National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Positive Obligations of Flag States to Prevent Forced Labour on Fishing Vessels
No full textIn the domain of public international law, the enforcement of human rights, particularly regarding forced labour on fishing vessels remains a complex and underdeveloped area. This thesis examines the legal responsibilities of flag states in preventing labour exploitation on privately owned fishing vessels operating in international waters. Through a doctrinal legal methodology, this study analyses the intersection of maritime law and international human rights law, situating its inquiry within existing treaties such as the United Nations Convention on the Law of the Sea (UNCLOS), ILO Conventions, and international human rights instruments. Particular attention is given to the application of positive obligations and the principle of due diligence within this maritime context. In examining these legal frameworks, principles, and case law, several key themes, including positive obligations, due diligence, jurisdictional limitations, and the “ought to have known” standard are identified. These themes are analysed within what this paper classifies as discourses of state sovereignty, human rights protections, jurisdictional complexity, and implementation challenges. The principle of flag state jurisdiction is a central organising concept, implicitly defining the scope of straight responsibility. To explore how legal systems construct and interpret these obligations, the research undertakes a discursive legal analysis of key international jurisprudence—landmark decisions, including Velásquez Rodríguez v. Honduras and SERAC v. Nigeria are examined as foundational texts that articulate the principles of state responsibility and extraterritorial application of human rights protections. Within these cases, concepts such as jurisdiction, state control, and corporate accountability are framed through discourses of obligations, prevention, and regulatory enforcement. While international legal instruments offer a degree of normative clarity, the enforcement gaps persist in practice.
A focused case study on Thailand is used to illustrate these legal tensions in a real-world context. Despite recent reforms and ratifications of key labour conventions, Thailand continues to struggle with the implementation of international labour standards at sea. The case study highlights both legal advancements and systematic enforcement failures, thereby serving the global challenges in enforcing human rights obligations on the high seas. However, the thesis calls for a reconceptualisation of flag state responsibility not as a narrow legal fiction grounded in outdated jurisdictional norms, but as a dynamic and evolving obligation that must adapt to the complexities of a transnational. The industry is marked by widespread human rights abuses . In doing so, it seeks to inform both legal reform efforts and advocacy strategies aimed at ending forced labour in the global fishing industry
Produktion och biokemisk karakterisering av lösligt Siglec-9V för 3D-strukturbestämning
No full textAlla cellytor är dekorerade med glykaner som spelar en central roll i cellers igenkänning och kommunikation. En del glykaner såsom sialoglykaner som uttrycks på däggdjursceller fungerar som markörer för att skilja mellan kroppsegna och främmande celler. Sialinsyrabindande immunoglobulinliknande lektin-9 (Siglec-9) är ett transmembranprotein som uttrycks på immunceller. Genom att binda till sialoglykaner som finns på däggdjursceller har Siglec-9 en hämmande effekt på immunförsvaret och bidrar till att förhindra autoimmuna reaktioner. Det har visats att cancerceller kan överuttrycka sialoglykaner för att undgå immunförsvaret. Då cancercellerna är prydda med sialoglykaner tolkas de som ofarliga av immunceller som uttrycker Siglec-9, vilket bidrar till en immunosuppressiv tumörmikromiljö. Siglec-9 betraktas därför som en potentiell immunkontrollpunktsinhibitor. Därtill är Siglec-9 ett potentiellt mål för behandling och diagnostisering av autoimmuna sjukdomar. Detta pro gradu-projekt har involverat V-domänen från Siglec-9 (Siglec 9V) eftersom det är V-domänen som står för bindningen till sialoglykaner. Syftet med projektet var att optimera produktionen och reningen av Siglec-9V samt att karakterisera och kristallisera