National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Frånvarons många ansikten : En analys av olika yrkesgruppers förståelse av problematisk skolfrånvaro
No full textProblematisk skolfrånvaro är idag ett växande globalt problem och elevens utveckling riskerar att försämras både emotionellt och socialt. Därför är det av stor vikt att förstå olika yrkesgruppers perspektiv på frånvaro för att förstå betydelsen av problematiken samt hur problematiken kan förhindras. I denna studie undersöks också vikten av samverkan eftersom ett flertal studier poängterar behovet samt vilka arbetssätt som används i arbetet med problematik skolfrånvaro.
Syftet med denna avhandling är att undersöka hur olika yrkesgrupper inom årskurserna 7–9 uppfattar fenomenet problematisk skolfrånvaro, hur samverkan fungerar samt vilka arbetssätt som används för att förebygga och hantera frånvaro. Utifrån syftet har tre forskningsfrågor formulerats:
1. Hur ser speciallärare, skolkuratorer, skolpsykologer och nyckelpersoner på fenomenet problematisk skolfrånvaro och dess orsaker och vilka skillnader kan identifieras mellan yrkesgrupperna?
2. Hur ser samverkan ut mellan skola, vårdnadshavare och andra aktörer för att hantera problematisk skolfrånvaro?
3. Vilka arbetssätt används för att förebygga problematisk skolfrånvaro?
Studien bygger på en kvalitativ forskningsansats där semistrukturerade intervjuer har använts som datainsamlingsmaterial. Datamaterialet har analyserats med hjälp av tematisk analys. Respondenterna i denna studie är sju till antalet och består av speciallärare, kuratorer, en skolpsykolog och en nyckelperson.
Studiens resultat visade på att problematisk skolfrånvaro är ett komplext problem och att det ofta är en kombination av olika orsaker som bidrar till den problematiska skolfrånvaron. Identifieringen av elever med frånvaro är viktigt för att fånga upp dem i ett tidigt skede och åtgärder behövdes för att få eleven tillbaka till skolan. Relationen till eleven samt elevens eget engagemang lyftes upp som speciellt viktigt. Samverkan mellan de olika yrkesgrupperna fungerade för det mesta bra och hade en betydande roll i arbetet med skolfrånvaro.
Baserat på studiens resultat går det att dra slutsatsen att problematisk skolfrånvaro kräver samverkan mellan flera aktörer. Yrkesgrupperna uppfattar och arbetar med problematiken på olika sätt men är eniga om att tidig identifiering och förebyggande arbete är centralt. Tidig identifiering samt covid-19-pandemin är två anledningar till att problematiken har ökat. Resultatet pekar även på att ett tydligt och strukturerat samarbete samt vikten av en trygg relation är betydande. Ett tvärprofessionellt och relationsbaserat arbetssätt är avgörande för att minska och förebygga problematisk skolfrånvaro
Finnan käyttäjäkysely 2025
No full textRaportti Kansalliskirjaton Finna-palveluiden vuoden 2025 käyttäjäkyselyn kvantitatiivisista tuloksista.Tämä raportti käsittelee Finnan vuoden 2025 käyttäjäkyselyn kvantitatiivisia tuloksia.
Tuloksia käsitellään kootusti kyselyn kaikkien vastausten osalta, Finna.fi:n osalta ja
sektorikohtaisesti. Finnan asiakassektoreita ovat yleiset kirjastot, korkeakoulukirjastot,
museot, sekä arkistot ja erikoiskirjastot.
Kysely järjestettiin alkuvuodesta 2025 kaikissa Finna-näkymissä. Kyselyn avulla kartoitetaan Finna-hakupalveluiden käyttäjien profiilia ja eri tarpeita. Kyselyyn saatiin yhteensä 62 088 vastausta. Suurin osa vastauksista oli yleisten kirjastojen näkymistä (45 171 vastausta). Vastaajamäärä on noussut edellisestä vuonna 2023 järjestetystä kyselystä.
Hakupalveluita käytetään säännöllisesti. Suuri osa vastaajista käyttää hakupalveluita joko viikoittain tai kuukausittain. Käyttölaitteena puhelinta käytetään eniten, tietokonetta
käytetään myös laajalti. Tuloksissa on nähtävissä sektorikohtaisia eroja: suurimmassa osassa sektoreista puhelin on yleisin käyttölaite, mutta tietokoneen käyttö on yleisimpänä käyttölaitteena korkeakoulukirjastoilla sekä erikoiskirjastoilla ja sektorirajat ylittävien organisaatioiden näkymissä.
