Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Hoivamaatilatoiminnan vaikutusten arviointi oikeuspsykiatrisessa kuntoutuksessa: itsearviointimenetelmän valinta ja käyttökelpoisuuden tarkastelu.
Full text linkOpinnäytetyö on kehittämistyö Vanhan Vaasan sairaalalle (VVS), jossa hoidetaan oikeuspsykiatrisia sekä vaikeahoitoisia mielenterveyspotilaita. Sairaalassa toteutetaan maatila-avusteista kuntouttavaa työtoimintaa, joka pilotoitiin vuonna 2025. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa hoivamaatilatoiminnan vaikutuksia mielenterveyspotilailla ja löytää näitä ominaisuuksia mittaava itsearviointimenetelmä, joka soveltuu Vanhan Vaasan sairaalan käyttöön hoivamaatilatoiminnan arviointiin. Tutkittuun tietoon perustuvan arviointimenetelmän käyttö ja vaikutusten mittaaminen tukee potilaiden kuntoutumista ja edistää toiminnan vakiinnuttamista. Opinnäytetyön viitekehykseksi valittiin Canadian Model of Occupational Participation, koska se painottaa yksilön osallistumista ja toimijuutta suhteessa ympäristöön, mikä on keskeistä hoivamaatilatoiminnassa.
Opinnäytetyössä tehtiin kahden kuvailevan kirjallisuuskatsauksen ja toimeksiantajan konsultoinnin avulla suositus arviointimenetelmästä toimeksiantajalle. Ensimmäisessä kirjallisuuskatsauksessa kartoitettiin hoivamaatila-toiminnan vaikutuksia, jotka koottiin taulukkoon. Toisen kirjallisuuskatsauksen haku toteutettiin järjestelmällisesti ja lopulliseen analyysiin valittiin sisäänottokriteerit täyttävät arviointimenetelmät. Osallisuusindikaattori ja ATPA19. Analyysissa näitä vertailtiin tarkastelemalla niiden psykometrisiä ominaisuuksia sekä käytettävyyttä muun muassa kognitiivisen saavutettavuuden näkökulmasta.
Kirjallisuuskatsauksen mukaan tutkimukset osoittavat hoivamaatilalla olevan positiivisia vaikutuksia, joista tärkeimmiksi nousivat yhteisöllisyyden, minäpystyvyyden sekä osallisuuden kokemukset ja sosiaalisten taitojen kehittyminen. Arviointimenetelmien vertailussa merkittävimmät erot tulivat esiin kognitiivisessa kuormittavuudessa sekä mitattavan ilmiön laajuudessa, jonka perusteella Osallisuusindikaattori todettiin soveltuvammaksi Vanhan Vaasan sairaalan maatilatyötoiminnan arviointiin. Opinnäytetyön perusteella jatkossa olisi hyötyä selvittää, millaisella itsearviointimenetelmällä sosiaalisten taitojen kehittymistä voisi mitata oikeuspsykiatrisilla potilailla
Paakkutaimien kasvatus-, kastelu- ja lannoituskäytännöt Fin Forelia Oyn taimitarhoilla : kasvunseurannan työkalut käytännön kasvattajalle
Full text linkSuomessa metsätaimituotanto on keskeinen osa kestävää metsätaloutta ja paakkutaimien laatu vaikuttaa metsänuudistamisen onnistumiseen. Taimien laatu muodostuu kasvatuksellisista ja ympäristöllisistä tekijöistä, joihin vaikutetaan tuotannon aikana taimitarhoilla. Tehtävänä oli koota yhteen testattua tietoa siten, että se tukee taimitarhoilla kasvatuskäytännöissä tehtävää päätöksentekoa. Tavoitteena oli tuottaa käytännöllinen kokonaisuus, joka parantaa taimien laatua, kasvua ja tehostaa resurssien käyttöä.
Toteutus perustui toiminnalliseen tutkimusotteeseen, jossa hyödynnettiin määrällisiä sekä laadullisia menetelmiä. Aineistoa kerättiin kahden kasvukauden aikana mittaamalla taimien pituuksia, kasvualustan painoa, johtokykyjä, typen määrää sekä havainnoimalla kastelu-, lannoitus ja muita kasvatustoimenpiteitä. Lisäksi hyödynnettiin alan kirjallisuutta, tilastotietoja, taimitarhojen sisäistä aineistoa ja kasvattajien kokemukseen perustuvaa tietoa. Aineistoa analysoitiin suhteuttamalla mittaustulokset kasvuvaiheisiin, ympäristöolosuhteisiin ja toimenpiteisiin.
