National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Lärares kompetens i mötet med särskilt begåvade elever
No full textSärskild begåvning hos elever är ett område som ofta förbises i skolan, trots att dessa elever har unika behov som kräver särskild uppmärksamhet (Persson, 2015). Lärarnas kompetens och skolans stöd är avgörande för att identifiera och möta dessa behov på ett effektivt sätt (Hoth m.fl., 2017; Laine & Tirri, 2016). Enligt finsk forskning har nyutexaminerade lärare ofta svårt att anpassa undervisningen för särskilt begåvade elever (Haagensen m.fl. 2020). Syftet med denna studie var att undersöka vilka kunskaper, utmaningar och vilket stöd lärare har i mötet med särskilt begåvade elever. Utgående från syftet har tre forskningsfrågor utformats:
1. Hur kompetenta och säkra känner lärarna sig i att skilja särskilt begåvade elever från andra elever?
2. Hur förhåller sig lärarna till behovet av att anpassa undervisningen för särskilt begåvadeelever?
3. Hur upplever lärarna stödet från skolledningen och andra resurser i sitt arbete med särskilt begåvade elever?
Denna studie utfördes som en kvantitativ metod med kvalitativa inslag, där data samlades in genom en webbaserad enkät bestående av både slutna och öppna frågor. Datainsamlingen genomfördes under våren 2024. Totalt deltog 48 respondenter från olika lärarkategorier och olika kommuner i Svenskfinland.
Resultaten visar att lärare har en viss medvetenhet om särskild begåvning och generellt är positivt inställda till att anpassa undervisningen. Trots detta saknas ofta resurser, strukturellt stöd och tydliga riktlinjer. Många lärare vet inte hur de ska gå vidare efter att ha identifierat en särskilt begåvad elev, vilket leder till att stödinsatser ofta uteblir.
Studien visar lärarkompetensen påverkas starkt av erfarenhet, fortbildning och stöd från skolledningen. Trots en vilja att anpassa undervisningen upplever många lärare osäkerhet i identifieringen och bemötande av särskilt begåvade elever. Detta gör att arbetet med särskilt begåvade elever avstannar i ett tidigt skede. Stödet från skolledningen och andra resurser varierar stort mellan lärargrupperna, medan kollegialt stöd och egen erfarenhet framhålls som de mest tillgängliga resurserna. Slutsatsen är att ett långsiktigt, kunskapsbaserat och systematiskt stöd krävs för att skolan bättre ska kunna möta särskilt begåvade elevers behov
Policy recommendation: Industrial-scale cutting of common reed – water law solutions
No full textThis policy recommendation presents legal solutions to enable industrialscale harvesting of reed in water areas. Well-planned harvesting can improve the biodiversity of coastal areas, help in nutrient removal, and provide sustainably produced raw material for the production economy. We recommend minor amendments to the Water Act (VL 587/2011) to increase clarity.
Industrial-scale harvesting of reed is possible under current legislation, but usage rights issues and environmental impacts must be carefully resolved, for which we have developed solutions in this policy recommendation. Minor changes to the Water Act could clarify the legal requirements for cutting and
harvesting projects and facilitate their implementation
Effects of grazing pressure on the growth rate of the brown alga Ascophyllum nodosum along a vertical gradient on intertidal rocky shores.
No full textThis study examines the impact of grazing pressure on the growth rate of Ascophyllum nodosum, a common saltwater brown alga found in the intertidal zone along the Norwegian coast. The food web in the intertidal zone benefits from A. nodosum, as many invertebrates graze upon it or seek shelter within its canopy, making it a foundation species. Due to its providing stability in its ecosystem, it is imperative to understand how biotic effects, such as a potentially extended grazing period resulting from global warming, would affect changes in its growth. This study specifically examines the impact of the absence of the grazers Littorina obtusata and Patella vulgata on the growth rate of A. nodosum. The study was conducted from July to August 2022 on two islands in the southwestern Norwegian coast, near Bergen.
Apical tip growth and grazer abundance were measured in situ on A. nodosum individuals at locations where grazers were removed and where they were untouched. Additional measurements were taken to determine the general grazing abundance in the selected locations. Further information, such as vertical slope placement (upper, medium, or lower) and epiphyte coverage, was also documented.
