National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Valtatien 13 parantaminen välillä maantie 16847 (Linnantie, itäinen liittymä) – valtatie 4 (Huutomäki), Saarijärvi ja Äänekoski : Toimenpideselvitys
No full textToimenpideselvityksessä on tarkasteltu valtatietä 13 välillä maantie 16847 (Linnantie, itäinen liittymä) – valtatie 4 (Huutomäki). Tavoitteena on löytää suunnitteluratkaisu, joka kehittää mahdollisimman tehokkaasti suunnittelualueella sijaitsevaa olemassa olevaa tieverkkoa parantaen seudullista, paikallista ja valtakunnallista saavutettavuutta sekä lisäten liikenneturvallisuutta. Valtatie 13 on Kokkolasta Nuijamaalle johtava väylä, joka on osa suurten erikoiskuljetusten verkkoa sekä suunnittelualueella valtatie 13 on runkoverkkoon kuuluvan valtatien 4 varareitti. Suunnittelualueella valtatie 13 kulkee pääosin maaseutu- ja metsämaisemissa. Tiiviimpää asutusta on Hietaman ja Parantalan kylien kohdalla.
Selvityksessä on muodostettu kokonaiskuva valtatien nykytilasta, tavoitetilasta sekä määritelty toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Määritetyille toimenpiteille on esitetty alustavat kustannusarviot sekä arvioitu niiden vaikutukset. Toimenpiteiden määrityksessä on huomioitu hankkeelle laaditut suunnitteluperusteet, valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.
Esitetyt toimenpiteet sisältävät muun muassa tielinjauksen oikaisun, liittymä- ja yksityistieliittymäjärjestelyitä, ohituskaistojen rakentamisen, jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien parantamistoimenpiteitä sekä nykyisen valaistuksen laajentamista. Tässä selvityksessä esitettyjä ratkaisuja tarkennetaan ja täydennetään jatkosuunnittelun aikana.ei tietoa saavutettavuudest
Speciallärarens perspektiv på betydelsen av fysisk aktivitet under skoldagen för elever inom verksamhetsområden
No full textFysisk aktivitet omfattar all rörelse som kräver energiförbrukning och är avgörande för hälsa och utveckling. Studier visar att fysisk aktivitet förbättrar bland annat motoriska färdigheter, kognitiv utveckling och psykisk hälsa, samt minskar risken för kroniska sjukdomar. Skolan spelar en viktig roll i att främja alla elevernas fysiska aktivitet.
Syftet med denna studie är att undersöka speciallärares uppfattningar om hur fysisk aktivitet påverkar elevernas skolvardag, att identifiera vilka typer av fysiska aktiviteter som förekommer under en vanlig skoldag. Kartlägga de faktorer som speciallärarna upplever att främjar eller hindrar fysisk aktivitet i skolvardagen i klasser som studerar enligt verksamhetsområden. Det finns ett väldigt litet antal material då man kombinerar fysisk aktivitet och verksamhetsområden. Behov av specialundervisning ökar hela tiden och verksamhetsområden är en viktig del av specialundervisningen i grundskolan.
Forskningsfrågor som lagts upp för att besvara syftet för studien:
1. Hur anser speciallärare att fysisk aktivitet påverkar elevernas skolvardag i en klass som studerar enligt verksamhetsområden?
2. Vilka fysiska aktiviteter uppkommer under en vanlig skoldag i en klass som studerar enligt verksamhetsområden?
3. Vilka faktorer upplever speciallärarna att främjar respektive hindrar fysisk aktivitet under en skoldag i en klass som studerar enligt verksamhetsområden?
I denna studie har en kvalitativ forskningsmetod valts. Datainsamlingen genomfördes via halvstrukturerade intervjuer med speciallärare som undervisar enligt verksamhetsområden.
