National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Healthcare teachers’ experience of distance teaching in healthcare education
No full textDistansundervisning är en undervisningsform som har tagit ett stort kliv framåt de senaste åren. Inom vårdutbildningar används olika typer av distansundervisning, så som blandat lärande och hybridundervisning samt olika typer av asynkron eller synkron undervisning. Universitet och lärarkåren behöver anpassa sig för att undervisa på distans. Lärarnas upplevelse av distansundervisning blir viktig för att kunna påverka den utveckling av undervisningen som sker idag. För att uppnå en lyckad distansundervisning behövs insikt i hur lärare upplever distansundervisningen. Studiens syfte är att undersöka vårdlärarnas upplevelse av distansundervisning inom vårdutbildningar. Forskningsfrågan är: ”Hur upplever vårdlärare distansundervisningen inom vårdutbildningar”. Studien har använt sig av en begränsad systematisk litteraturöversikt. En PEO modell har använts för att definiera sökområdet och härifrån hittades en passlig sökstrategi. Sökningen är gjord i tre databaser, vilka är PubMed, CINAHL och Web of Science. För studien valdes kvalitativa referentgranskade artiklar mellan åren 2019 och 2025, skrivna på engelska eller svenska. Från 33 fulltextlästa artiklar valdes åtta artiklar som stämde överens med inklusions- och exklusionskriterierna. Analysmetoden metasyntes användes för att sammanställa resultaten. Som teoretisk bakgrund har Khans (2015) ramverk om e-lärande använts. Khans ramverk om e-lärande har åtta dimensioner och den kan användas som en pedagogisk teori när distansundervisning struktureras upp. Inkluderat i analysen valdes åtta artiklar, vars resultat gav sex olika teman. De teman som beskriver vårdlärarnas upplevelse är: ”Tid”, ”Teknologi”, ”Resurser”, ”Relationer”, ”Pedagogik” och ”Attityder”. Studiens resultat visar att vårdlärare upplever att tillräckligt stöd från administrationen behövs. Resurser som tid, teknologi och fortbildning inom distansundervisning är viktiga komponenter för en lyckad distansundervisning. Vårdlärare upplever att förhållandet mellan lärare och studerande är viktigt och att studerandes aktivitet under distansundervisningen påverkar vårdlärarnas upplevelse. Olika undervisningsmetoder och skapandet av en trygg lärandemiljö upplevs som viktiga av vårdlärarna. Vårdlärarnas egen attityd till distansundervisning spelar också in. Studiens resultat visar att distansundervisning har många delområden. Vårdlärare upplever att dessa olika områden behöver fungera för en lyckad distansundervisning
Economic Policy Council Report 2024
No full textThe Finnish Economic Policy Council published its annual assessment of the government’s economic policy and the sustainability of public finances on January 28, 2025. The 2024 report focuses on wellbeing services counties and their finances.
The report is in English.
Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi vuosittaisen arvionsa hallituksen talouspolitiikan linjasta ja julkisen talouden kestävyydestä 28.1.2025. Vuoden 2024 raportin keskiössä ovat hyvinvointialueet ja niiden talous.
Raportti on kirjoitettu englanniksi. Suomenkielinen tiivistelmä julkaistaan helmikuussa.nonPeerReviewe
Long freight trains on the Finnish rail network : Current situation and the prospects for long freight trains
No full textSelvityksen keskeisinä tavoitteina on ollut muodostaa verkollinen kuva nykyisin käytettävistä junapituuksista ja siitä, minkälaisiin junapituuksiin Suomen rataverkolla tulee varautua tavaraliikenteen osalta. Lisäksi työssä on selvitetty tavaralajikohtaisesti tarvetta ja mahdollisuuksia pidentää nykyisiä tavarajunia.
