Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Nuorten kohtaaminen harrastustoiminnassa - kasvatuksellinen näkökulma ohjaajan rooliin
Get PDFTässä opinnäytetyössä tarkastellaan nuorten kohtaamista harrastustoiminnassa kasvatuksellisesta näkökulmasta. Työ toteutettiin kehittämistyönä yhteistyössä Porin Jousiampujat ry:n kanssa, ja sen tavoitteena oli tuottaa käytännönläheinen opas nuorten kanssa toimivien ohjaajien tueksi. Työn lähtökohtana olivat seuran ohjaajien kokemukset epävarmuudesta nuorten kohtaamiseen liittyvissä tilanteissa, erityisesti silloin, kun nuorten motivaatio, keskittyminen tai tunne-elämä vaihtelivat.
Teoreettinen viitekehys rakentuu sosiaalipedagogisesta ajattelusta, nuoruuden kehitysvaiheeseen liittyvästä tutkimuksesta sekä aikuisten oppimista koskevasta andragogisesta näkökulmasta. Työssä tarkastellaan harrastustoimintaa nuoren kasvu ja oppimisympäristönä, kasvatuksellisen kohtaamisen merkitystä, psyykkisen turvallisuuden rakentumista sekä ohjaajan rajattua mutta vastuullista roolia nuoren arjessa. Lisäksi käsitellään ohjaajan oppimista kokemuksen, reflektion ja vertaisoppimisen kautta.
Kehittämistyö toteutettiin laadullisena kehittämistyönä. Aineisto kerättiin sähköpostitse avoimilla kysymyksillä yhden junnuryhmän ohjaajilta, ja sitä täydennettiin keskustelulla seuran puheenjohtajan kanssa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, ja analyysi yhdistettiin teoreettisen viitekehyksen näkökulmiin. Tutkimuseettiset periaatteet ja vastaajien anonymiteetti huomioitiin koko prosessin ajan. Tulosten perusteella nuorten kohtaaminen koettiin ohjaajien työssä merkitykselliseksi, mutta siihen liittyi myös kuormittavia ja epävarmuutta herättäviä tilanteita. Ohjaajat toivoivat selkeitä, yhteisesti jaettuja toimintatapoja sekä tukea omaan jaksamiseensa. Psyykkisen turvallisuuden, luottamuksen ja johdonmukaisen vuorovaikutuksen nähtiin olevan keskeisiä nuorten sitoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta.
Kehittämistyön tuotoksena laadittiin ohjaajille suunnattu opas, joka tukee nuorten kohtaamista harrastustoiminnan arjessa. Opas tarjoaa ohjaajille yhteisen viitekehyksen, sanoittaa arjen tilanteita ja tukee reflektiota sekä vertaiskeskustelua. Työ osoittaa, että harrastustoiminta voi toimia merkittävänä nuoren hyvinvointia tukevana ympäristönä, kun ohjaajien kasvatuksellinen rooli ja oppiminen tunnistetaan ja niitä tuetaan tietoisesti
Seksuaaliohjausmateriaali gynekologista syöpää sairastavalle potilaalle
Get PDFSyöpään sairastuminen vaikuttaa potilaan elämään laaja-alaisesti kivun, pahoinvoinnin, toimintakyvyn laskun ja seksuaalisten halujen vähentymisen kautta. (Mebrilla-Beltron ym. 2023). Gynekologisten syöpien kohdalla seksuaalisuuden muutokset korostuvat, kun syöpähoidot koskettavat yleensä sukupuolielimiä. (Kaikki syövästä 2024). Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä ja jokaisen persoonaa. Seksuaaliohjaukseen tulisi kiinnittää huomiota yhtä lailla hoidon muiden osa-alueiden lisäksi.
Projektin tarkoituksena oli tuottaa potilasopas seksuaalisuudesta ja sen muutoksista gynekologista syöpää sairastaville potilaille. Projektin tavoitteena oli kehittää gynekologista syöpää sairastavien potilaiden saamaa seksuaaliohjausta. Toisena tavoitteena oli tarjota ammattilaisille tähän soveltuva ohjausmateriaali.