Yleisin vastaajaryhmä käyttäjäkyselyssä on harrastajat. Vastaajaryhmissä heijastuu yleisten kirjastojen vastaajien suuri määrä. Hakupalveluiden käyttötarkoituksina korostui kaikilla sektoreilla vapaa-aika ja harrastukset, lukuun ottamatta korkeakoulukirjastoja, joissa korostui selkeästi opiskelu.
Finna-hakupalvelut koetaan hyödyllisinä ja aikaa säästävinä. Yleisarvosana hakupalveluille oli 8,5, joka on pysynyt samana vuodesta 2023. Hakupalveluiden suositteluhalukkuusindeksi (NPS) oli kuitenkin laskenut hieman lukemaan 53 ja keskiarvoon 8,6
ISBN, ISMN, ISSN
No full textEsitys Kirjastoverkkopäivien tunnistetyöpajassa 23.10.2025.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksetlooginen lukemisjärjesty
Att skapa inkluderande integration i lärmiljöer : En systematisk litteraturstudie
No full textSyftet med denna studie är att belysa kunskapen om hur skolor kan stödja integrationen av nyanlända elever och att analysera hur integrationen påverkar utbildningen. Studien granskar befintlig forskning för att identifiera centrala teman, teoretiska perspektiv och praktiska implikationer för att skapa mer inkluderande utbildningsmetoder. Den baseras på teorier om kulturellt responsiv undervisning (Stembridge, 2019) och Antonovskys (2005) teori om salutogenes.
Studien är utformad som en litteraturöversikt enligt Fribergs (2017) riktlinjer för integrativa översikter. Granskade (peer-reviewed) artiklar identifierades systematiskt genom etablerade akademiska databaser för att säkerställa tillförlitlighet och etisk integritet. Data analyserades genom strukturell kodning inspirerad av Braun och Clarkes (2006) tematiska analys, vilket möjliggjorde identifieringen av sju övergripande teman.
Respondenterna i de granskade studierna omfattar nyanlända elever i grundskolan och gymnasiet samt lärare som arbetar med integration i olika nationella sammanhang. Resultaten visar att skolbaserade insatser måste anpassas till den mottagande skolans vardagliga praxis och värderingar för att lyckas (Borsch m.fl., 2023). Lärarnas relationer till eleverna är avgörande, eftersom förtroende ger insikt i elevernas verklighet och stärker deras känsla av sammanhang. Dolda läroplaner fortsätter att reproducera majoritetsnormer och marginalisera minoriteters språk och kulturer, vilket understryker behovet av kulturellt responsiva pedagogiker som erkänner och värdesätter mångfald. Dessutom påverkar socioekonomiska skillnader mellan skolor deras förmåga att erbjuda lika möjligheter, vilket betonar betydelsen av bredare strukturella och politiska förhållanden (Jonsson m.fl., 2020).
Slutsatsen är att hållbar integration kräver ett holistiskt tillvägagångssätt där pedagogiska anpassningar, stödjande relationer mellan lärare och elever, medvetenhet om strukturella ojämlikheter och nationell utbildningspolitik samverkar. Kulturellt responsiv undervisning (Stembridge, 2019) ökar elevernas engagemang och meningsfullhet, medan det salutogena (Antonovsky, 2005) ramverket betonar vikten av begriplighet och hanterbarhet i nya lärandemiljöer. Framtida forskning bör undersöka systematiska sätt att implementera kulturellt responsiva metoder i resursbegränsade skolor och jämföra hur elevernas känsla av sammanhang utvecklas i socioekonomiskt olika sammanhang.The purpose of this study is to highlight knowledge about how schools can support the integration of newly arrived students and to analyze how integration affects education. The study examines existing research to identify central themes, theoretical perspectives, and practical implications for creating more inclusive educational practices. It is based on theories of Culturally Responsive Education (Stembridge, 2019) and Antonovsky’s (2005) theory of salutogenesis.
The study is designed as a literature review following Friberg’s (2017) guidelines for integrative reviews. Peer-reviewed articles were systematically identified through established academic databases to ensure reliability and ethical integrity. Data were analyzed through structural coding inspired by Braun and Clarke’s (2006) thematic analysis, which enabled the identification of seven overarching themes.
