Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Vaskuliittia sairastavien kokemuksia sairaudesta, hoidosta ja vertaistuesta
Full text linkOpinnäytetyön aiheena oli vaskuliittia sairastavien potilaiden kokemukset diagnosoinnista, hoidosta, oireista ja vertaistuen merkityksestä. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa melko harvinaisesta vaskuliittisairauksista ja kartoittaa potilaiden kokemuksia sairauden eri vaiheista. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia kokemuksia potilailla on hoitopolusta ja millaisena vertaistuki koetaan. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena työnä ja tilaajana oli Vaskuliittiyhdistys ry. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää melko harvinaisen sairauden tunnistamisessa ja hoitoalan ammattilaisten tietoisuuden lisäämisessä, sekä hyödyntää vertaistuessa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Microsoft Forms -kyselylomakkeella, joka laadittiin yhteistyössä tilaajan kanssa. Kyselylomake sisälsi 30 kysymystä, joista 24 oli monivalintakysymyksiä ja kuusi avointa kysymystä. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin: monivalintakysymysten vastauksista laadittiin kaavioita ja avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin omiin teemoihin. Keskeinen tietoperusta pohjautui tutkimustietoon vaskuliitin oirekuvasta, diagnostiikasta, hoitomenetelmistä ja vertaistuen merkityksestä pitkäaikaissairaiden hyvinvointiin.
Tuloksista ilmeni, että vaskuliittia sairastavat potilaat kokivat diagnosoinnin usein pitkänä ja haasteellisena ja oireiden monimuotoisuus vaikeutti sairauden tunnistamista. Hoitokokemukset vaihtelivat, mutta erityisesti tiedonsaannin ja ohjauksen riittämättömyys nousi esiin. Vertaistuki koettiin merkittäväksi voimavaraksi henkisen tuen ja tiedollisen tuen näkökulmasta. Yleisimmät diagnoosit kyselyaineistossa olivat granulomatoottinen polyangiitti (GPA), jättisoluarteriitti (GCA) ja mikroskooppinen polyangiitti (MPA). Hoitokokemukset vaihtelivat ja tiedon puute lääkityksestä ja ohjauksesta korostui vastauksissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuuden lisääminen voisi tukea sairauden varhaisempaa tunnistamista. Kehittämisehdotuksina esitettiin potilasohjauksen vahvistamista ja vertaistukitoiminnan näkyvyyden lisäämistä. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä vaskuliitin vaikutuksista potilaiden elämänlaatuun ja hoitopolkujen yhdenmukaisuuteen. Tutkimus vahvisti, että potilaiden kokemusten kartoittaminen tarjoaa arvokasta tietoa hoidon kehittämiseen sekä vertaistuki- ja opetusmateriaalin pohjaksi.The topic of the thesis was the experiences of patients with vasculitis regarding diagnosis, treatment, symptoms, and the importance of peer support. The aim of the work was to increase knowledge of a fairly rare vasculitis disease and to map patients` experiences of the different stages of the disease. The research task was to find out what kind of experiences patients have on the treatment path and how peer support is perceived. The thesis was carried out as research-based work and commissioned by the Vasculitis Association. The results of the study can be used to identify a fairly rare disease and to increase awareness of healthcare professionals, as well as to be used in peer support.
The research data was collected using an electronic Microsoft Forms -questionnaire, which was compiled in collaboration with the subscriber. The questionnaire contained 30 questions, of which 24 were multiple choice questions and six were open-ended questions. The material was analyzed using quantitative methods: multiple choice questions from answers diagram were drawn up and the answers to the open questions were categorized into their own themes. Key knowledge based on research data on vasculitis symptomatology, diagnostics, treatment methods and peer support importance of long-term health.
