Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Mielenterveystyön vetovoimatekijät alan opiskelijoiden kokemana
Get PDFOpinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa mielenterveystyön vetovoimatekijöistä sen säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä rekrytoinnin tueksi. Kainuun hva voi hyödyntää tätä tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluiden vetovoiman ja rekrytoinnin parantamiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia mielenterveystyön vetovoimatekijöistä. Toimeksiantajana toimi Kainuun hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palveluiden järjestäjä. Opin-näytetyömme aihe valittiin Kainuun hyvinvointialueen opinnäytetyön aihepankista.
Opinnäytetyön tutkimustapana oli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä toimi kysely, joka lähetettiin sähköpostitse Kajaanin ammattikorkeakoulun mielenterveystyön suuntaavan vaiheen sairaanhoitajaopiskelijoille. Vapaaehtoiset sairaanhoitajaopiskelijat vastasivat kyselyyn nimettömästi Webropol kysely- ja raportointityökalun kautta. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Kyselyn tulokset osoittivat, että mielenterveystyö koetaan mielekkäänä ja mielenkiintoisena ja työtä pidetään tärkeänä. Kaikki vastaajat suosittelivat mielenterveystyötä sairaanhoitajaopiskelijoille, kuvaten sitä antoisaksi, opettavaiseksi ja ihmisläheiseksi, mutta myös korostaen työn haastavuutta. Osalla tutkimukseen osallistuneista oli aiempaa kokemusta mielenterveystyöstä ennen alalle hakeutumista, mutta osalla ei ollut. Sairaanhoitajaopiskelijat ovat kiinnostuneita työskentelemään asumisyksiköissä, avokuntoutuksessa sekä paikoissa, joissa on arkityöaika tai lasten ja nuorten parissa, kuten psykiatrian osastoilla tai poliklinikoilla.
Vastaajat kokivat, että sairaanhoitajaopiskelijoiden kiinnostusta mielenterveystyötä kohtaan voitaisiin parantaa tarjoamalla realistista ja kattavaa tietoa mielenterveystyöstä, panostamalla perehdytykseen, mahdollistamalla ammatillinen kehittyminen, varmistamalla hyvä palkkaus, sekä syventämällä ymmärrystä mielenterveystyön merkityksellisyydestä alan kasvavan tarpeen vuoksi. Lisäksi sairaanhoitajaopiskelijat kokivat, että Kainuun hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden rekrytointia voisi parantaa lisäämällä alan näkyvyyttä sosiaalisen median, yksiköiden esittelyjen, oppilaitosyhteistyön ja mainonnan avulla, vaikka työpaikkojen saatavuus koettiin rajallisena.The goal of this thesis was to collect information about the factors that promote the attractiveness of mental health work to retain and improve the attractiveness and to support recruitment. The Wellbeing Services County of Kainuu can utilize this information to improve the attractiveness of and recruitment in mental health and substance abuse services. The purpose of the thesis was to investigate nursing students’ experiences of the attractiveness factors of mental health work. The commissioner was the mental health and addiction treatment services within the Wellbeing Services County of Kainuu.
The research method used in this thesis was qualitative research. The material was collected with a survey, which was sent by email to nursing students who were completing advanced studies in mental health and substance abuse care at Kajaani University of Applied Sciences. Volunteering nursing students answered the survey anonymously through the Webropol survey and reporting tool. The material was analyzed using inductive content analysis.
The results of the survey showed that mental health work was experienced as meaningful, interesting, and important. All respondents recommended mental health work to other nursing students, describing it as rewarding, educational, and humane, but also emphasizing the challenging nature of the work. Some respondents had previous experience in mental health work before they applied to nurse education, but some did not. Nursing students are interested in working in residential units, outpatient rehabilitation, and places with weekday working hours or with children and young people in psychiatric wards or outpatient clinics.