Respondents represented in the reviewed studies include newly arrived students in compulsory and upper secondary schools, as well as teachers working with integration in diverse national contexts. The results show that school-based interventions must be adapted to the everyday practices and values of the receiving school in order to succeed (Borsch et al., 2023). Teachers’ relationships with students are crucial, as trust provides insights into students’ realities and strengthens their sense of coherence. Hidden curricula continue to reproduce majority norms and marginalize minority languages and cultures, emphasizing the need for culturally responsive pedagogies that recognize and value diversity. Moreover, socioeconomic differences between schools shape their capacity to provide equal opportunities, underlining the role of broader structural and political conditions (Jonsson et al., 2020).
The conclusion is that sustainable integration requires a holistic approach in which pedagogical adaptations, supportive teacher-student relationships, awareness of structural inequalities, and national educational policies interact. Culturally responsive teaching (Stembridge, 2019) enhances students’ engagement and sense of meaning, while the salutogenic framework (Antonovsky, 2005) highlights the importance of comprehensibility and manageability in new learning environments. Future research should explore systematic ways of implementing culturally responsive methods in resource-constrained schools and compare how students’ sense of coherence develops across socioeconomically diverse contexts
Kenraalit kansakunnan kuvastimena? : Suomalaisten kenraalien luokkataustat ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa
No full textTutkimuksessa tarkasteltiin itsenäisen Suomen kenraalien sosiaalisia taustoja ja pääomia kenraalimatrikkelien ja elämäkertojen pohjalta. Ilmiötä lähestyttiin yhteiskuntaluokan, eliittiaseman ja Pierre Bourdieun pääomateorian kautta. Tutkimuksessa keskityttiin siihen, miten itsenäisen Suomen kenraalien taustat ja yhteiskunnallinen asema rakentuvat ja saavat merkityksensä biografioissa sekä mitä tämä kertoo luokasta ja eliittiasemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen uutuusarvo on siinä, että se yhdistää sosiologisen luokkatarkastelun ja pääomateorian kenraalieliitin tarkasteluun, jota ei ole aiemmin systemaattisesti tehty. Tutkimus laajentaa suomalaista sotilassosiologisen tutkimuksen kenttää ja tuo uuden näkökulman siihen, miten kenraalit toimivat kansakunnan kuvastimena.
Tutkimuksessa sovellettiin aineisto-, teoria- ja menetelmätriangulaatiota. Lähestymistapa oli konstruktionistinen. Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisella aineistoanalyysilla. Aineistona käytettiin 437 kenraalin matrikkelitietoja sekä 20 elämäkertaa. Matrikkeliaineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla hyödyntäen EG-luokittelua. Elämäkerta-aineistoa tarkasteltiin teorialähtöisen temaattisen analyysin keinoin Pierre Bourdieun pääomateorian pohjalta. Pääomien teemoittelun perusteella muodostettiin kenraalityyppejä.
Tulokset osoittavat, että kenraalien taustat ovat painottuneet ylempiin yhteiskuntaluokkiin, mutta aikakausien välillä havaittiin vaihtelua. Erityisesti sodan jälkeisinä vuosikymmeninä kenraaliksi oli mahdollista edetä myös alemmista yhteiskuntaluokista. Kokonaisuudessaan noin 70 prosenttia kenraaleista on noussut ylempään luokkaan kuin vanhempansa, mikä viittaa suomalaisessa yhteiskunnassa ihanteena pidettyyn, toimivaan sosiaaliseen liikkuvuuteen.
Elämäkertojen analyysissa korostuvat kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma, joilla voidaan katsoa olevan merkitystä kenraalien aseman rakentumisessa. Näiden pääomien pohjalta laadittiin pääomakartta ja kehitettiin kuusi erilaista kenraalityyppiä. Tyypittelyssä elämäkerralliset kuvaukset ryhmiteltiin systemaattisesti esiintyvien piirteiden mukaan. Tutkimuksessa tunnistetut kenraalityypit ovat: perinteisen eliittitaustan omaava aristokraattikenraali, isänmaallista toimijuutta korostava idealisti-jääkärikenraali, käytännön sotakokemuksien koulima kenttäjohtaja, meritokraattisuutta korostava työläistaustainen nousija, älyllisyyttä korostava siviilit sarkatakissa ja sosiaaliset verkostot hallitseva karismaattinen verkostoituja. Kenraalityypit ilmentävät oman aikakautensa erityispiirteitä ja osoittavat, miten pääomien käyttö ja elämäkertojen rakenteet kietoutuvat yhteiskunnan kehityskulkuihin.
