National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Två skolor under samma tak : En granskning av samlokaliserade skolor ur ett organisationsteoretiskt perspektiv
No full textAntalet samlokaliserade skolor har stadigt ökat i Finland och i dag är var sjätte svenskspråkig skola placerad i gemensamma utrymmen med en finsk skola. Att två skolor med olika undervisningsspråk har gemensamma utrymmen har i första hand varit en praktisk och ekonomisk fråga. Idag motiveras samlokaliseringen i allt högre grad med språkpedagogiska argument. I och med att också de ideologiska målen vinner större terräng blir det allt intressantare att se hur de två olika organisationerna samverkar i huskroppen.
De samlokaliserade skolorna bildar som organisation en typ av hybridorganisation. Hybridorganisationer kännetecknas av att de är två organisationer som skapar en helhet där två normsystem möts. I denna avhandling undersöks vilken typ av hybridorganisationer de samlokaliserade skolcentren är. Detta görs genom att granska i vilken mån skolorna delar ledarskapet, resurser och styrdokument. Då två normsystem möts kan organisationerna välja att negligera dessa, att välja mellan att pendla mellan normsystemen eller att skapa ett nytt gemensamt normsystem för hybridorganisationen. De fyra olika hybridtyperna är negativ hybriditet, ad hoc-hybriditet, positiv hybriditet och ingen hybriditet.
I avhandlingen studeras grundskolor i samlokaliserade skolcenter i Finland genom en kvantitativ studie som genomfördes med en enkät. I studien framkommer att ingen av de samlokaliserade skolorna i samplet tillhör ad hoc-hybridtypen. Detta beror på att lagstiftningen påtvingar styrdokument. Däremot kan utbildningsanordnaren för de samlokaliserade skolorna välja att godkänna samma alternativt var sitt styrdokumentför de båda skolorna. Skolorna kan också ha gemensam eller egen ledning och i olika grad ha gemensam personal och dela på resurserna.
Det intressanta i studien är att de samlokaliserade hybridtyperna inte verkar vara anhängiga av hur länge skolorna varit samlokaliserade. Detta tyder på att det finns en medveten hållning till hur tätt sammanflätade de olika skolornas organisation ska vara.
En annan iakttagelse är också att utbildningsanordnarna främst använder hårda offentliga styrmedel som reglering, styrdokument och resurser framom mjuka styrmedel som innebär information och handledning.
I dagsläget saknas nationell styrning eller rekommendationer för de samlokaliserade skolorna. Det finns inte heller någon rättspraxis angående de samlokaliserade skolorna. Därför är det främst lokala politiska beslut och tjänstemannaledningen som avgör hur de samlokaliserade skolorna ska styras. Avhandlingen väcker frågan om nationell reglering av samlokaliserade skolor behövs
Are Firms Willing to Pay Lower Wages? A Quasi-Experiment on Subminimum Wage Policy
No full textWe examine a subminimum wage policy in the Finnish retail trade sector during 1993–1998 that allowed firms to pay subminimum wages to newly hired workers under the age of 25. This quasi-experiment enables us to compare wages for new hires in retail trade with those in similar industries. Despite the ongoing recession, the policy was adopted by firms sparingly, with most eligible workers being hired at the standard minimum wage. We propose that wage norm at the standard minimum wage creating indirect costs for firms paying subminimum wage would be the mechanism why the take-up of subminimum wage by firms remained low. We provide empirical evidence supporting this mechanism, most notably the excess mass at the standard minimum wage in the wage distribution of eligible workers. Many firms that paid the subminimum wage also reverted back to paying the standard minimum wages for subsequent hires.nonPeerReviewe
Deterrence strategies for a small state : Analysis and survey