Projektin tuotoksena toteutimme yhdessä Oulun yliopistollisen sairaalan Naisten ja Synnyttäneiden osaston sekä Naistentautien poliklinikan kanssa seksuaaliohjausmateriaalin gynekologista syöpää sairastaville potilaille. Tuotos on paperinen potilasohje, joka on jaettu yksiköiden käyttöön. Opas pohjautuu opinnäytetyön tietoperustaan, joka on laadittu näyttöön pohjautuvaan tietoon ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin pohjautuen. Opas sisältää informatiivista tietoa seksuaalisuudesta, seksuaalisuuden muutoksista, seksistä, parisuhteesta, itsetunnosta ja minäkuvasta sekä lantionpohjalihasharjoitteen yksinkertaiset ohjeet. Oppaaseen loppuun on liitetty QR-koodi, jonka kautta pääsee lukemaan lisätietoa Terveyskylän sivuilta.
Opas on suunniteltu ja tarkoitettu käytännön potilastyöhön ammattilaisille ohjauksen tueksi. Opas on suunniteltu potilaslähtöiseksi, jotta oppaaseen on myöhemmin helppo palata. Oppaasta kerätyn palautteen perusteella opas koettiin selkeäksi, informatiiviseksi ja tarpeelliseksi
Rekrytointikäytäntöjen parantaminen kompetenssipohjaisen rekrytoinnin avulla : kompetenssipohjaisen rekrytoinnin kehittämissuunnitelma Yritys X:lle
Get PDFTämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka kompetenssipohjainen rekrytointi parantaa rekrytointikäytänteitä. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Yritys X:n kanssa. Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka kompetenssipohjaista rekrytointia voidaan toteuttaa Yritys X:lla. Opinnäytetyön avulla pyrittiin saamaan aikaan kehittämissuunnitelma Yritys X:lle, joka sisältäisi ohjeita ja ehdotuksia kompetenssipohjaisen rekrytoinnin käytänteiden parantamiseksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on muodostettu yleisesti rekrytointiprosessin sekä kompetenssipohjaisen rekrytoinnin ympärille. Ensimmäisessä luvussa käsitellään yleisesti rekrytointiprosessia, toisessa teorialuvussa käsitellään kompetenssipohjaista rekrytointia ja sen menetelmiä, ja kolmannessa teorialuvussa käsitellään rekrytointien suuntaa muuttavia trendejä.
Opinnäytetyössä toteutettiin kvalitatiivinen tutkimus, ja menetelminä käytettiin ryhmähaastattelua sekä kyselyä. Ryhmähaastattelusta sovittiin ensin, ja siihen kului aikaa 46 minuuttia. Osallistujat, jotka eivät päässeet ryhmähaastatteluun, vastasivat kyselyyn. Kyselyyn annettiin vastausaikaa seitsemän arkipäivää ja vastausaika alkoi samalla viikolla kuin ryhmähaastattelu järjestettiin. Yhteensä tutkimukseen osallistui seitsemän rekrytointikonsulttia, neljä osallistui ryhmähaastatteluun, ja kolme vastasi kyselyyn. Haastattelumateriaali sekä kysely luotiin teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuskysymysten pohjalta. Ryhmähaastattelu toteutettiin Teams-kokouksella, ja se tallennettiin ja litteroitiin tulosten analysointia varten. Kysely toteutettiin Webropol-alustalla.
Tutkimuksessa havaittiin, että Yritys X:llä on hyvät mahdollisuudet toteuttaa kompetenssipohjaista rekrytointia. Rekrytoijat ovat avoimia kompetenssipohjaisen rekrytoinnin menetelmille, ja he tiedostavat kompetenssipohjaisen rekrytoinnin lisäävän laatua sekä yhdenvertaisuutta rekrytointeihin. Suurimmat haasteet kompetenssipohjaisen rekrytoinnin toteuttamisessa ovat kuitenkin tiedon ja perehdytyksen puute, aikataululliset rajoitukset sekä asiakkaiden kanssa yhteisymmärryksen saavuttaminen. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja teemoittelun myötä tulokset on jaettu seuraaviin teemoihin: rekrytoinnin nykytila, järjestelmän mahdollisuudet ja haasteet, asiakkaiden kanssa kommunikointi, aikataululliset haasteet sekä tiedonvälittymisen haasteet. Teoreettisen viitekehyksen sekä empiirisen tutkimuksen pohjalta on luotu ”Kohti kompetenssipohjaisempia rekrytointeja” -kehittämissuunnitelma Yritys X:lle, joka löytyy liitteistä
LVIA-suunnittelutoimiston laatusuunnitelma
No full textOpinnäytetyön tavoitteena oli luoda LVI-Suunnittelu Ervasti Oy:lle laatusuunnitelma. Yrityksessä havaittiin selkeä tarve tarkemmin kuvatuille laatunäkökulmille ja suunnittelun eri vaiheiden tarkastuspisteille sekä yhteneväisille vakioiduille prosessimalleille. Työssä tutkitaan yrityksen nykytilaa ja pyritään tunnistamaan kehityskohteita. Työn tavoitteena on parantaa yrityksen suunnittelupalvelun laadunhallintaa.
