Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Toisen asteen kuraattoreiden perehdyttämisen tarvekartoitus
Full text linkOpinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toisen asteen kuraattoreiden tarpeita, toiveita ja kehitysehdotuksia omaan perehdyttämiseensä. Työn tavoitteena oli tuottaa perehdyttämisen tarvekartoitus kuraattoreilta kerättyjen ajatusten perusteella. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (KASKO) toisen asteen kuraattoreiden työyhteisö. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Miten toisen asteen kuraattorit arvioivat omaa ja kollegojen saamaa perehdytystä? Mitä ehdotuksia toisen asteen kuraattoreilla on oman työhön perehdyttämisensä kehittämiseksi?
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Tietojen keräämiseen käytettiin työ-pajaa ja verkkokyselyä. Kutsu työpajaan lähetettiin kaikille hyvinvointialueen toisen asteen kuraattoreille ja kysely lähetettiin niille kuraattoreille, jotka eivät päässeet työpajaa. Työpajaan osallistui 8 ja kyselyyn 6 kuraattoria. Vastaukset analysoitiin luokittelun ja teemoittelun avulla. Työpajasta ja kyselystä saatujen vastausten pohjalta koottiin perehdyttämisen tarvekartoitus, joka palautettiin yhteistyökumppaneiden käyttöön syksyllä 2025.
Tulokset osoittavat, että toisen asteen kuraattorit haluavat kehittää perehdyttämistään etenkin vastuunjaon, perehdytysprosessin ja perehdyttämisen sisältöjen selkiyttämisen näkökulmista. Kuraattoreiden laaja työnkuva, työn kiireisyys, nopeat muutokset työyhteisössä sekä oppilaitosten käytäntöjen vaihtelevuus vaikeuttavat tarpeeksi kattavan perehdyttämisen tarjoamista ja perehtymistä. Kuraattorin työ on jokseenkin yksinäistä ja isoin vastuu työhön perehdyttämisessä on kuraattorikollegoilla ja perehdytettävällä itsellään. Esihenkilöltään kuraattorit odottavat perehdyttämisen kokonaisuuden hallintaa, työtehtävien selkeyttä, perehdyttämisen delegoinnin ja toimeenpanon varmistamista sekä tasalaatuiseen perehdyttämiseen pyrkiviä käytänteitä
SAP CRM -järjestelmän käytön tehostaminen myyntiorganisaatiossa X käyttäjäkokemuksen pohjalta
No full textTämä opinnäytetyö on tehty myyntiorganisaatio X:n toimeksiantona. Myyntiorganisaatio X on globaali teknologiayritys, joka tarjoaa IT-ratkaisuja, tuotteita ja palveluja, keskittyen Suomessa tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia yrityksen käytössä olevaa SAP CRM -järjestelmää sekä tunnistaa kehityskohteita sen käytön tehostamiseksi ja käyttöasteen nostamiseksi myyntiorganisaatiossa.
Työn teoriaosuus käsittelee asiakkuudenhallintaa, CRM-järjestelmiä ja niiden käyttöä myyntityössä sekä syventyy erityisesti SAP-pohjaiseen CRM-järjestelmään ja käyttäjäkokemusten merkitykseen järjestelmien käytettävyydessä. Empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla viittä SAP CRM:n käyttäjää eri ikäryhmistä ja työtehtävistä. Haastatteluiden avulla selvitettiin käyttäjien kokemuksia, haasteita ja kehitysehdotuksia järjestelmän käytön parantamiseksi. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla, mikä mahdollisti toistuvien ilmiöiden ja kehitystarpeiden tunnistamisen.
Tutkimuksen mukaan SAP CRM on myyntityön kannalta välttämätön työkalu, mutta sen käyttöä rajoittavat hitaus, vanhentunut käyttöliittymä, epälooginen rakenne sekä puutteelliset hakutoiminnot. Järjestelmän vahvuuksia ovat asiakastiedon keskitetty hallinta, sähköposti-integraatio sekä organisaation tarjoama tuki ja perehdytys. Käyttäjät ehdottivat erityisesti käytettävyyteen, tiedon saavutettavuuteen ja suorituskykyyn liittyviä parannuksia.
Opinnäytetyön tulosten perusteella myyntiorganisaatio X voi kehittää SAP CRM -järjestelmän käyttöä parantamalla käyttöliittymän selkeyttä, hakutoimintoja ja tiedon laatua sekä hyödyntämällä mobiili- ja tekoälyominaisuuksia. Työ tarjoaa organisaatiolle suuntaviivoja ja konkreettisia kehitysehdotuksia käyttäjälähtöisen CRM-kehityksen tueksi.