No full textClassical deterrence theory has its origins in the era of the Cold War and the nuclear arms race between the USA and the Soviet Union. Therefore, deterrence is mainly studied from the perspective of the superpowers. This study approaches deterrence from the less explored perspective of a small country by analysing academic deterrence literature and further deepening this perspective by means of a survey. As a result, the study produced a new view of how a small state can be positioned in modern deterrence theories, by introducing national and international enabling and preventive factors. The main findings of the research suggest that national enabling factors, such as a strong national defence and the resilience of the society, are important for a small state in terms of compensating for the deficit in influence in relation to superpowers. Limited options for building deterrence can be augmented by means of international enabling factors, such as military and political alliances. Deficits in terms of available military resources and international status could translate into national preventive factors, such as weakness in the eyes of the aggressor. The aggressor’s political intentions and history could appear as international preventive factors if they influence decision-making in an undesirable manner
A Comprehensive Artificial Intelligence Vulnerability Taxonomy
No full textWith the rise of artificial intelligence (AI) systems and machine learning (ML), there is a need for a comprehensive vulnerability framework that takes into account the specifics of AI systems. A review of the currently available frameworks shows that even though there have been some efforts to create AI specific frameworks, the end results have been flawed. Previous work analysed for this paper include AVID, Mitre ATLAS, Google Secure AI Framework, Attacking Artificial Intelligence, OWASP AI security and privacy guide, and ENISA Multilayer framework for good cybersecurity practices in AI. While only AVID is intended to be an AI/ML focused vulnerability framework, it has some weaknesses that are discussed further in the paper. Of the other works especially the ENISA framework has a valuable way of determining AI domains that can be affected by vulnerabilities. In our taxonomy proposal the first part of the evaluation process is determining the location in the AI system lifecycle that the vulnerability affects. The second part is determining which attributes of technical AI trustworthiness are compromised by the vulnerability. The third part is determining the possible impact of the vulnerability being exploited on a seven-step scale from the AI system functioning correctly, to it performing unintended, attacker directed actions outside the bounds it is supposed to function in. We also evaluate two known AI vulnerabilities based on our taxonomy proposal to showcase the benefits in comparison to existing frameworks
Varusnaisten kokemuksia sotilasidentiteetistä : kohti naisellista sotiluutta?
No full textTutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten varusnaisten kokemuksia sotilaallisesta identiteetistä ja ideaalista sotilassosiologian näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, miten sukupuoli vaikuttaa varusnaisten kokemuksiin sotilaana, millaisia odotuksia ja haasteita he kohtasivat palveluksessaan, sekä miten he määrittelivät ja kokivat sotilaallisen identiteettinsä. Päätutkimuskysymykseni keskittyi varusnaisten henkilökohtaisiin näkemyksiin ja kokemuksiin. Alatutkimuskysymykset syvensivät ymmärrystäni sukupuolen vaikutuksesta varusnaisten sotilasidentiteetin muodostumiseen, ja samalla oli mahdollista selvittää heidän näkemyksiään sotilaan ideaalista.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista menetelmää, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Haastattelin yhtätoista varusnaista ja haastattelut toteutettiin syksyllä 2023. Tutkimuksessa käytettiin induktiivista analyysiä teemojen tunnistamiseen ilman ennalta määriteltyjä teorioita. Induktiivisen analyysin käytön ansiosta pystyin tutkijana lähestymään aineistoani avoimesti ilman ennalta määriteltyjä oletuksia, mikä mahdollisti varusnaisten moninaisten kokemusten ja näkemysten esiin nostamisen luonnollisella tavalla.
Tutkielman keskeiset tulokset osoittavat, että varusnaisten kokemukset sotilaallisesta identiteetistä ovat moniulotteisia. Jokaisella haastateltavallani oli varsin yksilöllinen kokemus naisellisuudesta, hyvän sotilaan ominaisuuksista ja siitä, miltä sotilaan kuuluu näyttää ulkoisesti. Kaikilla oli kuitenkin yhteinen kokemus siitä, että he ei eivät olleet kokeneet syrjintää, epäasiallista käytöstä, rajoituksia tai muita negatiivisia tuntemuksia asepalveluksessaan sukupuolensa takia. Tutkimuksessa ei suoritettu vertailua kansainvälisiin tutkimuksiin, mutta sellainen vertailu voisi osoittaa, että suomalaisten varusnaisten kokemukset ovat mahdollisesti samankaltaisia kuin muissa maissa palvelevien naissotilaiden kokemukset, vaikka todennäköisesti myös kulttuurisidonnaisia eroja saattaisi ilmetä.
