Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Toimintamallin kehittäminen työohjeiden jatkuvaan päivittämiseen Lean-menetelmiä hyödyntäen
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kansainvälisesti tunnetun nostolaitevalmistaja Konecranesin erään tehtaan tuotantolinjalla, jossa havaittiin, että tuotannon työohjeet eivät olleet kaikilta osin ajan tasalla. Työohjeiden ajantasaisuuden ylläpidolle ei ollut ennalta sovittua prosessia, joten vastuut, roolit ja toimintamenetelmät olivat epäselviä. Tämä heikensi työohjeiden systemaattista päivittämistä, vaikka ajantasaisilla työohjeilla on keskeinen merkitys työn laadukkuuden, turvallisuuden ja tehokkuuden kannalta. Työohjeiden kertaluontoinen läpikäyminen ei tue tuotannon jatkuvaa kehittämistä, minkä vuoksi tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää vakioitu toimintamalli työohjeiden jatkuvalle päivittämiselle. Toimintamallin lisäksi kehitettiin selkeä, visuaalinen ja käyttäjäystävällinen työohjepohja, johon työohjeita voidaan jatkossa kirjoittaa. Toimintamallin ja työohjepohjan käyttöönoton tavoitteena on parantaa tuotantolinjan laadukkaampi, turvallisempi, tehokkaampi ja yhdenmukaisempi työnteko, sekä selkeyttä ylläpitoprosessin vastuita.
Kehittämisen tietoperustana hyödynnettiin Lean-ajattelun mukaisia standardoidun prosessin, jatkuvan parantamisen ja visuaalisuuden periaatteita, sekä prosessin- ja laadunhallinnan teoriaa. Teoriatiedon lisäksi kehittämistä varten kerättiin aineistoa organisaation sisältä haastatteluiden ja workshopin avulla. Haastattelut järjestettiin Konecranesin eri toimipisteiden ja tehtaiden asiantuntijoiden kesken, tarkoituksena selvittää käytössä olevien toimintamallien nykytilaa ja haasteita sekä kehitysehdotuksia uuteen malliin. Workshopin avulla kehitettiin uutta työohjepohjaa moniammatillisessa ryhmässä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi toimintamalli työohjeiden jatkuvaan päivittämiseen sekä sen rinnalla käytettävä työohjepohja. Toimintamallia voidaan jatkossa käyttää sopimuspohjana työohjeiden päivittämisprosessin hallinnassa. Se sisältää osiot prosessin perusteluista, vastuiden, roolien ja resurssien jaosta, prosessin vaihekuvauksesta sekä prosessin jalkauttamisen
ohjeista. Työohjepohjasta tehtiin kaksi versiota, joista toista hyödynnetään ohjeiden kirjoittamiseen ja toinen puolestaan toimii työohjepohjan käyttöohjeena ohjeiden kirjoittajalle. Kehitettyjä dokumentteja voidaan hyödyntää kohteena olevan tuotantolinjan lisäksi myös muilla Konecranesin tehtailla ja toimipisteillä. Lisäksi toimintamalli soveltuu käytettäväksi sopimuspohjana myös muiden prosessien hallinnassa
"Nyt minä olen nähnyt sinut" : havaintoja sosiaalisen robotin ja ikääntyneen välisestä vuorovaikutuksesta
Opinnäytetyössä tarkasteltiin hoivarobotin käyttöä ikääntyneiden hoivakodissa. Työ toteutettiin osana RoboSoteLab –hanketta, jonka tavoitteena on edistää robotiikan ja älyteknologian käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalinen robotti toimii vuorovaikutuksessa ikäihmisten kanssa ja millä tavoin se voi tukea ikääntyneiden toimintakykyä. Tavoitteena oli tuottaa käytännönläheistä tietoa hoivarobotiikan hyödynnettävyydestä hoivakotiympäristöön.