Johtopäätöksenä esitetään, että kenraalikunta on historiallisesti rakentunut yhteiskunnalliseksi eliitiksi, jonka asema ilmentää laajempia yhteiskuntarakenteen ja meritokraattisuuden jännitteitä. Kenraalien aseman rakentuminen on vahvasti aikaan sidoksissa ja kuvastaa laajempia yhteiskunnallisia muutoksia ja kehityskulkuja. Heidän taustansa jäsentyvät suhteessa kulloiseenkin aikakauteen ja sen erityispiirteisiin. Tutkimus osoittaa, että kenraalit eivät ole ainoastaan virkamiehiä, vaan rakenteellisen ja symbolisen vallan kantajia suomalaisessa yhteiskunnassa.navigointi mahdollist
Avaruusalan yritysten rooli sodankäynnissä
No full textTutkimus käsittelee kaupallisten avaruuspalveluiden merkitystä ja alan yritysten roolia sodankäynnissä asevoimien palveluntuottajina. Näkökulmana on yritysten palveluntuotanto, ei järjestelmien rakentaminen asevoimien käytettäväksi. Sodankäyntiin liittyvillä tukitoiminnoilla on pitkä historia, mutta avaruusliiketoimintaa osana kaupallista sotilaspalvelualaa on toistaiseksi tutkittu vähän. Avaruusliiketoiminta on kasvanut huomattavasti vasta viimeisen 10 vuoden aikana, mikä saattaa olla yksi syy tähän tutkimusvajeeseen. Asevoimat ovat hyödyntäneet kaupallisia avaruuspalveluita vuosikymmeniä, mutta niiden merkitys on kasvanut huomattavasti vasta 2000- luvun aikana. Yhtenä syynä tähän voi pitää em. avaruusliiketoiminnan yleistä kasvua. Toisena osasyynä on todennäköisesti myös asevoimien yleinen pyrkimys tukitoimien ulkoistamiseen.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuus- ja haastattelututkimuksia, missä aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmillä. Ensimmäisessä vaiheessa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla laajasta lähdekirjallisuudesta muodostettiin eheä kokonaisuus. Aineistosta tehtyjen havaintojen perusteella muodostettiin hypoteeseja. Toisessa vaiheessa toteutettiin asiantuntijahaastatteluja, joista kerätyllä aineistolla testattiin aiempia hypoteeseja. Kirjallisuuskatsauksen osalta tutkimuksen teoria rakennettiin aineistolähtöisesti eli induktiivisesti. Haastattelujen osalta tutkimus oli taas teorialähtöinen eli deduktiivinen.
Tutkimus asetti kaupallisen avaruustoiminnan systemaattisesti osaksi kaupallisen sotilaspalvelualan kehitystä ja tarkasteli tätä osana laajempaa yhteiskunnallista kehitystä.
Tutkimuksessa havaittiin, että pääosin hyödyt ja haitat ovat samankaltaisia muiden kaupallisen sotilaspalvelualan osa-alueiden ja asevoimien yrityksiltä ostettujen avaruuspalveluiden välillä, vaikka myös eroja löytyi. Yhteenvetona voidaan todeta, että avaruuspalvelut voi nähdä kaupallisen sotilaspalvelualan kypsänä ja korkeateknologisena osa-alueena, missä hyödynnetään pääosin samankaltaisia mekanismeja ja toimintamalleja kuin muissa kaupallisissa sotilaspalveluissa. Tutkimuksessa havaittiin, että kaupallisen avaruusalan nopea kasvu ja teknologinen kehitys ovat tehneet ulkoistamisesta houkuttelevaa asevoimille. Yritykset kykenevät tarjoamaan suorituskykyjä, jotka ovat joillakin osa-alueilla asevoimien omia järjestelmiä suorituskykyisempiä. Tämä on johtanut tilanteessa, missä joidenkin toimintojen osalta asevoimien voi olla vaikeaa perustella omien, hitaammin kehittyvien järjestelmien rakentamista. Kaupallisten avaruuspalveluiden käyttö tuo asevoimille merkittäviä hyötyjä, mutta niissä on myös haittoja ja riskejä. Keskeisiä haittoja ovat mm. asevoimien hallinnan heikentyminen ulkoistettuun toimintoon, riippuvuuden lisääntyminen asevoimien ulkopuolisiin toimijoihin sekä yritysten ja asevoimien erilaiset intressit. Yritysten ja asevoimien välisen yhteistyön ja riippuvuuksien hallinta on yksi tulevaisuuden keskeisistä haasteista. Sopivan tasapainon löytäminen asevoimien omien suorituskykyjen ja ostettujen palveluiden välillä on tärkeää. Monessa tapauksessa kumpiakin tarvitaan, koska pelkästään kaupallisiin palveluihin tukeutuminen voi tuoda asevoimille liian suuria operatiivisia riskejä. Lisäksi kaupallisia palveluita on tällä hetkellä saatavissa vain osaan toiminnoista, jolloin osa käyttötarkoituksista tulee jatkossakin edellyttämään valtiollisten järjestelmien rakentamista.navigointi mahdollist
Laaja-alainen vaikuttaminen käytännön ilmiönä : Case-tarkastelu Ukrainasta vuosien 2013–2022 välillä
No full textTutkimus tarkastelee laaja-alaista vaikuttamista ilmiönä ja sen konkretisoitumista Venäjän toimissa Ukrainassa vuosina 2013–2022. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä laaja-alainen vaikuttaminen tarkoittaa käsitteenä ja miten se ilmenee käytännössä, erityisesti Venäjän vaikuttamiskeinojen kautta Ukrainaa kohtaan.