Opinnäytetyö tehtiin aikavälillä marraskuu 2025 - tammikuu 2026
Kukkaruukusta kuurakettiin : asiakaspalvelupäällikön päiväkirja
Full text linkYksityinen turvallisuusala on voimakkaasti kasvava toimiala, jossa tietoturva, tietosuoja ja kyberturvallisuus ovat nousseet keskeiseen osaan palveluliiketoimintaa digitalisaation, kiristyvän sääntelyn ja teknologisen kehityksen myötä. Muutos toimintaympäristössä korostaa myös esihenkilön vastuuta tiiminsä osaamisen kehittämisessä, prosessien hallinnassa ja toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa. Tämä päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö tarkastelee tietoturvaa ja esihenkilötyötä yksityisellä turvallisuusalalla. Työn tarkoituksena oli kehittää suuren yksityisen turvallisuusalan yrityksen asiantuntijayksikön toimintaa tietoturvallisemmaksi sekä vahvistaa esihenkilön ja tiimin tietoturvaosaamista. Tavoitteena oli tuottaa erilaisia tietoturvaan ja esihenkilötyöhön liittyviä dokumentteja tukien organisaation käynnissä olevaa ISO 27001 -tietoturvanhallintajärjestelmän käyttöönottoa.
Opinnäytetyö on toteutettu autoetnografisena päiväkirjaan perustuvana kehittämistyönä, jossa tekijä dokumentoi, analysoi ja reflektoi omaa työtään asiantuntijayksikön esihenkilönä kahdeksan viikon seurantajaksona kevään ja syksyn 2025 aikana. Päivittäistä työtä peilattiin tietoturvaa, tietosuojaa, varautumista ja liiketoiminnan jatkuvuutta käsittelevään tietoperustaan. Päiväkirjan aikana tehtyjen kehittämistöiden tietoperusta pohjautui pitkälti kansainvälisiin standardeihin ISO 27001:2023 ja ISO 9001:2015.
Opinnäytetyö osoitti, että selkeät prosessit, ajantasainen dokumentaatio ja esihenkilön aktiivinen rooli ovat keskeisiä tietoturvallisen toiminnan ja palvelun laadun varmistamisessa. Opinnäytetyön aikana kehitettiin useita käytännönläheisiä ohjeita, työkaluja ja toimintamalleja, jotka sujuvoittavat organisaation päivittäistä työtä ja tukevat tietoturvaa ja varautumista. Tietoturvan rooli korostunee entisestään turvallisuusalan palveluliiketoiminnassa tulevien vuosien aikana. Opinnäytteen kehitystöitä voidaan soveltaa yksityisen turvallisuusalan organisaatioissa ja tietoturvaan liittyviä prosesseja laadittaessa, etenkin fyysisen ja digitaalisen turvallisuuden rajapinnassa työskenneltäessä
Experiences of hybrid work from the perspective of work engagement
Full text linkThe aim of this study was to examine the experiences of hybrid work, especially from the perspective of work engagement. The objectives were to get more information about how employees experience hybrid work methods and the level of their engagement at work. This study was commissioned by the DigiPaikka Project. The project DigiPaikka is executed together with Centria University of Applied Sciences, Kokkola University Consortium Chydenius, and University of Vaasa.
The theoretical background provided a thorough definition of the main concepts of this study which focused on explaining hybrid work approaches and work engagement. Moreover, the prevalence of hybrid work was further discussed as well as the advantages and possible risks. In addition, the effects of work engagement were explained and the ways in which work engagement can be built and supported. Furthermore, the theoretical framework was developed to examine the relationship between work engagement and hybrid work arrangements.
To get the necessary data for this study, a quantitative research questionnaire was created based on the literature review and theoretical background. The project DigiPaikka supported distributing the open research questionnaire within their networks and collaborative organizations. Quantitative research methods and analyses were utilized to address the research questions and achieve the objectives of this thesis. One open-ended question was further examined using qualitative methods, enabling a mixed-methods approach that provided a more comprehensive understanding of the research questions.