Tietoperusta rakentui ikääntyvän yhteiskunnan haasteista, ikääntyneen toimintakyvyn käsitteestä sekä robotiikan ja hyvinvointiteknologian roolista hoivakontekstissa. Aiempien tutkimusten mukaan hoivarobotiikka voi täydentää hoitotyötä, mutta sen käyttöönottoon liittyy yhä eettisiä, toimintavarmuuteen sekä asenteisiin liittyviä haasteita. Jatkotutkimuksille nähdään selkeä tarve, erityisesti aidossa hoivakontekstissa sekä ikääntyneiden omasta näkökulmasta tarkasteltuna.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin avulla pilotointikerroilla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksessa huomioitiin eettiset periaatteet koko prosessin ajan.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sosiaalinen robotti herätti ikääntyneissä sekä myönteisiä että kielteisiä reaktioita. Viriketuokioiden aikana robotin käyttö lisäsi vuorovaikutusta ja sosiaalista osallisuutta ikääntyneillä. Ohjaajan rooli oli keskeinen vuorovaikutuksen mahdollistaja, erityisesti passiivisten asukkaiden aktivoimiseksi. Havaintojen perustella robotin toimintavarmuudessa ja vuorovaikutuksellisuudessa on vielä kehitettävää, ja erityisesti eettisten kysymysten tarkastelu korostuu haavoittuvassa olevien muistisairaiden kohdalla
Kuonapata-ajoneuvon elinkaarianalyysi ja huoltosuunnitelma
Tässä opinnäytetyössä suoritettiin elinkaarianalyysit Hämeenahon kuonapata-ajoneuvoihin. Hämeenaholla on käytössä Sisun valmistamia Supria sekä Sandvikin TH680-alustaan rakennettuja kuonapata-ajoneuvoja. Työn tavoit-teena oli elinkaarianalyysin avulla selvittää peruskunnostuksen tarve ja laatia huoltosuunnitelma.
Työssä tutkittiin kolmea eri kuonapata-ajoneuvoa, ja jokaiseen suoritettiin erilli-nen vikahistorian analysointi sekä laadittiin huoltosuunnitelma seuraavalle viidelle vuodelle. Elinkaarianalyysi tehtiin toimeksiantajalta saadun vikahistori-an perusteella, vikahistoriaa löytyy koneista noin 11 vuoden ajalta.
Vikahistorian analysoinnilla saatiin selville koneen tyypilliset vikaantumiset, jotka eivät sisältyneet huoltosuunnitelmaan. Tyypillisiä vikaantumisia löytyi esimerkiksi hydrauliikkajärjestelmästä. Eniten hydrauliikka puolelta löytyi vi-kaantumisia nostosylintereiltä sekä tukijaloilta. Näiden vikaantumisien syyt selvitettiin ja huoltosuunnitelmaan tehtiin tarvittavat muutokset.
Jokaiselle Supralle laadittiin myös kunnostussuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa koneen toimintakykyä ja huoltovarmuutta. Kunnostuksilla saa-daan vältettyä turhia vikaantumisia, ja pidennettyä koneiden elinkaarta
Työikäisten iskiaksen ja välilevynpullistuman ennaltaehkäisy ja itsehoito
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten työikäiset voivat ennaltaehkäistä ja hoitaa iskiasoireita ja välilevynpullistumaa. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana ja työ-elämäkumppanina oli Porvoon Seudun Selkäyhdistys. Iskias ja välilevynpullistuma rajoittavat useiden työikäisten arkea ja työssä pärjäämistä. Yksilölle itselleen nämä aiheuttavat kipua, lihasheikkoutta, henkistä kuormitusta ja sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolot aiheuttavat merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia sekä yhteiskunnalle että työnantajalle. Työnantajalle tämä tarkoittaa myös sairauspoissaolojen paikkauksia. Sairauspoissaolot helposti pitkittyvät, kipu kroonistuu ja työteho laskee.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä käsittelimme keskeisiä riskitekijöitä, itsehoitomenetelmiä ja ennaltaehkäiseviä keinoja, joiden avulla voidaan vähentää oireiden esiintymistä ja lievittää jo olemassa olevia vaivoja. Työhömme valikoitui induktiivinen lähestymistapa, jolloin opinnäytetyömme on aineistolähtöinen. Laadimme yhteistyökumppanille posterin, jossa lyhyesti kuvasimme opinnäytetyössä esille tulleita itsehoitomenetelmiä. Iskiaksen ja välilevynpullistuman itsehoito on suurelta osin yhtenäistä, oli siis loogisinta tehdä yksi yhteinen posteri.