renat Siglec-9V. Rekombinant Siglec-9V odlades i E. coli, renades med kromatografiska metoder, karakteriserades med olika biokemiska metoder och kristalliserades inför röntgenkristallografi med sittande och hängande droppe-metoden. För att lyckas med kristallisering krävs en hög proteinkoncentration och proteinet bör vara monodisperst, korrekt veckat och stabilt. Lösligt och monodisperst Siglec-9V renades framgångsrikt. Från karakteriseringen och kristalliseringen av Siglec-9V erhölls information om Siglec-9V:s stabilitet, bindning till ligander, veckning och lovande kristalliseringsförhållanden. De lovande kristalliseringsförhållandena som upptäcktes inom ramen för detta projekt kan användas som utgångspunkter för fortsatta kristalliseringsförsök. En experimentellt löst 3D-struktur skulle vara ett stort steg framåt i utvecklingen av läkemedel som riktar in sig på Siglec-9
Karakterisering av deubikvitinaset CYLD:s domäner och interaktioner i Drosophila melanogaster
No full textImd (immunbrist)-signaleringsräckan är en av signaleringsräckorna som kontrollerar det medfödda immunförsvaret i Drosophila melanogaster vid bakteriell infektion. Imd-signaleringsräckan leder till aktivering av NF-κB (nukleär faktor κ-lättkedjeförstärkare av aktiverande B-celler, eng. nuclear factor κ-light-chain-enhancer of activated B-cells)-transkriptionsfaktorer. Aktivering av NF-κB-transkriptionsfaktorer leder till uttryck av antimikrobiella peptider, som bekämpar bakteriella infektioner i Drosophila. Effektiv aktivering av NF-κB kräver att nyckelreglerare av Imd-signaleringräckan ubikvitineras med M1-Ub-kejor (metionin 1-ubikvitinkedjor). Dessa kedjor byggs upp av E3-ligaset Lubel i Drosophila. CYLD (cylindromatos) är ett deubikvitinas som hydrolyserar M1-Ub-kedjor. CYLD kunde utgöra en avgörande del av regleringskapaciteten i flugan. För att CYLD ska kunna samverka med M1-E3-ligas har PUB–PIM-domäninteraktioner visats vara viktiga i däggdjur. CYLD:s PUB-PIM-domäninteraktioner har inte förr studerats i flugan, och om M1-Ub-kedjors prevalens påverkas av CYLD–proteinkomplex via PUB–PIM-domäninteraktioner kommer en till aspekt av Imd-regleringen klarläggas.
Målsättningarna för denna pro gradu-avhandling var att undersöka om CYLD interagerar med andra protein via PUB–PIM-interaktioner, och hur CYLD:s domäner påverkar dess deubikvitinerande effekt. Två PUB-domäninnehållande protein har identifierats, och deras inverkan på M1-Ub och Imd-signaleringsräckan har påvisats. Interaktioner mellan CYLD och PUB-proteinerna har dock inte detekterats. Genom att undersöka CYLD:s funktion har UCH-domänen karaktäriserats som CYLD:s hydrolyserande domän. För att kontrollera CYLD:s väsentlighet i Imd-signaleringsräckan användes fluglinjer som saknar endogent uttryck av CYLD. Dessa flugor hade en försämrad överlevnad än kontrollen vid en oral bakteriell infektion. Dessutom fattades uttryck av NF-κB-transkriptionsfaktorn Diptericin i tarmar av flugor utan endogent uttryck av CYLD. Detta skulle antyda att CYLD är väsentlig för Imd-signaleringsräckan. CYLD:s stora roll inom Imd-signaleringsräckan kan möjligtvis förklaras med att CYLD binder till och rekryterar proteiner till Imd-signaleringsräckan. Därmed är CYLD en avgörande del och en mera mångsidig reglerare av Imd-singaleringsräckan än tidigare trott
Balansen mellan arbete och familjeliv : En intervjustudie ur ett föräldracentrerat perspektiv
No full textVuxnas hälsa och välmående innefattar arbetskontexten och familjekontexten, och deras sätt att hantera deras olika roller mellan arbetsliv och familjeliv påverkar familjehälsan. Familjers hälsa och välmående påverkas av flera faktorer, och en av dem är föräldrars upplevelse av att balansera arbetslivet med familjelivet (d.v.s. eng. work-life balance, WLB) (Kryen et al., 2024).
Syftet med studien var att studera föräldrars upplevelser och erfarenheter kopplade till att kombinera olika roller i livet. Ytterligare var studiens syfte att ur ett hälsovetenskapligt perspektiv studera balansen mellan arbetsliv och familjeliv utgående från föräldrars vardagliga erfarenheter. Studiens forskningsfrågor var följande: Vilka upplevelser och erfarenheter har föräldrar gällande att integrera arbetslivet med övrigt liv och relaterade roller i sin vardag och sin familjs vardag? Utgående från sina egna vardagliga erfarenheter, hur förhåller sig föräldrar till konceptet WLB.