Resultaten indikerade att flera faktorer påverkar elevernas skolvardag. Lärarna kategoriserade dessa faktorer som framtidsaspekter, ork och koncentration, samt fysisk och psykisk hälsa, inklusive lärarens och skolans ansvar. De vanligaste fysiska aktiviteterna under en skoldag, är olika former av vardagsmotion, som äger rum före, under, mellan och efter lektionerna. Faktorer som påverkar elevernas fysiska aktivitet inkluderar lärarens och skolpersonalens kompetens, skolmiljön samt elevernas styrkor och begränsningar.
Studien drar slutsatsen att elever som undervisas enligt verksamhetsområde behöver röra på sig för att förbättra sin ork och koncentration. Det finns en framtidsaspekt kopplad till fysisk aktivitet, där eleverna utvecklar färdigheter som är viktiga för vardagen och livskvaliteten
Läsflytets utveckling hos finlandssvenska elever i årskurs 3–7
No full textAvhandlingens tema är utvecklingen av läsflyt. Att kunna läsa har stor betydelse för att kunna ta del av information i dagens samhälle. Läsflyt betyder enligt Taube (2007) att ordavkodningen är automatiserad. Det yttrar sig i att läsaren känner igen de flesta orden som hen möter och avkodar även nya ord utan problem. Kuhn och Schwanenflugel (2018) definierar läsflyt som ett samspel mellan automatisering, tempo och prosodi. Hudson och Torgesen (2006) definierar inte läsflyt som läsarens förmåga att läsa snabbt, utan att läsaren med hjälp av prosodin kan förklara vad textens budskap är. Ett högt läsflyt underlättar för att uppnå en god läsförståelse. Utmaningar med utvecklingen av läsflytet kan vara ett tecken på läs- och skrivsvårigheter.
Avhandlingens övergripande syfte är att undersöka hur läsflytet utvecklas hos finlandssvenska elever i årskurserna 3–7. Utgående från syftet har följande två forskningsfrågor utarbetats:
1. Hur utvecklas läsflyt från årskurs 3 till årskurs 7 hos pojkar och flickor?
2. Hur varierar könsskillnader i läsflyt som en funktion av årskurs?
Elevernas läsflyt mättes med mätinstrumentet Functional Numeracy Assessment (FUNA). Testet går ut på att eleverna läser korta påståenden till exempel ”fiskar simmar”, för att sedan svara sant eller falskt. Detta gör eleverna genom att trycka på datorns/surfplattans tangenter S (falskt) och L (sant). Tidsbegränsningen var 90 sekunder och varje rätt påstående gav ett poäng. Testet innehöll totalt 100 påståenden. Respondenterna var 211 elever i årskurserna tre, fyra och sju från 14 finlandssvenska skolor.
Resultaten från denna avhandling visade att läsflytet förbättras stadigt med åldern. Det hittades ingen interaktionseffekt mellan årskurs och kön (F (1,3) = 1,343, p = .261). Könsskillnaderna i studien är inte signifikanta. Detta resultat visar på att behovet av att stödja pojkars läsning genom att öka deras engagemang och intresse för läsning är viktigt, vilket skulle kunna förbättra deras läsflyt genom hela skolgången
Bedömning av det nuvarande och framtida regelverket för medicintekniska produkter ur den finska läkemedelsmyndighetens perspektiv
No full textMedical devices have a long-standing history, and the growth is anticipated to continue in the future. Medical devices aim to improve patients' health by preventing diseases, treating existing diseases/conditions, and supporting life functions. Nevertheless, adverse events, resulting from the use of medical devices, are unavoidable. These serious incidents from the past have contributed to more strict regulations. The Finnish Medicines Agency (Fimea) monitors and regulates the Finnish market of medical devices. The purpose of the study is to research whether the recent regulatory changes regarding medical devices have tranformed the way Fimea works with medical devices? The study used institutional theory as a lens to explain the role of regulatory bodies in guaranteeing patient safety and safeguarding the pharmaceutical industry.
This study provides a qualitative research using a single case study. A semi-structured interview was sent to Fimea and it was answered by Fimea experts within the field of medical devices. Inductive content analysis was used as the systematic data analysis method.