Tutkimus perustuu systemaattisen käsiteanalyysiin ja asiakirja- ja kirjallisuuskatsaukseen. Laaja-alaisen vaikuttamisen käsitettä tarkastellaan suhteessa kansallisiin ja kansainvälisiin käsitteisiin sekä verrataan niitä venäläisiin näkemyksiin nykyaikaisesta sodankäynnistä. Lisäksi toteutettiin informoitu asiantuntijakysely käsitteen ymmärryksen syventämiseksi. Ukrainaa koskevien tapahtumien lähdeaineiston haussa hyödynnettiin tekoälyä. Tapahtumat analysoitiin tapaustutkimuksena, jossa menetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen mukaan laaja-alainen vaikuttaminen, hybridivaikuttaminen ja hybridiuhat ovat synonyymeja toisilleen, jotka pyrkivät kuvaamaan Venäjän vihamielistä vaikuttamista avoimen sodankäynnin kynnyksen alapuolella. Laaja-alaisessa vaikuttamisessa käytetään moninaisia keinoja ja menetelmiä kohdevaltion heikentämiseksi ja sen hallinnon vaihtamiseksi vaikuttajalle myönteiseksi.
Tutkimuksen mukaan Venäjän Ukrainaan kohdistamat toimet vuosien 2013–2022 välillä täyttävät laaja-alaisen vaikuttamisen kriteerit. Vaikuttamismenetelmien käyttö oli suunnitelmallista, kokonaisvaltaista ja poikkihallinnollista, muttei erityisen synkronoitua. Vaikuttamisesta on tunnistettavissa selkeämpiä jaksoja, jolloin useampi vaikuttamisen menetelmä esiintyy samanaikaisesti. Vaikuttaminen tapahtuu informaation, talouden, diplomatian ja sotilaallisin keinoin. Vaikuttamista tuetaan kybertoiminnalla ja muilla menetelmillä. Eri keinojen yhdistäminen osoittaa venäläisen vaikuttamisen monimuotoisuuden ja sen sijoittumisen sodan ja rauhan välille. Vaikuttamisen menetelmien laaja skaala tuottaa myös haasteita vaikuttamisen tunnistamiselle.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että laaja-alainen vaikuttaminen on erityisesti venäläisessä ajattelussa relevantti ja monisyinen osa nykyaikaista sodankäyntiä. Se sisältää perinteisiä ja uusia vaikuttamisen keinoja, joiden yhteiskäyttö on haastanut länsimaisen turvallisuuskäsityksen. Tulosten perusteella laaja-alainen vaikuttaminen on kuitenkin ilmiönä tunnistettavissa, jos vaikuttamisen kohteella on hyvä tilanneymmärrys, se tunnistaa omat riippuvuutensa ja haavoittuvuutensa sekä ymmärtää venäläistä ajattelumaailmaa.
Tutkimus auttaa ymmärtämään laaja-alaisen vaikuttamisen käsitettä ja ilmiön luonnetta. Tutkimus tarjoaa myös viitekehyksen ilmiön tarkasteluun suomalaisessa turvallisuusajattelussa.navigointi mahdollist