The respondents felt that nursing students’ interest in mental health work could be improved by providing realistic and comprehensive information about mental health work, investing in induction, enabling professional development, ensuring good pay, and deepening the understanding of the relevance of mental health work due to the growing need in the field. In addition, nursing students felt that recruitment for mental health and substance in the Wellbeing Services County of Kainuu could be improved by increasing the visibility of the field through social media, unit presentations, cooperation with educational institutions, and advertising, although the availability of jobs was felt to be limited
ADHD arjessa : opas peruskouluikäisten lasten perheille
Get PDFLasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n diagnoosien määrä on kasvanut merkittävästi Suomessa viime vuosien aikana. ADHD diagnoosien määrän kasvaminen viimevuosina näkyy myös kouluterveydenhuollossa. Perheiden tiedon ja tuen tarve on huomattava erityisesti diagnoosin saamisen alkuvaiheessa, jolloin oikea-aikainen ja selkeä ohjaus voi helpottaa arjen hallintaa ja ehkäistä ongelmien kärjistymistä.
Tämän kehittämismuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää käytännönläheinen opas perheille, joissa lapsi tai nuori on saanut ADHD-diagnoosin. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä perheiden tietoisuutta ADHD:stä sekä tukea arjen sujumista ja hyvinvointia yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pirkanmaan hyvinvointialueen kouluterveydenhuolto. Oppaan ensisijaiset hyötyjät ovat perheet, mutta sitä voivat hyödyntää myös koulun ja terveydenhuollon ammattilaiset osana ohjaustyötä. Oppaassa painotetaan terveellisten elintapojen, unen ja ruokailun merkitystä, elämänrytmiä sekä myönteistä perheilmapiiriä. Opas kokoaa yhteen ADHD-diagnoosin jälkeisen alkuvaiheen tärkeimmät tiedot arjen tukemiseksi.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentui ajankohtaiseen tutkimustietoon ja suosituksiin ADHD:stä, lapsiperheiden ohjauksesta sekä terveyden edistämisestä. Näiden pohjalta suunniteltiin ja laadittiin visuaalisesti selkeä ja käytännönläheinen opas. Keskeinen tuotos oli valmis opas, joka sisältää tiivistetysti ADHD:n ydintiedot, ADHD:n vaikutuksen arkeen ja arjen käytännön vinkkejä koko perheelle.
Oppaan toimivuutta arvioitiin keräämällä siitä anonyymiä palautetta. Palautteen perusteella opas koettiin käytännönläheiseksi ja hyödylliseksi: sen arvioitiin lisäävän tietoisuutta ADHD:stä sekä tukevan arjen sujumista ja hyvinvointia yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Valmis opas luovutettiin työelämänkumppanille tulostettavana PDF-tiedostona
Silmälasikaupan verkkosovelluksen toteutus React- ja Node.js-teknologioilla
Get PDFTässä insinöörityössä toteutettiin moderni verkkokauppasovellus silmälasituotteille. Sovellus rakennettiin MERN-teknologiapinolla, joka koostuu MongoDB-tietokannasta, Express- ja Node.js-palvelinratkaisuista sekä React-käyttöliittymäkirjastosta. Järjestelmä sisältää keskeiset verkkokaupan toiminnot, kuten tuotelistaukset, hakutoiminnot, ostoskorin, käyttäjähallinnan sekä käyttäjien autentikoinnin.
Työssä kuvataan projektin tavoitteet, vaatimusmäärittely, sovelluksen suunnittelu- ja toteutusvaiheet sekä keskeiset arkkitehtuuriratkaisut. Lisäksi käsitellään käytännön ohjelmistokehitystyön aikana esiin nousseita haasteita ja oppeja. Tietoturvan osalta työssä tarkastellaan perusratkaisuja, kuten JSON Web Token (JWT) -pohjaista kirjautumista sekä palvelinpuolen syötevalidointeja.