Työn taustaksi toteutettiin asiakaskysely, jonka tavoitteena oli selvittää asiakkaiden näkemyksiä suunnittelutoimiston palvelun laadusta ja yhteistyön sujuvuudesta. Kyselyn tulokset auttoivat tunnistamaan nykytilan vahvuuksia ja kehityskohteita.
Opinnäytetyön teoriapohjana käytettiin laadunhallintaan, projektinhallintaan ja johtamiseen liittyvää kirjallisuutta. Lisäksi työssä hyödynnettiin LVI-suunnittelutoimiston toimitusjohtajan ja opinnäytetyöntekijän kokemuksia suunnitteluprojektien läpiviennistä. Työssä kehitettiin LVIA-suunnitteluprosessia, luotiin toiminnanohjausjärjestelmään suunnitteluprojektien tarkistuslistat ja tehtiin lähtötietolomakepohja.
Työn tuloksena saatiin dokumentoitu laatusuunnitelma. Laatusuunnitelmaan esitettiin yrityksen keskeisten toimien ja prosessien parhaaksi tunnetut suoritustavat. Laatusuunnitelma palvelee käytännön apuvälineenä toimintaan perehdyttäessä, työn suorittamisessa ja tukee organisaation jatkuvaa kehittymistä
Vetytalouden koulutuspolku Pohjois-Karjalassa
Get PDFVetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hankkeen tavoitteena on ollut tunnistaa Pohjois-Karjalan maakunnan koulutusorganisaatioiden koulutussisältötarpeet vetytalouden ja energiasiirtymän näkökulmasta sekä energiasiirtymän edellyttämät osaamistarpeen muutokset Pohjois-Karjalassa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on ollut suunnitella energiasiirtymän edellyttämä koulutuspolku maakuntaan.
Hankkeen aikana on selvitetty vetytalouteen liittyvää koulutustarjontaa valtakunnallisesti sekä osaamistarpeita valtakunnallisesti ja Euroopan laajuisesti. Tämä on osaltaan antanut hyvän kokonaiskäsityksen siitä, minkälaista osaamista eri koulutustason osaajat tarvitsevat, ja minkälaista koulutustarjontaa tällä hetkellä on tarjolla. Tämä on osaltaan auttanut myös profiloitumisessa Pohjois-Karjalan vetytalouden koulutuspolun osalta. Tässä raportissa kuvataan koulutuspolun suunnittelemisen pohjaksi toteutettu taustatyö sekä hahmotelma koulutuspolusta, jonka edistämisen ja jatkokehittämisen tulisi tapahtua maakunnan koulutusorganisaatioiden yhteisen kehittämishankkeen kautta.navigointi mahdollist
Psykofyysinen fysioterapia pitkittyneen alaselkäkivun kuntoutuksessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Get PDFPitkittynyt alaselkäkipu on monitekijäinen ilmiö, jossa biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat toisiinsa ja muovaavat kivun kokemusta sekä sen pitkittymistä. Oireiden voimakkuus ei useinkaan ole suorassa yhteydessä kudosvaurioihin, minkä vuoksi pitkittyneen alaselkäkivun kuntoutuksessa korostuvat biopsykososiaaliset ja psykofyysiset lähestymistavat.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota ja jäsentää ajankohtaista tutkimustietoa psykofyysisen fysioterapian menetelmistä ja niiden vaikutuksista pitkittyneen alaselkäkivun kuntoutuksessa. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin PubMed- ja PEDro-tietokannoista sekä Google Scholar -hakukoneesta, ja lopulliseen analyysiin sisällytettiin 23 vertaisarvioitua tutkimusta. Aineisto analysoitiin temaattista analyysiä hyödyntäen.