Results showed a difference in A. nodosum growth between the upper and medium zones, as well as between the lower and medium zones, suggesting higher productivity in the medium zone. Additionally, grazer removal led to a slightly higher average growth than the control. Although differences were noted, none were found to be statistically significant. Thus, the observed differences are likely due to chance or unrecorded random effects. Furthermore, the treatment (GR = grazer removal, C = control) showed no difference in growth, implying that, for the period recorded, the presence of grazers did not significantly affect A. nodosum growth. However, some additive effects have been observed in the upper zone in certain areas when separating weeks. This illustrates how the complex spatial heterogeneity complicates the ability to discern actual effects. Epiphytes also exhibited no significant impact on growth, although grazer numbers affected the presence of epiphytes, suggesting that grazers might have a dietary preference for epiphytes
Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia, v. 2025 : Päivitetty 29.9.2025
No full textYritysrahoitusstrategia on laadittu käytettäväksi avustushakemusten pohjalta tehtävien päätösten valmistelussa. Sitä käytetään ELY-keskuksissa yrityksen kehittämisavustushakemusten sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston yritystukien arvioinnissa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon maakuntien alueella. Strategian julkistamisella helpotetaan avustuksen hakemista suunnittelevien tahojen työtä sekä parannetaan kansallisen yritystukirahoituksen sekä eri rahastojen yritystukien välistä koordinaatiota Itä-Suomessa.
Yritysrahoitusstrategiaa on päivitetty syyskuussa 2025 kappaleen 11 "Yrityksen kehittämisavustuksen myöntövaltuus" osalta.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Mystiska erfarenheter och meningsskapande i samtiden
No full textThis thesis explores how people in contemporary secularized Nordic countries make meaning of their mystical experiences. The method of collecting material has been an open web questionnaire about first-person narratives of mystical experiences and events, gathered from the public in Finland and Sweden in collaboration with the Cultural Sciences Archive Cultura at Åbo Akademi University. An updated understanding of William James’s definition of mystical experiences, aligned with religious, cultural, and societal changes, has been employed.
The result indicates that varieties of mystical experience, minor as well as major, can be significantly meaningful for people in contemporary society, despite a prevailing naturalistic scientific consensus view of reality, secular norms, and secularization narratives. To make significant meaning and integrate these typically spontaneous mystical experiences, elements from other parallel worlds or realities than the taken for granted are needed. The individual’s meaning system contains a mixture of elements used in meaning-making. These elements are drawn from the macro-, meso-, and micro contexts and are connected to other people, either directly or indirectly. Thus, from a sociological perspective, meaning-making is not as individual as it might appear.
Based on the empirical material and the integration of multiple theoretical frameworks, a new model has been developed to provide a simplified illustration of meaning-making in and of mystical experiences. This model incorporates a sociological and contextual perspective, as well as both immediate, intuitive meaning-making, which involves emotions, sensory perceptions, and the body, and reflective, cognitive meaning-making.
To make significant meaning of one’s mystical experiences can be seen as a form of lived religion. Mystical experiences can also be a resource for health and well-being as they can give informants a sense of coherence and make life more meaningful, exciting, and enjoyable. Mystical experiences can foster resilience against challenges in life by providing hope, comfort, gratitude, and calm. They can reduce death anxiety and generate feelings of belonging with both the living and the deceased. Persons online and/or offline can form informal plausibility structures at the meso level, providing understanding, support, and affirmation.
However, the social challenges with mystical experiences, such as fear of being misunderstood, judged, regarded as “weird”, gullible, or excluded, are still there. First person’s mystical experiences seem to be the primary factor for increased understanding and openness even for the informants themselves. Simultaneously, informants have relatively openly talked about their mystical experiences with family, friends, colleagues, and even officially. Hence, the informants both follow and challenge secular social norms, reflecting a dynamic and mutual interplay between the individual and society, actor and structure.