Tässä raportissa pitkillä junilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti tavarajunia, jotka ovat yli 700 metriä pitkiä. Pisimmissä käytössä olevissa junapituuksissa on kuitenkin tavaralajikohtaisia eroja. Suomessa yli 700 metrisiä junia liikennöidään pääsääntöisesti vain harvoilla reiteillä, ja ne koostuvat metalliteollisuuden ja kemianteollisuuden kuljetuksista. Esimerkiksi raakapuukuljetuksissa pisimmät junat ovat normaalisti alle 650 metrisiä.
Liikennöitsijän kuljetusten liikennöinnin ensisijaisena tavoitteena on minimoida kuljetuskustannukset. Yhden pitkän junan operointi on usein taloudellisesti kannattavampaa kuin useiden pienempien junien tai kuljetusyksiköiden käyttäminen. Yleisesti ottaen junakuljetusten pituutta säätelee pitkälti kuljetettavan tavaran paino. Raskas tavara ajetaan usein lyhyempinä junina, kun taas kevyt kuorma pitkinä junina. Junan pituus pyritään yleensä optimoimaan veturin vetokyvyn mukaiseksi, jotta liikennöinti on kuljetustaloudellisesti mahdollisimman tehokasta. Suurin osa tavarajunista vedetään yhdellä sähkö- tai dieselveturilla.
Ratainfran näkökulmasta junien maksimipituutta merkittävimmin rajoittavia tekijöitä ovat kohtauspaikkojen sekä vastaanotto- ja yksityisratapihojen raidepituudet. Nämä kuljetukset ovat usein aikataulukriittisiä, ja junapituuden optimointiin vaikuttaa myös tehokas vaunukierto.
Suomen rataverkon pisimmät junat ovat noin kilometrin mittaiset Vainikkala–Kotka-välillä liikennöitävät lannoitejunat. Lisäksi Pääradalla kulkee säännöllisesti noin 700 metriä pitkiä metalliteollisuuden junia ja runkojunia. Muiden tavaralajien kuljetusten osalta junapituus on tavallisesti lyhyempi. Valtakunnallisen tavaraliikenne-ennusteen perusteella rautateillä kulkevissa tavaravirroissa ei ole odotettavissa suuria muutoksia, eikä lähitulevaisuudessa rataverkolle odoteta kokonaan uusia pitkiä junia. Yleisesti ottaen junien pidentämistarpeen on tunnistettu kohdistuvan ensisijaisesti jo valmiiksi yli 600-metrisiin juniin.
Selvityksessä on pyritty tunnistamaan uusia tavarakuljetusvirtoja, joissa pitkiä junia voitaisiin mahdollisesti hyödyntää. Aiemmin Suomen rataverkolla liikennöitiin useilla yhteysväleillä pitkiä transitojunia, mutta transitokuljetusten paluu entisiin volyymeihinsa on tällä hetkellä epävarmaa. Muita pitkinä junina liikennöitäviä kuljetuksia voisivat tulevaisuudessa olla esimerkiksi akku- tai kaivosteollisuuden kuljetukset tai intermodaalikuljetukset.
Euroopan laajuisen liikenneverkon, eli TEN-T-verkon kesällä 2024 voimaan astuneen asetuksen mukaisesti rautateiden TEN-T-verkoille (ydin-, laajennettu ydin- ja kattava verkko) on vaatimuksia, jotka liittyvät myös pitkien tavarajunien liikennöintiin. Suomen rataverkko ei kaikilta osin täytä näitä vaatimuksia. Suomen rataverkko on kuitenkin myös TEN-T-asetuksen mukainen erillisverkko, eivätkä asetuksen vaatimukset siksi velvoita Suomea vastaamaan suoraan niihin. Kriteereihin vertaaminen antaa kuitenkin hyvän yleiskuvan pitkien tavarajunien liikennöintimahdollisuuksista, ja vertailutulokset kannattaa huomioida eri rataosien jatkosuunnittelussa.
Jos TEN-T-asetuksen vaatimuksiin halutaan vastata ydinverkon osalta, Helsinki−Turku välillä ja pääradan useilla osuuksilla olisi parannettava infrastruktuuria lisäämällä kohtauspaikkoja pitkille junille, rakennettava uusia kaksoisraideosuuksia tai priorisoimalla tavarajunia entistä enemmän kapasiteetin jaossa. Kattavan verkon osalta tilanne on parempi.
