National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Associationen mellan ensamhet och benägenhet att använda sociala medier bland unga vuxna
No full textLoneliness is a growing issue among emerging adults and social media use has been suggested as a contributing factor. Previous studies have investigated the connection between social media and loneliness with inconclusive results, since the effects of social media use seem to depend on how it is used. In this study, I decided to further the research by examining propensity to use social media and its association with loneliness in emerging adults aged 18–29 years. I created The Social Media Propensity Scale to measure the propensity to use social media to fill spaces of time. The scale included three subscales (passive, active, and social). The sample consisted of 183 people (77% women) with a mean age of 23.36 years. I conducted a linear regression analyses to examine the associations between propensity to use social media and loneliness. There was no statistically significant association between propensity to use social media and loneliness for the full scale, as well as the passive and active subscales. However, there was a statistically significant association between propensity to use social media versus doing something social and loneliness, with a higher propensity to use social media being associated with more loneliness. These results indicate that social media use is only associated with loneliness when used instead of being social. The association was moderated by a participant’s social network size and tendency to socially compare. Most of the analyses in this study were exploratory and further research would be necessary to confirm any significant associations, as well as investigate different aspects of social media use.Ensamhet är ett växande problem bland unga vuxna, och användning av sociala medier har föreslagits vara en bidragande faktor. Tidigare studier har undersökt sambandet mellan sociala medier och ensamhet med oklara resultat, eftersom effekterna av sociala medier verkar bero på hur de används. I denna studie valde jag att vidareutveckla forskningen genom att undersöka benägenheten att använda sociala medier och dess samband med ensamhet hos unga vuxna i åldrarna 18–29 år. Jag skapade Social Media Propensity Scale för att mäta benägenheten att använda sociala medier för att fylla ut tid. Skalan inkluderade tre delskalor (passiv, aktiv och social). Samplet bestod av 183 personer (77 % kvinnor) med en medelålder på 23,36 år. Jag genomförde linjära regressionsanalyser för att undersöka sambanden mellan benägenhet att använda sociala medier och ensamhet. Det fanns ingen statistiskt signifikant association mellan benägenheten att använda sociala medier och ensamhet för hela skalan, såväl som för de passiva och aktiva delskalorna. Däremot fanns det en statistiskt signifikant association mellan benägenhet att använda sociala medier jämfört med att göra något socialt och ensamhet, där en högre benägenhet att använda sociala medier var kopplad till mer ensamhet. Dessa resultat tyder på att användningen av sociala medier endast påverkar ensamhet när de används istället för att vara social. Sambandet modererades av deltagarens storlek på det sociala nätverket och benägenhet att jämföra sig socialt. De flesta analyser i denna studie var explorativa, och ytterligare forskning behövs för att bekräfta signifikanta samband, samt undersöka olika aspekter av användningen av sociala medier
Rock tunnel repair plan - Preliminary study
No full textTässä esiselvityksessä käsitellään kalliotunnelien kalliorakenteiden korjaussuunnittelua. Esiselvityksessä on käyty läpi pohjoismaisen vastaavan ohjeistuksen olemassaoloa. Selvitystyön alussa on listattu kalliotunnelien kallioteknistä suunnittelua koskevat lait, asetukset, ohjeet ja eurokoodit. Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa kansallista ohjetta kalliotunnelin kalliorakenteiden korjaussuunnitteluun eikä ohjeistusta tunnistettu muistakaan pohjoismaista. Yleisesti kalliotekniseen suunnitteluun vaikuttavat lait, asetukset ja ohjeet ovat tiedossa, mutta niiden soveltaminen korjaussuunnitteluun on ollut suunnittelijakohtaista. Tämä aiheuttaa usein tarpeetonta kirjavuutta hankkeiden ja urakoiden välillä. Se saattaa johtaa urakan molempia osapuolia kohtaan epätyydyttävään hinnoitteluun.
Ohjeistukselle on havaittu käytännön tarvetta erityisesti tunnelien korjaussuunnittelun kallioteknisen suunnittelun ja sen edellyttämien tutkimusten suunnittelun sekä korjaustoimenpiteiden rakennuttamisen osalta. Tämän esiselvityksen tarkoituksena on luoda pohjaa seuraavaksi laadittavalle ohjeelle kalliotunnelin kalliorakenteiden korjaussuunnittelusta. Valmistuva ohje vähentää tarvetta kohdekohtaisille määrittelyille sekä ohjaa Väyläviraston kalliotunneleiden kalliorakenteiden korjaussuunnittelua. Tavoitteena on myös yhtenäistää alan suunnittelukäytäntöjä ja helpottaa alan suunnittelijoiden suunnittelutyötä sekä korjauskohteiden rakennuttamista.