The results indicated that most of the respondents (N = 67) worked in hybrid work arrangements when appropriate. Hybrid work enhanced their work-life balance and increased their job satisfaction. There could be some improvement in getting support from supervisors and to be able to influence the pacing of work when working in multi-location approach. Hybrid work experiences contributed to improved work efficiency and perceived meaningfulness, alongside other positive outcomes. When planning hybrid work arrangements, it is essential to establish clear structures and organizational preconditions while also considering the social and emotional dimensions of hybrid work. In conclusion, the overall experiences of hybrid work were largely positive, and the respondents demonstrated a high level of commitment to their current employer. Moreover, future research could benefit from longitudinal designs and employee-level analyses to provide deeper insights to support organizational development
Mitä tarkoittaa osallisuus ja miten voin vaikuttaa siihen työlläni : kehitysvammaisten työtoiminnan ohjaajien näkökulma
Full text linkTässä opinnäytetyössä selvitin Helsingin kaupungin kehitysvammaisten työtoiminnan ohjaajien näkemystä osallisuudesta ja sen edistämisestä toiminnassa. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää ohjaajaa yhdestä työtoiminnan yksiköstä. Toimintayksikköä ei nimetä, haastateltavien anonyymiyden varmistamiseksi. Tavoitteena oli kartoittaa ja tehdä näkyväksi osallisuustyön tilannetta kyseisessä palvelussa tällä hetkellä. Keräsin myös ohjaajien esittämiä mahdollisia kehittämisideoita. Aineiston analyysi toteutettiin teemoittelemalla. Pääkategorioita muodostui neljä, joista jokainen jakaantui vielä ylä- ja alakategorioihin.
Teoriaosuudessa tarkastelin erilaisia osallisuutta käsitteleviä tutkimuksia, keskittyen erityisesti sen sosiaalipedagogiseen määritelmään. Myös osallisuuden porras- ja kehämallia käsitellään teoriaosuudessa. Lisäksi tärkeiksi käsitteiksi nousivat osallistuminen, toimijuus ja itsemääräämisoikeus.
Tulosten perusteella osallisuuden ja sen edistämisen toteutuminen kyseisessä yksikössä todettiin hyväksi. Osallisuuteen liitettäviä valinnan mahdollisuuksia löydettiin toiminnasta useita ja asiaan koettiin kiinnitettävän paljon huomiota jokapäiväisessä työssä. Toteutumiselle löydettiin myös riskejä ja uhkia, joista useaan kertaan mainittiin työtoiminnan ulkopuolisen osallisuuden heikompi toteutuminen. Kehittämisehdotuksia löytyi muutamia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osallisuutta määriteltiin haastatteluissa osittain yhteneväisesti teoriapohjan kanssa. Merkittävimmäksi eroavaisuudeksi nousi se, että vastauksissa korostui enemmän osallistumisen kuin osallisuuden sosiaalipedagoginen näkökulma. Käsite koettiin myös hankalaksi määritellä, vaikka sen sovelluksia käytännön toiminnasta osattiin nimetä runsaasti
Pyöryläleikkurin kehitystyö
Full text linkTämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vähentää pyöryläleikkurilla aiheutuvia laatuongelmia kuparituotteiden valmistusprosessissa. Työ tehtiin Aurubis Finland Oy:n tuotantoympäristössä, jossa käsitellään korkean pinnanlaadun vaativia kuparituotteita. Tehtävänä oli tunnistaa koneella syntyvien laatuvirheiden syyt ja kehittää mekaanisia ratkaisuja niiden poistamiseksi. Tavoitteena oli parantaa tuotteen pinnanlaatua ja vähentää tuotannosta aiheutuvia kustannuksia.
Työssä käytettiin havainnointia, raportointia ja tuotteiden analysointia. Laatuvirheiden todettiin syntyvän pääasiassa materiaalin mukana kulkeutuvista epäpuhtauksista, koneen avonaisista rakenteista sekä tuotteen liukukosketuksesta koneen pintoihin. Kehitystyön tuloksena suunniteltiin uudet rullapedit, oikaisurullaston ylipaineistettu suojakupu sekä kamerajärjestelmä tuotteen pinnanlaadun reaaliaikaiseen seurantaan.
Suunniteltujen ratkaisujen arvoitiin vähentävän merkittävästi pinnanlaatuvirheitä ja parantavan tuotantoprosessin hallittavuutta. Työn tuloksia voidaan hyödyntää vastaavien tuotantokoneiden kehityksessä ja laadunvarmistuksessa
Hankesuunnitelma hoivakodin käyttötarkoituksen muutoksesta kunnantaloksi
Full text linkOpinnäyteyön tavoitteena oli tarkastella käytöstä poistuvan hoivakotirakennuksen käyttötarkoituksen muutosta. Kohteena oli Ruokorinne-rakennus, jonka soveltuvuutta tutkittiin Ruokolahden uudeksi kunnantaloksi. Työssä kartoitettiin muutostoimenpiteiden laajuus, muutoshankkeen kesto ja kustannukset.