Työn lopputuloksena syntyi toimiva MVP-tason verkkokauppasovellus, joka on julkaistavissa pilviympäristöön ja soveltuu jatkokehityksen pohjaksi kohti tuotantokäyttöä
Silicon sources: collection and characterization
Get PDFSILICON IS a promising anode material in lithium-ion batteries due to its high theoretical capacity of 3579 mAh g-1. Compared to the conventional graphite anode (372 mAh g-1) it is significantly higher (Obrovac, Chevrier 2014). The rising demand for sustainable and efficient battery technologies has driven advancements in exploring alternative silicon sources, especially those obtained from renewable and environmentally friendly materials (Muraleedharan Pillai, Kalidas, Zhao, Lehto 2022). Traditional silicon extraction processes usually rely on high-purity silica (SiO2) derived from non-renewable quartz. Such processes are energy-intensive and environmentally taxing (Nawaz, Zakharenko, Zemchenko,
Haider, Ali, Imtiaz, Chung, Tsatsakis, Sun, Golokhvast 2019). Identifying and utilizing biomass-based silicon sources presents a compelling alternative to potentially reduce the carbon footprint of silicon production and provide a sustainable approach to silicon sourcing.
This study aims to investigate various biomass materials and their potential as sustainable silicon sources. A range of biomasses, including barley husk, horsetail, ferns, reed canary grass, diatoms and brewer’s spent grain, together with geothermal brine, were systematically evaluated for their efficacy in producing high-quality silicon for advanced applications. Study began with a comprehensive collection and preparation, followed by silicon dioxide (SiO2) extraction using specialized methods tailored to each material’s unique properties. Once SiO2 is extracted, it undergoes a reduction process to yield elemental silicon, an essential step in preparing silicon anode for lithium-ion batteries. The relevent data on reed canary grass are sourced from the literature.
To accurately assess quality of the silicon and its potential suitability for energy storage, we employ a range of material characterization methods, including X-ray diffraction (XRD), X-ray Fluorescence analysis (XRF), scanning electron microscopy (SEM)/ energy dispersive X-ray spectroscopy (EDS), thermogravimetric analysis (TGA), and N2 sorption analysis. These techniques allow in-depth analysis of the purity of silicon, structural properties, and morphological features obtained from each biomass source. Electrochemical characterization further evaluates the performance of silicon in half cells, evaluating its potential for lithiumion storage. This process provides insights into lithium activity, lithiation reversibility, and capacity retention, which are crucial for determining the material’s applicability in lithium-ion battery anodes.
The results section thoroughly examines each biomass source, with a detailed discussion of each material’s SiO2 yield, purity and morphology. Each biomass source is explored individually to highlight unique attributes, advantages, and potential challenges. Barley husk, horsetail, fern, reed canary grass, diatoms and brewer’s spent grain are natural sources known for their SiO2 content, while geothermal brine provides an alternative silicon source with distinct extraction challenges.
This study compares these SiO2 sources, offering a perspective on their relative usefulness in silicon
production.
This study aims to expand the knowledge on biobased silicon sources by comparing silica from various
origins and providing data to advance sustainability. By assessing the electrochemical performance of
silicon derived from Geosilica, it seeks to promote environmentally friendly, locally sourced materials.
This approach could reduce the battery industry’s dependence on conventional quartz-derived silicon,
enhancing the overall sustainability of the energy storage sector.ei tietoa saavutettavuudest
Tekoälyn käyttö päätöksenteon tukena Keski-pohjanmaan alueen yrityksissä
Get PDFTämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten tekoälyä oli otettu käyttöön Keski-Pohjanmaan alueen yrityksissä ja mihin sitä oli käytetty. Työssäni tarkastelin tekoälyn käyttöönoton helppoutta ja siihen liittyviä tavoitteita. Lisäksi huomioin työssäni tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät haasteet, riskit, eettiset näkökulmat ja vastuut. Isoimpana tutkimuskysymyksenä oli, miten tekoälyä käytettiin päätöksenteon tukena yritystoiminnassa.