Johtopäätöksissä voidaan todeta, että tutkielman tulokset heijastavat Puolustusvoimissa tapahtunutta positiivista kehitystä sukupuolten tasa-arvossa. Sukupuoli ei rajoita palvelustehtäviä eikä määrittele sotilaiden pätevyyttä. Vaikka käsitykset sotilaan ideaalista vaihtelevat, korostuvat kaikissa vastauksissa henkiset ja eettiset ominaisuudet kuten suoraselkäisyys ja rehellisyys, jotka ovat universaaleja ja sukupuolesta riippumattomia. Tämä osoittaa, että moderni sotilasidentiteetti voi yhdistää sekä perinteisiä että uudistettuja arvoja tukien moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tulevaisuuden näkymien osalta on olennaista pohtia, miten Puolustusvoimat voi jatkaa ja kehittää sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja varmistaa, että kaikki palvelukseen astuvat voivat muodostaa vahvan ja positiivisen sotilaallisen identiteetin
Käyttöönottoprojektit Puolustusvoimissa : Maavoimien käyttöönottoprojektien rakenteen kehittäminen
No full textKäyttöönottoprojekteilla mahdollistetaan uusien järjestelmien ja suorituskykyjen käyttöönotto. Asevoimien toteuttamat käyttöönottoprojektit ovat tyypillisesti nykypäivänä hyvin haastavia. Tämä johtuu esimerkiksi nykyaikaisten asejärjestelmien monimutkaisuudesta sekä järjestelmien sisältämästä korkeasta teknologiasta. Nämä tunnistetut tekijät asettavat haasteita käyttöönoton onnistuneelle suunnittelulle ja toteutukselle. Käyttöönottoprojektin onnistumiseen vaikuttaa oleellisesti erityispiirteiden tunnistaminen ja niiden huomioiminen projektin vaiheistuksessa sekä tehtävissä. Aihetta käsittelevät tutkimukset korostavat käyttöönottoon liittyvän toiminnan vakioimisen merkitystä toiminnan kehittämisen sekä projektin onnistumisen näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kokonaistavoitteena oli kehittää Maavoimien käyttöönottoprojekteja tunnistamalla ja määrittämällä esimerkki käyttöönottoprojektin toteuttamisesta. Tämä kokonaistavoite jaettiin pienempiin osatavoitteisiin, joihin vastattiin asetettujen tutkimuskysymysten kautta. Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä, kuten kirjallisuuskatsausta, teemahaastattelua ja kyselytutkimusta. Käytettävillä menetelmillä saatiin muodostettua monipuolinen kuva käyttöönottoprojektien toteuttamisesta Puolustusvoimissa ja sen ulkopuolella. Näiden tulosten perusteella pystyttiin laatimaan kuvaus siitä, miten käyttöönottoprojekti tulisi toteuttaa Maavoimissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että käyttöönottoprojektit ovat yksilöllisiä sekä Puolustusvoimissa että eri organisaatioissa ja yrityksissä. Käyttöönottoprojektit eroavat tulosten perusteella tyypillisesti projektin aloittamisen, päättämisen, vaiheistuksen ja tehtävien suhteen. Tutkimuksen tuloksien perusteella käyttöönottoprojektien toteuttamista selkeyttää ja yhdenmukaistaa vakioidut ohjeet sekä mallit. Tulosten perusteella käyttöönottoprojektien toteuttamiselle ei ole olemassa yleispäteviä ohjeita ja malleja, vaan ne tulee laatia aina yritys- tai organisaatiokohtaisesti. Käyttöönottoprojektien yksilöllisyys korostaakin yhtenäisen ohjeistuksen tarvetta Maavoimien käyttöönottoprojekteille. Tutkimuksen tulosten pohjalta pystyttiin muodostamaan kuvaus Maavoimien käyttöönottoprojektin rakenteesta, jota voidaan hyödyntää ohjeiden laatimisessa.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että käyttöönottoprojekteja voidaan kehittää vakioimalla projektin rakenne. Tutkimuksessa esitetty toteutustapa Maavoimien käyttöönottoprojekteille on yksi menetelmä kehittää käyttöönottoprojekteja. Ilman yhteisiä ohjeita, käyttöönottoprojektin toteutus perustuu hankkeiden ja projektien henkilöstön ammattitaitoon sekä käytössä oleviin yleisiin ohjeisiin ja normeihin. Yhteiset ohjeet käyttöönottoprojektin toteuttamisesta helpottavat erityisesti projektin aloittamista ja suunnittelua. Tämän lisäksi yhteinen ohjeistus selkeyttää ja yhdenmukaistaa käyttöönottoprojektien toteutusta. Tutkimuksen perusteella käyttöönottoprojektien kehittäminen on mahdollista keräämällä ja analysoimalla päättyneiden projektien kokemuksia. Tätä tietoa voidaan hyödyntää tulevien käyttöönottoprojektien suunnittelussa ja henkilöstön kouluttamisessa
Sodan usvaa Ukrainassa 2010- ja 2020-luvuilla
No full textTutkimuksessa selvitettiin miten sodan usva ja sitä aiheuttavat sodan kitkatekijät esiintyivät nykyaikaisessa sodankäynnissä Ukrainassa vuosien 2014-2015 konfliktien aikana sekä keväällä 2022 Venäjän hyökättyä oikeudettomasti Ukrainaan. Tutkimustehtävää lähestyttiin neljän toisiaan seuranneiden osakokonaisuuksien kautta. Aluksi tarkasteltiin sodan usvan ja sodan kitkatekijöiden teoriaa ja luotiin teoreettinen viitekehys sodan usvasta ja sodan kitkatekijöistä. Luodun viitekehyksen avulla tarkasteltiin kolmea toisistaan erillistä kokonaisuutta, jotka olivat Krimin niemimaan valtausoperaatio vuonna 2014, Itä-Ukrainan konflikti vuosina 2014-2015 ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan keväällä 2022. Pyrkimyksenä oli selvittää miten sodan usva ja sitä aiheuttavat sodan kitkatekijät näkyivät kyseisissä tapahtumissa sekä niiden sisältämissä yksittäisissä taisteluissa.
