National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Tämäkin vielä!? Tutkimusaineistojen kuvailu tutkijan näkökulmasta
No full textEsitelmä Ohje tutkimusaineistojen kuvailuun -webinaarissa 28.11.2024. Esityksessään Marttila vastaa kysymykseen, miksi tutkijan kannattaa kuvailla aineistonsa
Syventyykö syväjohtaminen reservissä? : Havaintoja reserviläisten johtajakoulutuksesta ja ajatuksia sen kehittämisestä
No full textLaajaan reserviin nojaava puolustusratkaisumme elää ajassa. Nopeasti muuttunut turvallisuusympäristö on lisännyt reservin harjoitusten määrää ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kurssit täyttyvät ympäri Suomea. Samanaikaisesti digitalisaatio ja älylaitteet ovat muokanneet tapaamme oppia viimeisten vuosien aikana. Sotilasteknologian kehittyminen ja monimutkaisemmat järjestelmät asettavat vaatimuksia reservin koulutukselle, ei vähiten ajankäytön osalta
Energiankulutuksen minimointi langattomassa tiedonsiirrossa taistelukentällä
No full textUkrainan sodassa langatonta tiedonsiirtoa hyödyntävien lentävien laitteiden (droonien) käyttö on räjähdysmäisesti lisääntynyt. Nykyisin droonit vaativat vielä ihmisen operointia, mutta suuntauksena on tekoälyn lisääntymisen myötä suurempi autonomia ja yksittäisten droonien sijaan drooniparvet. Tuolloin droonit toimivat ilman välitöntä ihmisen ohjausta kommunikoiden keskenään jakaen toisilleen tilannetietoa ja yhteisen mission tehtäviä. Drooniparvi onkin klassinen esimerkki dynaamisesta verkosta ja siinä voidaan soveltaa ”solmujen” välisessä tietoliikenteessä yleisiä ad hoc -verkkojen reititysalgoritmeja
Dynamic insights of Finnish sea transport case COVID-19
No full textThe COVID-19 pandemic significantly disrupted global trade, including maritime transport, which is crucial to Finland's economy, with approximately 92% of all goods imported and exported by sea. The rapid progression of the pandemic underscored the need for timely and actionable information, as traditional reporting methods struggled to adapt to fast-changing conditions. While maritime transport statistics are typically published monthly, and occasionally weekly during the pandemic, near-real-time data from platforms like Finnish Digitraffic offers an opportunity to enhance reporting efficiency and accessibility.
This thesis presents the design and implementation of a dynamic dashboard to monitor and analyse Finnish shipping activities in near-real time. By integrating data from multiple sources, the dashboard provides stakeholders with a comprehensive and customizable overview of sea transport operations. It enables data updates to be published in near real time and allows users to tailor report views to meet their specific needs, offering greater flexibility for decision-making. To demonstrates the dashboard's utility during a period of volatility, this static report focusing on the initial stages of the COVID-19 pandemic 2019 –2020. The analysis revealed a 13% decline in Finnish sea transport activity during this time, with passenger vessels most affected. Despite challenges in ensuring data accuracy due to short validation timeframes when publish near-realtime data, the dashboard illustrates the potential of dynamic, user-driven reporting to enhance operational efficiency, situational awareness, and strategic planning in the maritime sector
Näkymiä menneisyyteen Mannerheimin kautta
No full textEsityksessä kerrotaan Mannerheim-museon aineistojen avaamisesta Finnassa
Reassessing Ricœur’s Contribution to Inter-religious Dialogue amidst Contemporary Critiques of Religion
No full textThis article critically examines Paul Ricœur’s philosophical contributions to inter-religious dialogue, focusing on his treatment of religion as a presumed universal category. Ricœur’s insights into religious violence and post-religious faith have influenced scholars advocating non-violent interfaith interactions. However, this article argues that Ricœur’s framework, rooted in a modern Western understanding of religion, neglects critical perspectives from scholars in critical religion studies. These perspectives reveal how the category of religion is historically contingent, Eurocentric, and intertwined with processes of power and exclusion. By uncritically adopting this concept, Ricœur’s approach risks perpetuating hierarchical structures that marginalize non-Western religious traditions and obscure histories of violence against religious minorities
Sosiaaliset vaikutukset valtion väyläverkon investointiohjelmassa : Käsitteet, periaatteet ja käytännöt
No full textNya bedömningskriterier: möjlighet eller utmaning? : Analys av lärares syn på de nya bedömningskriterierna i slutet av årskurs 6, med fokus på konstämnen och de lägre vitsorden
No full textBedömning ses vara en av lärarens svåraste uppgifter. Utbildningsstyrelsen i Finland har arbetat i flera år för att underlätta bedömningen genom att utveckla de olika bedömningskriterierna för bedömningen av elevernas lärande. Tidigare har läroplanen haft mer detaljerade målbeskrivningar för slutsvitsordet 8 för de olika skolämnen. På hösten 2023 togs de nya bedömningskriterierna i bruk. Dessa nya bedömningskriterier gav mera detaljerade målbeskrivningar för vitsordet 8 men även för vitsorden 5, 7 och 9. Målet med denna uppdatering av bedömningskriterierna har varit att göra bedömningen mera jämlik samt mera förståelig både för skolan och hemmet.