Metoden som valdes var semistrukturerad intervjustudie. I studien deltog 10 informanter som alla var mödrar med barn i årskurserna 5–7. Materialet analyserades utifrån kvalitativ innehållsanalys enligt Lundman och Hällgren Graneheim (2017). Antonovskys (2005) teori om salutogenes och känsla av sammanhang har använts som teoretiska referensram.
Resultatet sammanfattades i fyra huvudkategorier och tio underkategorier. De fyra huvudkategorierna föräldraskap, fritidens komponenter, arbetsarrangemang och stöd i vardagen beskriver föräldrarnas vardagsnära upplevelser och erfarenheter av balansen mellan arbetsliv och familjeliv, samt att inneha och kombinera olika roller i vardagen.
Det hälsovetenskapliga perspektivet på WLB bidrar till ökad kunskap och förståelse av föräldrars förhållningssätt till konceptet WLB och vardagliga faktorer som bidrar till bättre hälsa och välmående. Studiens resultat kan vara användbart inom arbetshälsa och bidra till ökad förståelse av föräldrars vardagliga utmaningar att kombinera arbetsliv och privatliv. Den här studien har bidragit till ökad förståelse av familjehälsa och välmående, samt vardagliga faktorer som påverkar WLB ur ett familjerelaterat perspektiv
Puolustusvoimat z-sukupolven työnantajana : z-sukupolven työelämäkäsitysten kohtaavuus Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+:n kanssa
No full textPuolustusvoimat on aloittanut henkilöstöjärjestelmänsä kehittämisen kohti 2030-lukua Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+:n (HT953 / 20.12.2023) ohjaamana. Henkilöstöstrategiassa henkilöstöjärjestelmän kehittämistarvetta perustellaan muuttuneella toimintaympäristöllä, yhteiskunnan kehityksellä ja Suomen Nato-jäsenyydellä. Henkilöstöjärjestelmän kehityksen tavoitteena on varmistaa työvoiman saatavuus ja työn houkuttelevuus. Tässä tutkimuksessa tutkitaan Puolustusvoimien tarjoaman työn houkuttelevuutta z-sukupolven näkökulmasta.
Z-sukupolvi tarkoittaa 1990-luvun puolivälistä 2010-luvun alkuun syntyneitä henkilöitä. Z-sukupolvi valittiin tutkimuksen kohteeksi, koska se on nuorin työmarkkinoilla oleva ikäluokka, minkä lisäksi sen työmarkkinoille tuleminen jatkuu vielä seuraavat 5-10 vuotta. Tulevina vuosina suomalaiset varusmiehet ovat z-sukupolvea. Varusmiehet ovat Puolustusvoimien tärkein rekrytointimassa. Tästä syystä työn pitäminen houkuttelevana z-sukupolven varusmiesten silmissä on erityisen tärkeää uuden henkilöstön saatavuuden kannalta.
Tutkimuksessa käytetty aineisto hankittiin kahdella eri tavalla. Ensin suoritettiin integratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena oli rakentaa kattava kuva z-sukupolven työelämäkäsityksistä. Toinen aineiston hankintatapa oli varusmiehille pidetty lomakekysely. Kyselyn tavoitteena oli tuottaa tarkempaa tietoa juuri suomalaisten varusmiesten työelämäkäsityksistä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä, jonka tärkein työkalu oli keskeisten käsitteiden muodostaminen teemoittelun avulla.
Kerätty aineisto osoitti z-sukupolven suhtautuvan työelämään kiinnostuneesti ja vakavasti. Z sukupolvi toivoo työpaikaltaan ennen kaikkea hyvää työilmapiiriä, mahdollisuuksia työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen sekä resursseja mielekkään elämäntavan ylläpitämiseen. Kirjallisuuskatsauksen ja kyselyn tulokset olivat suurelta osin linjassa toistensa kanssa. Ristiriitoja aineistojen välillä aiheutti ulkoisten ja sisäisten arvojen merkitys työelämässä. Puolustusvoimat näkee työelämän tulevaisuudessa hyvin samankaltaisena kuin z-sukupolvi. Puolustusvoimat korostaa samojen asioiden tärkeyttä kuin z-sukupolvikin. Suurimmat haasteet Puolustusvoimien ja z-sukupolven kohtaavuudessa tulevat todennäköisesti olemaan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, koska z-sukupolvi haluaa selkeästi erottaa työn ja vapaa-ajan, ja pitää työn roolin elämässä selkeästi hallittavissa, jotta se ei kuormita muuta elämää. Työn ja vapaa-ajan ristiriidat aiheuttavat henkistä kuormitusta z-sukupolvelle. Puolustusvoimien täytyy kehittyä myös työntekijän hyvinvoinnin ymmärtämisessä, jotta z-sukupolvi pysyy sitoutuneena Puolustusvoimien palvelukseen.