The results revealed that the new legislation had a greater number of advantages than disadvantages. On one hand, the update from Medical Device Directive (MDD) to medical Device Regulation (MDR) has led to safer devices on market level. On the other hand, it has resulted in an increased economic burden for the manufacturers. The recent regulatory overhaul has changed the way Fimea uses its resources. There has been a need of more resources to to cover all fields of supervision.
This study contributes to the knowledge we have about the way Fimea, as the national competent health authority, works in regards to medical devices. The recent changes in medical device regulation have had an impact on the way Fimea works. In this study, it was established that Fimea does not have a suppressing effect on pharmaceutical companies’ innovations. Fimea is not involved in the market approval process of devices. Instead, they inspect manufacturers after they have been granted authorisation, for market surveillances purposes
International law and access to asylum at Finland’s eastern border
No full textAttempts by states to control and deter unwanted asylum seekers are a common feature of state responses to forced migration. There is nothing particularly new or novel about the situation currently facing Finland –unwanted forced migrants have been repelled by unwilling potential hosts for as long as documented migration has occurred. (FitzGerald 2019) In recent decades this repulsion has become increasingly targeted, calculated, systematised, and cruel. The Finnish response predictably follows this pattern.ei tietoa saavutettavuudest
"Kun varpaat näkyvät ja ovat muutoinkin huonoissa pukineissa” : Viipurin lääninkeskus vapaan huollon koordinoijana Itä-Karjalassa 1942–1943
No full textTakaisin vallatun alueen siviilien huoltamiseen osallistui kolme toimijaa, jotka olivat Päämajan alaiset asevoimien yksiköt, valtiollisen kansanhuollon edustajat ja vapaan huollon organisaatio. Vapaa huollon organisaatio koostui vapaan huollon lääninkeskuksesta, kunnissa ja kaupungeissa toimineista vapaan huollon paikalliskeskuksista, koko valtakunnan alueella toimintaa johtaneesta Suomen Huolto ry:stä ja laajasta järjestökentästä. Vapaan huollon tehtävänä oli auttaa sodasta kärsimään joutuneita siviileitä ja täydentää valtiollista huoltoa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vapaan huollon rooli Itä-Karjalan takaisin vallatun alueen siviilien huoltamisessa jatkosodan vuosina 1942–1943. Tässä tutkielmassa vapaan huollon organisaation toteuttamaa vapaata huoltoa käsitellään Viipurin vapaan huollon lääninkeskuksen ja paikalliskeskusten näkökulmista.
Tutkielmassa tutkitaan Viipurin vapaan huollon lääninkeskuksen ja lääninkeskuksen alaisten vapaan huollon paikalliskeskusten työtä vapaan huollon alueellisena ja paikallisina koordinaattoreina. Lisäksi työssä tutkitaan Viipurin vapaan huollon lääninkeskuksen ja paikalliskeskuksien rinnalla takaisin vallatulla alueella siviilien huoltoon ja Itä-Karjalan omavaraistamiseen osallistuneiden järjestöjen toteuttamaa vapaata huoltotyötä.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena vertailemalla eri lähdekokonaisuuksia toisiinsa induktiivisen päättelyn keinoin. Suurimman työssä käytetyn lähdekokonaisuuden muodostavat Viipurin vapaan huollon läänikeskuksen ja sen työtä jatkaneen vapaan huollon Kymen lääninkeskuksen alkuperäislähteiden arkistoyksiköt. Käytettävät alkuperäislähteet pitävät sisällään muun muassa kirjeenvaihtoa Suomen Huolto ry:n, Viipurin vapaan huollon lääninkeskuksen, paikalliskeskusten ja järjestöjen välillä. Lisäksi tutkielman lähdeaineistona on käytetty olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta ja vapaan huollon organisaation julkaisemia kirjallisia lähteitä.