Teoreettinen viitekehys koostui tiedolla johtamisen teoriasta, tekoälyn käsitteestä sekä päätöksentekoprosessin malleista. Työssäni esittelen muun muassa Nonakan ja Takeuchin (1995) SECI-malli tiedon luomisesta. Tätä lähestymistapaa sovelsin tarkastellessani tekoälyn roolia organisaatioiden tiedolla johtamisessa.
Tutkimuksen toteutin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keräsin haastattelemalla. Kohteena oli viisi eri kokoista yritystä, jotka toimivat eri aloilla. Haastattelut toteutin Teams-sovelluksella, ja ne litteroin analyysiä varten. Aineistoa analysoin sisällönanalyysin keinoin, missä vastaukset pelkistettiin, ryhmiteltiin ja luokiteltiin teemoittain.
Tulosten perusteella kaikki haastatellut yritykset käyttivät tekoälyä päätöksenteon tukena. Tekoäly nopeutti päätöksentekoa, paransi päätösten laatua, säästi aikaa ja toi uusia näkökulmia päätöksentekoon. Yritykset kuitenkin korostivat, että tekoäly ei tehnyt itsenäisiä päätöksiä, vaan sen tuottama tieto yhdistettiin ihmisten tekemään päätökseen. Luottamuspula, tiedon oikeellisuus ja läpinäkyvyys nousivat keskeisiksi haasteiksi itsenäisen päätöksen teon osalta.
Johtopäätöksenä voin todeta, että tekoäly toimii merkittävänä päätöksenteon tukena yrityksissä, riippumatta niiden koosta tai toimialasta. Tekoälyn avulla päätöksenteosta tuli tehokkaampaa, mutta sen käyttö edellytti kriittistä tarkastelua, tiedon varmentamista ja vastuullista johtamista.The purpose of this thesis was to investigate how artificial intelligence had been adopted in companies located in the Central Ostrobothnia region and for what purposes it had been used. The study examined the ease of adoption, the objectives set for its use, and the challenges, risks, ethical aspects, and responsibilities involved. The main research question focused on how artificial intelligence was used to support decision-making in business operations.
The theoretical framework consisted of knowledge management theory, the concept of artificial intelligence, and models of the decision-making process. The study introduced, among others, the SECI model of knowledge creation by Nonaka and Takeuchi (1995), which was applied to analyze the role of artificial intelligence in organizational knowledge management.
The research was carried out as a qualitative study. Data was collected through interviews with five representatives of companies of different sizes and industries. The interviews were conducted using the Teams application and transcribed for analysis. The data were analyzed with content analysis, in which the responses were reduced, grouped, and categorized thematically.
The results showed that all companies interviewed used artificial intelligence to support decision-making. Artificial intelligence accelerated decision-making, improved decision quality, saved time, and provided new perspectives. However, companies emphasized that artificial intelligence did not make independent decisions; instead, its output was combined with human judgement. Lack of trust, the accuracy of information, and transparency emerged as key challenges.
In conclusion, artificial intelligence was found to serve as a significant support for decision-making in companies regardless of their size or industry. Decision-making became more efficient with artificial intelligence, but its use required critical evaluation, verification of information, and responsible leadership
Lasten aggressiivisuuden kohtaaminen varhaiskasvatuksessa : menetelmiä 3-6-vuotiaiden lasten aggressionhallintaan varhaiskasvatuksessa
Get PDFTämän kehittämispainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda konkreettinen opas lasten aggressiivisuuden kohtaamiseen varhaiskasvatuksessa yhteistyötahopäiväkodin työntekijöille. Opas on tarkoitettu tukemaan etenkin uusia työntekijöitä ja harjoittelijoita toimimaan lasten eri aggressiovaiheiden tilanteissa. Opas tarjoaa erilaisia menetelmiä työhön hyödynnettäväksi ja mahdollistaa työntekijälle sopivan toimintamuodon. Oppaan sisältö koostuu ennaltaehkäisevistä, aggressiotilanteen aikana sekä sen jälkeen käytettävistä menetelmistä.
