Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Autokeskus Airportin BMW-huollon markkinaosuuden kasvattaminen
Get PDFOpinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Autokeskus Airportin BMW-huollolle raportti, jonka avulla on mahdollista kasvattaa BMW-huollon markkinaosuutta. Raportti tehtiin perehtymällä aiheeseen ja tutkimalla, mitkä tekijät vaikuttavat huoltokorjaamon markkinaosuuteen ja kuinka markkinaosuutta voi pyrkiä kasvattamaan.
Opinnäytetyössä käsitellään huoltokorjaamon tunnuslukuja, mitä tunnusluvut tarkoit-tavat ja kuinka näitä voidaan tulkita ja hyödyntää huoltokorjaamolla. Opinnäytetyössä myös tutkitaan miten autokannan sähköistyminen, Suomen vanheneva autokanta ja taloustilanne vaikuttavat kilpailuun.
Insinöörityö perehtyy myös Autokeskus Oy:n tekemiin muutoksiin, joilla voi olla posi-tiivinen tai negatiivinen vaikutus markkinaosuuteen.
Opinnäytetyössä havaittiin, miten autokannan sähköistyminen ja vähäinen uusien henkilöautojen ensirekisteröinti vaikuttaa negatiivisesti merkkiliikkeen käyttöastee-seen. Työn edetessä havaittiin, miten tärkeään rooliin vanhempi autokanta nousee. Ensirekisteröintien lasku vaikuttaa merkkiliikkeiden työtilanteeseen. Autokeskus voi kuitenkin erilaisilla toimenpiteillä houkutella vanhempaa autokantaa ja leasingautoja takaisin merkkiliikkeen piiriin
Esihenkilöiden johtamisosaamisen vahvistaminen työterveyshoitajien työkaaren eri vaiheissa
Get PDFTyöyhteisöt koostuvat eri ikäisistä ja työkaaren eri vaiheissa olevista työntekijöistä. Eri ikäisten johtamisessa on merkityksellistä työntekijöiden vahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen. Ammatillista osaamista tulee kehittää ja ylläpitää sekä yhdistää tiimeissä eri ikäisten työntekijöiden osaaminen. Työelämän eri vaiheissa tulisi huomioida yksityiselämän tarpeet, työroolin ja työkyvyn muutokset sekä työajan joustot elämäntilanteen mukaisesti.
Tulevaisuuden työntekijöiden työelämätaidoissa sosiaali- ja terveysalalla korostuvat digitaalisten alustojen käytön osaaminen, kokonaisuuksien hallinta, paineen sietokyky sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Työterveyshoitajien työ heijastaa toimintaympäristön muutosta. Työterveyshoitajilta edellytetään erityisesti organisointikykyä, kokonaisuuksien hallintaa ja jatkuvaa oppimista.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa laadittiin esihenkilötyön ohjeistus, joka antaa näkökulmia eri ikäisten ja työkaaren eri vaiheissa olevien työterveyshoitajien johtamiseen. Työpajatyöskentelyn keinoin lisättiin vuorovaikutteisuutta kehittämistyöhön osallistuvien kesken ja keskustelujen avulla laadittiin ohjeistus, jonka sisältöä testattiin esihenkilökeskusteluissa.
Esihenkilötyön ohjeistuksen tuloksena ilmeni, että konkreettisesta ohjeistuksesta olisi apua erityisesti uuden esihenkilön perehdytyksessä. Opinnäytetyön tulosten koettiin vahvistavan esihenkilöiden osaamista siten, että ohjeistuksen myötä eri ikäisten työterveyshoitajien vahvuudet ja kehitystarpeet on tunnistettavissa aikaisempaa paremmin ja sen myötä työterveyshoitajien tukeminen työuran eri vaiheissa paranee. Ohjeistus annetaan toimeksiantajaorganisaatiolle hyödynnettäväksi osana esihenkilön perehdytysohjelmaa
Tahtituotannon hyödyntäminen projektinjohtourakoinnissa
Get PDFTämä opinnäytetyö tarkastelee tahtituotannon hyötyjä ja haasteita projektijohtourakoinnissa. Työn tavoitteena on selvittää, miten tahtituotannon periaatteita voidaan soveltaa projektijohtourakoinnin toimintamalliin ja millaisia etuja tai rajoitteita sen käyttöönottoon liittyy pääurakoitsijan näkökulmasta. Työn tilaajana toimii Mangrove Oy, jolla ei ole aiempaa kokemusta tahtituotannon hyödyntämisestä omissa hankkeissaan.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu projektijohtourakointia ja tahtituotantoa käsittelevästä kirjallisuudesta sekä alan asiantuntijajulkaisuista. Käytännön osuus perustuu rakennusalan ammattilaisille tehtyihin asiantuntijahaastatteluihin, joiden avulla kartoitettiin kokemuksia tahtituotannon käytöstä ja sen soveltuvuudesta projektinjohtourakoihin.