Iskiaksen ja välilevynpullistuman ennaltaehkäisyssä ja itsehoidossa korostuvat liikunnan sekä terveiden elämäntapojen merkitys. Aktiivinen arki, hyötyliikunta, lihaskuntoharjoittelu, hyvä ergonomia sekä tupakoinnin ja ylipainon välttäminen ovat avainasemassa ennaltaehkäistessä näitä sairauksia. Tutkimusten mukaan myös vaivojen ilmetessä ei ole hyvä jäädä paikoilleen vaan liikkua kivun sallimissa rajoissa, usein liikkumattomuus vain pahentaa oireita. Kehittämisehdotuksena voidaankin miettiä, että tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota enemmän ohjauksen saavutettavuuteen, selkeyteen ja etenkin potilaan sitouttamiseen. Itsehoidon onnistumisen kannalta on oleellista, että potilas ymmärtää ohjeet, kokee ne merkitykselliseksi sekä saa riittävästi tukea niiden toteuttamiseen arjessa. Sairaanhoitajan rooli on keskeinen ohjauksen ja motivoinnin kannalta sekä selkävaivojen varhaisessa tunnistamisessa
Improvement of data center project development process
Project development process of client company was identified by the organization to meet the demand for rapidly growing data center industry, process would require improvement to allow scaling up. Current state of the process and main non-value providing elements were required to be mapped allowing formation of the clear picture which elements were the most essential for the improvement. Lean thinking was used for the process development and goal was to form a project development manual to standardize the process.
Qualitative and quantitative methods were used for data collection to allow analyzing the current state of the process within the organization and to identify activities that consume most time by using eight waste philosophy of Lean. Various professionals within data center industry were interviewed regarding data center project development in Finland to gain deeper understanding of the challenges and key factors that impact the process.
Results gained in the research contained information regarding current state and which waste factors consume most of the time from the project development. Research provided also information regarding data center project development as phenomenon in today’s Finland. Project development manual was formed, based on the information gained from relevant literature, survey and thematic interviews.
Information gathered into the project development manual reflects accordingly the situation in the data center project development in Finland and provided standardized basis for client company’s project development process. The research provided robust base for the future development of the organizations’ processes
Sähkönjakeluverkon kunnonhallinnan kehittäminen yhdistämällä perinteiset menetelmät ja IoT-teknologia
IoT-teknologia lisääntyy koko ajan enemmän sähkönjakeluverkkojen kunnossapidon seurannassa ja valvonnassa. Kunnossapidosta saatavan IoT-datan määrä kasvaa kovaa vauhtia ja sen hyödynnettävyydelle tulee tarvetta sellaisenaan sekä yhdistämällä se perinteisten kuntotarkastus-, mittaus- ja koestustulosten rinnalle verkkotietojärjestelmään.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sähkönjakeluverkon kunnonhallinnan kehittä-mistä yhdistämällä kunnossapidon perinteiset menetelmät nykyaikaisen IoT-teknologian tuottaman datan kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi verkkotietojärjestelmiin. Lisäksi pohdittiin jatkokehitystarpeita tästä näkökulmasta.