Kehittämistyön tavoitteena on 3–6-vuotiaiden aggressiotilanteiden minimoiminen päiväkodissa sekä myöhemmässä elämänvaiheessa varhaisten tunnetaitojen opettelun myötä. Lisäksi tavoitteena on, että aloittaessaan lasten kanssa työskentelyn uudet työntekijät sekä opiskelijat huomioivat tunnetaitojen sekä itsesäätelyn tärkeyden ja omaksuvat ne osaksi työtään.
Opinnäytetyön tuotoksen sisältö koottiin teemahaastattelua sekä kirjallisuuskatsausta hyödyntäen. Oppaaseen valikoituivat menetelmät, joilla voidaan tukea 3–6-vuotiaiden lasten kanssa työskentelyä varhaiskasvatuksessa. Opas sisältää entuudestaan tutumpia, mutta myös uusia menetelmiä. Opas koottiin tiiviiksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi.
Asiasanat: varhaiskasvatus, tunnetaito, mallioppiminen, aggressi
Tekstiilien palonsuoja-aineet: kirjallisuuskatsaus
Get PDFMuun muassa nykyaikaiset huonekalut sekä talojen ja autojen rakennusmateriaalit aiheuttavat suuren tulipaloriskin, joten palonsuoja-aineiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Eräiden arvioiden mukaan markkinoilla on vähintään 175 erilaista palonsuoja-ainetta. Palonsuoja-aineiden luokittelua voi lähestyä useammalta näkökannalta niiden lisäystavan, toiminnan tai koostumuksen perusteella
Monikielisen yhteiskuntaorientaation kouluttajakoulutuksen kehittävä arviointi - Osallistujien kokemukset ja suositukset
Get PDFTIIVISTELMÄ
Riia Mantsinen
Monikielisen yhteiskuntaorientaation kouluttajakoulutuksen kehittävä arviointi: Osallistujien kokemukset ja suositukset
51 Sivua, kolme liitettä
Kevät 2026
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosionomi YAMK
Monialainen ja yhteensovittava johtaminen
Opinnäytetyö toteutettiin osana Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimaa hanketta, joka keskittyy yhteiskuntaorientaation kouluttajien koulutukseen ja monikielisen materiaalin kehittämiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli osallistua hankkeen järjestämien kouluttajakoulutusten kehittämiseen. Tavoitteena oli tuoda esille koulutuksiin osallistuneiden kokemuksia ja näkökulmia kehittämistyön tueksi. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyttä tietoa hyödynnettiin hankkeen tuottamassa oppaassa, joka oli tarkoitettu kunnille ja valtion viranomaisille monikielisen yhteiskuntaorientaation kouluttajakoulutusten järjestämisen tueksi.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kehittämispainotteinen, ja sen lähestymistapana käytettiin kehittävää arviointia. Prosessi eteni sykleissä, joihin kuului toiminnan suunnittelu, toteutus, tiedonkeruu ja reflektio yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa. Aineistoa kerättiin kahdesta kouluttajakoulutuksesta, jotka järjestettiin Tampereella ja Helsingissä. Aineisto koostui osallistujien kirjallisista palautteista, lähipäivien aikana kerätyistä suullisista palautteista, havainnoinnista sekä koulutuksen jälkeen toteutetusta jälkiseurantakyselystä. Aineisto analysoitiin laadullisella aineistoanalyysillä.
Tulosten perusteella osallistujat kokivat koulutuksen täydentävän aiempaa osaamistaan ja pitivät vertaisoppimista sekä verkostoitumista merkittävinä hyötyinä. Koulutuksen vuorovaikutteisuus ja dialoginen toimintatapa koettiin onnistuneiksi. Kehittämiskohteina nousivat esiin toiveet syvällisemmästä lainsäädännöllisestä ja yhteiskunnallisesta sisällöstä sekä konkreettisista pedagogisista työkaluista. Myös käytännön harjoittelun lisäämistä toivottiin osaksi koulutusta. Koulutuksen aikataulutus ja ryhmätyöskentelyyn liittyvät käytänteet koettiin osittain haasteellisiksi. Jälkiseurannan perusteella koulutus vahvisti osallistujien ammatillista identiteettiä ja motivaatiota toimia kouluttajina.