Syftet med denna forskning är att undersöka hurdana olika möjligheter eleverna har att visa sin kunskap i anknytning till de nya bedömningskriterierna, samt hur lärare tolkar eventuella möjligheter och utmaningar med dessa nya bedömningskriterier. Fokuset i denna avhandling ligger på konstämnena, specifikt på musik, bildkonst, slöjd och modersmål och litteratur.
Forskningsfrågorna lyder:
1. På vilka sätt får (eller får inte) eleverna enligt lärare visa sin kunskap i konstämnen enligt de nya bedömningskriterierna?
2. På vilka sätt tolkas de nya bedömningskriterierna av lärare?
3. Vilka utmaningar ser lärare med de nya bedömningskriterierna?
Teorin i avhandlingen fokuserar sig på kreativitet, estetiska lärprocesser, allmänt om bedömning samt bedömningskriterierna.
Avhandlingen är gjord med kvalitativ forskningsansats genom intervjuer och egen analys av de nya bedömningskriterierna. Innehållsanalys används för att analysera resultaten. Fem lärare intervjuades, varav en av informanterna via e-post.
Resultaten visar att de nya bedömningskriterierna ger mycket utrym för kreativa lösningar och estetiskt uttryck, men att lärarna anser dessa mångsidiga sätt att bedöma lärandet svåra att utföra och väldigt tidskrävande. De nya bedömningskriterierna upplevs också svåra att tolka, vilket leder till oenhetlighet i de olika bedömningsprocesserna
Ehdotus ilmanlaadun seurannan järjestämisestä Kanta- ja Päijät-Hämeessä : Mittausverkoston riittävyys verrattuna ilmanlaatunormeihin
No full textOpinnäytetyössä selvitettiin, vastaako Kanta- ja Päijät-Hämeen ilmanlaadun seurannan mittausasemien määrä lainsäädännössä asetettuja velvoitteita. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), ja työn tavoitteena oli tukea ELY-keskuksen lakisääteistä velvollisuutta olla selvillä toimialueensa ilmanlaadusta ja huolehtia ilmanlaadun seurannan tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä.
Selvitys toteutettiin vertaamalla tutkimusalueen ilmanlaadun mittaustuloksia voimassa olevan lainsäädännön ja päivittyvän ilmanlaatudirektiivin asettamiin arviointikynnyksiin. Mittaustulosten ylityksiä peilattiin mittausasemien nykyiseen sekä vaadittuun lukumäärään. Opinnäytetyössä tarkasteltiin Heinolan, Hollolan, Hämeenlinnan, Lahden ja Riihimäen ilmanlaadun seurantaa ja mittaustuloksia vuosilta 2019–2023. Tutkimuksessa analysoitiin typen oksidien, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten, otsonin, bentseenin, bentso(a)pyreenin ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia.
Mittaustulokset syötettiin Exceliin ja muokattiin tulosten havainnollistamiseksi kaavioiksi. Kaavioihin yhdistettiin mitattavasta epäpuhtaudesta ja mittauksen keskiarvon laskentajaksosta riippuen sille lainsäädännössä osoitettu ilmanlaatunormi sekä nykyisen että päivittyvän lainsäädännön mukaan. Mittaustuloksia analysoitiin myös tutkimalla pitoisuuksien vuosien välistä kehitystä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella Kanta- ja Päijät-Hämeen mittausverkosto on kattavampi suhteessa voimassa oleva lainsäädännön minimivaatimuksiin ja todennäköisesti kattavampi päivittyvään lainsäädäntö verrattuna. Ilmanlaadun seurannan mittaustulosten perusteella ilmanlaatu on pääsääntöisesti hyvä Kanta- ja Päijät-Hämeessä. On kuitenkin huomioitava, että tietyillä alueilla ja tiettyjen epäpuhtauksien osalta on havaittavissa ilmanlaatunormien ylityksiä tai ylitysten riskiäei tietoa saavutettavuudest
