National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
A village by rapid rivers : An updated landscape management and use plan for Saija
No full textSallassa sijaitseva Saijan kylä on muodostunut kahden joen yhtymäkohtaan, harju- ja vaara-alueiden yhteyteen. Joet, maastonmuodot sekä avointen ja metsäisten alueiden vuorottelu tekevät kylämaisemasta vaihtelevan. Maisemaa avartavat laidun- ja hakamaat sekä jokivarren pellot. Rakennettu ympäristö koostuu edustavista jälleenrakennuskauden rakennuksista sekä uudemmista pihapiireistä ja maatiloista. Maisemaan liittyy kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka koskevat paikallisia elinkeinoja, kuten uittoa ja maataloutta, sekä toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia.
Saijalle on perustettu vuonna 2007 luonnonsuojelulain mukainen, maakunnallinen maisema-alue. Status vastaa uudistetussa luonnonsuojelulaissa maakunnallista maisemanhoitoaluetta (9/2023 § 91). Tuolloin Saijalle tehtiin maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma sekä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissuunnitelma. Vuonna 2021 alue on lisätty valtakunnallisten maisema-alueiden luetteloon, ja vuonna 2022 paikallinen kyläyhdistys on tehnyt aloitteen valtakunnallisen maisemanhoitoalueen (9/2023 § 91) perustamisesta Saijalle. Kylällä on toimittu maisemanhoidon parissa pitkäjänteisesti, ja toiminnan jatkuminen koetaan maanomistajien taholta tärkeäksi.
Tähän maisemanhoito- ja käyttösuunnitelman päivitykseen on koottu Saijan maisemien olennaisia piirteitä sekä asukkaiden esiin tuomia tarpeita. Suunnitelmassa annetaan suosituksia toimenpiteistä, joiden tavoitteena on maisemanhoitoalueen arvojen säilyttäminen ja tietoinen kehittäminen. Keskeisiä käytännön päämääriä ovat avointen näkymien sekä perinnebiotooppi- ja peltoalueiden säilyttäminen, kulttuurihistoriallisten arvojen tunnistaminen, rakennuskannan kunnossapito sekä virkistyskäytön ja matkailun puitteiden kehittäminen. Esitetyt suositukset ovat maanomistajille vapaaehtoisia. Suunnitelmaan on lisäksi koottu tietoa mahdollisista yhteistyötahoista sekä haettavasta rahoituksesta.
Maisemanhoito- ja käyttösuunnitelmaa on laadittu ja tarkennettu yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelman on rahoittanut ympäristöministeriö.ei tietoa saavutettavuudest
Elinvoimaa yritys- ja kehittämisrahoituksella : Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2023
No full textPirkanmaan ELY-keskuksen rahoituskatsaus vuodelta 2023 sisältää myönnetyn yritysrahoituksen määrät sekä tuettujen yritysten listauksen.ei tietoa saavutettavuudest
Taktiikan perusteita : oppikirja taktikoille
No full textTaktiikassa on erotettavissa oikea ja väärä, hyvä ja huono ratkaisu. Vain se mikä näistä vaihtoehdoista ratkaisee taistelun lopputuloksen, on oleellista. Taktiikkaa tulee harjoittaa osaamiseen ja ymmärtämiseen perustuen, sillä pelkällä intuitiolla taistelussa ei pärjää. Siksi taktista taitoa, teorian ymmärtämistä ja taidon soveltamista käytäntöön täytyy opiskella ahkerasti. Sen lisäksi taitoa tulee harjoitella käytännössä.
Taktiikan perusteita – oppikirja taktikoille on tarkoitus antaa nimensä mukaisesti sotakoulujen perusopintoihin perusteet taktiikan ymmärtämiselle, opiskelulle ja tietojen sekä taitojen soveltamiselle käytäntöön. Oppikirja ei anna esimerkkiratkaisua taistelun voittamisesta, mutta sen avulla perusopintojaan tekevä upseeri voi tunnistaa voittoon vaikuttavia tekijöitä. Upseerin osaamisen ydin piilee taktiikan perusteissa.ei tietoa saavutettavuudest
Valtion tieverkon kokonaiskuva
No full textSuomessa on kattava tieverkko, joka palvelee laajasti elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeita. Tiestön päivittäinen käytettävyys mahdollistaa yritysten kuljetukset ja ihmisten liikkumismahdollisuudet eri puolilla maata.