The results showed that patients with vasculitis often experienced a long and challenging diagnosis and the diversity of symptoms made it difficult to identify the disease. Treatment experiences varied, but the inadequacy of access to information and guidance in particular came to the fore. Peer support was seen as a significant resource from the perspective of mental support and informational support. The most common diagnoses in the survey data were granulomatous polyangiitis (GPA), giant cell arteritis (GCA) and microscopic polyangiitis (MPA). The treatment experiences varied and the lack of information about medication and guidance was highlighted in the responses. In conclusion, raising awareness among health professionals could support earlier identification of the disease. The development proposals were to strengthen patient guidance and increase the visibility of peer support activities. Further research could be done on the effects of vasculitis on the quality of life of patients and the consistency of treatment paths. The study confirmed that charting patients’ experiences provides valuable information for the development of care and as a basis for peer support and teaching materials
Keskusteluhetkiä arjen keskellä : vanhempien kokemuksia päiväkodin tulo-, ja hakutilanteiden vuorovaikutuksesta
No full textOnnistunut yhteistyö ja sen merkitys vanhempien ja varhaiskasvattajien kesken on suuri. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pudasjärven varhaiskasvatuksessa olevien vanhempien mielipiteitä ja kokemuksia lasten tuonti-, ja hakutilanteista sekä heidän ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten välisestä vuorovaikutuksesta. Työn tavoitteena on tuoda esiin vanhempien näkemyksiä arjen kohtaamistilanteista ja tarjota kehittämisehdotuksia yhteistyön vahvistamiseksi kodin ja varhaiskasvatuksen välillä.
Opinnäytetyöni toteutin laadullisena verkkokyselynä syksyllä 2025 kaikille varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmille. Analysoin aineiston sisällönanalyysin menetelmällä. Tulosten mukaan vanhemmat pitivät päivittäisiä haku-, ja tuontitilanteita tärkeinä vuorovaikutushetkinä, jotka vaikuttavat lapsen päivään ja vanhemman luottamukseen varhaiskasvatuksen ammattilaisia kohtaan. Samalla tuloksissa nousi esiin varhaiskasvatuksen henkilöstön oikeanlaisen kohtaamisen tärkeys ja toive tiiviimmälle yhteistyölle.
Kyselyssä nousi esille vanhempien pääsääntöinen tyytyväisyys oman lapsensa varhaiskasvattajiin sekä heidän kanssaan tapahtuvaan yhteistyöhön. Kehittämistarpeissa ilmeni huoli lasten odottelusta siirtymätilanteissa sekä kohtaamisen puute erityisesti aamun tuontitilanteissa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyön kehittämisessä suhteessa lasten vanhempiin sekä herättää keskustelua, miten eri kohtaamistilanteet voidaan tulkita eri tavoin vanhempien tai henkilöstön silmin
Lapsen oikeus olla lapsi : ohjelehtinen lapsen vanhemmille
Full text linkTässä toiminnallisessa opinnäytetyössä selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat oikeudenmukaisen lapsuuden toteutumiseen ja miten vanhemmat voivat tukea sitä. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin ohjelehtinen 4–7-vuotiaiden lasten vanhemmille vanhemmuuden tueksi. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä vanhempien tietoutta siitä, miksi on tärkeää, että lapsi saa elää lapsenmukaista elämää. Opinnäytetyön tehtävänä oli vastata kysymykseen: Miten vanhemmat voivat tukea oikeudenmukaisen lapsuuden toteutumista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Niitty2-Yhdessä maahanmuuttajaperheiden hyvän arjen puolesta hankkeen kanssa.
Vanhemmilla on keskeinen rooli lapsen kasvatuksessa ja kehityksessä. Vanhemman on tärkeää mahdollistaa lapselle turvalliset ja vakaat kasvuolosuhteet sekä huolehtia lapsen perustarpeista. Lapsen roolin säilyttäminen tukee lapsen hyvinvointia ja esimerkiksi liian aikaisin otetulla vastuulla voi olla negatiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Muuttuvassa maailmassa vanhemman on myös hyvä pohtia omia asenteitaan tasa-arvoon liittyen ja antaa lapselleen mahdollisuus itsensä toteuttamiselle.
Opinnäytetyön raporttiosuus ja tuotos pohjautuvat luotettaviin lähteisiin. Tieteellisten artikkelien lisäksi työssä on hyödynnetty esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Unicefin verkkosivuja.
Tuotoksena syntyi ohjelehtinen, joka koostettiin teoreettisten lähtökohtien pohjalta. Ohjelehtisessä on tietoa ja työkaluja siihen, miten vanhempi voi tukea lapsen oikeuksien toteutumista ja lapsenmukaista elämää. Ohjelehtisessä on myös ajatuksia herättäviä kysymyksiä vanhemman omaan lapsuuteen ja oman perheen dynamiikkoihin liittyen. Tuotos julkaistaan Niitty2-Yhdessä maahanmuuttajaperheiden hyvän arjen puolesta hankkeen Perheinfo- aineistoportaalissa, josta perheet pääsevät itse siihen tutustumaan. Ohjelehtistä voidaan myös jakaa perheille. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää ohjelehtistä työssään ohjauksen ja keskustelun tukena.
