National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Graduale Ilmolense: Inventory of Chants
No full textThis inventory catalogues the liturgical contents of the sixteenth-century paper gradual known as Graduale Ilmolense, now divided between two bindings housed at the National Library of Finland (MSS A.ö.II.55 & A.ö.II.29)
Trafiksäkerhetsplan för Enonkoski kommun
No full textEnonkosken kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kartoitettu kunnan liikenneturvallisuustilanne, liikenneturvallisuustyön nykyiset toimintamallit ja niiden kehittämistarpeet (toimialoittain), asetettu seudulliset liikenneturvallisuustyön kehittämistavoitteet sekä suunniteltu liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja toimintamallit.
Toimenpidesuunnittelu on painottunut tieliikenteen turvallisuuteen, mutta myös vesiliikenteen, maastoliikenteen ja raideliikenteen (tasoristeysturvallisuus) turvallisuutta on tarkasteltu siltä osin kuin se kuntaan tai sen toimintamahdollisuuksiin kytkeytyy. Suunnittelutyön pääpaino on ollut lähivuosissa ja mahdollisimman konkreettisessa, kustannustehokkaassa ja realistisessa toimenpiteiden määrittelyssä. Lähivuosien toiminta on suunniteltu sellaiseksi, että se pystytään käytännössä ja nykyresursseilla toteuttamaan.
Liikenneturvallisuussuunnitelma ei toteudu itsestään, vaan kunnan liikenneturvallisuustyöryhmällä on tärkeä rooli suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden edistämisessä. Etenkin liikenneturvallisuustyön kehittämiseen ja liikennekasvatukseen liittyvät toimenpiteet ovat pitkälti liikenneturvallisuustyöryhmän kokouksissa sovittavia asioita. Liikenneturvallisuustoimijan tehtävänä on tukea kuntaa suunnitelman edistämisessä ja seurannassa. Myös Liikenneturva ja ELY-keskus ovat omissa rooleissaan tukemassa kunnan liikenneturvallisuustyötä ja suunnitelman toteuttamista.ei tietoa saavutettavuudest
Motivational profiles in mathematics for students in grades 4-6 and their relationship with classroom goal orientations
No full textI dagens samhälle ses matematik som ett viktigt ämne och viktig kunskap att ha, inte minst om man ser på de höga poängen lång matematik ger för att komma in på olika högskoleutbildningar. Samtidigt visar exempelvis PISA-resultat att nivån på matematikkunskaper hos finländska elever är nedåtgående. Expectancy-value teorin menar att prestationen påverkas starkt av motivationen vilken utgörs av förväntan på hur man kommer att lyckas och värdet man sätter på det man ska lära sig. Vi ville undersöka hurudana motivationsprofiler i matematik i årskurs 4–6 i finlandssvenska skolor vi kan hitta av variablerna självuppfattning, intresse och matematikångest med hjälp av data från projektet SAMSYN för att undersöka motivationsprofilerna.
Enligt Achievement goal teorin finns det tre olika målorienteringar som kan upplevas i en klass; bemästringsinriktad målorientering, prestationsiriktad målorientering och prestationsundvikande målorientering. Klassrumsmålorienteringarna påverkar motivationen hos elever och är något som lärare har möjlighet att påverka.
Det övergripande syftet med avhandlingen var att ta reda på vilka profiler av självuppfattning, intresse och ångest i matematik det finns bland elever i årskurs 4–6 samt hur dessa profiler skiljer sig i klassrumsmålorientering. Enligt syftet formulerades två forskningsfrågor.
1. Hurdana motivationsprofiler i matematik av självuppfattning, intresse och matematikångest hittas bland elever i årskurserna 4–6?
2. Hur skiljer sig motivationsprofilerna i matematik i klassrumsmålorientering?
Avhandlingen är en kvantitativ studie och utförd inom projektet SAMSYN. För att besvara forskningsfrågorna gjordes en latent profilanalys med hjälp av dataprogrammet Jamovi. Fem motivationsprofiler hittades och namngavs som följande: 1. Motiverad, 2. Ointresserad, 3. Medel, 4. Stressad och 5. Ångest. Resultatet stämmer överens med profiler som hittats i tidigare, liknande forskningar.
Studien undersökte om någon av profilerna upplevde någon av klassrumsmålorienteringarna i större utsträckning än de andra profilerna. Förväntningarna, baserat på tidigare forskning, var att profiler med högre motivation skulle uppleva mest bemästrings målorientering och att elever tillhörande profiler med lägre motivation skulle uppleva mer prestations- och undvikandeinriktad målorientering i jämförelse med de andra profilerna. Resultatet visade att för upplevelsen av bemästringsinriktad målorientering fanns signifikanta skillnader mellan profilerna Motiverad och Ointresserad och mellan Motiverad och Medel, i båda fallen upplevde Motiverad-profilen bemästringsinriktad målorientering i högre grad än de andra profilerna vilket var förväntat. Inga signifikanta skillnader i hur eleverna i profilerna upplever prestationsinriktad målorientering kunde hittas. Signifikanta skillnader hittades mellan profilerna Motiverad och Medel där profilen Motiverad upplevde undvikandeinriktad målorientering.