Opinnäytetyön menetelmänä oli toiminnallinen opinnäytetyö, jossa koostettiin hankesuunnitelma tilaajan käyttöön. Lähteenä käytettiin kirjallisuutta, lakeja ja säädöksiä sekä rakennuksen alkuperäisiä piirustuksia. Hankesuunnitelmassa tehtyjen arvioiden perusteella hanke olisi toteutettavissa kohtuullisin tilamuutoksin ja kustannuksin. Suurimman epävarmuuden hankkeeseen luo puutteelliset lähtötiedot. Hankesuunnitelmaa tulee täydentää tutkimuksin ja selvityksin.
Opinnäytetyössä kerättiin myös tietoa vastaavien käyttötarkoituksen muutoshankkeiden toteutettavuuden arvioinnin pohjaksi. Merkittävä osa kuntien investoinneista kohdistuu nimenomaan rakennuksiin, ja väestönrakenteen muutokset heijastuvat rakennusten käyttö- ja pinta-alatarpeisiin. Tilojen vajaakäyttö aiheuttaa taloudellisia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Merkittävimmin toteutettavuutta säätelee rakentamislaki ja sitä täydentävät asetukset. Toteutettavuuteen vaikuttaa eniten alueen kaavoitus, rakennuksen kunto, kantavat rakenteet sekä uusien tilojen vaatimukset
Synteettinen ammoniakki merenkulussa
Full text linkMerenkulku on kehitysvaiheessa, ja vihreän siirtymän vaatimukset näkyvät alalla yhä selkeämmin. Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat nousseet esiin jo useiden vuosien ajan, ja merenkulun katsotaan olevan merkittävässä murroksessa. EU:n tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Monet varustamot investoivat vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimiviin aluksiin, ja alan keskeiset toimijat tutkivat erilaisten polttoaineiden soveltuvuutta polttomoottoreihin. Myös synteettinen ammoniakki kiinnostaa yhä useampia toimijoita, sillä sen käyttö ei aiheuta lainkaan suoria hiilidioksidipäästöjä. Suomessa aihepiiriin liittyvän kattavan suomenkielisen kirjallisuuden vähäisyys, vihreän siirtymän eteneminen ja kasvava kiinnostus vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ovat luoneet tarpeen aiheen tarkemmalle tutkimukselle. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää merenkulun opetuksessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.
Opinnäytetyössä tutkittiin synteettisen ammoniakin edellytyksiä toimia merenkulun polttoaineena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Tarkastelu perustui pääosin viimeisen kuuden vuoden aikana julkaistuihin vertaisarvioituihin lähteisiin, jotka käsittelivät synteettisen ammoniakin tuotantoa, jakelua, käyttöä, turvallisuutta ja siihen liittyvää teknologiaa. Näiden pohjalta pyrittiin muodostamaan ajantasainen ja yhtenäinen kokonaiskuva. Lisäksi työssä arvioitiin synteettisen ammoniakin käyttöön liittyviä keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia.
Tulosten perusteella synteettisellä ammoniakilla on potentiaalia kehittyä merenkulun polttoaineeksi. Sen merkittävin etu on hiilettömyys. Synteettistä ammoniakkia voidaan tuottaa hyvin vähäpäästöisesti hyödyntämällä uusiutuvaa sähköenergiaa, vettä ja ilmaa. Lisäksi ammoniakin merikuljetuksista on pitkäaikaisia kokemuksia. Polttoainekäyttöön liittyy kuitenkin huomattavia haasteita. Taloudellinen kannattavuus on yksi keskeisimmistä ongelmista. Tuotanto olisi syytä keskittää maihin, joissa on saatavilla edullista uusiutuvaa energiaa. Ammoniakki on myrkyllinen aine, ja sen turvallinen käsittely edellyttää monipuolisia apujärjestelmiä ja riskienhallintaa aluksen konehuoneessa. Käytännön käyttökokemuksia laivoista ei tutkimuksen tekohetkellä vielä ollut saatavilla. Opinnäytetyö hyödyttää suomalaisia merenkulun toimijoita, varustamoita sekä alan opiskelijoita. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle työ tuottaa suomenkielistä tietoa synteettisen ammoniakin nykytilasta merenkulussa, ja sitä voidaan hyödyntää sekä opetuksessa että jatkotutkimusten lähtökohtana
Kohti kanssalaisuuden kaupunkia. Näkökulmia osallisuuden ja kansalaistoiminnan vahvistamiseen
Full text linkKohti kanssalaisuuden kaupunkia -julkaisussa tarkastellaan sitä, miten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia voidaan vahvistaa kaupunkiympäristössä ja kansalaistoiminnassa arjen pienin teoin ja laajemmin yhteiskehittämisen keinoin. Artikkelikokoelma tuo esille asiantuntijoiden, kehittäjien ja toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä osallisuustyöstä eri tasoilla yksilön arjessa, yhteisöissä ja rakenteissa.