The result can be interpreted as part of broader religious, cultural, and societal changes, explained by above all secularization, a late modern society, a subjective turn, pluralism, globalization, and mediatization.Avhandlingen undersöker hur människor i samtida sekulariserade Norden skapar mening av sina mystiska erfarenheter. Metoden för insamling av material har varit en öppen webbenkät, en så kallad frågelista, om berättelser om egna mystiska upplevelser och händelser, insamlade bland allmänheten i Finland och Sverige i samverkan med Kulturvetenskapliga arkivet Cultura vid Åbo Akademi och Folklivsarkivet vid Lunds universitet. En uppdaterad förståelse av William James definition av mystiska erfarenheter som ligger i linje med religiösa, kulturella och samhälleliga förändringar har använts.
Resultatet indikerar att mystiska erfarenheter av olika slag, små som stora, kan vara meningsfulla för dagens människor trots en naturvetenskaplig konsensussyn på verkligheten, sekulära normer och sekulariseringsnarrativ. För att kunna skapa signifikant mening och integrera de vanligtvis spontana mystiska upplevelserna behövs element från andra parallella världar eller verkligheter än den som tas för givet. Individens meningssystem innehåller en blandning av element som används vid meningsskapande. Dessa element kan hämtas från både makro-, meso- och mikrokontexten och kopplas till andra människor, direkt eller indirekt. Från ett sociologiskt perspektiv är således inte meningsskapande så individuellt som det kan framstå.
Baserat på det empiriska materialet och en integration av flera teorier har en ny modell tagits fram som förenklat illustrerar meningsskapande av mystiska erfarenheter. Modellen inkluderar ett sociologiskt och kontextuellt perspektiv och både ett omedelbart intuitivt meningsskapande, som involverar känslor, sinnesförnimmelser och kroppen, och ett reflexivt kognitivt meningsskapande.
Att skapa signifikant mening av sina mystiska erfarenheter kan betraktas som en form av levd religion. Mystiska erfarenheter kan också vara en resurs för hälsa och välbefinnande eftersom de kan ge informanter en känsla av sammanhang och göra att det känns mer meningsfullt, spännande och lustfyllt att leva. Mystiska erfarenheter kan ge resiliens eller motståndskraft mot livets utmaningar genom att ge hopp, tröst, lugn, tillit och tacksamhet. De kan ge mindre dödsångest och en känsla av samhörighet med levande såväl som avlidna. Personer on- och/eller offline kan utgöra en form av informella plausibilitets- eller trovärdighetsstrukturer på mesonivå som ger förståelse, stöd och bekräftelse.
De sociala utmaningarna med mystiska erfarenheter såsom rädsla för att bli ifrågasätt, bli betraktad som ”knäpp” eller godtrogen, inte bli förstådd eller drabbas av utanförskap finns fortfarande. Egna mystiska erfarenheter förefaller vara den främsta faktorn för ökad förståelse och öppenhet även för informanterna själva. Samtidigt har informanter berättat förhållandevis öppet om sina mystiska erfarenheter för personer inom familjen, bland vänner, kollegor och även officiellt. Således både följer och utmanar informanterna sekulära sociala normer i ett dynamiskt och ömsesidigt sampel mellan individ och samhälle, aktör och struktur.
Resultatet kan förstås vara en del i större religiösa, kulturella och samhälleliga förändringar som framför allt kan förklaras med sekularisering, ett senmodernt samhälle, en subjektiv vändning, pluralism, globalisering och medialisering.navigointi mahdollist
Työllisyyskatsaus syyskuu 2025
No full textTyöllisyyskatsaus perustuu Työnvälitystilaston tietoihin. Työnvälitystilasto kerää tietoja työvoimaviranomaisille ilmoittautuneista työnhakijoista kuten työttömistä työnhakijoista, palveluista sekä ilmoitetuista avoimista työpaikoista. Tiedot kerätään työvoimaviranomaisten asiakaspalvelurekistereistä
Lane-Correction With Map Assistant : A Lane-Aware Odometer With OpenStreetMap