Tulosten perusteella psykofyysisen fysioterapian menetelmät olivat monimuotoisia ja painottuivat erityisesti kognitiivisbehavioraalisiin lähestymistapoihin, mindfulness- ja kehotietoisuuspohjaisiin menetelmiin sekä sensorimotoriseen oppimiseen ja liikkeen uudelleenharjoitteluun. Lisäksi aineistossa esiintyi hengitykseen ja interoseptiiviseen tietoisuuteen kohdistuvia interventioita. Psykofyysisesti painottuneet menetelmät olivat yhteydessä toimintakyvyn paranemiseen, kivun aiheuttaman haitan vähenemiseen sekä psykologisten tekijöiden, kuten kivun pelon ja kipukatastrofoinnin, lievittymiseen. Kivun voimakkuuden osalta tulokset olivat osin epäyhtenäisiä, mutta useissa tutkimuksissa havaittiin kliinisesti merkittäviä parannuksia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että psykofyysisellä fysioterapialla on merkittävä rooli pitkittyneen alaselkäkivun kuntoutuksessa erityisesti toimintakyvyn ja kivun hallinnan tukemisessa. Menetelmät soveltuvat hyvin osaksi biopsykososiaalista kuntoutusta ja tukevat kivun kokemukseen vaikuttavien fyysisten ja psykologisten tekijöiden huomioimista. Tutkimusnäyttö eri psykofyysisten menetelmien osalta on kuitenkin osin vaihtelevaa ja osin rajallista, mikä korostaa jatkotutkimuksen tarvetta erityisesti vaikutusmekanismien sekä pitkäaikaisvaikutusten tarkentamiseksi
Ryhmäytymis- ja rentoutumispaja : Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan harjoittelijoille
Get PDFTämä toiminnallinen opinnäytetyö käsittelee ryhmäytymis- ja rentoutumispajan suunnittelua, toteutusta ja arviointia Aurinkorannikon suomalaisessa seurakunnassa työskenteleville harjoittelijoille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tukea harjoittelijoiden hyvinvointia, jaksamista ja osallisuuden kokemusta vieraassa ympäristössä. Tarve pajalle nousi havainnosta, että harjoittelijat saapuvat Espanjaan usein yksin ilman omia tukiverkostojaan.
Paja toteutettiin kuuden kerran sarjana keväällä 2025. Ohjauksessa hyödynnettiin monipuolisesti SomeBody-menetelmää, hengitysharjoituksia, positiivista pedagogiikkaa sekä moniaistisia välineitä, kuten äänimaljaäänitteitä, voimauttavia kortteja ja mandala-värityskuvia. Jokainen pajakerta noudatti johdonmukaista rakennetta, johon kuuluivat orientoituminen, toiminnalliset harjoitteet, rentoutuminen ja yhteinen purku. Ohjauksessa korostui sensitiivinen työote ja turvallisen tilan luominen.
Toiminnan arviointi suoritettiin Forms-kyselyn avulla, jolla selvitettiin osallistujien kokemuksia pajan hyödyllisyydestä ja merkityksestä ryhmäytymisen ja rentoutumisen kannalta. Tulokset osoittivat, että paja tarjosi harjoittelijoille kaivattua vertaistukea ja työkaluja stressinhallintaan. Havaintojen mukaan ryhmään muodostui vahva luottamus, joka mahdollisti henkilökohtaisten kokemusten ja tunteiden avoimen jakamisen.
Keskeisenä johtopäätöksenä todettiin, että pajan turvallinen toteuttaminen vaatii ohjaajalta menetelmällistä erityisosaamista, minkä vuoksi alun perin suunnitelluista kirjallisista ohjeista luovuttiin eettisistä syistä. Opinnäytetyö osoittaa, että tietoiselle pysähtymiselle ja ryhmäytymiselle on tarve ja työn tuloksia voidaan hyödyntää seurakunnan harjoittelunohjauksen kehittämisessä.This functional bachelor’s thesis examines the planning, implementation, and evaluation of a group integration and relaxation workshop for interns at the Finnish Parish of Costa del Sol. The purpose of the thesis was to support the interns' well-being, coping, and sense of inclusion in a foreign environment. The need for the workshop arose from the observation that interns often arrive in Spain alone, without their own support networks.
The workshop was implemented as a series of six sessions in the spring of 2025. The guidance utilized the SomeBody method, breathing exercises, and positive pedagogy in a versatile manner, along with multi-sensory tools such as singing bowl recordings, empowering cards, and mandala coloring pages. Each workshop session followed a consistent structure consisting of orientation, functional exercises, relaxation, and a joint debrief. A sensitive working approach and the creation of a safe space were emphasized during the guidance.
The evaluation of the activity was carried out using a Forms survey to explore the participants' experiences regarding the workshop's usefulness and significance for group integration and relaxation. The results indicated that the workshop provided the interns with much-needed peer support and tools for stress management. According to the observations, a strong sense of trust was formed within the group, which enabled the open sharing of personal experiences and emotions.