Jatkokehitysideana olisi ohjelehtinen nuorten vanhemmille, jossa voisi nostaa enemmän esille mielenterveyteen ja itsetuntoon liittyviä asioita. Osaltaan tämän työn 4–7-vuotiaisiin kohdennettua ohjelehtistä voi varmasti hyödyntää myös muihin ikäryhmiin.This practice-based thesis explores the factors that influence a fair childhood and examines how parents can support its realisation. In the course of the study, a practical guide was developed to support parenthood.
This guide is primarily intended for parents of 4–7-year-old children but can also be utilised by health care professionals. The objective of this thesis is to educate parents about the importance of enabling children to live in ways appropriate to their developmental stage.
This thesis was conducted in collaboration with Project Niitty2- Together for a better everyday life for immigrant families. The guide will be published on their website.
Parents play a significant role in their children’s upbringing. A parent’s role is to provide a safe and stable environment for growth, as well as to ensure the child’s basic needs are met. Assigning responsibilities prematurely can have negative effects on a child’s development and well-being. Equally important is offering children opportunities for self-expression
Koulutustapahtuman järjestäminen : DT-päivät 2024
Full text linkOpinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten koulutustapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan Veho Oy Ab:lle sekä järjestää kyseinen tapahtuma mahdollisimman onnistuneesti. Tapahtuman tavoitteena oli vastata valtakunnalliseen tekniseen koulutustarpeeseen yhdessä fyysisessä paikassa ja samalla edistää osallistujien verkostoitumista.
Työ toteutettiin kehittämishanke muotoisena opinnäytetyönä, jossa hyödynnettiin tapahtumatuotannon teoriaa ja kirjoittajan omia kokemuksia. Tietoperusta koostui pääosin kotimaisesta kirjallisuudesta ja luotettavista verkkolähteistä. Uuden tiedon keruussa käytettiin kvantitatiivista menetelmää palautekyselyn muodossa. Tapahtuma käsitti kahdeksan koulutuspäivää neljälle ryhmälle, ja siihen osallistui yhteensä 85 henkilöä neljästä eri maasta.
Tulosten perusteella tapahtuma saavutti sille asetetut tavoitteet. Osallistujat kokivat koulutuksen aiheet erittäin hyödyllisiksi päivittäisessä työssään, ja verkostoituminen onnistui hyvin. Palautekyselyn vastausprosentti oli 58 %, ja arvosanat olivat pääosin erinomaisia. Tapahtuman budjetti ylittyi hieman, mutta ylitys oli hyväksyttävissä saavutettujen hyötyjen vuoksi.
Johtopäätöksenä todetaan, että tapahtuma oli kokonaisuudessaan onnistunut. Tulevien tapahtumien suunnittelussa suositellaan projektimallin käyttöä, aikataulujen tarkempaa hallintaa ja osallistujien aktiivista mukaan ottamista suunnitteluun. Lisäksi verkostoitumista voidaan edelleen kehittää ja tapahtumapaikan valinnassa huomioida liikenneyhteydet ja palvelut entistä tarkemmin. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään organisaation tulevien koulutustapahtumien suunnittelussa
Terveyttä ja toimintakykyä etsimässä
Full text linkVarmaan jokainen meistä haluaa ylläpitää terveyttään ja elää terveellisesti. Hyvinvointi on tärkeä asia, eikä hyvästä toimintakyvystäkään haittaa olisi. Mutta mitä se terveys oikein on? Voiko olla toimintakykyinen, vaikkei olisikaan terve?ei tietoa saavutettavuudest
Developing a Spotify track display using Flask and Arduino
No full textOpinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa järjestelmä, joka näyttää Spotifyssa toistettavan kappaleen nimen ja artistin lähes reaaliaikaisesti LEDmatriisinäytöllä. Järjestelmä koostuu Pythonilla toteutetusta Flask-palvelimesta, Spotify Web API:sta sekä Arduino Mega R3 -mikrokontrollerista, joka ohjaa 64 × 64 RGB LED -matriisia.