Baserat på vårt resultat kan man dra slutsatsen att liknande motivationsprofiler i matematik kan hittas i finländska skolor i årskurserna 4–6 som i äldre sampel och sampel från olika delar av världen. Baserat på resultatet av jämförelsen mellan motivationsprofilerna och upplevelserna av olika klassrumsmålorienteringar kan inga tydliga slutsatser dras
Porrassalmen museotie, Mikkeli ; Museotien kunnossapitosuunnitelma
No full textPorrassalmentie kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) ja sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Porrassalmen kulttuurimaisema-alueelle. Museokohteena Porrassalmentie on helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Kohteen saavutettavuutta parannetaan uusimalla opastaulut ja parantamalla viitoitusta kohteelle. Porrassalmentie otettiin museokohteeksi 1982. Päätökselle ei ole kuitenkaan säilynyt perusteluita.
Porrassalmentie on osa esihistoriallisena aikana harjulle syntynyttä ja keskiajalla ratsupoluksi ja talvitieksi muodostunutta reittiä Mikkelistä Saimaan länsipuolitse Ristiinaan ja Viipuriin. 1600-luvulla kreivi Pietari Brahen Ristiinaan rakennuttama Brahenlinna lisäsi tieyhteyden merkitystä. 1740-luvulla tietä parannettiin sotatoimien edellä laajasti, mutta Ruotsin menetettyä Saimaan eteläpuoleiset alueet Venäjälle Porrassalmentie alkoi raunioitua. 1798 osana Kustaa III:n Venäjän sotaa käydystä Porrassalmen taistelusta tuli myöhemmin 1800-luvulla kansallisen heräämisen kautta merkittävä osa suomalaisten identiteettiä, ja alueesta muodostui matkailukohde. Myös tien liikenteellinen merkitys muuttui, kun aiemmin Venäjään liitetyt alueet liitettiin takaisin Suomeen. 1930-luvulla Porrassalmentie nimettiin osaksi valtatietä 13. Tien pohjoispäässä on säilynyt tienhoitojakson rajaa merkkaava manttaalikivi ja tien eteläosassa 1934 valmistunut Porrassalmen teräsbetonilaattasilta.
Porrassalmentie edustaa Väyläviraston arvokohteiden joukossa keskiajan tiestöä ja vesireitin rinnalle syntynyttä maantieyhteyttä. Tien nykyasu periytyy toista maailmansotaa edeltäneen ajan autoliikenteen tarpeisiin tehdyistä tiestön parannustöistä. Museaalisesta näkökulmasta katsottuna tien kunto on hyvä, mutta käyttäjien näkökulmasta sitä ympäristöineen on syytä kunnostaa kunnossapitosuunnitelman mukaisesti. Toimenpiteillä pyritään korostamaan tien ja sen ympäristön tulkittavuutta, sekä parantamaan sen käytettävyyttä ja liikenneturvallisuutta. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä tien ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi tienpitäjän ja matkailijan näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alueurakkaan sisällytettävät tieympäristön hoitotoimenpiteet sekä kohteen ympäristön kunnostustoimenpiteitä ja suuntaviivoja tien mahdolliselle korjaukselle. Alueurakkaan sisällytettävät hoitotoimenpiteet on esitetty tiivistetysti työkohtaisessa tarkennuksessa ja kohdekortissa.ei tietoa saavutettavuudest
Nuorten kyselytunti sotataidon ytimessä: Ukrainan sota
No full textErikoisjakso!
Ukrainassa on sodittu yli kolme vuotta. Miten sodan pitkittyminen vaikuttaa molempiin osapuoliin, ja mitä vaikutuksia tulitauolla tai väliaikaisella rauhalla voisi olla? Voiko pieni maa puolustautua suurvaltaa vastaan?
Nuorten kyselytunnilla lukiolaiset kysyvät, asiantuntija vastaa. Ukrainan sotaa käsittelevässä jaksossa kysymyksiä esittävät lukiolaiset Karoliina ja Vivi. Asiantuntijan roolissa toimii Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Walter Pomell.
Jakso on nauhoitettu perjantaina 7. maaliskuuta 2025.
Nuorten kyselytunti sotataidon ytimessä tarjoaa nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuden esittää kysymyksiä luotettavalle asiantuntijataholle. Jakson tarkoituksena on myös tarjota selkeyttä tiedon tulvaan sekä rohkaista nuoria osallistumaan turvallisuuteen liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun
Where Do My Tax Dollars Go? Tax Morale Effects of Perceived Government Spending
No full textDo perceptions about government spending affect willingness to pay taxes? We test this hypothesis with a natural field experiment that focuses on the allocation of property taxes to public schools. Our results show that taxpayers often misperceive the destination of their tax dollars. By introducing shocks to households’ perceptions via an information-provision experiment, we find that perceptions of how tax dollars are used significantly affect the probability of filing a tax appeal. Moreover, the effects are consistent with reciprocal motivations: individuals are more willing to pay taxes if they believe that the government services funded by those taxes will provide greater personal benefit.peerReviewe