Tulosten perusteella tahtituotanto tarjoaa merkittäviä hyötyjä projektijohtourakoinnissa erityisesti tuotannon ennakoitavuuden, aikataulupidon ja työmaan hallinnan kannalta. Menetelmän käyttöönotto edellyttää perusteellista suunnittelua, koulutusta ja tiivistä yhteistyötä hankkeen osapuolten välillä. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tahtituotanto on varteenotettava kehityssuunta projektijohtourakoinnin toimintamallin tehostamisessa. Tahtituotantoa on jo toteutettu muussa teollisuudessa, mutta rakennusteollisuuteen se on vasta enemmän yleistymäss
Generatiivisen tekoälyn käyttäminen terveydenhuollossa
Get PDFGeneratiivinen tekoäly on viime vuosina noussut merkittäväksi kehityssuunnaksi terveydenhuollossa, erityisesti diagnostiikan ja kliinisen päätöksenteon tukena. Terveydenhuollon toimintaympäristöön kohdistuvat kasvavat vaatimukset, kuten henkilöstöpula ja lisääntyvä tiedon määrä, ovat lisänneet kiinnostusta teknologioihin, joiden avulla voidaan tukea ammattilaisten työtä ja parantaa hoidon laatua. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten generatiivinen tekoäly voi parantaa diagnostiikan tarkkuutta ja ennustettavuutta terveydenhuollossa.
Opinnäytetyö toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena. Teoreettinen viitekehys perustuu generatiivisen tekoälyn ja suurten kielimallien keskeisiin käsitteisiin sekä niiden soveltamiseen terveydenhuollon kontekstissa. Aineisto kerättiin kansainvälisistä tietokannoista (EBSCO, CINAHL ja PubMed), ja analyysiin valittiin neljä vertaisarvioitua tutkimusta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella generatiivinen tekoäly voi tukea diagnostiikkaa erityisesti tiedon jäsentämisessä, ennustemallien hyödyntämisessä ja kliinisen päätöksenteon tukena. Tutkimuksissa todettiin, että tekoäly voi saavuttaa joissain tehtävissä ei-asiantuntijoiden tasoisen suorituskyvyn, mutta ei korvaa asiantuntijalääkäreitä. Keskeisiksi haasteiksi nousivat eettiset kysymykset, tietoturva sekä mallien tuottaman tiedon luotettavuus. Johtopäätöksenä todetaan, että generatiivinen tekoäly soveltuu terveydenhuollossa ensisijaisesti ammattilaisten työn tukemiseen, ei itsenäiseksi kliiniseksi toimijaksi.Generative artificial intelligence has emerged as a significant development trend in healthcare in recent years, particularly in support of diagnostics and clinical decision-making. Growing demands on the healthcare environment, such as staff shortages and increasing amounts of data, have increased interest in technologies that can support the work of professionals and improve the quality of care. The purpose of this thesis is to investigate how generative artificial intelligence can improve the accuracy and predictability of diagnostics in healthcare.
The thesis was conducted as an exploratory literature review. The theoretical framework is based on the key concepts of generative artificial intelligence and large language models and their application in the con-text of healthcare. The data was collected from international databases (EBSCO, CINAHL, and PubMed), and four peer-reviewed studies were selected for analysis. Inductive content analysis was used as the method of analysis.