Tuloksena tunnistettiin keskeisiä kasvunseurannan työkaluja ja niiden yhteys taimien kasvuun, ravinnetilaan ja kastelu- ja lannoitustarpeeseen. Tulokset osoittivat, että kasvualustan painon, johtokyvyn ja typen seuranta tukevat kastelu- ja lannoituspäätösten ajoittamista sekä auttavat hallitsemaan pituuskasvua eri kasvatusvaiheissa. Lisäksi havaittiin, että havainnointi ja dokumentointi täydentävät mittaustietoja ja parantavat kasvatustoimenpiteitä.
Johtopäätöksenä todettiin, että kasvunseuranta sekä järjestelmälliset käytännöt ovat keskeinen osa laadukasta paakkutaimituotantoa. Kasvunseurannan työkaluilla ja havainnointiin perustuvilla toimenpiteillä voidaan parantaa taimien kasvun tasaisuutta, nostaa tuotannon ennustettavuutta sekä havaita ongelmia ajoissa. Yhtenäinen kokonaisuus tukee kasvattajien osaamista, vähentää virheitä ja edistää kustannustehokasta ja kestävää metsätaimituotantoa.Liite 3, xx sivua, on salassa pidettävä ja se on poistettu julkisesta työstä. Salassapidon peruste on Julkisuuslain 24§, kohdat 17 ja 20. Yrityksen liike- tai ammattisalaisuudet. Salassapitoaika on viisi (5) vuotta opinnäytetyön hyväksymispäivästä lukien
Potilasturvallisuus tansanialaisessa sairaalassa sekä lastenkodissa
Full text linkOpinnäytetyö käsittelee asiakas- ja potilasturvallisuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä sairaanhoitajaopiskelijan näkökulmasta. Työn tarkoituksena on tuottaa oppimateriaalia, joka laajentaa sairaanhoitajaopiskelijoiden kansainvälistä ymmärrystä potilasturvallisuuden laadusta sekä tukee heidän ammatillista kasvuaan. Työ toteutettiin päiväkirjamuotoisena opinnäytetyönä, jossa hyödynnettiin kansainvälisen harjoittelun aikana kerättyjä havaintoja ja kokemuksia.
Aineisto on kerätty alkuvuodesta 2025 Tansaniassa suoritetun harjoittelun aikana Msamaria Children’s Home -lastenkodissa sekä St. Josephin sairaalassa. Päiväkirjamerkinnöissä tarkastellaan potilasturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä eri toimintaympäristöissä sekä verrataan niitä suomalaisiin asiakas- ja potilasturvallisuuden periaatteisiin. Työssä huomioidaan myös resurssien, toimintakulttuurin ja ympäristön vaikutus potilasturvallisuuden toteutumiseen.
Tulokset osoittavat, että potilasturvallisuuden toteutuminen vaihtelee merkittävästi eri maiden ja organisaatioiden välillä, mutta sen perusperiaatteet ovat universaaleja. Työ tarjoaa sairaanhoitajaopiskelijoille näkökulmia potilasturvallisuuden kehittämiseen kansainvälisessä kontekstissa ja rohkaisee opiskelijoita harkitsemaan ulkomailla suoritettavaa harjoittelua osana ammatillista kehittymistään
Kiinteistöautomaation lisäys saharakennuksessa
Full text linkKiinteistöautomaation merkitys energiatehokkaan kiinteistön hallinnassa on keskeinen, sillä sen avulla rakennuksen teknisiä järjestelmiä voidaan ohjata, säätää ja valvoa optimaalisesti. Automaation avulla energia voidaan käyttää todellisen tarpeen mukaisesti ja olosuhteet pysyvät hallittuina, mikä vähentää turhaa energiankulutusta ja pienentää kiinteistön hiilijalanjälkeä ilman, että käyttömukavuus heikkenee.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia toteuttamiskelpoinen ja kustannustehokas suunnitelma saharakennuksen kiinteistöautomaation laajentamiseksi siten, että nykyinen järjestelmä huomioitiin ja tulevat laajennustarpeet mahdollistettiin. Tutkimustehtävänä oli analysoida olemassa oleva automaatiojärjestelmä, tunnistaa kehitystarpeet ja määritellä tekniset ratkaisut hallittua laajentamista varten.