Väylävirasto huolehtii valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa. Väyläviraston vastuulla olevien maanteiden yhteispituus on noin 78 000 kilometriä. Suomen tieverkon pituus on kokonaisuudessaan noin 454 000 kilometriä.
Vuosina 1995–2015 henkilö- ja pakettiautojen liikennesuorite maanteillä kasvoi 40 %. Vuodesta 2016 vuoteen 2019 kasvu hidastui ja vuosina 2020–2022 kääntyi laskuun koronapandemian ja maailmanpoliittisen tilaneen myötä. Raskaan liikenteen suoritteen määrän kehitys on ollut saman suuntainen.
Kunnossapidolla varmistetaan teiden päivittäinen liikennöitävyys ja rakenteiden elinkaaren hallinta sekä luodaan edellytykset turvalliselle liikkumiselle. Teiden kunnossapitoon kuuluvat hoito ja korjaus. Väyläviraston linjausten mukaan teiden kunnossapidon painopisteenä ovat päätiet eli valta- ja kantatiet. Muilla teillä toimenpiteet kohdennetaan paikallisten olosuhteiden mukaan siten, että päivittäinen liikkuminen ja kuljetukset turvataan kaikilla maanteillä.
Maantieverkon kehittämishankkeiden suunnittelu kohdistuu erityisesti väylille, joilla on merkittäviä turvallisuus- tai toimivuuspuutteita tai jotka vaativat kiireellisiä toimia ympäristöhaittojen lieventämiseksi. Näillä väylillä myös henkilö- ja/tai tavaraliikenteen ennustettu kasvu edellyttää investointeja, jotta riittävä liikenteen palvelutaso pystytään säilyttämään. Hankkeet etenevät päätöksentekoon tarkan vaikutustenarvioinnin kautta.
Valtion hallinnoiman väyläverkon ylläpito rahoitetaan lähtökohtaisesti budjettivaroin. Perusväylänpidon rahoitus on ollut pitkään tarpeisiin nähden niukka, mikä on johtanut väylien korjausvelan kasvuun sekä parantamishankkeiden toteuttamisen jonoutumiseen. Vaikka maanteiden korjausvelka on jatkanut kasvuaan tarpeisiin nähden alhaisen rahoitustason ja voimakkaasti nousseen kustannustason takia, on päätiet pystytty pitämään hyvässä kunnossa. Nykyisellä rahoitustasolla maanteiden korjausvelka kuitenkin kasvaa, eikä koko nykyverkkoa pystytä pitämään kunnossa.
Tieliikenteen turvallisuus on Suomessa pitkällä aikavälillä merkittävästi parantunut. Maanteillä kuolleiden määrä laski vuonna 2022 selvästi edellisvuodesta ja myös viimeisen vuosikymmenen trendi on loivasti laskeva. Ennakoinnin merkitys jatkuvana osana Väyläviraston toimintaa on kasvanut.