Based on the results, generative AI can support diagnostics, particularly in structuring information, utilizing predictive models, and supporting clinical decision-making. The studies found that AI can achieve non-expert-level performance in some tasks, but cannot replace expert physicians. The key challenges identified were ethical issues, data security, and the reliability of the information produced by the models. The conclusion is that generative AI is primarily suitable for supporting the work of professionals in healthcare, not as an independent clinical actor
Varsinaissuomalaisten perhehoitajien näkemyksiä työssä jaksamisesta
Get PDFTässä opinnäytetyössä selvitettiin varsinaissuomalaisten lastensuojelun perhehoitajien näkemyksiä työssä jaksamisesta sekä siihen vaikuttavia myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä. Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä Varsinais-Suomen sijaisperheet SILAVA ry:n kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa perhehoitajien kokemuksista, jotta hyvinvointialueet, palveluntuottajat ja kolmannen sektorin toimijat voivat kehittää perhehoitajille tarjottavia tukimuotoja entistä tarkoituksenmukaisemmiksi, sekä auttaa perhehoitajia tunnistamaan ja hyödyntämään tarjolla olevia tukipalveluja.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee perhehoitoa lastensuojelun sijaishuollon muotona, perhehoitajaksi ryhtymistä, perhehoitajan valmiuksia, perhehoitolain keskeistä sisältöä ja perhehoitajien tukimuotoja. Lisäksi tarkastellaan työssä jaksamista sekä yleisesti, että perhehoitajan työn näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin määrällisellä tutkimusotteella verkkokyselynä, jossa oli myös laadullisia piirteitä avoimien kysymysten muodossa. Kyselyyn vastasi 66 perhehoitajaa. Aineistoa tarkasteltiin kuvailevin keinoin, ja havainnollistettiin taulukoilla.
Tulosten perusteella perhehoitajien työssä jaksamista kuormittavat erityisesti sijoitettujen lasten haasteet, yhteistyö lapsen läheisverkoston ja viranomaisten kanssa sekä epävarmuus perhehoitajuuden jatkuvuudesta. Jaksamattomuuden yleisimpiä seurauksia olivat stressi, unettomuus ja psyykkinen kuormittuneisuus. Työssä jaksamista tukevista tekijöistä merkittävimmiksi nousivat vapaapäivien pitäminen, työnohjaus ja vertaistuki. Useat perhehoitajat kokivat, ettei nykyinen tukijärjestelmä vastaa riittävästi työn vaativuutta, ja hyvinvointialueiden säästöleikkausten nähtiin heikentäneen jaksamista erityisesti tukipalveluiden saatavuuden osalta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta perhehoitajien jaksamisen edellyttävän yksilöllisempiä, joustavampia ja paremmin saavutettavia tukimuotoja sekä perhehoitajien työn arvostuksen vahvistamista niin heidän, kuin myös sijoitettujen lasten edun toteutumisen vuoksi
Digitaalisen liiketoiminnan murros ja mahdollisuudet kotimaisille verkkokaupoille
Get PDFDigitaalinen kaupankäynti on murroksessa teknologisen kehityksen, kansainvälisen kilpailun ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen vuoksi. Teksti tarkastelee erityisesti kotimaisten verkkokauppojen toimintaympäristöä, jossa Temun ja Sheinin kaltaiset globaalit toimijat kiristävät kilpailua hinnalla, volyymilla ja tekoälyn hyödyntämisellä. Suomalaisen pk-verkkokauppiaan kilpailukyky rakentuu hinnan sijaan brändin, asiakaskokemuksen, toimitusvarmuuden, vastuullisuuden ja paikallisuuden varaan. Keskeinen johtopäätös on, että oikeilla strategioilla ja tuella myös pienet toimijat voivat menestyä hyperkilpailuympäristössä. Oulun ammattikorkeakoulun Digitaili-hankkeessa tätä tukea on tarjottu yli sadalle verkkokauppatoimijalle
Siirtolapuutarha Kochin tapaan : palstasuunnitelma Kokkolan kansallisessa kaupunkipuistossa
Get PDFTämän työn tavoitteena oli tutkia maisemasuunnittelua kulttuurihistoriallisessa kohteessa ja erityisesti siirtolapuutarhakontekstissa. Tutkimuksen kautta tarkasteltiin sitä, minkälainen on kulttuuriperintöä kunnioittava palstasuunnitelma vanhassa siirtolapuutarhassa. Historiallisen taustatutkimuksen ja teoreettisen viitekehyksen kautta siirryttiin konkreettiseen suunnitteluprosessiin, jonka tuloksena syntyi suunnitelma Tullimäen siirtolapuutarhapalstalle Kokkolaan.