Työ toteutettiin kartoittamalla nykyinen järjestelmä, suunnittelemalla uusi kiinteistöautomaatiokeskus ja määrittelemällä käytettävät komponentit. Lisäksi laadittiin sähkötekniset mitoitukset sekä tarkasteltiin sovellussuunnittelua, jossa olemassa oleva ohjelma konvertoitiin uuteen ohjelmointiympäristöön ja käyttöliittymää laajennettiin.
Tuloksena saatiin suunnitelma kiinteistöautomaation ensimmäisestä laajennusvaiheesta, jossa järjestelmään lisätään uusi automaatiokeskus, sovellus konvertoitiin TIA Portal -ympäristöön ja valaistuksen ohjaus liitetään osaksi logiikkaohjausta. Johtopäätöksenä todettiin, että suunniteltu ratkaisu parantaa järjestelmän hallittavuutta ja loi selkeän pohjan kiinteistöautomaation asteittaiselle jatkokehittämiselle
Living with Multiple Medications : Older Adults’ Experiences and Medication Management Challenges
Full text linkPolypharmacy is an increasingly popular concept among the older adults and is associated with challenging medication regimens that might affect every day and general functioning and safety. This study was aimed at describing the lived experiences of older adults taking multiple drugs. The purpose of this research was to generate new knowledge concerning the experiences of older adults with polypharmacy and the issues they meet in regulating their medication. The qualitative literature review was performed and synthesized the findings of six article reviewed in the last ten years between 2015 and 2025 and found from CINAHL and Medline databases. Data analysis was performed by using inductive content analysis method. The results indicated that there were two general categories such as experiences and challenges that older adult face when managing their medication. Polypharmacy experiences were explained under five generic categories namely pharmacy and health care support, self-management methods, fluctuating effects for daily life, adoptive and assistive tools, empowerment and confident feeling in medication management. The challenges related to the polypharmacy were recognized under six generic categories namely problems associated with packaging and formulation, problems with healthcare system, problems with multiple medication management, psychological and cognitive difficulties, and external worries, communication and information challenges. The results highlight the need of person centered, convenient and supportive medication management practices for older adults. Enhanced communication, customized care and good healthcare services can be beneficial in medication safety and quality of life in older adults with polypharmacy
4-vuotiaan neurologisen kehityksen arviointi (Lene) -opetusvideo terveydenhoitajaopiskelijoille : Toiminnallinen opinnäytetyö
Full text linkLene on lastenneuvoloissa käytettävä leikki-ikäisten lasten neurologisen kehi-tyksen arviointimenetelmä, joka kattaa lapsen neurologisen kehityksen keskei-set osa-alueet kussakin ikäryhmässä. Lenen tavoitteena on löytää mahdolli-simman varhain sellaiset kehitykselliset ongelmat, jotka voivat ennakoida myö-hempiä vaikeuksia oppimisessa kouluiässä sekä haitata lapsen kasvua ja ke-hitystä. Ongelmien varhaisen tunnistamisen avulla niihin voidaan tarjota apua ja tukea oikea-aikaisesti ja näin ollen vaikuttaa myönteisesti lapsen kehityk-seen sekä ennaltaehkäistä ongelmien kasaantumista.
Toiminnallisen opinnäytetyönä tarkoituksena oli laatia laadukas ja ajankohtai-nen opetusvideo terveydenhoitajaopiskelijoille 4-vuotiaan lapsen Lene-tutkimuksesta, koska Oulun ammattikorkeakoululla oli tarve digitaaliselle ope-tusmateriaalille. Opetusvideolla havainnollistettiin 4-vuotiaan lapsen neurolo-gisen kehityksen arvioinnin sisältö näyttämällä konkreettisesti tutkimuksen kulku ja sen käytännön toteutus näytellyn tutkimustilanteen avulla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä terveydenhoitajaopiskelijoiden tietoa neu-volassa tehtävästä Lene-tutkimuksesta. Opetusvideon tuottaman tiedon pohjal-ta tulevat terveydenhoitajat saavat konkreettisen käsityksen 4-vuotiaan lapsen Lene-tutkimuksen toteuttamisesta ja osaavat arvioida lapsen neurologista kehi-tystä. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös tuoda esille asioita, jotka saattavat heikentää lapsen suoriutumista Lene-tutkimuksessa.
Opinnäytetyössä käytetty aineisto pohjautui kansalliseen ja kansainväliseen luotettavaan tutkimustietoon. Merkittävin tietolähde oli Lene-menetelmästä ja sen toteutuksesta kertova teoriakirja.