No full textAccurate localization is essential for autonomous driving, as it enables vehicles to determine their position and orientation with respect to a global reference and is fundamental for tasks such as path planning, obstacle avoidance, and decision making. Odometer methods are widely used to estimate motion from onboard sensors, but they inevitably accumulate drift over long trajectories. We present a lightweight map-assisted correction method that leverages lane-level information from OpenStreetMap (OSM) to refine odometry trajectories. The approach combines tangent-aligned normal shooting for robust data association with a trimmed Iterative Closest Point (ICP) refinement in the xy-plane, requiring only lanelet centerlines as input and without requiring dense maps, GPS, or IMU data. We evaluate the method using LiODOM, a state-of-theart LiDAR odometer, as the underlying odometer on the KITTI benchmark[11], showing that the correction reduces Absolute Pose Error from an average of approximately 11 m to 3 m, while preserving real-time performance: lightweight configurations exceed 300 Hz, and even heavy ones remain above approximately 18 Hz. These results demonstrate that globally consistent but lightweight map priors can effectively reduce drift in LiDAR odometry with minimal computational overhead. The source code is publicly available
Yllätyshyökkäystä vastaan : rannikkopuolustuksen johtamisvalmiuden kehitys vuosina 1966–1973
No full textTutkimus tarkastelee, miten vuoden 1966 sotilaslääniuudistus vaikutti rannikkopuolustuksen johtamisvalmiuteen ja kuinka sotilasläänien sekä rannikkoalueiden välistä johtamisvalmiutta kehitettiin vuosina 1966–1973 yllättävän maihinnousun varalta. Tavoitteena on kuvata ne organisatoriset, henkilöstölliset ja tekniset periaatteet, joilla pyrittiin luomaan edellytykset rannikkopuolustuksen tehokkaalle johtamiselle rauhan aikana sekä yllätyshyökkäyksen alkuvaiheissa, ja arvioida sotilasläänien kykyä vastata uhkaan 1970-luvun alkupuolella.
Tutkimus perustuu pääosin Kansallisarkiston Pääesikunnan operatiivisen osaston, Järjestely- ja Koulutusosastojen sekä Rannikkotykistötoimiston asiakirjoihin, rannikkopuolustuksen työryhmän mietintöön (RPT-72) ja Sotakorkeakoulun 1960–70-lukujen diplomitöihin. Menetelmänä on laadullinen temaattinen asiakirja- ja kirjallisuustutkimus: lähteitä analysoidaan systemaattisen ulkoisen ja sisäisen lähdekritiikin avulla, ja niistä johdetaan kausaalisia tulkintoja rannikkopuolustuksen johtamisvalmiuden kehityksestä.
Tutkimus osoittaa, että tarkasteltu seitsemän vuoden ajanjakso loi vahvan, vaikkei vielä täysin riittävän perustan rannikkopuolustuksen tulevalle kehitykselle. Komentorakenteen selkiytyminen vahvisti johtamisen jatkuvuutta niin rauhan kuin kriisin oloissa, ja rannikkoalueiden esikuntien pysyvät johtokeskukset toivat rakenteellista valmiutta torjua yllätyshyökkäys lyhyellä varoitusajalla. Uudet rannikkoalueiden esikunnat ja niiden alaisuuteen sijoitetut joukot muodostivat rannikkopuolustuksen sodanaikaisen rungon. Organisatorisesti ratkaisu toimi, sillä sotilasläänien ja rannikkoalueiden esikuntien välistä johtamistoimintaa ei tarkastelujaksolla pidetty merkittävänä ongelmana. Silti tutkimusaineisto piirtää kuvan järjestelmästä, jossa yllättävää maihinnousua vastaan asetetut vaatimukset ja käytettävissä olleet resurssit eivät vielä kohdanneet: viestiverkko jäi aukolliseksi, rannikkotykistön henkilöstö vajavaiseksi ja yleinen taloustilanne pakotti kompromisseihin.
RPT-72-mietinnön valmistuminen 1972 merkitsi käännettä parempaan: se kokosi operatiiviset, tekniset ja taloudelliset linjaukset yhdeksi, vaiheittain toteutettavaksi kehitysohjelmaksi. Kokonaisuutena voidaan todeta, että rannikkopuolustus sopeutui nopeasti uusiin uhka-arvioihin, tunnisti kriittiset heikkoutensa ja käynnisti systemaattisen uudistusprosessin; joskin 1970-luvun alussa sen torjuntakyky olisi todennäköisesti ollut koetuksella todellisessa yllätyshyökkäyksessä. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että vuosina 1966–1973 rannikkopuolustuksen johtamiseen, organisaatioihin ja valmiuden kehittämiseen kohdistuneet suunnittelu- ja valmistelutoimet loivat perustan myöhemmälle kehitykselle.navigointi mahdollist
Strategisen kulttuurin hyödyntäminen upseerin ammatissa eurooppalaisessa kontekstissa
No full textTämä diplomityö on laadittu osana Tampereen yliopiston, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Ulkopoliittisen instituutin strategisen kulttuurin yhteishanketta. Tutkimusongelma on, miten strategista kulttuuria voidaan hyödyntää upseerin ammatin ja upseerikoulutuksen eurooppalaisessa kontekstissa?