Historiallisen taustoituksen keskeisimpinä aiheina olivat siirtolapuutarha-aatteen historia Suomessa ja puutarhakonsulentti Elisabeth Kochin (1891–1982) puutarhaan liittyvät neuvot ja suunnitelmat aikalaisilleen. Lisäksi työssä tutkittiin siirtolapuutarhan merkitystä kulttuuriperintönä ja erityisesti Tullimäen siirtolapuutarhaa osana Kokkolan kansallista kaupunkipuistoa. Koska yksittäinen palsta on osa laajempaa kokonaisuutta ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä pidettyä aluetta, nähtiin tärkeänä nostaa esiin siirtolapuutarhalle annettuja kulttuurisia merkityksiä ja arvoja. Näin päästiin paremmin kiinni niihin elementteihin, joista kulttuuriperintö muodostuu ja joiden säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää myös palstasuunnitelmassa. Siirtolapuutarhat välittävät sekä aineetonta että aineellista kulttuuriperintöä.
Teoreettisessa tarkastelussa keskityttiin nykyiseen maisemasuunnitteluprosessiin ja kulttuurihistorian huomioimiseen tässä prosessissa. Suunnittelutyössä kohteen ainutlaatuinen konteksti vaatii paljon taustatyötä ja myös ammattitaitoa suunnittelijalta, jotta paikan henki säilyy uusienkin suunnitelmien myötä. Maisemasuunnittelijalla on suuri vastuu paikallisen kulttuuriperinnön jatkumiselle esimerkiksi kasvivalintoja tehdessä. Keskeisin päätelmä maisemasuunnittelun ja kulttuurihistoriallisen kohteen suhteesta oli se, että kyse on aina elävästä perinteestä. Siirtolapuutarhapalstaa suunnitellessa ei siis ole tarkoituksenmukaista edistää paikalleen jämähtänyttä traditionalismia, vaan antaa tilaa kulttuuriperinnölle, joka elää ja muovautuu kulloiseenkin kontekstiinsa kuitenkaan juuriaan unohtamatta.
Tämän työn varsinainen tulos, kulttuuriperintöä kunnioittava palstasuunnitelma, tarkoittaa suunnitelmaa, jossa palstan kasvillisuus, pintamateriaalit, rakenteet, muotokieli ja tilanjako sopivat siirtolapuutarhamiljööseen. Myös nykypalstalaisen toiveet ja tarpeet otettiin suunnitelmassa huomioon. Kaikkia valintoja peilattiin Kochin suunnitelmien ja puutarhafilosofian valossa. Tästä syntyi palstasuunnitelma, jossa siirtolapuutarha-aatteen mukaisesti puutarhanhoito ja puutarhassa oleskelu mahdollistaa virkistäytymisen ja kulttuuriperintö elää vahvasti
Rakennusmateriaalien uusiokäyttö rakennustyömaalla
No full textOpinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena työnä pääkaupunkiseudulla tilaajan Mekol-Rakennus Oy:n korjausrakennustyömailla.
Työskentelin koko vuoden 2025 täysipäiväisenä rakennustöiden työnjohtajana ja tein työn ohella havaintoja millaisia rakennusmateriaalien uusiokäyttötottumuksia alalla on. Tavoitteena oli selvittää mitä materiaaleja kannattaa purkaa varovasti uusiokäyttöä varten ja sekö voiko uusiokäytöllä säästää aikaa ja kustannuksissa.
Tärkeänä päämääränä oli itselleni nähdä, millaista on johtaa ja aikatauluttaa työmaita, missä käytetään materiaaleja uudestaan ja miten se vaikuttaa työnkulkuun.