Terveydenhoitajaopiskelijoille teetetyn palautekyselyn perusteella opetusvide-omme on tarpeellinen ja tukee terveydenhoitajaopiskelijoiden oppimista. Ope-tusvideo selkeyttää ja konkretisoi Lene-tutkimuksen tekemistä opiskelijoille teo-riatiedon lisäksi.
Palautekyselyn ja oman kokemuksen perusteella Lene-opetusvideon tekemi-nen muistakin ikäryhmistä olisi tarpeellinen. Myös 5-vuotiaalle tehtävästä Lu-miukko -puheseulasta olisi hyödyllistä tehdä opetusvideo
Vilpe Oy:n kiinteistön energiajärjestelmän kehittäminen
Full text linkVilpe Oy toteutti vuosina 2020–2021 energiatehokkuushankkeen, jossa öljylämmitys korvattiin maalämpöjärjestelmällä. Tämä opinnäytetyö tarkastelee järjestelmän nykytilaa ja sen jatkokehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida energiajärjestelmän toimintaa eri vuodenaikoina, tunnistaa tehottomia jaksoja sekä esittää ratkaisuja, joilla voidaan parantaa energiatehokkuutta ja pienentää ympäristövaikutuksia.
Teoreettinen viitekehys perustuu lämpöpumpputekniikkaan tehdasympäristössä, lämmönsiirron perusteisiin ja energiajärjestelmien optimointiin. Keskeisiä käsitteitä ovat COP-, SCOP-, EER- ja SEER-arvot sekä vapaajäähdytyksen ja lämpövarastoinnin periaatteet. Tutkimusaineisto koostuu Schneider Electricin PME-järjestelmän mittausdatasta vuosilta 2024–2025, sisältäen lämpöenergian, jäähdytysenergian, käyntiaikojen ja maakaivojen energiavirtojen tarkastelun. Menetelmät perustuvat datalähtöiseen analyysiin, lämpötilakorrelaatioihin ja kuormitusprofiilien tarkasteluun.
Tulosten perusteella maalämpöpumppu on järjestelmän selkeä pääasiallinen energialähde, tuottaen noin 86 % lämmöntarpeesta. Sen keskimääräinen hyötysuhde vaihteli vuodenaikojen mukaan, alhaisimmillaan talvikuukausina (SCOP 2,55–2,77) ja korkeimmillaan kesällä (SCOP yli 3,5). Vapaajäähdytystä hyödynnettiin noin 11 % jäähdytysenergiasta, mikä paransi järjestelmän kokonaistehokkuutta. Yhtäaikaista lämmitystä ja jäähdytystä esiintyi merkittävästi välikausina, mikä kuvasti monimutkaista sisäistä lämpökuormitusta
Kokonaisvaltaista tukea synnyttäjälle: Ravitsemus, uni ja mielenterveys osana kehon palautumista jälkitarkastuksessa
Full text linkToipuminen synnytyksestä on yksilöllistä, mutta se kestää keskimäärin kuudesta viikosta jopa kolmeen kuu-kauteen. Toipumisvaihetta kutsutaan puerperiumiksi eli lapsivuodeajaksi, jonka aikana keho toipuu raskauden ja synnytyksen tuomista muutoksista. (Rouhe 2024.) Kaikille synnyttäneille järjestetään jälkitarkastus 5–12 viikon kuluessa synnytyksestä. Tarkastuksen suorittaa lääkäri tai tehtävään koulutettu terveydenhoitaja tai kätilö. Jälkitarkastuksen tavoitteena on selvittää synnyttäneen terveydentila, toipuminen ja havaita mahdolliset synnytysvauriot. (Wedenoja, Korpilahti & Hakulinen 2021.)
Kehittämistyön tarkoituksena oli oppimateriaalin luominen terveydenhoitajaopiskelijoille syventävän vaiheen opintoihin. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa terveydenhoitajaopiskelijoille synnyttäneen naisen tukemisesta ja ohjauksesta jälkitarkastuksessa synnytyksen jälkeen. Työn avulla täydennettiin lasta odottavan perheen ter-veydenhoitajatyön kurssin sisältöä monipuolisemmaksi opettajan toiveiden mukaisesti. E-oppimateriaalin avulla tuetaan opiskelijan itsenäistä oppimista.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä luomalla oppimateriaali H5P-sovellusta käyttäen Moodle-alustalle. Ke-hittämistyö eteni lineaarisen mallin mukaisesti. Oppimateriaali koostuu teoriaosioista, joiden välissä on interaktii-visia oppimistehtäviä. Teoriaosuus sisältää tietoa synnytyksen jälkeisistä kehon muutoksista ja palautumisesta, ajantasaisista ravitsemussuosituksista, unen laadusta siihen liittyvine häiriöineen sekä unta tukevista käytän-nön keinoista, ja lisäksi käsittelee synnytyksen jälkeistä mielenhyvinvointia.