Julkaisu koostuu seitsemästä artikkelista, joissa osallisuutta käsitellään monipuolisesti kanssalaisuuden käsitteen, etsivän hyvinvointityön, verkostotyön, kohtaamisten, vaikuttamis- ja osallisuusosaamisen sekä osallisuusmuotoilun kautta. Artikkelit tarjoavat käytännön esimerkkejä, ideoita ja työkaluja, joita voidaan hyödyntää kehittämistyössä vahvistamaan osallisuutta kuntaorganisaatiossa sekä kolmannella ja neljännellä sektorilla.
Kaikkia tekstejä yhdistää kanssalaisuus, ihmislähtöinen, yhteisöllinen ja käytännönläheinen ote. Artikkelit kannustavat kehittämään osallisuutta monipuolisesti ja pienin askelin – arjen kohtaamisissa asukaslähtöisesti, lähiympäristön toiminnoissa yhteisöllisesti sekä pitkäjänteisesti organisaatioiden rakenteita ja toimijoiden menetelmäosaamista vahvistamalla.
Kohti kanssalaisuuden kaupunkia -artikkelikokoelma on tuotettu osana Yhdessä osallistuen -hanketta.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Itsensä johtamisen merkitys AMK-opettajien työhyvinvoinnissa
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella itsensä johtamisen merkitystä ammattikorkeakouluopettajien työhyvinvoinnissa sekä tunnistaa niitä rakenteellisia tekijöitä, jotka joko tukevat tai heikentävät jaksamista. Tutkimus toteutettiin Vaasan ammattikorkeakoulussa.
Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa aineisto koostui kolmesta teemahaastattelusta sekä opettajille suunnatusta kyselystä. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja kuvailevien tilastojen avulla. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin työn vaatimusten ja voimavarojen mallia, työn imun käsitettä sekä itsensä johtamisen teoriaa.
Tulosten perusteella opettajien itsensä johtamisen taidot ovat keskimäärin vahvoja ja tukevat työnhallintaa monin tavoin. Suurin jännite syntyy siitä, että yksilölliset taidot eivät riitä kompensoimaan rakenteellista kuormitusta. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa työpäivän rytmi on hajanaista ja tehtävien määrä kasvaa. Erityisesti aikapaineet, lukujärjestysten pirstaleisuus, epäselvät vastuut, jatkuvat keskeytykset ja työtilojen rauhattomuus nousivat keskeisiksi kuormitustekijöiksi. Työn imu ja työn merkityksellisyys liittyivät vahvasti opiskelijoiden kohtaamiseen, mutta niiden ylläpitäminen koettiin haastavaksi kuormittavissa rakenteissa.
Organisaatiotason kehittämiskohteiksi nousivat työnjaon selkeyttäminen, tukipalveluiden parempi hyödyntäminen, palautumista tukevien käytäntöjen vahvistaminen sekä työtilaratkaisujen kehittäminen. Tuloksissa korostui myös tarve ennakoivalle viestinnälle ja yhteisille priorisointikäytännöille tilanteissa, joissa tehtäviä on enemmän kuin käytettävissä oleva aika realistisesti mahdollistaa.
Tutkimus tuottaa organisaatiolle konkreettista ja käytännönläheistä tietoa opettajien työhyvin-voinnista ja sen rakenteellisista edellytyksistä. Tuloksia voidaan hyödyntää työjärjestelyjen, työtilojen, viestinnän ja työnjaon kehittämisessä. Lisäksi löydökset osoittavat, että opettajien hyvinvointiin panostaminen tukee suoraan opetuksen laatua ja opiskelijoiden oppimiskokemuksia, mikä tekee kehittämistyöstä strategisesti merkittävää