Tutkimuksen haasteena olivat aineiston laajuuden hallinta opinnäytetyöhön sopivaksi. Aineiston laajuuden suhteen tehtiin kompromisseja, jotta säilytettiin mahdollisuus perusteelliseen analyysiin. Rajoitukset huomioiden analyysissä onnistuttiin kuitenkin kuvaamaan tutkimuksen kohteena oleva ilmiö todenmukaisesti. Jatkotutkimukselle jäi kuitenkin vielä runsaasti tilaa.navigointi mahdollist
Venäjän hyökkäys Ukrainaan : Maavoimien sotataidollisten periaatteiden muutokset
No full textTutkimuksen tavoitteena oli selvittää Venäjän maavoimien sotataidollisten periaatteiden soveltamisen muutosta Ukrainan sodan aikana. Tutkimuksen pääkysymyksenä oli ”Miten Venäjän maavoimien sotataidollisten periaatteiden soveltamistavat ovat muuttuneet hyökkäyksessä Ukrainan sodan aikana operaatiotaidollisella tasolla?”. Tutkimus toteutettiin venäläisen sotataidon viitekehyksessä ja sotataidollisten periaatteiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin operaatiotaidon tasolla ja rajattiin strategisten harjoitusten osalta vuosiin 2018–2021. Ukrainan sodan ajalta tutkimus rajattiin Kiovan, Severodonetskin ja Pokrovskin hyökkäysoperaatioihin sekä Vostok-2022 -harjoitukseen.
Tutkimus toteutettiin vertailevana laadullisena tapaustutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Ensimmäisen tapauksen muodostivat Venäjän strategiset sotaharjoitukset, jolla luotiin vertailupohja venäläisten sotataidollisten periaatteiden soveltamisesta. Toisen vaiheen tapauksen muodostivat Venäjän kolme hyökkäysoperaatiota Ukrainan sodan kolmen ensimmäisen vuoden aikana ja sodan aikainen strateginen sotaharjoitus. Näillä luotiin verrokki sotataidollisten periaatteiden vertailuun. Kolmannessa vaiheessa vertailtiin sotataidollisten periaatteiden soveltamisen eroja ensimmäisen ja toisen vaiheen tapausten välillä. Vertailun jälkeen eroista johdettuja muutoksia pohdittiin ja liitettiin aiempaan tutkimukseen ennen johtopäätösten muodostamista.
Tutkimuksen mukaan liikkeen periaatetta sovellettiin joukkojen siirtämiseksi rauta- ja maantiekuljetuksin. Iskut toteutettiin kaikilla aseilla viholliseen. Keskittämisen periaatteessa painottui tulen keskittäminen ja maavoimajoukkojen pienempien kokoonpanojen hyökkäykset. Suojan periaatetta sovellettiin ilmatorjunnan, elektronisen sodankäynnin ja ilma-aseen käytöllä. Yllätyksen periaate ilmeni toimien salaamisena ennen joukkojen siirtoa. Aktiivisuutta sovellettiin maahanlaskuin, iskuilla koko sotatoimialueelle ja jatkuvan paineen ylläpitämisenä. Joukkojen johtaminen ja yhteistoiminta toteutettiin automatisoiduilla johtamisjärjestelmillä sekä jatkuvalla miehittämättömien ilma-alusten käytöllä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä venäläisten sotataidollisten periaatteiden muuttuneen Ukrainan sodan aikana. Liikkeen periaate on saanut uusia keinoja iskulennokkien yleistyttyä, jotka on yhdistetty osaksi keskitettyjä iskuja. Keskittämisessä on nähtävissä yhä enemmän myös joukkojen massamaista keskittämistä. Suojan periaatteessa hyödynnetään yhä enemmän oman tai kolmannen valtion maaperää. Yllätyksen periaatteen muutoksena on ollut odottamaton taktiikka, jossa tappioista huolimatta hyökkäystä jatketaan. Aktiivisuus on muuttunut puolustuksen levittämiseksi ja ryhmitysmuutosten kautta tehtäviksi hyökkäyksiksi. Joukkojen johtaminen ja yhteistoiminta on muuttunut joukkorakenteiden kasvattamisella, ja johtaminen on keskitetty komentopaikoille. Johtaminen muuttui keskitetympään toimintatapaan.navigointi mahdollist
SPN: A novel neural network architecture to improve the performance of MLPs
No full textThe automated design of neural network architectures has emerged as a key frontier in modern machine learning, driven by the growing complexity of tasks and the scale of available data. Neural Architecture Search (NAS) [7] has enabled researchers to systematically explore vast design spaces, moving beyond manual trial-and-error to discover architectures that strike an optimal balance between performance and efficiency. Despite this progress, many neural network architectures, such as MultiLayer Perceptrons (MLPs) [23], remain limited by conventional connectivity patterns that restrict information flow to simple, hierarchical pathways.