Ennakoinnilla varaudutaan erilaisiin tulevaisuuksiin ja toisaalta tehtävillä valinnoilla pyritään vaikuttamaan myös tulevaisuuteen. Tavoitteena on pystyä huomioimaan toimintaympäristön muutokset strategisissa linjauksissa ja edelleen ydinprosesseissa entistäkin paremmin
What is bullying? : A qualitative study about how teachers in Swedish speaking Finnish schools define bullying
No full textAvhandlingens syfte var att undersöka vad ämneslärare i finlandssvenska högstadium definierar som mobbning och hur deras syn överensstämmer med forskningens definitionskriterier för mobbning. Detta gjordes utifrån två forskningsfrågor: (1) Vad definierar ämneslärare i finlandssvenska högstadier som mobbning, och (2) vilka sociala problem kategoriserar ämneslärare som annat än mobbning. Avhandlingen gjordes som en kvalitativ studie och konventionell innehållsanalys av semistrukturerade intervjumaterialet från Projekt Kompis, som insamlats mellan 2019–2020. Datamaterialet bestod av 38 svar från skolpersonal i olika yrkesgrupper och olika svenskspråkiga högstadier, varav 9 ämneslärares svara analyserades för avhandlingen. Analysen gjordes med Nvivo. Studien visade att ämneslärarna definierade mobbning på ett praktiskt och generellt sätt. Alla nämnde något eller några teoretiska definitionskriterier men ingen nämnde alla. Mest identifierade de mobbning som upprepat elakt beteende, sedan som maktobalans mellan utövare och offer. Ett par nämnde offrets upplevelse att bli mobbat. I övrigt beskrev ämneslärarna olika former av mobbning och hur det tar sig i uttryck. Lärarna ansåg att mobbningen sker alltmer i nätet (mobiltelefonerna), och gör det mer utmanande att upptäcka och hantera. Ämneslärarna särskilde på mobbing och konflikter. De upplevde också att det sociala klimatet och sättet elever umgås med varandra blivit hårdare, och att eleverna hade bristande kunskap om sociala färdigheter om t.ex. vad som är acceptabelt att säga och göra mot varandra, eller var gränsen går för egen och andras egendom. Trots god allmän kännedom om mobbning, upplevde ämneslärarna det svårt att avgöra när något var mobbning eller handlande om annat opassande beteende, skoj eller bråk. De kunde heller inte ge en entydig definition utifrån definitionskriterierna, var av olika åsikt sinsemellan, och kände att de hade svårt att tillämpa definitionen på speciellt nätmobbning. Resultatet bekräftat tidigare forskning om att lärare tenderar att ha god generell kunskap om mobbning, men saknar tillräcklig specifik kunskap om definitionskriterierna, och har svårt att tillämpa definitionen på nätmobbning. Istället beskriver de ofta olika former av mobbning. Det finns således en lucka mellan den praktiska och teoretiska definitionen. Ämneslärare borde få tillräckliga förkunskaper om mobbning baserat på aktuell forskning i sina pedagogiska studier för att vara bättre förberedda för arbetslivet och kunna fullfölja sin juridiska plikt att utreda mobbningsfall, och KiVa Skola -programmet (och övriga åtgärdsprogram) borde uppdatera definitionerna de utgår ifrån, så att de motsvarar senaste forskning och beaktar nätmobbning
Välmående pedagoger och framgångsrika team : En undersökning av småbarnspedagogers syn på motivation och arbetsglädje
No full textSmåbarnspedagogiken präglas av personalbrist trots att många som arbetar inom branschen upplever hög motivation och arbetsglädje. Det är av avgörande betydelse för barnens utveckling att de vuxna som de ska relatera till har en tilltro till sina egna förmågor och resurser att agera utgående från dessa.
Syftet med denna avhandling är att undersöka vilka faktorer som bidrar till motivation och arbetsglädje hos småbarnspedagoger med betoning på teamets inverkan i dessa. Följande forskningsfrågor har formulerats för att få svar på studiens syfte:
- Vad motiverar småbarnspedagoger i deras arbete?
- Vad får småbarnspedagoger att uppleva glädje i deras arbete?
- Hur beskriver småbarnspedagoger teamets betydelse för motivation och arbetsglädje?
Avhandlingen är kvalitativ och följer fenomenologiska principer. Inom det relationella perspektivet som utgör undersökningens teoretiska ram ser man mellanmänskliga möten som grunden för lärande och utveckling. Den empiriska delen av undersökningen gjordes genom att intervjua sex småbarnspedagoger. Data analyserades med hjälp av kvalitativ innehållsanalys.