Tutkimustyö toteutettiin tutkimalla alan kirjallisuutta ja verkkopohjaisia aineistoja eri lähteistä. Aineistojen tutkimisien rinnalla toteutettiin laadullinen puolistrukturoitu kyselytutkimus ennalta valituille verkkoyhtiöille ja IoT-palvelutoimittajille. Kyselylomakkeet laadittiin Webropol-kyselytyökalulla. Verkkoyhtiöiden kysely lähetettiin 14 yhtiölle ja kyselyyn vastasi 11. IoT-palvelutoimittajien kysely lähetettiin 2 yhtiölle ja molemmat yhtiöt vastasivat. Kyselyn tulokset analysoitiin kvalitatiivisen tutkimuksen sisältöanalyysin mukaisesti käymällä vastaukset läpi kirjoitusvaiheessa.
Tutkimustyön aikana havaittiin sähkönjakeluverkon kunnossapidosta kirjoitettuja kokonaisuuksia olevan todella vähän ja isoja kokonaisuuksia löytyy paljon teollisuuden kunnossapidosta. Teollisuuden kunnossapidon toimintamallit ovat suurimmilta osilta sovellettavissa jakeluverkon kunnossapitoon kuten esimerkiksi kevennetty RCM. Verkkoyhtiöissä IoT-teknologian dataa hyödynnetään käytönvalvonta- ja käytöntukijärjestelmissä, mutta dataa ei viedä verkkotietojärjestelmiin eikä yhdistetä perinteisten tarkastustietojen kanssa. IoT-datan määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan ja on tärkeää osata hyödyntää datamassasta oikea tieto oikeaan aikaan.
Johtopäätöksinä voidaan todeta IoT-teknologian datan olevan hyödynnettävissä verkkotietojärjestelmissä ja yhdistettävissä perinteisen tiedon kanssa. Hyödyntäminen ja yhdistäminen vaatii suunniteltua prosessia ja yhteistyötä verkkotietojärjestelmien toimittajien kanssa sekä jatkokehitystä myös muiden toimijoiden kanssa. Jatkokehitystarpeina nähtiin myös IoT-teknologian integrointi valmistajien laitteisiin valmiiksi tehtailla sekä tekoälyn kehittäminen ja hyödyntäminen datan analysoinnissa verkkoyhtiöissä.
Asiasanat: sähkönjakelu, kunnossapito, esineiden internet, kehittämine
Korvaushoidon kulisseissa : Työntekijöiden kokemuksia moniammatillisesta työskentelystä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tarkoituksena oli kuvata moniammatillista työskentelyä korvaushoidossa tänä päivänä. Työelämäkumppanina toimi Helsingin kaupunki ja tutkimus toteutettiin kaupungin omilla päihdepoliklinikoilla, joissa korvaushoitoa tarjotaan. Tavoitteena oli antaa ääni korvaushoidon käytännön työtä tekeville ammattilaisille tutkimalla heidän kokemuksiaan moniammatillisuudesta, toipumisorientaatiosta sekä ammattietiikasta ja luoda samalla ajantasaista tutkimustietoa suomalaisesta korvaushoidosta palveluiden kehittämiseksi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa olemme käsitelleet opioideja, niihin kohdistuvan riippuvuuden erityispiirteitä, suomalaista korvaushoidon historiaa sekä keskeisiksi käsitteiksi muodostuneita moniammatillista työskentelyä, toipumisorientaatiota sekä ammattietiikkaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Teemat olivat haastateltavan taustat, kokemus työstä ja kohdatut ilmiöt, moniammatillisuus, toipumisorientaatio ja ammattietiikka. Seitsemän haastattelua toteutettiin yksilöhaastatteluina päihdepoliklinikoilla syksyllä 2025. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttämällä sisällön analyysia.
Tuloksista ilmeni positiivinen kuva korvaushoidon toteuttamisesta, mutta kehityskohteitakin löytyi. Ammattilaiset olivat pitkälti tyytyväisiä moniammatilliseen tiimityöhön ja kokivat työnsä mielekkäänä. Kuitenkin jatkuva asiakasmäärän kasvu, resurssipula ja päihdemaailman muuttuvat ilmiöt vaikuttivat työn kuormittavuuteen ja henkilöstön vaihtuvuuteen, jolloin rajalliset vaikutusmahdollisuudet loivat ammattilaisille riittämättömyyden tunnetta ja synnyttivät eettistä pohdintaa korvaushoitotyöhön liittyen.