Opinnäytetyön aikana perehdyttiin monipuolisesti alan kirjallisuuteen, tutkimuksiin, julkaisuihin, seminaareihin, artikkeleihin ja haastatteluun. Näiden lisäksi rakennustyömaalla seurattiin jatkuvasti kuvien muodossa mitä materiaaleja oli purettu ja miten.
Työn päätavoitteena oli tehdä työn tilaajalle laatutiedostot ja käsikirja rakennusmateriaalien uusiokäytöstä ja kierrätysmahdollisuuksista.
Työ koostuu rakennusmateriaalien kiertotalouden teemoista, joihin kuuluu mm. teoriaa, lainsäädäntöä, materiaalien purkamista, case kohteita ja järjestelmistä.
Työn tulokset osoittavat, että rakennusmateriaalien uudelleen käytöstä on tulossa normi työmaille. Rakennusmateriaalien uudelleen käyttöä vaaditaan jo monissa saneeraushankkeissa.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää toimintamallien kehittämiseen, jotka tukevat uudelleen käytettävien rakennusmateriaalien käyttöä rakennushankkeissa
Varhaislapsuuden trauma-oireet ja lapsen tukeminen
Get PDFOpinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa varhaislapsuudessa traumaa kokeneen lapsen tunnistamisesta sekä lapsen tukemisesta varhaiskasvatuksessa ja sijaishuollossa, erityisesti perhehoitoyksikkö Koivikon käyttöön. Tarkoituksena oli laatia kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka kokoaa yhteen tutkimustietoa trauman ilmenemismuodoista ja tukikeinoista. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisista merkeistä trauman kokenut, erityisesti varhaiskasvatusikäinen lapsi voidaan tunnistaa? Miten trauman kokenutta lasta voidaan tukea? Aiheesta ei löytynyt relevantteja suomalaisia tutkimuksia, joten katsauksen tulokset perustuvat kansainvälisiin lähteisiin.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että trauma ilmenee monimuotoisesti kognitiivisina, emotionaalisina, sosiaalisina sekä käyttäytymiseen ja fysiologiaan liittyvinä oireina. Trauma saattaa ilmetä tarkkaavuuden vaikeuksina, kehityksen viiveinä, tunnesäätelyn haasteina sekä ulkoisesti näkyvinä käyttäytymismuotoina, kuten aggressiivisuutena, levottomuutena ja uhmakkuutena. Sosiaalisissa suhteissa trauma voi näkyä vuorovaikutustaitojen puutteina, ystävyyssuhteiden solmimisen vaikeutena ja kiintymyssuhdehaasteina. Emotionaaliset oireet, kuten pelokkuus, ahdistus, masentuneisuus ja vetäytyminen, ovat yleisiä. Lisäksi voi esiintyä fysiologisia oireita, kuten unen ja syömisen säätelyn ongelmia. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen ja sijaishuollon traumatietoiset interventiot voivat parantaa lasten itsesäätelyä, käyttäytymistä, oppimisvalmiuksia ja sosiaalisia taitoja.
Johtopäätöksissä korostuu, että varhainen tunnistaminen sekä turvallinen, ennakoitava ja sensitiivinen kasvuympäristö ovat keskeisiä traumasta toipumiselle. Ammattilaisten traumatietoisuus, riittävä koulutus ja moniammatillinen yhteistyö vahvistavat lapsen tukemisen laatua. Traumalähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen sekä varhaiskasvatuksessa että sijaishuollossa edistää lapsen hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja kokonaisvaltaista kehitystä.The aim of this thesis was to increase understanding of how to identify children who have experienced early childhood trauma and how to support them within early childhood education and foster care contexts, with a particular focus on the needs of the Koivikko family care unit. The study aimed to compile a descriptive literature review that synthesizes research findings on the manifestations of trauma and effective support strategies. The research questions were: What signs indicate that a child, particularly of early childhood age, has experienced trauma? How can a child who has experienced trauma be supported? No Finnish studies were found on the topic, so the review primarily relies on international sources.