A key conclusion was that the safe implementation of the workshop requires specialized methodological expertise from the instructor, which is why the originally planned written instructions were abandoned for ethical reasons. The thesis demonstrates that there is a need for conscious stopping and group integration, and the results of the work can be utilized in the development of internship supervision within the parish
Meidän esite : päiväkeskuksen esitteen uudistaminen yhteiskehittämisen menetelmällä
Get PDFTämä opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli uudistaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen päiväkeskuksen esite. Kehittämistehtävänä oli luoda informatiivinen, helposti luettava ja asiakaslähtöinen mainos Kanta-Hämeen hyvinvointialueen päiväkeskuksesta. Päiväkeskus on Sosiaalihuoltolain 24 b § mukainen matalan kynnyksen palvelu, joka on suunnattu päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille. Palvelun tulee vastata asiakkaiden perustarpeisiin ja palvelua tulee järjestää myös päihtyneille henkilöille. Päihderiippuvuudet ovat Suomessa yleinen ilmiö ja vuoden 2025 aikana muuntohuume alfa-PVP:n lisääntyminen on aiheuttanut merkittäviä haasteita sekä yksilöiden, että yhteiskunnan tasoilla. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli vastata tarpeeseen kehittää selkeämpää ja asiakaslähtöisempää viestintää matalan kynnyksen päihdepalveluissa.
Kehittämistyön tietoperustassa käsiteltiin päihderiippuvuutta ilmiönä sen piirteiden ja taustatekijöiden kautta sekä päihderiippuvuuden laajoja vaikutuksia. Tietoperustaan sisältyivät myös päihde- ja riippuvuuspalvelujen sekä sosiaali- ja terveysalan viestinnän tarkasteleminen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, jolla oli määrällisen tutkimuksen piirteitä. Kehittämistyön keskiössä oli yhteiskehittämisen menetelmällisyyteen perustuva työpaja, jossa kerättiin aineisto päiväkeskuksen esitteen uudistamiseksi. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla, jonka pohjalta luotiin uudistetun esitteen prototyyppi. Määrällisiä tutkimusmenetelmiä hyödynnettiin yhteiskehittämisen työpajan ja uudistetun esitteen prototyypin palautekyselyissä. Esite viimeisteltiin prototyyppiesitteen palautekyselyn aineiston perusteella.
Yhteiskehittämisen työpajan aineistossa korostuivat tekstin olemus, visuaalisuus ja päiväkeskuksen hyväksi koetun ilmapiirin esiin tuominen. Aineiston perusteella voitiin päätellä, että esitteen informatiivisuuden, helppolukuisuuden ja asiakaslähtöisyyden keskeisiä tekijöitä olivat tekstin selkeys ja ymmärrettävyys, visuaalinen informaatio sekä myönteisen ilmapiirin esiin tuominen. Uudistetusta esitteestä tuli nelisivuinen kokonaisuus. Esitteen etusivu kertoo, kenelle päiväkeskus on tarkoitettu sekä päiväkeskuksen osoitteen ja aukioloajat. Etusivulla on tieto, että asioiminen on mahdollista päihtyneenä. Visuaalisen informaation lisäämiseksi päiväkeskuksen tarjoamat palvelut kuvitettiin palvelusymboleiksi esitteen etusivulle. Esitteen sisäsivuilla kerrotaan päiväkeskuksen toiminnasta ja palveluista. Kaikki esitteessä olevat tekstit muotoiltiin selkokielisiksi.
Työpajassa toteutetun palautekyselyn aineiston perusteella yhteiskehittämisen menetelmän soveltaminen kohderyhmälle sopi kontekstiin hyvin. Kehittämistyön tuloksia on mahdollista hyödyntää esitteen jatkokehittämisessä sekä vastaavanlaisten kehittämistoimien suunnittelussa matalan kynnyksen palveluissa. Kehittämistyö tuki Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakasviestintää ja työntekijät voivat tulevaisuudessa hyödyntää esitettä osana arkeaan ja asiakastyötään jakamalla sitä asiakkaille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kohderyhmän palveluissa ja verkostoissa
Muuntuva tila : kalustekonsepti taiteilijaresidenssin ja näyttelyn tueksi
Get PDFOpinnäytetyössä kehitettiin muunneltava kalustekonsepti Taidekeskus Salmelan residenssi- ja näyttelytiloihin. Työn tavoitteena oli suunnitella kalustesarja, joka tukee taiteilijoiden työskentelyä residenssijakson aikana ja lisäksi toimii näyttelytoiminnan tukena. Suunnittelu rajautui Salmelan päärakennuksen residenssi- ja näyttelytiloihin ja lähtökohtana oli sekä tilojen käytännön toimivuuden parantaminen että historiallisen miljöön kunnioittaminen.