This thesis aims to challenge and expand this architectural paradigm. It introduces Sarosh’s Perceptron Networks (SPNs), a novel approach that breaks free from the rigid layer-by-layer connectivity of traditional MLPs and allows neurons more freedom in forming cross-layer connection that lead to more complex architectures. By allowing for more flexible and expressive patterns of neuron connectivity, SPNs seek to unlock new levels of model capability and generalization. This work investigates whether such architectural freedom can yield meaningful improvements in performance and efficiency, and examines the implications for the future of neural network architecture design and the field of NAS
Valkeajärven pysäkkirakennus, KEURUU - Rakennushistoriallinen selvitys
No full textRakennushistoriallinen selvitys käsittelee Valkeajärven pysäkkirakennusta Keuruun Pihlajavedellä. Rakennus sijaitsee harvaanasutulla maaseudulla Haapamäki-Seinäjoki-rataosuuden varrella. Puurakenteinen pysäkkirakennus valmistui vuonna 1904 arkkitehti Bruno Granholmin tyyppipiirustusten mukaan. Rakennus on ollut pääasiassa tyhjillään viime vuosikymmeninä.
Selvityksen tarkoituksena on dokumentoida rakennuksen historia, muutosvaiheet ja käyttö Väyläviraston päätöksenteon tueksi. Lähtötietoina selvitystyössä on käytetty kaava-, kartta- ja ilmakuva-aineistoja, rautatierakennuksia sekä Valkeajärven historiaa käsittelevää kirjallisuutta, rakennuspiirustuksia sekä paikallisten haastatteluja. Nykytilan arviointi perustuu selvitystyön alussa tehtyyn maastokäyntiin, jonka aikana rakennus valokuvattiin ja sen kuntoa sekä maisemallista merkitystä havainnoitiin.
Keski-Suomen maakuntakaavassa 2040 ja Pihlajaveden osayleiskaavassa 1996 alue on merkitty kulttuuriympäristön ja matkailun vetovoima-alueeksi. Alueella on merkittäviä maisema- ja kulttuuriarvoja, ja sen rakennuskannan kulttuurihistorialliset arvot tulee pyrkiä säilyttämään. Valkeajärven pysäkkirakennuksella on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Rakennus on esimerkki 1900-luvun alun kansallisromantiikkavaikutteisesta asema-arkkitehtuurista. Plattformskjul I -tyyppipiirustusten mukainen rakennus edustaa nyt jo harvinaistunutta rakennustyyppiä, ja sen ominaispiirteet ovat hyvin säilyneet näkyvien muutostöiden jälkeenkin. Pysäkkirakennuksella on merkitystä liikenteen historiaan liittyen ja sen vaikutus kylän kehitykselle on ollut merkittävä. Lisäksi se muodostaa maamerkin ratavarsimaisemassa, jossa on säilynyt muutakin alkuperäistä rakennuskantaa, kuten ratavartijan talo ja VR:n virkailijatalo.