Oppimateriaalista on kerätty palautetta Webrobol-kyselyn avulla, joka on osa opinnäytetyötä. Palautekyselyyn vastaaminen on perustunut vapaaehtoisuuteen ja tapahtui täysin anonyymisti. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan oppimateriaali edisti opiskelijoiden oppimista tarjoamalla selkeää tietoa ja mahdollisuuden syventää ymmärrystä aiheesta. Oppimateriaalia voisi kehittää myös kohdentamalla sen neuvoloihin oppaan muodossa, jolloin se tavoittaisi synnyttäneet naiset. Lisäksi aiheesta voisi tehdä jatkotutkimusta ja selvittää tukeeko tervey-denhoitajan antama ohjeistus synnyttäneitä naisia palautumisessa
Energiamittauksen kartoitus
Full text linkOpinnäytetyössä kartoitettiin tuotantolaitoksen energiamittauksen nykytila ja kehitettiin suunnitelma linja- ja osastokohtaisten mittausten toteuttamiseksi. Työssä laadittiin uusi AutoCAD-pohjainen putkistokartta, johon määriteltiin keskeiset mittauspisteet höyrylle, vedelle, jäähdytysvedelle, paineilmalle ja sähkölle. Tavoitteena oli mahdollistaa tarkempi kulutusseuranta, kustannusten kohdentaminen ja energiatehokkuuden parantaminen ISO 50001 -standardin mukaisesti. Tulokset luovat selkeän perustan energianhallinnan kehittämiselle ja jatkuvalle parantamiselle tuotantolaitoksessa
Psykososiaaliset hoitomenetelmät pakko-oireisessa häiriössä : Kirjallisuuskatsaus
Full text linkTämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata näyttöön perustuvia psykososiaalisia hoitomenetelmiä pakko-oireisen häiriön hoidossa, tunnistaa hoidon keskeisiä haasteita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä tarkastella, miten hoitoa voidaan kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Työn lähtökohtana oli tarve vahvistaa psykososiaalisten hoitomuotojen asemaa ja kehittää hoitokäytäntöjä erityisesti vaikeaoireisten asiakkaiden hoidossa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin PubMed-, CINAHL- ja ProQuest-tietokannoista, ja katsaukseen sisällytettiin yhteensä 18 vertaisarvioitua tutkimusta. Aineiston valinta ja raportointi toteutettiin PRISMA-viitekehyksen mukaisesti. Tutkimusten laadun arvioinnissa hyödynnettiin Joanna Briggs Instituten kriittisen arvioinnin periaatteita, ja aineisto analysoitiin narratiivisen ja temaattisen analyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että altistus- ja reaktion ehkäisyyn perustuva kognitiivinen käyttäytymisterapia on pakko-oireisen häiriön hoidon keskeisin ja vaikuttavin psykososiaalinen hoitomuoto. Lisäksi intensiiviset hoitomallit, kuten Bergenin malliin perustuva neljän päivän hoito, näyttäytyivät tehokkaina erityisesti vaikeaoireisten asiakkaiden hoidossa. Hoidon keskeisiksi haasteiksi tunnistettiin hoitoon hakeutumisen viiveet, psykiatrinen komorbiditeetti, perheen mukautumiskäyttäytyminen sekä hoitopolkujen rakenteelliset puutteet.
Johtopäätöksenä todettiin, että pakko-oireisen häiriön hoitoa tulisi kehittää vahvistamalla psykososiaalisten hoitomuotojen saatavuutta, hyödyntämällä porrastettuja ja intensiivisiä hoitomalleja sekä parantamalla hoidon oikea-aikaisuutta ja saavutettavuutta. Tulokset tukevat porrastettujen ja intensiivisten hoitomallien kehittämistä osana palvelujärjestelmää. Näiden kehittämistoimien avulla voidaan parantaa hoidon vaikuttavuutta sekä tukea asiakkaiden toimintakykyä ja elämänlaatua