Menetelmällisesti kyseessä oli laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto koostui pääosin suomalaisista, eurooppalaisista sekä yhdysvaltalaisista kirjallisista lähteistä. Lähteiden joukossa oli niin julkaistua kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita, kuin uutisia sekä eri internetsivustoilta koostettua aineistoa, esimerkiksi sota-aiheisia blogikirjoituksia. Keskeisinä analyysimenetelminä tutkimuksessa käytettiin aineistopohjaista sisällönanalyysiä sodan usvan teoreettisen viitekehyksen muodostamisessa sekä sitä seuranneiden päälukujen osalta teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoreettiseen viitekehykseen työn ensimmäisessä vaiheessa nostetut kitkatekijät ohjasivat päälukujen aineiston analysointia.
Ukrainassa vuonna 2014 vallinnut poliittinen epävarmuus ja maan sisäinen levottomuus loivat otollisen maaperän konfliktien syntymiselle. Tutkimus vahvistaa Clausewitzin aikaisia käsityksiä konfliktien ja sotien ennakoimattomuudesta ja monimutkaisuudesta, ja osoittaa, että nykyaikaisessa sodankäynnissä kohdataan yhä edelleen samanlaisia vaikutuksia sodankäynnin dynamiikkaan aiheuttavia kitkatekijöitä, kuin Clausewitzinkin aikana. Sodankäynnissä kitkatekijät ja sodan usva ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa, luoden loputtoman tekijöiden ja niiden vaikutuksen kehän. Sodan usva ilmenee taistelukentällä toiminnan ennakoimattomuutena, odottamattomina ja yllättävinä tilanteina ja erityisesti päätöksentekoon kohdistuvana epävarmuutena kaaoksen keskellä. Ukrainan sisäpoliittinen tilanne sekä asevoimien vaikeudet vuonna 2014 alhaisen valmiustason, vanhentuneen kaluston ja huonosti koulutetun joukon osalta antoivat Venäjälle mahdollisuuden Krimin niemimaalla toteutettuun nopeaan valtausoperaatioon, ajaen Ukrainan hallinnon ja asevoimien johdon sodan usvan keskelle. Keväällä 2022 Ukrainan valmius kohdata hyökkääjä oli korkeampi ja sankimman usvan keskelle sodan alkuvaiheessa joutuikin Venäjä itse. Tutkimuksesta on hyvin havaittavissa, miten keskeisessä asemassa sodan usvan välttämiseksi on tiedustelun onnistuminen. Sodan usvan keskellä tiedon puute, virheelliset tulkinnat ja väärinymmärrykset johtavat helposti virhearviointeihin, vaikeuttavat päätöksentekoa ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista. Sodan usvan ymmärtäminen ei korostu vain taistelukentällä sotilaallisessa toiminnassa, vaan myös laajemmassa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa kontekstissa. Se nostaa keskiöön ihmisen kyvyn kohdata odottamaton, hallita epävarmuutta, mukautua tilanteeseen ja tehdä päätöksiä epävarmuuden keskellä
Aliupseerioppilaan oppimisen valmiudet käänteisessä luokkahuoneessa
No full textOppiminen on ilmiö, jossa oppijan tiedoissa, taidoissa ja asenteissa tapahtuu muutoksia ja kehitystä. Oppimista käsitetään usein erilaisten teorioiden avulla ja tässä tutkimuksessa oppimista käsitetään sosiokonstruktivismin kautta, joka vastaa myös Puolustusvoimien oppimiskäsitystä. Sosiokonstruktivismi käsittää oppimisen yhteisöllisenä kognitiona, jossa oppija on aktiivinen tietojen käsittelijä ja taitojen prosessoija, joka rakentaa eli konstruoi tietoa yhteisön ja kulttuurin asenteiden muovaamana, aiemman tietokäsityksen päälle. Puolustusvoimissa opetusta pyritään toteuttamaan sosiokonstruktivistisen oppikäsityksen mukaan, jonka toteutustapa ei kaikille kouluttajille kuitenkaan ole tuttu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia oppimisen valmiuksia, sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen ja käänteiseen oppimiseen perustuva, käänteinen luokkahuone oppilaalta vaatii. Selvitys toteutettiin, jotta sitä voitaisiin tarkemmin ja suunnitellummin implementoida Puolustusvoimien