The literature review shows that trauma manifests in diverse ways, including cognitive, emotional, social, behavioral, and physiological symptoms. Trauma is particularly associated with attention difficulties, developmental delays, challenges in emotional regulation, and observable behaviors such as aggression, restlessness, and defiance. Socially, trauma can impair interaction skills, make forming and maintaining friendships difficult, and create attachment challenges. Emotional symptoms commonly include fear, anxiety, depression, and withdrawal, while physiological symptoms may involve sleep and feeding difficulties. Studies suggest that applying trauma-informed approaches in early childhood education and foster care settings supports children’s overall developmental capacity, including emotional regulation, adaptive behavior, readiness to learn, and interpersonal functioning.
The conclusions emphasize that early recognition of trauma and the provision of a safe, predictable, and sensitive environment are central to recovery. Professional awareness, adequate training, and multidisciplinary collaboration strengthen the quality of child support. Implementing a trauma-informed approach in both early childhood education and foster care promotes children's well-being, sense of security, and holistic development
Hankinnan ja myynnin yhteistyö tuotelanseerauksessa teknisessä tukkukaupassa
No full textTämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ja kehittää hankinnan ja myynnin välistä yhteistyötä tuotelanseerausprosessissa. Tutkimus toteutettiin Onninen Oy:ssä, joka on osa Kesko-konsernia ja toimii merkittävänä B2B-toimijana sähkö-, LVI- ja teollisuustarvikkeiden tukkukaupassa. Tutkimusongelmaa lähestyttiin kolmen tutkimuskysymyksen kautta, jotka kohdistuivat hankinnan ja myynnin yhteistyön nykytilaan, keskeisiin haasteisiin ja onnistumisen tekijöihin sekä yhteistyön kehittämismahdollisuuksiin tuotelanseerausprosessissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joihin osallistui kymmenen organisaation avainhenkilöä hankinnan, myynnin ja tuotehallinnan tehtävistä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja tuloksia tarkasteltiin suhteessa tuotelanseerausta, toimitusketjun integraatiota, elinkaarijohtamista sekä myynnin ja hankinnan yhteistyötä käsittelevään teoriaan.
Tulosten perusteella hankinnan ja myynnin yhteistyössä on vahva perusta, joka rakentuu avoimen keskustelukulttuurin, henkilötasoisen luottamuksen ja yhteisten tavoitteiden varaan. Yhteistyötä kuitenkin heikentävät rakenteelliset haasteet, erityisesti selkeän ja yhteisen tuotelanseerausprosessin puuttuminen, myynnin liian myöhäinen osallistaminen, lanseerauskohtaisten tavoitteiden ja mittareiden epäselvyys sekä viestinnän ja materiaalien hajanaisuus. Onnistuneille lanseerauksille olivat tyypillisiä varhainen yhteistyö, yhteinen suunnittelu ja selkeä vastuunjako, jotka vastasivat myös teoreettisen viitekehyksen esittämiä edellytyksiä onnistuneille innovaatioprosesseille ja markkinatiedon hyödyntämiselle.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena esitettiin uusi, vaiheistettu toimintamalli tuotelanseerauksille. Mallin tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä, yhtenäistää lanseerausten rakennetta ja varmistaa, että kriittiset päätökset tehdään oikea-aikaisesti. Malli perustuu neljään päävaiheeseen, jotka ovat valmistelu, suunnittelu, lanseeraus ja seuranta. Sen odotetaan parantavan lanseerausten tasalaatuisuutta, nopeuttavan myynnin käynnistymistä ja tukevan organisaation strategisia tavoitteita, kuten omien brändien myynnin kasvattamista.
Tutkimus osoittaa, että hankinnan ja myynnin yhteistyön kehittäminen ei edellytä suuria rakenteellisia muutoksia, vaan ennen kaikkea prosessien selkeyttämistä, tavoitteiden näkyväksi tekemistä ja myynnin järjestelmällisempää osallistamista. Ehdotettu toimintamalli luo perustan näille muutoksille ja tarjoaa organisaatiolle konkreettisen välineen tuotelanseerausten jatkuvaan parantamiseen