Selvityksen perusteella ratainfrastruktuurin kehittämistä pitkien tavarajunien liikennöintimahdollisuuksien parantamiseksi suositellaan erityisesti Pääradalle, Savon radalle ja Karjalan radalle. Kaikilla edellä mainituilla radoilla tulee varautua paremmin jatkossa vähintään 750 metrisiin tavarajuniin, mikä edellyttää nykyisten kohtauspaikkojen pidentämistä tai uusien kohtauspaikkojen rakentamista.
Rataosilla, joissa liikennöi tai on aiemmin liikennöinyt yli 800 metrisiä junia, olisi hyvä vähintään tilavarausmielessä varautua kohtauspaikkoihin, jotka mahdollistavat 925 metrin hyötypituuden.
Parannettaville ja kokonaan uusille raakapuun kuormauspaikoille on suositeltavaa rakentaa vähintään 700 metrin käyttöpituuden mahdollistavat raiteet, jolloin nykyisin pisimmät käytössä olevat junat voidaan liikennöidä kokojunana
Compliance with the requirements of the TEN-T Regulation on the railway network
No full textEuroopan Unionissa on heinäkuussa 2024 astunut voimaan uusi TEN-T-asetus, joka säätää Euroopan laajuisen liikenneverkon kehityksen suuntaviivat ja aikataulun. Tämän selvityksen keskeisin tavoite on käydä läpi asetuksen vaatimukset ja Suomen valtion omistaman rataverkon vaatimuksenmukaisuus. Lisäksi niiltä osin, kun vaatimukset eivät valtion rataverkolla täyty, arvioidaan vaatimuksenmukaistamisen kustannukset. Tässä työssä ei arvioida hankeyhtiöiden ratayhteyksien vaatimuksenmukaisuutta, koska vaatimusten toteutuminen on riippuvainen suunnitelmaratkaisuista ja hankkeiden toteuttamisesta.
Asetuksessa on vaatimuksia liittyen rataverkon sähköistykseen, akselipainoon, suunniteltuun nopeuteen, ERTMS-järjestelmiin ja muihin liikennemuotoihin liittämiseen sekä kaluston liikkumisen mahdollistamisen osalta junapituuksiin ja kuormaulottumaan. Ydinverkolla rataverkon tulee olla vaatimusten mukainen pääosin vuoden 2030 loppuun mennessä. Laajennetulla ydinverkolla määräaika on pääosin vuoden 2040 loppuun mennessä ja kattavalla verkolla pääosin vuoden 2050 loppuun mennessä. Kaikki asetuksen vaatimukset eivät koske kaikkia verkkotasoja.
Suomea velvoittavia rautateiden vaatimuksia ovat eurooppalaisen raideleveyden selvittämiseen ja suunnitteluun, merisatamien rautatieyhteyteen, sisävesisatamien maantie- tai rautatieyhteyteen ja lentoasemien rautatieyhteyteen liittyvät vaatimukset. Vaatimukset pätevät vain satamiin, joissa vuosittainen kokonaislastimäärä on yli kaksi miljoonaa tonnia, ja lentoasemiin, joissa vuosittainen matkustajamäärä on yli 12 miljoonaa. Velvoittavien vaatimusten osalta Suomi täyttää hyvin vaatimukset; 17 merisatamasta vain yhteen satamaan (Inkoon satama) ei ole vaadittua rautatieyhteyttä, sisävesisatamien rautatie- tai maantieyhteyksien ja lentoasemien rautatieyhteyden osalta vaatimus täyttyy. Kustannuksia ei arvioitu Inkoon merisataman ratayhteyden perustamiselle, koska yhteyttä ei ole suunniteltu eikä sen toteuttamisvastuista ole päätetty. Raideleveyden osalta Väylävirasto tarkastelee asiaa erillisissä selvityksissä.