Tutkimus loi realistisen kuvan nykyajan korvaushoitotyöstä ja siitä, että moniammatillinen työskentely on merkittävässä roolissa palvelua toteutettaessa. Jatkotutkimuksena voisi olla toimipisteiden eroavaisuuksien vaikutus kokemukseen työstä. Ylipäätään uudistuvan palvelujärjestelmän jatkuva tutkiminen niin työntekijöiden kuin asiakkaiden näkökulmasta on oleellista tulevaisuuden palvelujen kehittämiselle.The purpose of this qualitative thesis was to examine multi-professional work in substitution treatment within the City of Helsinki’s substance abuse outpatient clinics. The aim was to explore professionals’ experiences of multi-professional collaboration, recovery-oriented practices and professional ethics in order to support the development of substitution treatment services in Finland.
This study was conducted in Helsinki City substance abuse outpatient clinics. The data were collected through seven themed individual interviews carried out in autumn 2025. The study covered professionals working in substitution treatment and the participant group consisted of seven multi-professional staff members. The data were analysed using qualitative content analysis. The theoretical basis of the study was formed by opioid addiction, the history of substitution treatment in Finland, and the core concepts of multi-professional work, recovery orientation and professional ethics.
The results demonstrate that substitution treatment is generally well implemented and that professionals highly value their multi-professional teamwork. However, increasing client numbers, limited resources and changing substance use trends contributed to work-related strain, staff turnover and ethical challenges. In addition, restricted opportunities to influence clients’ situations led to feelings of inadequacy among professionals.
These results indicate that while multi-professional collaboration is a key strength of substitution treatment, structural challenges place significant strain on professionals. Continuous evaluation of services from both professionals’ and clients’ perspectives, as well as comparative studies between clinic locations, are essential for the future development of substitution treatment services
Asiakkaan tuntemiseen ja rahanpesun estämiseen liittyvät velvoitteet tilitoimistoyrittäjien näkökulmasta
Opinnäytetyön aiheena oli asiakkaan tuntemiseen ja rahanpesun estämiseen liittyvät velvoitteet tilitoimistoyrittäjien näkökulmasta. Aihe valikoitui sen ajankohtaisuuden sekä oman kiinnostuksen myötä. Asiakkaan tunteminen ja rahanpesun estäminen ovat olleet yhä enemmän esille viime aikoina, joten aihe on merkityksellinen myös työelämässä.
Tietoperustassa käsitellään rahanpesua sekä tilitoimistojen vastuuta rahanpesun estämisessä. Rahanpesun osiossa käsitellään rahanpesua yleisesti sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä ja valvontaviranomaisia. Tilitoimistojen vastuita käsittelevässä osiossa keskitytään riskiarvioiden laatimiseen, asiakkaan tuntemiseen sekä ilmoitusvelvollisuuteen.
Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusosuus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui Suomessa toimivat tilitoimistoyrittäjät, joiden vuotuinen liikevaihto oli 0,2–0,3 miljoonaa euroa.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että tilitoimistoyrittäjät ymmärtävät vastuunsa asiakkaan tuntemiseen sekä rahanpesun estämiseen liittyen, mutta kokevat nämä velvoitteet raskaina. Yksi suurimmista syistä oli se, että pienillä ja paikallisilla tilitoimistoilla asiakaskunta koostuu pitkälti jo entuudestaan tunnetuista asiakkaista, minkä takia tuntemistietojen kerääminen tuntuu turhalta. Toinen suurimmista esiin nousseista syistä oli se, että pienillä tilitoimistoilla ei riitä resurssit velvoitteiden noudattamiseksi, ja näihin liittyvät kustannukset jäävät yritysten omaksi kustannukseksi, koska näistä syntyviä menoja ei voida lisätä asiakkaan hintaan ilman, että kilpailukyky heikkenisi.