Johtopäätöksinä laadittiin kahdeksan suositusta tulevien koulutusten kehittämiseksi. Suositukset kohdistuivat pedagogisen osaamisen vahvistamiseen, toiminnallisten menetelmien lisäämiseen, koulutuksen rakenteen ja aikataulutuksen selkeyttämiseen sekä yhteiskunnallisten sisältöjen syventämiseen. Lisäksi suosituksissa huomioitiin ryhmätyöskentely, oppimateriaalit, verkostoituminen ja urakehityksen tukeminen.
Asiasanat: dialogisuus, monikielisyys, omakielisyys, yhteiskuntaorientaati
Kyberturvallisuuspoikkeamien hallintasuunnitelma
Get PDFOrganisaatioiden toiminta on nykyään vahvasti riippuvaista digitaalisista järjestelmistä, joten niiden luotettavuuden ja saatavuuden takaamisesta on tullut liiketoiminnan kannalta merkittävää. Tämän edistyksen myötä, ovat myös hyökkäyspinta-alat laajentuneet, joka on johtanut organisaation täydellisen suojaamisen toteuttamisen mahdottomaksi. Tämä kehitys on lisännyt tarvetta erilaisille suunnitelmille, joilla kyberturvallisuuspoikkeamista voidaan palautua nopeasti ja hallitusti.
Organisaatioille yksi merkittävä suunnitelma nykypäivänä on kyberturvallisuuspoikkeamien hallintasuunnitelma, mutta kaikilla organisaatiolla ei ole riittävää ymmärrystä siitä, mikä se on ja miksi jokainen organisaatio sen tarvitsee. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, mikä kyberturvallisuuspoikkeamien hallintasuunnitelma on ja mitä sen laatiminen edellyttää organisaatioilta.
Aihetta tutkittiin analysoimalla keskeisiä viitekehyksiä ja julkaisuja. Lisäksi toteutettiin asiantuntijahaastattelu, jonka avulla kerättiin ajankohtaista ja käytännössä todettuja näkökulmia poikkeamahallinnasta ja suunnitelman tarpeellisuudesta.
Työn tulokset osoittivat, että hyvä kyberturvallisuuspoikkeamien hallintasuunnitelma koostuu selkeästä rakenteesta, joka tukee poikkeamien hallitsemista sen kaikissa vaiheissa. Suunnitelman laatimista varten, työssä laadittiin tarkistuslista, jota voidaan hyödyntää työkaluna suunnitelman laatimisen tukena.
Työssä havaittiin, että kyberturvallisuuspoikkeamien hallintasuunnitelma on keskeinen osa organisaatioiden kyvykkyyttä hallita poikkeamia tehokkaasti ja sen jatkuvalla ylläpitämisellä ja kehittämisellä varmistetaan suunnitelman toimivuus ja sisällön ajankohtaisuus. Lisäksi havaittiin, että suunnitelma perustuu organisaation tarpeisiin ja kontekstiin, eikä sitä voida laatia ilman näiden tunnistamista
Yhteisöllinen asuminen: osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen Rauman Sinisaari-projektissa
Get PDFOpinnäytetyön aiheena oli yhteisöllisen asumisen edistäminen Rauman kaupungin Sinisaari-projektissa. Työn lähtökohtana oli Rauman kaupungin tarve kehittää Sinisaaren asuinaluetta vetovoimaiseksi ja osallisuutta tukevaksi ympäristöksi. Kehittämistyössä kartoitettiin alueen asukkaiden näkemyksiä, toiveita ja tarpeita sekä tunnistettiin tekijöitä, jotka voivat vahvistaa yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.
Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Tiedonkeruussa hyödynnettiin neljää menetelmää, joista ensimmäisessä vaiheessa käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta sekä benchmarking‑vertailua. Toisessa vaiheessa järjestettiin asukkaille Sinisaaripäivän, jossa osallistettiin kyselyjen ja haastattelujen avulla kehittämään yhteisöllisyyttä. Kolmannessa vaiheessa aineisto litteroitiin, analysoitiin ja raportoitiin. Kirjallisuuskatsaus loi teoreettisen perustan, benchmarking tarjosi vertailutietoa muista toimintamalleista, kyselylomakkeet toivat laajempaa näkökulmaa kohderyhmän kokemuksiin ja haastattelut syvensivät ymmärrystä yksilöllisistä näkemyksistä. Menetelmät täydensivät toisiaan ja muodostivat monipuolisen aineiston tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi.
Kirjallisuuskatsaus, benchmarking, kysely ja haastattelut osoittivat, että yhteisöllinen asuminen vähentää yksinäisyyttä, vahvistaa sosiaalista tukea ja lisää hyvinvointia, mutta sen toteutuminen edellyttää selkeitä rakenteita, toimivaa viestintää ja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Puutteellinen yhteisöllisyys ja ulkopuolisuuden tunne heikentävät hyvinvointia. Tapahtumat, kerhot ja digitaalinen alusta voivat merkittävästi tukea yhteisön aktiivisuutta ja yhteenkuuluvuutta.
Yhteisöllisyys ja hyvinvointi rakentuvatkin arkisesta vuorovaikutuksesta, turvallisesta ympäristöstä ja tarkoitusta tukevista rakenteista. Samalla ne korostavat, että pysyvä yhteisöllisyys edellyttää aluksi ulkopuolista tukea ja aidosti toimivia osallistumisen mahdollisuuksia, jotta omistajuus voi siirtyä asukkaille. Kehittämistyö tuotti selkeän kuvan siitä, mitä Sinisaaren asukkaat toivovat ja millä ehdoilla he ovat valmiita sitoutumaan yhteisölliseen asumiseen. Keskeinen jatkokehittämisen kohde voisi olla yhteisöllisyyden parantaminen digitaalisen alustan avulla, sekä pitkäaikaisen seurantatutkimuksen toteuttaminen.The aim of the thesis was the promotion of communal living in the city of Rauma’s Sinisaari project. The starting point for the thesis was the city of Rauma’s need to develop the Sinisaari residential area into an attractive environment that supports participation and inclusion. The development work explored residents’ views, wishes and needs, and identified factors that can strengthen community building and overall well‑being in the area.
The project was carried out as research-based development work. Four data collection methods were used: in the first phase, a narrative literature review and benchmarking analysis. In the second phase, the Sinisaari Day event was organized for residents, during which surveys and interviews were used to gather their perspectives on community development. In the third phase, the material was transcribed, analyzed, and reported. The literature review formed the theoretical foundation, benchmarking provided comparative insights into other operational models, surveys offered a broader perspective on the experiences of the target group, and interviews deepened understanding of individual viewpoints. Together, these methods complemented each other and produced a comprehensive dataset for answering the research questions.
The literature review, benchmarking, surveys, and interviews demonstrated that communal living reduces loneliness, strengthens social support, and enhances well‑being, but its realization requires clear structures, effective communication, and low‑threshold opportunities for participation. Insufficient community engagement and feelings of exclusion were found to weaken well‑being. Events, hobby groups, and the use of a digital platform can significantly support residents’ activity and sense of belonging.
Community and well‑being are grounded in everyday interaction, a safe living environment, and supportive structures. At the same time, the findings highlight that lasting community engagement initially requires external support and genuinely functional opportunities for participation, enabling ownership to gradually shift to the residents themselves. The development work produced a clear picture of what Sinisaari residents value and under what conditions they are willing to commit to a communal lliving model. A key direction for further development could be improving community through the digital platform as well as conducting a long-term follow‑up study