Esiselvityksessä on tuotu esille kalliorakenteiden tyypillisimpiä vaurioita ja kuvattu niihin johtaneita syitä. Esiselvityksen keskeinen johtopäätös on se, että vaurioon johtava syy ei ole välttämättä yksiselitteinen. Syy-seuraussuhteen tunnistaminen on olennainen osa kyseisen vaurion oikean korjaustoimenpiteen määritystä. Toinen keskeinen johtopäätös on, että suunnitteluvaiheessa (tai sitä ennen) on tehtävä riittävät tutkimukset, jotta korjaustyön toteutusvaiheeseen jäisi mahdollisimman vähän avoimia asioita
Uppfyllande av kraven på vägnätet i TEN-T-förordningen
No full textSelvityksessä on esitetty päivitetyn TEN-T-asetuksen vaatimukset tieverkolle sekä toimenpiteet vaatimusten täyttämiseksi. Selvityksessä on myös kuvattu mahdollisuudet, joilla valtio voi hakea vapautuksia vaatimusten täyttämisestä. Selvityksessä ei oteta kantaa tieverkon tavoitetilaan, hankkeiden kannattavuuteen, liikenteelliseen tarpeeseen ja priorisointiin tai liikenneturvallisuuteen.
Suomessa tieverkko on jaettu kattavaan verkkoon ja ydinverkkoon, joiden kehittämiseksi on asetuksessa säädetty erilaisia vaatimuksia.
Kattavan verkon vaatimuksena on, että tie on erityisesti suunniteltu, rakennettu tai parannettu moottoriajoneuvoliikennettä varten. Levähdysalueita tulee olla käytettävissä enintään 100 kilometrin päässä toisistaan. Lisäksi liikkeessäpunnitusjärjestelmiätulee olla asennettuna keskimäärin 300 kilometrin välein tieosuuksilla, joilla on paljon tavaraliikennettä. Kattavan verkon vaatimusten tulee olla toteutettu 31.12.2050 mennessä.
Edellä mainitut kattavan verkon vaatimukset koskevat myös ydinverkkoa sillä erotuksella, että levähdysalueita tulee olla 60 kilometrin välein. Ydinverkolla vaatimuksena on myös, että teillä on vastakkaisiin ajosuuntiin kulkevat ajoradat erotettu toisistaan, eikä tiet risteä samassa tasossa. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava turvallisten ja valvottujen pysäköintialueiden kehittäminen ydinverkolla keskimäärin enintään 150 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Ydinverkolla vaatimukset tulee olla toteutettu 31.12.2030 tai 31.12.2040 mennessä vaatimuksesta riippuen.
Tällä hetkellä kattavalla verkolla ja ydinverkolla eivät toteudu vaatimukset, jotka koskevat liikkeessäpunnitusjärjestelmiä (kustannusarvio n. 0,8 M€ + vuosikulut) ja levähdysalueita (kustannusarvio kattavalla verkolla noin 56-70 M€ ja ydinverkolla 16-20 M€). Lisäksi ydinverkolla ei kaikilta osin toteudu vaatimus liittyen ajoratojen erotteluun ja teiden risteämiseen samassa tasossa (kustannusarvio on noin 3,6 –3,8 mrd.€). Ydinverkolla ei myöskään toteudu vaatimus raskaan liikenteen turvallisista ja valvotuista pysäköintialueista. Tämän vaatimuksen osalta lähtökohtana on, että ne toteutuvat markkinaehtoisesti.
Valtio voi hakea vapautuksia vaatimusten täyttämisestä esimerkiksi alhaisen liikennemäärän tai alhaisen hyötykustannussuhteen vuoksi. Vähäisistä liikennemääristä johtuen valtaosa maanteiden TEN-T-verkosta on poikkeusten piirissä. Vapautusmahdollisuudet koskevat kattavalla verkolla ja ydinverkolla liikkeessäpunnitusjärjestelmiensekä levähdysalueiden toteuttamista. Lisäksi ydinverkolla voi hakea vapautuksia vastakkaisiin ajosuuntiin kulkevien ajoratojen erotteluun ja toimenpiteille, joiden myötä tiet eivät risteä samassa tasossa.