Spotify API:n kautta haettu toistotieto välitettiin Flask-sovelluksesta USBsarjaviestinä Arduinolle. Työssä käsiteltiin järjestelmän suunnittelua, OAuth 2.0 -autentikointia, palvelinpuolen datankäsittelyä, sarjaviestintää sekä LED-näytön ohjausta ja tekstin vieritystä.
Järjestelmä toimi luotettavasti ja reagoi oikein eri toistotilanteisiin. Selkeä jako ohjelmisto- ja laitteistopuolen välillä paransi ylläpidettävyyttä ja mahdollistaa jatkokehityksen, kuten Wi-Fi-pohjaisen ESP32-toteutuksen ja visuaalisten tehosteiden lisäämisen
Lasinen lapsuus päiväkirjan sivuilla : kokemus lyhytkestoisen kasvokkaisen vertaistukiryhmän suunnittelusta ja toteutuksesta
Full text linkViime vuosien rahoitukseen kohdistuneet leikkaukset ovat pakottaneet tehostamaan toimintaa järjestökentällä. Tarve uudenlaisten ja kustannustehokkaampien palvelujen kehittämiselle on selkeä. Tässä A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan tilaamassa opinnäytetyössä haluttiin kokeilun avulla testata lyhyempää mallia lasisen lapsuuden kokeneiden aikuisten vertaistukiryhmätoiminnassa.
Kolmen kerran kasvokkaiseen päiväkirjateemaiseen vertaistukiryhmään osallistuneille teetettiin ryhmän lopuksi kysely, jonka avulla haluttiin selvittää, kokivatko ryhmäläiset hyötyneensä ryhmään osallistumisesta. Kokeilun ja kyselyn lisäksi työssä käytettiin menetelmänä vertailukehittämistä, jonka kohteena oli MIELI ry:n käyttämä vertaistukiryhmien malli. Toisen järjestön Lasinen lapsuus -ryhmiin vertaamisella pyrittiin haastamaan ja kehittämään omaa ajatusmallia vertaistukiryhmien järjestämisestä.
Kyselyn avulla päästiin lähelle pienen joukon ajatuksia vertaistukiryhmään osallistumisesta. Tulosten perusteella ryhmäläiset kokevat hyötyvänsä lyhyemmästäkin ryhmästä, vaikka toivoisivatkin useampia tapaamiskertoja. Kolmen kerran ryhmä koettiin myös ohjaajien toimesta liian lyhyeksi. Jatkokehittelyä ajatellen suosittelin tilaajalle viiden tapaamiskerran vertaistukiryhmän kokeilua
Lääkehoidon käytännön toteutuminen sijaishuollossa
Full text linkOpinnäytetyömme on tehty perustason lastensuojelulaitokseen Punapakkaan, joka sijaitsee Nakkilassa. Punapakka on yksi Holmi Cares:n omistamista lastensuojeluyksiköistä.
Työmme aiheena oli kehittämispainotteinen turvallisen lääkehoidon toteuttamisen opas sijaishuollossa. Oppaassa perehdytään
potilasturvallisuuteen, lääkehoidon haasteisiin, henkilökunnan lääkehoidon osaamiseen ja yksikön käytössä olevaan lääkehoitosuunnitelmaan.
Opasta varten teimme yhteistyötahomme henkilökunnalle kyselyn, jossa oli neljätoista kysymystä koskien lääkehoitoa ja sen toteutumista yksikössä. Kysely toteutettiin anonyymisti ja vastausaikaa oli useampia viikkoja. Henkilökunnalta saaduista vastauksista teimme yhteenvedon, mikä loi pohjan oppaallemme. Yhteenvedon tukena hyödynsimme myös Lupaja valvontaviraston ohjeistuksia.
Opas on pdf-muodossa ja se on henkilökunnan vapaassa käytössä. Opasta voi pitää apuvälineenä keskusteltaessa lääkehoidon toteutuksesta eri yhteistyötahojen, esimerkiksi lasten/nuorten tai heidän huoltajien kanssa.
Opinnäytetyömme asiasanat ovat lääkehoidon toteutus, sijaishuolto ja potilasturvallisuus. Näitä kaikkia avaamme opinnäytetyössämme ja käytämme näitä tukisanoina myös valmiissa oppaassa.
Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen/nuoren hoidon sekä kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella lastensuojelulain mukaisesti. Sijoitus voi olla kiireellinen tai lastensuojelulain mukaisesti väliaikainen sijoitus.