käyttöön. Tutkimuksessa selvitettiin millaisia ovat oppilaiden kokemat valmiudet käänteiseen luokkahuoneopetukseen, minkälaisia ovat oppilaiden tavoiteorientaatiosta muodostetut motivaatioprofiilit, sekä vaihtelevatko koetut oppimisen valmiudet motivaatioprofiilien mukaan. Tutkimus toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella Maavoimien joukko-osaston aliupseerikurssille, aliupseerikurssin ensimmäisen vaiheen aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 207 aliupseerioppilasta, joiden vastaukset käsiteltiin SPSS-ohjelmistolla. Aineistolle toteutettiin eksploratiivinen faktorianalyysi ja joukosta muodostettiin klusterianalyysin avulla neljä motivaatioprofiilia, joiden eroja oppimisen valmiuksien välillä vertailtiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Tulosten perusteella aliupseerioppilaiden valmiudet käänteiseen luokkahuoneopetukseen ovat melko korkeat. Kuitenkin suurin osa oppilaista on motivaatioprofiileiltaan välinpitämättömiä tai välttämisorientoituneita, eli heidän motivaatiotansa ajaa tarve vältellä työntekoa tai he ovat välinpitämättömiä oppimistuloksia ja oppimista kohtaan. Tutkimuksessa huomattiin selkeä yhteys adaptiivisten motivaatioprofiilien ja oppimisvalmiuksien välillä, eli oppijat, jotka arvioivat omat oppimisen valmiutensa korkeammaksi, tavoittelevat useammin oppimista ja opinnoissa menestymistä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että käänteisellä luokkahuonemetodilla on tutkimusten perusteella huomattu olevan positiivisia vaikutuksia tutkielmassa mitattuihin valmiuksiin, joilla taas voidaan tämän tutkimuksen perusteella kehittää tavoiteorientaatiota adaptiivisempaan suuntaan. Sekä motivaation, että oppimisvalmiuksien kehittyessä voidaan tutkimusten perusteella saavuttaa korkeampia oppimistuloksia. Implementoinnissa on tärkeää osata ottaa oppijoiden ominaisuudet huomioon, jotta käänteinen luokkahuonemetodi toteutuu, siten kun se on tarkoitettu ja sillä siten saadaan parempia oppimistuloksia, jolla voidaan saavuttaa tehokkuutta Puolustusvoimien koulutukseen
Aliupseerioppilaiden verkko-oppimisympäristön käyttö aliupseerikurssilla
No full textPuolustusvoimien Koulutus2020 -ohjelman mukana on puolustusvoimien koulutuksessa otettu käyttöön käänteinen luokkahuone -opetusmenetelmä. Käänteiseen luokkahuonekoulutukseen kytkeytyy olennaisesti verkko-opetusympäristön hyödyntäminen opetuksessa. Oppimisanalytiikan työkalut mahdollistavat oppilaiden toiminnan tutkimisen verkko-opetusympäristössä entistä tarkemmin. Tutkimuksessa tutkittiin aliupseerioppilaiden verkko-opetusympäristön käyttöä aliupseerikurssin yhtenäisvaiheen aikana.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten aliupseerioppilaat käyttävät verkko oppimisympäristö PVMoodlea opintojensa aikana, ja miten aliupseerioppilaat käyttävät eri opetusmateriaaleja verkko-opetusympäristössä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin oppimisen muotoilulla tuetun verkkotyötilan vaikutusta aliupseerioppilaiden käyttäytymiseen verkko-oppimisympäristössä ja oppimisen muotoilulla tuetun työtilan vaikutusta kurssin arvosanaan. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa tutkimusaineisto kerättiin PVMoodlen oppimisanalyyttisia työkaluja hyödyntäen aliupseerioppilaiden toiminnasta verkko-opetusympäristössä. Lisäksi tutkimusaineistoa kerättiin kyselylomakkeella PVMoodle- alustalla käyttäjäkokemuksista. Tutkimukseen osallistui yhteensä 69 oppilasta kahdesta eri maavoimien perusyksiköstä. Tutkimusaineistosta selvitettiin keskimääräiset tapahtumat kurssin aikana ja verrattiin tutkimusryhmien tuloksia toisiinsa. Lisäksi regressioanalyysillä selvitettiin yhtenäisvaiheen kurssin arvosanaan vaikuttaneet tekijät.