Tulevaisuudessa tutkimus voitaisiin toteuttaa myös eri kokoisille yrityksille, sillä tämä tutkimus antaa tietoa ainoastaan pienten yritysten näkökulmasta. Tällä tavoin saataisiin käsitys siitä, kokevatko kaikki tilitoimistot asiakkaan tuntemiseen ja rahanpesun estämiseen liittyvät velvoitteet liian raskaina
Ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen -opas omaishoitajille
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa opas omaishoitajien hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen. Oppaan tavoitteena on edistää ja ylläpitää ikääntyneiden omaishoitajien psyykkistä, fyysistä sekä sosiaalista hyvinvointia että jaksamista. Opas, joka toteutettiin posterimaisena, toimii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Seniori-infon asiakasvastaavien apuvälineenä.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä. Työn teoriaosuus koostuu omaishoitoon liittyvistä määritelmistä, kuten omaishoito ja omaishoitaja sekä omaishoitajan psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin että jaksamisen tukeminen.
Menetelmänä omaishoitajien tarpeiden kartoittamiseen käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Analyysimenetelmänä oli teemoittelu, jolla pyrittiin hahmottamaan keskeisiä teemoja. Aineisto kerättiin haastattelemalla asiakasvastaavia. Haastatteluiden tulosten ja teorian perusteella laadittiin opas.
Opas toteutettiin asiakasvastaavien käyttöön tukemaan ikääntyneiden omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia kaksisivuisena posterina. Posterissa on eriteltyinä aihealueittain keskeisiä verkkosivustoja helpottamassa asiakasvastaavaa sekä omaishoitajaa tiedon löytämisessä. Posterista kerättiin lisäksi palautetta asiakasvastaavilta lyhyellä palautekyselyllä. Palautteen perusteella posteri vastaa asiakasvastaavien toiveita, pitäen sisällään kaikki osa-alueet lyhyesti ja ytimekkäästi.
Jatkokehittämismahdollisuutena posterille nähtiin sähköinen muoto, joka on päivitettävissä ja täydennettävissä esimerkiksi puhelinnumeroin. Lisäksi sivuja voi tarvittaessa lisätä
Palopostien huolto ja käyttö normaali- ja kriisitilanteissa
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin paloposteja osana vesihuoltoa ja kunnallistekniikkaa. Työssä käsitellään vesihuolto-, pelastus- ja valmiuslakia, vesijohtoverkoston rakennetta ja toimintaa, sekä talousveden laatua.
Tarkasteltiin myös palopostien sijoittelua, palopostityyppejä, käyttökohteita, huoltoon ja jatkuvaan kunnossapitoon liittyviä vaatimuksia sekä veden saatavuuden varmistamista normaali- ja kriisitilanteissa. Huomiota kiinnitettiin niin palopostien toimintavarmuuteen, kunnossapidon merkitykseen sekä vesilaitosten ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Avattiin vesihuoltoverkoston ikääntymiseen liittyviä haasteita ja niiden vaikutuksia palopostien käytettävyyteen.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin lainsäädäntöä, viranomaisohjeita, vesilaitosten julkaisuja, alan kirjallisuutta ja alan ammattilaisten sekä omaa lähes 15 vuoden kokemusta vesihuollosta.
Työn tuloksena muodostui kokonaiskuva palopostien roolista osana vesihuoltoverkostoa sekä niiden merkityksestä yhteiskunnan toimintavarmuuden osalta.
Työ tarjoaa tietoa vesilaitoksille, kunnille ja viranomaisille palopostien hallinnan, käytön ja kunnossapidon tueksi. Tarkastelu painottuu suomalaiseen vesihuoltojärjestelmään ja toimintaympäristöön