Potilasturvallisuus ja lääkehoidon turvallinen toteutus ovat tärkeitä osa-alueita sijaishuollossa ja ne edellyttävät ammattitaitoista ja koulutettua henkilökuntaa. Punapakassa noudatetaan sinne suunniteltua lääkehoitosuunnitelmaa, joka antaa toiminnalle selkeät raamit ja mahdollistaa turvallisen lääkehoidon toteutumisen.
Toive työllemme tuli yhteistyökumppaniltamme, ja he aikovat ottaa oppaan jokapäiväiseen käyttöön
Polku saavuttamisesta palkitsemiseen: vapaaehtoistoiminnan kehittäminen vaihto-oppilasjärjestön toiminnassa
Full text linkVapaaehtoisuus on suosittua Suomessa ja toiminnalla on tärkeä merkitys järjestötyössä. Tämän opinnäytteen tilaajana toimi valtakunnallinen Suomen Youth for Understanding ry -järjestö. Järjestö on keskittynyt vaihto-oppilastoimintaan sekä kansainvälisyyskasvatukseen. Opinnäytteen tarkoituksena oli kerätä tietoa järjestön nuorten, 18-30 -vuotiaiden vapaaehtoisten motivaatiotekijöistä ja tyytyväisyydestä toimintaan sekä luoda kehittämispaketti tilaajalle vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä.
Kehittämistyön tietopohja muodostui motivaation, saavuttamisen, sitouttamisen, vapaaehtoistoiminnan, osallisuuden ja yhteisöllisyyden käsitteistä. Tietoperustassa tärkeässä roolissa olivat vapaaehtoistoiminnan suuret muutokset. Työssä hyödynnettiin Yeungin vapaaehtoistoiminnan timanttimallia. Työssä hyödynnettiin myös järjestön omia vapaaehtoisuuteen liittyviä dokumentteja.
Työn vaiheet mukailivat tapaustutkimuksen neljää vaihetta. Opinnäytteen aineisto kerättiin anonyymin kyselylomakkeen kautta. Kysely lähetettiin tilaajan 18-30 -vuotiaille vapaaehtoisille. Menetelmä toteutettiin joulukuussa 2025. Analyysimenetelmänä työssä käytettiin laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla aineistosta poimittiin kokoava käsite eli motivaatio sekä luokat tai kategoriat vapaaehtoistoiminnan vaiheiden mukaan: saavuttaminen, yhteisöllisyys ja osallisuus, oppiminen ja perehdytys, työtehtävien mielekkyys sekä palkitseminen.
Työn tuotoksena valmistui motivaatiotekijöitä, onnistumisia sekä kehittämisehdotuksia sisältävä kehittämispaketti. Paketin pääpaino oli kehittämisehdotuksissa. Ehdotuksia oli yhteensä kahdeksan ja niitä yhdisti se, että ne on suhteellisen helppo jalkauttaa toimintaan. Neljä ehdotusta oli jalkautettavissa nopeallakin aikataululla. Muut neljä ehdotusta oli puolestaan tarkoitettu yhdistettäväksi osaksi tilaajan toista vapaaehtoisten uudistusprosessia. Osana tuotosta syntyi myös motivaation polku -malli, jota voi käyttää vapaaehtoistoiminnan yhteiskehittämisprosessissa myös muissa vapaaehtoistoimintaa hyödyntävissä organisaatioissa. Motivaation polku -malli pilkkoo vapaaehtoistoiminnan eri vaiheisiin ja se on helposti muokattavissa organisaation tarpeen mukaan.Volunteering is popular in Finland and plays an important role in organizational work. This thesis was commissioned by the national organization Youth for Understanding Finland. The organization focuses on exchange student programs and international education. The purpose of the thesis was to collect information on the motivational factors and satisfaction levels of the organization's young volunteers, aged 18-30, and to create a development package for the client on the development of volunteer activities.
The knowledge base for the development work consisted of the concepts of motivation, achievement, commitment, volunteer work, participation, and community spirit. Major changes in volunteer work played an important role in the knowledge base. Yeung's diamond model of volunteer work was utilized in the thesis. The organization's own documents related to volunteering were also utilized in the work.
The stages of the work followed the four stages of a case study. The material for the thesis was collected through an anonymous questionnaire. The questionnaire was sent to the client's volunteers aged 18-30. The method was implemented in December 2025. The analysis method used in the thesis was qualitative content analysis, which was used to extract a comprehensive concept, i.e., motivation, as well as classes or categories according to the stages of volunteer work: achievement, community and participation, learning and orientation, meaningfulness of work tasks, and rewards.