Asetuksen mukaan satamiin ja kaupunkisolmukohtiin on perustettava multimodaalinen tavaraliikenneterminaali. Myös nämä vaatimukset velvoittavat Suomea. Satamissa multimodaalisuus toteutuu, koska jokaisessa satamassa yhdistyy vesiliikenne rautatie- ja/tai maantieliikenteen kanssa. Kaupunkisolmukohtien osalta vaatimus täyttyy kaikissa kaupunkisolmukohdissa paitsi Lahdessa, koska muissa kaupunkisolmukohdissa on lentoasema tai satama, joissa yhdistyy kaksi eri liikennemuotoa. Kustannuksia multimodaalisten tavaraliikenneterminaalin perustamiselle ei arvioitu tässä raportissa. Multimodaalisten tavaraliikenneterminaalien perustaminen ei ole Väyläviraston vastuulla.
Lisäksi asetuksessa on vaatimuksia, jotka eivät velvoita Suomea erillisverkkostatuksen (raideleveys poikkeaa eurooppalaisten vaatimusten mukaisesta nimellisestä raideleveydestä 1 435 mm) vuoksi. Tämän työn tarkasteluissa kuitenkin selvisi, että Suomen rataverkko täyttää melko hyvin myös ne asetuksen vaatimukset, jotka eivät ole erillään olevilla verkoilla velvoittavia vaatimuksia. Ydinverkolla nämä vaatimukset eivät täyty kaikilta osin henkilöliikenteen suunnitellun nopeuden tai 740 m tavarajunien liikennöinnin mahdollistamisen osalta. Ydinverkon vaatimukset sähköistyksestä, akselipainosta ja suunnitellusta tavaraliikenteen vähimmäisnopeudesta täyttyvät. Kattavalla verkolla vaatimukset eivät täyty kaikilta osin sähköistyksen osalta. Kattavalla verkolla vaatimukset täyttyvät akselipainon osalta. ERTMS vaatimukset tulevat täyttymään Digirata-hankkeen toteuttamisen myötä, ainoastaan ydinverkolla Digirata-hankkeen aikataulu poikkeaa vaatimuksen aikataulusta kahden rataosan osalta.
Tässä työssä on arvioitu kustannukset myös niiden vaatimusten toteuttamiselle, jotka eivät ole Suomea velvoittavia: Kustannukset henkilöliikenteen suunnitellun nopeuden nostolle ydinverkolla ja sähköistämiselle kattavalla verkolla ovat yhteensä noin 450 milj. €. Kustannukset valtion rataverkon muuttamiseksi ERTMS-järjestelmään on yhteensä noin 1,4 mrd. €. ERTMS-järjestelmän kustannukset sisältävät koko Suomen rataverkon infrastruktuurimuutosten kustannukset, eivät ainoastaan TEN-T-verkkoon kuuluvien osuuksien muutoksia.
Jäsenvaltioiden on mahdollista hakea komissiolta vapautusta velvoittaviin vaatimuksiin. Suomi voi hakea komissiolta vapautusta vaatimukseen, joka koskee Inkoon sataman liittämistä rautatieinfrastruktuurin sekä vaatimukseen, jonka mukaan uusilla ydinverkon ja laajennetun ydinverkon radoilla tulee olla mahdollista liikennöidä 1 435 mm:n raideleveydellä
War termination in the Russia-Ukraine War : assessing coercion dynamics and military effectiveness
No full textWhat are the plausible paths for either Russian victory or defeat in Ukraine, giving existing trends,
capabilities, and strategic choices
Medveten motivation : En undersökning om daghemsföreståndares syn på arbetsmotivation och ledarskap
No full textDaghemsföreståndarnas arbetsuppgifter präglas idag av mångfald och komplexitet. Samtidigt finns betydande utmaningar kopplade till framtidens ledarskap. Syftet i den här avhandlingen är att undersöka hur daghemsföreståndare inom småbarnspedagogik lyfter fram den egna arbetsmotivationen. Vidare är syftet att beskriva hur föreståndarna upplever att de i sitt ledarskap påverkar medarbetarnas arbetsmotivation. Följande forskningsfrågor har formulerats för att få svar på studiens syfte:
- Vad beskriver daghemsföreståndarna att de motiveras av i sitt arbete?