Tutkimuksen tulosten perusteella aliupseerioppilaiden verkko-oppimisympäristön käyttö itsenäiseen opiskeluun on vähäistä. Kurssin arvosanaan eniten vaikutti käytön jakautuminen usealle eri päivälle. Kurssille kohdistuneiden tapahtumien lukumäärällä tai käsketyn palveluksen ulkopuolella olevien tapahtumien lukumäärällä ei havaittu olevan yhteyttä yhtenäisvaiheen kurssin arvosanaan. Verkko opetusympäristössä opetusmateriaalin käyttö kohdistui pääasiassa oppituntien opetusmateriaalin kertaamiseen. Oppaiden ja lyhyiden opetusvideoiden käyttö oli vähäistä. Oppimisen muotoilun ei havaittu vaikuttavan kurssista saatuun arvosanaan, mutta tutkimustulokset eivät olleet luotettavia vähäisen otannan takia.
Tulosten tulkinnan jälkeen voidaan todeta, että aliupseerioppilaat kokevat PVMoodle -opetusympäristön tehokkaaksi ja helppokäyttöiseksi, mutta käyttävät verkko-opetusympäristöä vähän itsenäiseen opiskeluun. Verkko-opetusta suunniteltaessa on otettava huomioon, miten aliupseerioppilaiden sitoutumista verkko-opiskeluun saataisiin lisättyä. Toisaalta on myös tarkasteltava kriittisesti verkko opetuksen tarvetta koulutuksen eri vaiheiss
Kalatien rakentaminen Lapuanjoen Poutun pohja- ja säännöstelypadolle
No full textLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi 25.1.2021 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan kalatien rakentamiseen Lapuanjoen Poutun pohja- ja säännöstelypadon ohi. Hankkeen tavoitteena oli järjestää kaloille kulkuyhteys padon ohi myös muuna kuin tulva-aikana. Aluehallintoviraston päätöksen mukaan luvan saajan oli tarkkailtava sekä raportoitava kalatien vaikutusta Poutun padon vedenkorkeuteen sekä kalatietä pitkin nousevien kalojen määrää lupahakemuksessaan esittämällään tavalla. Tämä on hankkeen velvoitetarkkailu-raportti.
Kalatien rakentaminen ei vaikuttanut vedenkorkeuteen Poutun padon yläpuolella kalatien rakentamisaikana. Kalatien valmistumisen jälkeen vedenkorkeus Poutun padolla oli keskimäärin 6 cm korkeammalla kuin kaksi vuotta ennen kalatietä. Ero ilmeisesti aiheutui siitä, että vertaillut ajanjaksot poikkesivat virtaamiltaan. Virtaaman keskiarvo oli noin 10 m3/s suurempi kahden vuoden ajanjaksolla kalatien valmistumisen jälkeen kuin ennen kalatietä.
Poutun kalatietä pitkin nousi kahden kesäkuun viikon aikana vuonna 2023 kolme ahventa, kaksi lahnaa ja yksi kirjolohi, jotka painoivat yhteensä noin 4,2 kg. Kalatietä nousseiden kalojen määrä on voinut olla hieman suurempikin, sillä koepyyntiä oli häiritty. Kalatie vaikuttaa sopivan monen kokoiselle kalalle, sillä siitä oli noussut muun muassa 78 g painoinen ahven, 1,4 kg lahna ja 1,4 kg kirjolohi.ei tietoa saavutettavuudest