverka asylprocessen
Kansalliskirjaston johtokunnan kokous 3/2024
Pöytäkirja Kansalliskirjaston johtokunnan kokouksesta 3/2024 suomeksi ja englanniksi. The National Library of Finland, board meeting 2/2024 in Finnish and in English