Suomen tieverkolla on kahdessa kohdassa vilkkaasti liikennöidyt tieosuudet, joille ei voi hakea vapautuksia: ydinverkolla valtatiellä 4 Vaajakosken kohdalla ja Raision keskustassa Turun kehätiellä (kt40). Näissä kohteissa tulee toteuttaa toimenpiteet, jotta vastakkaisiin ajosuuntiin kulkevat ajoradat saadaan erotettua toisistaan eikä tiet risteä samassa tasossa (kustannusarvio noin 460 M €)
Russia's covert mobilisation : instruments, structures and risks for domestic stability
No full textThe paper deals with a central question not only for Russia's war of attrition against Ukraine, but also for its long-term military positioning vis-à-vis the West: How is Russia generating manpower in order to achieve its goals on the battlefield while simultaeously trying to reach the new target size of 1.5 mio soldiers for its armed forces? Hereby, the paper focuses on one crucial aspect – so called ”covert mobilisation”. In order to conceal the human costs of the war and avoid another round of unopular compulsory mobilisation as in September 2022, the Kremlin recurits volunteers in two categories – regular contract soldiers and fighters for the mushrooming plethora of volunteer formations – ranging from ”PMCs” to units financed and recruited by governors, big corporations, Cossack groups or Donbas veterans
Mobilizing societies, targeting civilians : civil-military relations in Russia and Ukraine since the beginning of the full-scale invasion
No full textThis study examines the civilian component in Russia’s war of aggression against Ukraine and its impact on conflict dynamics since the full-scale invasion in February 2022. It offers a comparative analysis of Ukrainian and Russian approaches to civil-military relations (CMR) during wartime, focusing on two dimensions: the involvement of civilians in the war effort and the targeting of civilians within the enemy’s population. The first part explores the internal management of CMR within Ukraine and Russia, addressing military mobilization, political-military leadership dynamics, and the facilitation—or suppression— of civilian self-organization and agency in achieving wartime objectives. The second investigates the strategic and tactical exploitation of the adversary’s civilian systems. While both sides have employed kinetic and non-kinetic measures, the analysis further highlights Russia’s systematic targeting of Ukrainian civilians and critical national infrastructure as part of a deliberate strategy of exhaustion and terror, in stark contrast to Ukraine’s defensive efforts to safeguard its population, mobilize its society under existential threat, and provoke a reaction within the Russian society. By employing this dual analytical framework, the research underscores the divergent impacts of Soviet legacies and Western influences on the wartime strategies of both states. Ultimately, it reflects on how these contrasting approaches to CMR have shaped the political and societal trajectories of Ukraine and Russia, offering a more nuanced understanding of civil-military dynamics in early 21st-century warfare
Digitalisering av tidskifterna Ydin och Rauhaa kohti på Nationalbiblioteket 2024
No full textKansalliskirjaston raportteja ja selvityksiä 7/202
Ojämställdhet i det finländska arbetslivet : En analys av skillnader mellan kvinnors och mäns upplevelser
No full textDenna avhandling behandlar jämställdhetsproblemen som finns på arbetsplatsen. Allt från teorier om humankapital, glastak, sexuella trakasserier och könsstereotyper till forskning om könsdiskriminering, löneskillnader, föräldraskap och arbetsplatsmobbning diskuteras. Syftet med avhandlingen är att ta reda på om det finns några skillnader i kvinnors och mäns upplevelser av arbetslivet i Finland.
I den empiriska delen presenteras och diskuteras resultaten av den multivariata logistiska regressionen, som utfördes i programmet SPSS. Datat som analyserats i samband med denna avhandling är den befintliga Arbetslivsbarometern 2022 [på finska Työolobarometri 2022]. Fokus i analysen låg på huruvida det finns könsskillnader i upplevelserna av work-life balance, rättvis lönesättning, könsdiskriminering och sexuella trakasserier i Finland, men jag kontrollerade även för ålder, hel- eller deltidsarbete, arbetsgivare och anställningsform.
Tabell 2 visar att det finns könsskillnader gällande work-life balance, lönesättning, könsdiskriminering och sexuella trakasserier. Männen upplever oftare work-life balance (72,2 % av män jämfört med 63,8 % av kvinnor) och rättvis lönesättning (79,5 % av män jämfört med 62,4 % av kvinnor). En större andel kvinnor upplever däremot könsdiskriminering (10,6 % av kvinnor jämfört med 3,9 % av män) och sexuella trakasserier (9,1 % av kvinnor jämfört med 2,0 % av män).
Den multivariata logistiska regressionsanalysen, vars resultat presenteras i Tabell 3, visade att kvinnors odds för att uppleva en rättvis lönesättning är 43 procent lägre än mäns. Oddsen för att en kvinna ska uppleva könsdiskriminering eller sexuella trakasserier är däremot tre respektive fyra gånger högre jämfört med referensgruppen av män.
Det kan därför konstateras att män och kvinnor har olika upplevelser av rättvis lönesättning, könsdiskriminering och sexuella trakasserier på arbetsplatsen
National Library of Finland Sustainable Development Workshops in Numbers : Key Figures and Impact Measurement
No full textThis report describes how a round of sustainability workshops was executed in the National Library of Finland, the main results, how impact was assessed and what the numerical results of the impact assessment were. The report ends with concluding reflections about how successful the round of workshops was in achieving the goal of adopting a cross-cutting sustainability mindset in the library
Autosähköasentajat
No full textAutosähköasentajakurssin oppilaat tutustuvat auton sähkölaitteiden toimintaan havaintovälineiden avulla