Selvityksessä suositellaan Valkeajärven pysäkkirakennuksen kunnostamista ja säilyttämistä sen kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi. Alueen yhtenäisyys ja muiden pysäkin seudun rakennusten säilyneisyys tukevat säilyttämisen tärkeyttä
'An army with too many people and not enough soldiers?' : Russia's military manpower system in flux
No full textThis research paper examines the evolution and current state of Russia’s military manpower system, with a particular focus on developments amid the full-scale invasion of Ukraine. It explores how the war has exposed and intensified deep-rooted structural weaknesses in recruitment, training, and personnel management, tracing the inherent limitations of both conscription and contract-based service models, and highlighting the challenges of their effective coexistence within the hybrid manpower system that has underpinned Russia’s approach to military staffing since the 1990s. Despite repeated reform efforts, the Russian Armed Forces continue to struggle with issues of legitimacy, sustainability, and effectiveness in managing human resources – challenges thrown into sharper relief by the pressures of wartime mobilisation.
The analysis is grounded in the framework of civil-military relations, which provides a lens to examine how political authority, military objectives, and societal expectations shape the structure and function of the manpower system. The central research question asks whether Russia’s military manpower system is undergoing meaningful reform or facing systemic erosion. This is explored through three sub-questions: how the gradual professionalisation of the Armed Forces – via the development of both conscription and contract service – is envisioned in Russian military thought and reforms; what are the perceived main successes, and in contrast, failures, of reform implementation; and how these dynamics manifest in the context of the Russo-Ukrainian war.
Drawing on Russian military writings, Russian independent and state-controlled media outlets, official documents, and Western academic literature and sources, this paper highlights the growing disconnect between reform rhetoric and operational reality. The hybrid model combining conscription and contract service has failed to produce a cohesive professional force capable of striking an effective balance between quality and quantity. The contract system, once intended to professionalise the military, now functions primarily as a costly tool for rapid mobilisation, often at the expense of training standards, morale, and long-term viability. Meanwhile, conscription remains plagued by draft evasion, perceived coercion, and a widening gap between formal universality and practical selectivity. The reserve system, too, has proven inadequate under the pressures of war. Earlier reforms aimed at creating a structured and capable reserve force have largely stalled, revealing a lack of institutional commitment and strategic foresight. These shortcomings are compounded by demographic decline, societal disillusionment, and the erosion of patriotic motivation – factors that undermine both recruitment and retention.
Ultimately, this report argues that while the Russo-Ukrainian war has exposed the fragility and contradictions within Russia’s military manpower system – particularly its impact on the credibility of conventional deterrence – the system has nonetheless demonstrated a capacity to generate the volume of personnel required for a prolonged war of attrition. Despite its inefficiencies and structural flaws, it has managed to sustain large-scale operations. However, the critical questions are what level of military success Russia can realistically achieve with its current manning system, and whether the system can support the country’s increasingly expansive strategic ambitions in the future. Instead of advancing toward a forward-looking transformation, the system seems to be backsliding, eroding the gains of earlier reforms. This trajectory raises serious questions about the long-term viability of Russia’s military manpower system and its ability to adapt to evolving geopolitical and operational demands.navigointi mahdollistalooginen lukemisjärjesty
Long-Term Cognitive Outcome in Childhood Onset Epilepsy : A Population-Based Prospective 60-year Follow-up Study
No full textEpilepsy is a neurological disorder of the brain, characterized by repeated, unprovoked or reflex seizures. Epileptic seizures have been found to have adverse effects on cognition, and the goal in epilepsy treatment is remission. The aim of this study was to evaluate if test-retest data gathered in late middle age were suitable for regression models used in predicting cognitive changes in older age. Additionally, the difference in cognitive change between aging patients with remitted childhood-onset epilepsy and the controls over five years was analyzed by using regression-based methods. The sample was part of the longitudinal Turku Aging in Childhood-onset Epilepsy project, consisting of 23 subjects with childhood-onset epilepsy in remission, stemming from a population-based sample, and 32 healthy controls. Ten neuropsychological tests were administered to measure cognitive functions including language and semantic processing, episodic memory and learning, visual-motor function, executive function, and working memory. The results revealed that the regression model predicted cognitive changes better for the controls than for the patients in group-level analysis of raw test scores, indicating somewhat more unfavorable cognitive outcome in remitted childhood-onset epilepsy. The changes were, however, not significant after the test-retest data was normalized. The increasing heterogeneity in aging participants and the small sample size could affect the results of this study. As the number of studies focusing on this area of epilepsy research is limited, further studies are important to discover the cumulative effects of childhood-onset epilepsy in remission