- Hur utför daghemsföreståndarna sitt ledarskap för att främja medarbetarnas arbetsmotivation?
Avhandlingen är kvalitativ och följer fenomenologiska principer med en induktiv ansats. Personliga intervjuer med åtta daghemsföreståndare har fungerat som datainsamlingsmetod. Data har analyserats med hjälp av kvalitativ innehållsanalys.
Studiens huvudsakliga resultat visar att daghemsföreståndarna motiveras av att i sitt arbete få använda sig av och utveckla sin kompetens, av att få medverka till utvecklandet av småbarnspedagogik samt av att få ingå i en gemenskap och känna samhörighet. Daghemsföreståndarna kan påverka medarbetarnas arbetsmotivation genom ledarskap som främjar psykologisk trygghet och möjlighet att växa, genom ledarskap som utvecklar en gemensam värdegrund samt genom ledarskap som möjliggör en god arbetsplatskultur.
Det finns tydliga kopplingar mellan de faktorer daghemsföreståndarna lyfter upp att de behöver få tillgodosedda för att känna sig motiverade i sitt arbete och hur de väljer att utföra sitt ledarskap för att främja medarbetarnas arbetsmotivation. Dessa faktorer kan även tydligt kopplas till självbestämmandeteorin och beskrivningen av inre motivation. Att som daghemsföreståndare vara medveten om sin egen motivation kan fungera som ett kraftfullt verktyg för att stärka ledarskapet och samtidigt skapa goda förutsättningar för främjandet av medarbetarnas arbetsmotivation
Elektronisten julkaisujen identifiointi. Versio 2.0.
No full textTämä opas antaa perustiedot elektronisten julkaisujen identifioinnista toiminnallisten tunnisteiden (Persistent IDentifiers, PID) avulla. Se on suunnattu ensisijaisesti kirjasto- ja kustannusalan ammattilaisille, mutta siitä on toivottavasti hyötyä myös muille asiasta kiinnostuneille.
Opas kuvaa yleisesti käytetyt PID-tunnistejärjestelmät, niiden sovellusalat ja vastuuorganisaatiot. Opas pyrkii auttamaan lukijaa PID-tunnistejärjestelmän valinnassa ja PID-tunnusten soveltamisessa
”Verkligheten blev verklig på något vis” : En teologisk diskussion om ohälsa och läkande erfarenheter vid utsatthet för mobbning i arbetslivet
No full textIn this thesis, I engage in a theological discussion about the ill-health that results from exposure to workplace bullying, as well as the healing experiences that victims may have in connection with and/or after times of exposure. I engage in this discussion with the aim of describing what characterizes a healing social context for bullying victims.
Workplace bullying is described as negative, unwanted actions that are repeated over time and that assume or develop a power imbalance between the parties that makes it difficult for the victim to defend themselves. Exposure to bullying has been associated with several negative health effects in previous research, and I base my discussion on a phenomenological understanding of exposure, ill-health and healing experiences.
I examine an empirical research material generated by (1) a collection of written narratives from eight participants who testify to exposure to workplace bullying. The reading of these stories is followed up with (2) qualitative in-depth interviews with these participants that aim to develop the content of the stories. The analysis of this research material is based on Paul Ricoeur's phenomenological hermeneutics, and results in three overarching structures of experience (themes): "the narrative", "the exsistence" and "the space". I discuss these structures of experience in dialogue with theorists such as René Girard, Shelly Rambo, Jean-Luc Nancy, Sara Ahmed and Knud E. Løgstrup.