Tutkielmassa havaittiin Viipurin lääninkeskuksen koordinoiman vapaan huoltotyön olleen tärkeä osa takaisin vallatun alueen siviilien huoltamista. Vapaan huollon toiminta mahdollisti sotilaiden vapauttamisen muihin tehtäviin. Vapaa huolto tarjosi Kanta-Suomesta takaisin Karjalaan muuttaneelle siirtoväelle mahdollisuuden elämän uudelleen käynnistämiseen sodan runtelemalla alueella. Avustustoiminnan lisäksi vapaan huollon järjestökentän toteuttama omavaraistamiseen tähdännyt huoltotoiminta oli kiistaton osa Itä-Karjalan jälleenrakentamista
Irakin ja Syyrian kurdien rooli Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa 2011-2023
No full textTutkimuksessa selvitettiin, mikä rooli Irakin ja Syyrian kurdeilla on ollut Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa 2011– 2023. Irakissa ja Syyriassa elää noin 9 miljoonaa kurdia, jotka muodostavat useita poliittisia ja sotilaallisia ryhmittymiä. Kurdien rooli on 2010-luvulla korostunut erityisesti Isisin vastaisessa taistelussa. Samaan aikaan Venäjä on pyrkinyt lisäämään vaikutusmahdollisuuksiaan Lähi-idässä. Se on pyrkinyt ylläpitämään suhteita kaikkiin toimijoihin ja osallistumaan merkittäviin neuvotteluihin. Venäjällä on ollut myös tiiviit yhteydet alueen kurdeihin, joille se on vaihtelevasti antanut tukea niin diplomaattisesti, taloudellisesti kuin sotilaallisestikin.
Käsillä oleva työ on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa primääriaineisto muodostuu uutisartikkeleista sekä Venäjän ulkopolitiikkaa ohjaavista konseptiasiakirjoista. Aineiston uutisartikkelit ovat yhden länsimaisen ja yhden venäläisen uutistoimiston englanninkielisiä julkaisuja. Primääriaineiston ohella aineistoa on täydennetty kirjallisuuskatsauksella. Aineisto on analysoitu käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysin menetelmää, ja teoriatausta rakentuu venäläisen turvallisuusajattelun ympärille.
Tutkimuksessa havaittiin, että Venäjä käyttää kurdeja tarvittaessa diplomaattisena vipuvartena. Kurdien asuttamat alueet tarjoavat Venäjälle taloudellisia, sotilaallisia ja diplomaattisia mahdollisuuksia vaikutusvallan kasvattamiseen. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että Irakin kurdit ja Syyrian kurdit ovat erillisiä kokonaisuuksia Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Irakin kurdien osalta Venäjän toiminta näyttäytyy ensisijaisesti taloudellisena imperialismina, jossa Venäjä pyrkii energiayhtiöidensä avulla kontrolloimaan alueen luonnonvaroja, tukemaan kurdien autonomista itsehallintoa sekä lisäämään valtaansa suhteessa Irakiin. Syyrian kurdit tarjoavat Venäjälle mahdollisuuden painostaa kurdeihin kielteisesti suhtautuvaa Turkkia. Venäjä kykenee rajoittamaan Turkin ulkopoliittista toiminnanvapautta tukemalla Turkin rajan lähistöllä vaikuttavia kurdiryhmittymiä, joita Turkki pitää vihollisinaan.
Kurdit tarjoavat Venäjälle mahdollisuuksia vaikutusvallan kasvattamiseen Lähi-idässä. Kurdien tukeminen on otollinen vaikutuskeino, sillä Venäjä voi kiistää tuen liittyvän muuhun kuin terrorisminvastaiseen taisteluun. Tällöin Venäjä kykenee esiintymään rauhanvälittäjänä ja väittää toimivansa YK:n sääntöjen mukaisesti. Kurdien roolina Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa onkin toimia eräänlaisena epäsuoran vallankäytön instrumenttina, jonka avulla Venäjä kykenee toimimaan omien turvallisuuspäämääriensä hyväksi säilyttäen samalla kiistettävyyden ja välttäen suoran osallistumisen
Kouluttajien käsityksiä käänteisestä luokkahuoneesta : fenomenografinen tapaustutkimus kouluttajien kasvatustodellisuuteen
No full textTutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa sotilaskoulutuksen nykytilasta. Sotilaskoulutuksen nykytilaa tutkittiin kouluttajien käsitysten kautta ymmärtämällä heidän näkemyksiään oppimisen ilmiöstä käänteisessä luokkahuoneessa. Kouluttajien käsitysten tutkimisella saatiin lisää tietoa heidän kokemusmaailmastaan kouluttajina eli kasvatustodellisuudesta. Kasvatustodellisuuden ymmärtäminen oli johtoajatuksena muodostettaessa tämän tutkimuksen tutkimustehtävää.