Tutkimuksen päämenetelmä on teorialähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksessa muodostettiin teoreettinen viitekehys, jonka keskiössä ovat eurooppalaisen upseerin strategisen tason kompetenssivaatimukset, ja opetusteoreettiset näkökulmat ja -rajaukset. Viitekehyksen avulla rajataan aineiston hakulausekkeita, etsitään liityntöjä strategisesta kulttuurista upseerin kompetenssivaatimuksiin, ja jäsennetään strategista kulttuuria opetusteoreettisesta näkökulmasta. Viitekehyksen laatiminen edellytti myös strategian, strategisen kulttuurin, kompetenssien, upseerin ammatin ja suomalaisen upseerikoulutuksen operationalisointia ja käsitteellistämistä.
Tutkimuksen tukevia menetelmiä ovat systemaattinen kirjallisuuskatsaus, teemoittelu ja bibliometriikka. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ohjaa aineiston haun uusimpien strategisen kulttuurin julkaisujen pariin ja lisää aineiston käsittelyn systemaattisuutta, avoimuutta ja jäljitettävyyttä. Teemoittelun avulla jäsennetään aineistoa teoreettisen viitekehyksen kannalta relevantteihin teemoihin ja tunnistetaan aineistosta nousevia toistuvia ja läpileikkaavia teemoja. Bibliometriikka sisälsi primäärilähdemateriaalin haut Elsevier Scopus -palvelussa, jonka kattava vertaisarvioitujen julkaisujen aineisto ja bibliometriset työkalut, erityisesti viittausanalyysi, tukivat tutkimuksen primäärilähdemateriaalin valintaa ja laadunarviointia. Tutkimuksen analyysissa tekstiotteita erotellaan ja yhdistellään teoreettisesta viitekehyksestä muodostettujen teemojen ympärille lähteiden ajatusta noudattaen, kun taas synteesissä lähdemateriaalille annetaan merkitys opetusteoreettisesta näkökulmasta.
Analyysiin valittu aineisto käsitteli laaja-alaisesti strategisen kulttuurin hyödyntämistä akateemisen tutkimuksen lisäksi myös puolustushallinnossa ja turvallisuusalalla analyyttisena välineenä, johon tämän tutkimuksen tiedonintressi erityisesti kohdistui. Aineistosta ei löydetty strategisen kulttuurin opettamista käsittelevää sisältöä, mutta tutkimuksessa löytyi kuitenkin yksi strategisen kulttuurin opetusohjelma, joka tuki tutkimuksen synteesin laatimista.
Strategisen kulttuurin yleisissä opinnoissa korostuu strategisen kulttuurin laaja-alaisten lähtökohtien ymmärtäminen ja toisaalta myös strategisen kulttuurin ja realismin lähestymistapojen hyödyntäminen sotilaallisen toimintaympäristön kokonaisvaltaiseksi ymmärtämiseksi. Strateginen kulttuuri ei ole tutkimukseen valitun aineiston perusteella vielä todistanut empiiristä hyödyllisyyttään erityisesti sotilaallisessa toimintaympäristössä korostuvien ennakoinnin, päätöksenteon tuen ja strategisen vaikuttamisen teemojen näkökulmasta. Toisaalta nämä teemat ovat hyödyllinen tapa tarkastella tai jäsentää strategisen kulttuurin paradigmaa sotilaallisen toimintaympäristön ja upseerikoulutuksen kontekstissa ja muodostavat perustan opetuksen suunnittelulle. Jatkotutkimuksessa tulisi huomioida turvaluokiteltu tieto siitä, miten ja missä laajuudessa strategista kulttuuria hyödynnetään sotilaallisessa kontekstissa tai turvallisuusalalla laajemminkin.navigointi mahdollist