The result of the work was a development package containing motivational factors, achievements and development proposals. The main focus of the package was on development proposals. There were eight proposals in total, and they were all relatively easy to implement. Four of the suggestions could be implemented quickly. The other four suggestions were intended to be incorporated into the client's other volunteer reform process. The output also included a motivation path model that can be used in the joint development process of volunteer activities in other organizations that utilize volunteer work. The motivation path model breaks down the different stages of volunteer work and can be easily adapted to the needs of the organization
Oppimispäiväkirja korvausneuvojan työstä
No full textTässä opinnäytetyössä kuvataan tradenomiopiskelijan kehittymistä korvausneuvojan työssä vakuutusyhtiössä ajoneuvokorvausten parissa. Opinnäytetyö kootaan oppimispäiväkirjamuotoisena toteutuksena, jonka seurantajakson aikana seurataan tekijän ammatillisen osaamisen kehittymistä. Päiväkirjamerkintöjen seurantajakso on kahdeksan viikkoa ajanjaksolla 3.11.-31.12.2025. Päivittäiset havainnot sekä kokemukset tekijän kehittymisestä kootaan viikon päätteeksi teoriapohjaan peilaavaan analyysiin. Tavoitteena on oppimiskysymysten sekä viikoittain vaihtuvien teemojen avulla reflektoida tekijän sen hetkistä osaamista sekä havaita osaamisen syventymistä seurantajakson aikana.
Opinnäytetyö koostuu johdannosta, lähtötilanteen kuvauksesta, seurantajaksosta ja pohdinnasta. Johdannossa esitellään opinnäytteen tarkoitus ja tavoitteet sekä oppimiskysymykset. Lähtötilanteen kuvauksessa kerrotaan opinnäytetyössä käytettävistä olennaisista lähteistä, työympäristöstä, sen hetkisestä osaamisesta sekä keskeisistä ammattikäsitteistä. Työympäristön kuvauksessa avataan keskeisempiä työtehtäviä ja osaamisvaatimuksia, sekä organisaation sidosryhmiä. Osaamisen kuvauksessa tekijä analysoi sen hetkisen osaamisen tason, sekä arvioi ammatillisia kehitystarpeita, joita vaaditaan itsenäiseen työskentelyyn ajoneuvokorvausten asiantuntijana.
Seurantajaksot kahdeksan viikon ajalta pitävät sisällään eri asiakaspalvelu- ja tietojärjestelmiin perehtymistä sekä niiden toiminnan perusteellisempaa ymmärtämistä. Päiväkirjamerkinnät koostuvat päiväkohtaisesta tavoitteesta, sekä varsinaisesta työn arjen kuvauksesta. Jokaisen viikon päätteeksi viikon aikana koetut ja opitut asiat kootaan syvällisempään analyysiin, jossa tekijän pohdintaa nojataan teoriapohjaan. Seurantajakso pitää sisällään myös täysin uuden asiakaspalvelujärjestelmän käyttöönoton, joka omalta osaltaan haastaa uutena työntekijänä työn tehokkuutta. Kollegoiden tuki, koulutukset, sekä osaamisen kartoitukset kulkevat mukana oppimisen tukena.
Pohdintaosiossa tekijä tarkastelee asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sekä ammatillisen osaamisen muodostumista seurantajakson ajalta. Pohdinta toimii läpileikkauksena tekijän jatkuvan oppimisen matkalta. Haasteiksi tekijä toteaa aikataululliset hankaluudet sekä toistuvista työpäivistä ja työtehtävistä vaihtelevan ja monimuotoisen sisällön tuottamisen. Onnistumista tekijä kokee tietoteknisten taitojen parantumisessa ja työssä käytettävien tietojärjestelmien toiminnallisuuksien syvällisemmässä ymmärtämisessä. Tekijä kokee myös joidenkin järjestelmien käytön muuttuneen rutinoituneeksi, jolloin työssä tarvittavat tekniset työnosat eivät vaadi enää samanlaisia ponnisteluja kuin seurantajakson alussa. Tekijä huomaa, että oppiminen on jatkuvaa niin vanhojen järjestelmien parissa, kuin uusien ja tulevien järjestelmien kanssa