Tutkimuksessa tutkittiin kouluttajien käsityksiä fenomenografisen tapaustutkimuksen keinoin. Koulutettavia haastateltiin teemahaastattelulla ja tutkimuksen aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavan analyysimuodon mukaisesti. Teoriaohjaavan analyysimuodon avulla teemahaastattelussa käytetyt teemat, käänteinen luokkahuone ja oppiminen, linkitettiin kirjallisuuskatsauksen perusteella havaittuihin oppimisen paradigmoihin. Haastattelun teemat ja oppimisen paradigmat yhdistettiin Puolustusvoimissa yleisesti hyväksyttyihin oppimiseen ja kouluttajuuteen liittyviin käsityksiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että kouluttajilla on aiempaan tutkimukseen suhteutettuna oikeat käsitykset käänteisen luokkahuoneen toteutuksesta ja toteutuksen sisällä vaikuttavista opetusmenetelmistä. Kouluttajien käsitysten mukaan käänteisen luokkahuoneen soveltamiskohteet sotilaskoulutuksessa noudattivat aiempien tutkimusten näkemyksiä. Kouluttajien käsitykset aliupseerioppilaiden oppimiseen vaikuttavista tekijöistä eivät tukeneet käänteisen luokkahuoneen käyttöä, sillä kouluttajien kokemuksen mukaan aliupseerioppilaat omasivat heikot motivaatio- ja itsesäätelytetaidot. Kouluttajien kokemusten mukaan aliupseerioppilailla oli hyvät kognitiiviset kyvykkyydet.
Kouluttajien käsityksistä tehdyt johtopäätökset ovat, että kouluttajien oppimis- ja opetuskäsitykset pohjautuvat behavioristiselle ja opettajakeskeiselle näkemykselle. Behavioristinen ja opettajakeskeinen näkemys esiintyi heidän kokemuksinaan aliupseerioppilaista passiivina oppijoina, joiden oppimista voidaan tehokkaimmin edistää kouluttajan opettajakeskeisellä opetustyylillä. Tutkimuksessa kouluttajien behavioristista ja opettajakeskeistä näkemystä yhdistettiin Puolustusvoimissa vaikuttavaan koulutus- ja toimintakulttuuriin. Koulutus- ja toimintakulttuurin vaikutusta kouluttajien kasvatustodellisuuteen selitettiin tutkimuksessa käytetyn uuden koulutusfilosofian käsitteen avulla.
Koulutusfilosofian käsitteen avulla voidaan ymmärtää paremmin kouluttajan kasvatustodellisuutta, ja näin ollen tukea kouluttajia heidän tarvitsemallaan tasolla, esimerkiksi opetusmateriaalien pedagogisella muotoilulla tai mentoritoiminnan avulla. Tutkimuksen jatkotutkimusosiossa esitellään toimenpidesuosituksia käänteisen luokkahuoneen oppimista edistävästä käytöstä ja pohditaan johtajakäyttäytymisen ja koulutusfilosofian välistä yhteyttä sekä jatkotutkimusmahdollisuutta. Tutkimuksen liitteissä on esitetty koulutuskulttuuriin ja opettajakeskeisen opetuskäsityksen huomioon ottava esimerkkiopetustapahtuma, jossa sovelletaan käänteisen luokkahuoneen opetusmenetelmää
Venäjän federaation CUAS-järjestelmät
No full textVenäjän CUAS-järjestelmistä on tehty hyvin vähän julkista tutkimusta, eikä sen suorituskykyjä yhteen koostavaa teosta ole saatavilla julkisista lähteistä. Meneillään oleva Ukrainan sota on todentanut, että UAS-laitteet ovat merkittävä suorituskyky nykypäivän konflikteissa ja niiden torjumiseen soveltuville laitteille on kiistaton tarve. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä CUAS-järjestelmiä Venäjän federaatiolla on, koostaa ne selvästi omaksuttavaan formaattiin ja esitellä Venäjän Ukrainan sodassa käyttämiä CUAS-järjestelmiä. Päätarkoituksensa ohessa tutkielma tuotti yleistietoa CUAS-toiminnasta, -teknologioista ja -taktiikoista.