Teoriaosuudessa tarkasteltiin taiteilijaresidenssien kehitystä, erilaisia residenssimalleja ja kuvataiteilijan työtilojen erityispiirteitä. Lisäksi tarkasteltiin muunneltavuuden ja monikäyttöisyyden periaatteita näyttelysuunnittelun näkökulmasta. Benchmark-osuudessa analysoitiin kansainvälisiä esimerkkejä, joissa modulaarisuus ja tilojen joustava käyttö olivat keskeisessä roolissa.
Suunnitteluprosessi perustui havainnointiin, käyttäjäkokemuksiin, haastatteluun sekä Salmelan nykyisten tilojen dokumentointiin. Kalusteet suunniteltiin palvelemaan erityisesti maalaustaiteilijan työskentelyä, mutta myös toimimaan neutraalina näyttelykalustuksena. Materiaalivalinnoissa painotettiin kestävyyttä, helppoa huollettavuutta ja rakennuksen arkkitehtuuriin sopivaa ilmettä.
Suunnitelma osoitti, että muunneltavilla kalusteratkaisuilla voidaan parantaa residenssitilojen toimivuutta ja vähentää näyttelyrakentamisen kertakäyttöisyyttä. Kalustekonsepti tarjoaa esimerkin siitä, miten residenssi- ja näyttelytoiminta voivat tukea toisiaan tilallisesti ja miten samoja elementtejä voidaan hyödyntää sekä taiteellisen prosessin että teosten esittämisen tarpeissa
Projektiportfoliohallinnan käyttöönotto
Get PDFTämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää projektien strategista yhteyttä ja resurssienhallinnan nykytilaa organisaation kohdeyksikössä sekä muodostaa näiden havaintojen pohjalta projektiportfoliohallinnan (PPM) käyttöönottosuunnitelman runko. Tutkimusongelma on: Miten projektiportfolion hallinnan käyttöönotto voidaan suunnitella ja toteuttaa siten, että se tukee organisaation strategista johtamista ja tehostaa resurssien kohdentamista kohdeyksikössä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdistää strategisen johtamisen, PPM:n ja resurssienhallinnan teoriat. PPM määritellään organisaation projektien kokonaisvaltaiseksi hallinnaksi, jossa rajalliset resurssit kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti, maksimoiden portfolion arvo. Keskeisiä käsitteitä ovat strateginen linjaus, resurssien allokointi ja muutosjohtaminen, jotka ohjaavat PPM:n käyttöönottoa. Viitekehys perustuu PPM:n hallintomalleihin (Cooper & Edgett) sekä strategisen johtamisen periaatteisiin (Meskendahl, Martinsuo). Tutkimus toteutettiin mixed methods ‑asetelmalla kyselytutkimuksena, jossa yhdistettiin määrällinen Likert‑aineisto ja laadullinen sisällönanalyysi. Vastausprosentti oli 43 % ja 70 % vastaajista työskenteli projektien parissa.
Tulosten perusteella projektien strateginen linkitys ei kaikilta osin näyttäytynyt johdonmukaisena. Projektien valinta ja priorisointi eivät aina perustuneet selkeästi määriteltyihin strategisiin kriteereihin. Portfolion kokonaiskuva koettiin osin hajanaiseksi. Resurssienhallinnan haasteet liittyivät erityisesti kapasiteetin näkyvyyteen ja päällekkäiseen kuormitukseen. Henkilöstö suhtautui PPM:n käyttöönottoon pääosin myönteisesti ja liitti siihen odotuksia läpinäkyvyyden, prosessien selkeyden ja päätöksenteon ennakoitavuuden parantumisesta.
Opinnäytetyön tuloksena laadittiin PPM‑käyttöönoton suunnitelman runko, jota voi hyödyntää erillisen PPM:n käyttöönottoprojektin suunnittelussa. Tutkimus tuottaa yksikkö‑ ja käytännönläheistä tietoa PPM:n käyttöönoton suunnitteluun. Havaintoja voi hyödyntää kohdeyksikössä ja muissa vastaavissa moniprojektiympäristöissä