According to the results of the study, a healing social context is characterized by a space to narrate and ex-sist, in which different healing possibilities are kept open in and through dynamic social processes. Through a bullying process, the victim has experienced that their space for reflection, words, actions and interaction has become increasingly narrow. This entails a need for a more spacious (distanced and expanding) space, which can be created through various forms of social processes inside or outside the workplace. Through the bullying process, the victim has also been attributed an identity in a so-called dominant narrative about what is going on in the workplace. A healing experience thus consists of telling your own story. The victim has also experienced that their ex-sistence – their bodily presence, words and actions – has diminished, which entails a need to regain their exsistence and have it confirmed by others. Recurring in the discussion, the biblical gospels' stories of passion and resurrection are brought to the fore. In these stories, one can discern a supportive narrative pattern that reflects the experience of the bullying victim. Here, the victim of violence appears as explicitly exposed and suffering, and is simultaneously given space to ex-sist anew, albeit marked with difficult-to-heal “resurrected” wounds.I denna avhandling för jag en teologisk diskussion om den ohälsa som följer av utsatthet för mobbning i arbetslivet, samt de läkande erfarenheter som utsatta människor kan göra i samband med och/eller efter tider av utsatthet. Jag för denna diskussion i syfte att kunna beskriva vad som kännetecknar ett läkande socialt sammanhang för den som varit utsatt för mobbning.
Mobbning i arbetslivet beskrivs som negativa, oönskade handlingar som upprepas över tid och som förutsätter eller utvecklar en maktobalans parterna emellan vilken gör det svårt för den utsatte att försvara sig. Utsatthet för mobbning har i tidigare forskning associerats med ett antal negativa hälsoeffekter, och jag baserar min diskussion på en fenomenologisk förståelse av utsatthet, ohälsa och läkande erfarenheter.
Jag undersöker ett empiriskt forskningsmaterial som genererats genom (1) en insamling av skriftliga berättelser från åtta deltagare som vittnar om utsatthet för mobbning i arbetslivet. Läsningen av dessa berättelser följs upp med (2) kvalitativa djupintervjuer med dessa deltagare som syftar till att utveckla innehållet i berättelserna. Analysen av detta forskningsmaterial utgår från Paul Ricoeurs fenomenologiska hermeneutik, och resulterar i tre övergripande erfarenhetsstrukturer (teman): ”berättelsen”, ”ex-sistensen” och ”utrymmet”. Dessa erfarenhetsstrukturer diskuterar jag i dialog med teoretiker som exempelvis René Girard, Shelly Rambo, Jean-Luc Nancy, Sara Ahmed och Knud E. Løgstrup.
Enligt undersökningens resultat kännetecknas ett läkande socialt sammanhang av ett utrymme att berätta och ex-sistera, i vilket olika läkande möjligheter hålls öppna i och genom dynamiska sociala processer. Genom en mobbningsprocess har den utsatte upplevt att hens utrymme för reflektion, ord, handlingar och interaktion blivit allt trängre. Detta medför ett behov av ett rymligare (distanserat och expanderande) utrymme vilket kan skapas genom olika former av sociala processer på eller utanför arbetsplatsen. Genom mobbningsprocessen har den utsatte därtill blivit tillskriven en identitet i en så kallad dominerande berättelse om vad som pågår på arbetsplatsen. En läkande erfarenhet består därmed i att berätta en egen berättelse. Den utsatte har också upplevt att hens ex-sistens – hens kroppsliga närvaro, ord och handlingar – avtagit, vilket medför ett behov av att återvinna sin ex-sistens och få den bekräftad av andra. Återkommande i diskussionen aktualiseras de bibliska evangeliernas passions- och uppståndelseberättelser. I dessa berättelser kan man urskilja ett stödjande berättelsemönster att spegla den mobbningsutsattes erfarenhet i. Den våldsutsatta framträder här som explicit utsatt och lidande, och bereds samtidigt utrymme att ex-sistera på nytt, om än märkt med svårläkta ”uppståndna” sår.ei tietoa saavutettavuudest