Studiens övergripande resultat visar att relationer har en stor betydelse i arbetet som småbarnspedagog och att de är en förenande faktor för både motivation och arbetsglädje. Arbetsgivare kan utveckla det relationella arbetet genom att stöda småbarnspedagogers kollegiala lärande genom kollegiala samtal. Därtill gagnas småbarnspedagogerna av tydliga uppgiftsbeskrivningar och möjlighet att arbeta utgående från dessa för att använda sitt specialkunnande i det mångprofessionella teamet
Vad lärde du dig i skolan idag? : Hur undervisningen på andra stadiet formar politiskt kunniga, demokratiska medborgare
No full textUtbildningens uppgift kan antas vara att främja demokratisk fostran, förmedla önskvärt beteende i samhället och önskvärda värderingar, med syftet att skapa ett samhälle där medborgarna har liknande syn på vad ett bra samhälle är. Under sin skoltid borde eleverna, som ofta har olika åsikter i flera frågor, få en uppfattning om hur man deltar i samhället och vilka rättigheter och skyldigheter medborgaren har. Finlands undervisningssystem har setts som ett av världens främsta och Finland är i en särskild position eftersom samtliga barn i landet får en allmänbildande grundskoleundervisning som är näst intill likadan i hela landet.
I denna avhandling studeras frågan om huruvida undervisningen i samhälleliga ämnen skiljer sig mellan de olika utbildningsinstitutionerna på andra stadiet, gymnasieutbildningen och yrkesutbildningen, och på vilka sätt eleverna därigenom formas till demokratiska medborgare och får färdigheter i att utveckla sin politiska kunskap. Syftet med studien är att tydliggöra skillnader i de förutsättningar som ges studerande på andra stadiet för att fungera som demokratiska medborgare i Finland.
Avhandlingens forskningsfrågor besvaras genom en kvalitativ analys av styrdokument för utbildningen och intervjuer med ämneslärare. Intervjuerna i studien har genomförts som semistrukturerade intervjuer och data bearbetats från intervjuerna med tematisk analys. Styrdokumenten för undervisningen, grunderna för gymnasiets läroplan och examensgrund för grundexamen i affärsverksamhet, bearbetas med diskursanalys. Avhandlingens teoretiska referensram består av teorier kring demokratiskt medborgarskap, politisk kunskap och demokratifostran i skolan.
Studiens resultat tyder på betydande skillnader i de förutsättningar som ges studerande i Finland på andra stadiet. Grunderna för gymnasiets läroplan visar tydligt att gymnasieutbildningen strävar efter att stärka en bred allmänbildning hos studerandena. Utgångspunkten i samtliga läroämnen är att studerandena anammar en samhällelig kompetens där de lär sig att förstå och värdesätta demokratiska principer för att vara aktivt deltagande medborgare. Detta framgår även i intervjuerna. För yrkesutbildningens del kan det konstateras att frågan om aktivt deltagande och medborgarskap inte förs fram i styrdokumenten, men att lärarens roll och dennas motivation att föra fram samhälleliga frågor och vikten av att delta i samhället är betydande för demokratifostran i yrkesutbildningen
Miljötillstånd för avfallspyrolysanläggning – handbok för verksamhetsutövare och tillstånds- och tillsynsmyndigheter
No full textOppaan tavoitteena on selkeyttää jätteen pyrolysoinnin ympäristöluvan hakua ja opastaa toiminnanharjoittajia varautumaan lupaharkinnan kannalta tärkeiden selvitysten tekoon. Oppaassa kuvataan lupaharkinnassa sovellettavaa ympäristönsuojelulainsäädäntöä, jätteen pyrolysoinnin luvanvaraisuusperusteita ja lupaviranomaisen määräytymistä sekä jätteenpolttolainsäädännön soveltamista erityyppisiin pyrolyysilaitoksiin. Jätteen pyrolyysin lupaharkinnan kannalta tärkeät selvitystarpeet ovat oppaassa keskeisessä roolissa. Lupahakemuksen tekoon opastetaan yleisemmin muun muassa ohjaamalla lukijaa tarkemman tiedon ääreen. Oppaassa on myös katsaus pyrolyysilaitosten toiminnan turvallisuuteen sekä pyrolyysituotteiden rekisteröintitarpeisiin liittyvään lainsäädäntöön.
Opas on tuotettu ympäristöministeriön rahoittamassa jätteiden pyrolyysikäsittelyn ympäristöluvanvaraisuutta ja lupaviranomaisen toimivaltaa käsittelevässä ohjaus- ja kehittämishankkeessa.ei tietoa saavutettavuudest