Tutkielman esiselvitysvaiheessa todettiin, että valmiiksi saatavilla olevaa, koottua ja analysoitua, tietoa tutkielman aiheesta ei ollut saatavilla. Tutkielman päätutkimusmenetelmäksi valittiin avoimien lähteiden tiedonhankinta, jonka avulla tutkielman kokonaisuus koostettiin pienistä palasista. Suurin osa tutkielman lähdeaineistosta on internetlähteitä, joiden luotettavuusanalyysi on ollut tutkielman laatimisen keskeisimpiä teemoja. Internetlähteiden lisäksi tiedonhankintaa tehtiin paljon sosiaalisen median kanavista ja viestintäsovelluksista, joista Telegram oli ehdottomasti hyödyllisin.
Tutkielmassa tunnistettiin 114 erilaista Venäjän federaation CUAS-järjestelmää, joista ainakin 19 järjestelmää on käytetty Ukrainan sodassa maaliskuuhun 2024 mennessä. Pääosa tunnistetuista järjestelmistä oli pelkästään UAS-laitteisiin vaikuttamiseen soveltuvia järjestelmiä, joita tunnistettiin 92. Näistä järjestelmistä suurin osa oli käsikäyttöisiä häirintälähettimiä. Ukrainan sodassa käytetyistä järjestelmistä suurin osa oli niin ikään käsikäyttöisiä laitteita. Tutkielman havaintojen perusteella ylivoimaisesti suurin osa venäläisistä CUAS-järjestelmistä hyödyntää joko radiotaajuusalueen häirintää tai satelliittiyhteyksien häirintää vaikuttamismenetelmänään ja radiotaajuuksien analysointia havaitsemismenetelmänä.
Venäjän federaatio on viimeisten seitsemän vuoden aikana kehittänyt CUAS-kykyään merkittävästi ja meneillään oleva Ukrainan sota varmasti pakottaa sen jatkamaan kehitystyötä. Venäjällä on laaja kirjo erilaisia järjestelmiä, joita kehittää lukuisa määrä eri yrityksiä. Suurin osa Venäjän federaation CUAS järjestelmistä perustaa suorituskykynsä elektronisiin menetelmiin, mikä osoittaa teknologian käytettävyyden. Syynä suosiolle on todennäköisesti Venäjän vahva tausta elektronisen sodankäynnin valtiona ja elektronisen sodankäynnin menestyminen UAS-järjestelmiä vastaan etenkin Ukrainan sodan alkuaikoina. Elektroniset menetelmät ovat Venäjälle tuttuja, niiden teknologia on suhteellisen yksinkertaista ja helppoa käyttää. Venäjä on käyttänyt vain murto-osaa järjestelmistään Ukrainassa, vaikka sodan tilanne vaikuttaisi vaativan kasvavaa määrää laitteita. Havainto voi viitata siihen, että suurin osa tunnistetuista järjestelmistä on vielä kehitysvaiheessa, niiden suorituskyky ei täytä vaatimuksia tai resursseja ei ole riittävästi. Yksikään CUAS-järjestelmä ei ole täydellinen, eikä mikään järjestelmä kykene poistamaan jokaista uhkaa yksin. CUAS-toiminnassa on turvauduttava kerroksellisuuteen ja muistettava vanhat, uhkalta suojautumiseen perustuvat menetelmät