Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Cross-Platform Game Development Without Game Engines
Full text linkTässä opinnäytetyössä tutkittiin pelinkehityksen työnkulkua keskittyen monialusteisiin ohjelmistokehityskirjastoihin yhdistettynä järjestelmäohjelmointikieleen vaihtoehtona yleiskäyttöisille pelimoottoreille, kuten Unity, Godot ja Unreal Engine. Tavoitteena oli tutkia työnkulkua tunnistamalla sille sopivat työkalut, kehittämällä peliprototyyppi valituilla työkaluilla ja arvioimalla työnkulun toimivuutta. Opinnäytetyössä hyödynnettiin aiempaa kokemusta pelien kehittämisestä Unreal Engine 5 ja Unity -pelimoottoreilla. Julkisesti saatavilla olevia ohjeita, koodikantoja, kehittäjäesityksiä ja blogikirjoituksia hyödynnettiin, jotta saatiin muodostettua kattava kuva pelinkehityksestä pelimoottorittomassa muodossa.
Taustaosio luo teoreettisen pohjan tarkastelemalla yleiskäyttöisten pelimoottorien, räätälöityjen pelimoottorien ja pelimoottorittomien pelien määritelmää, avaamalla yleiskäyttöisten pelimoottorien historiallista nousua pelikehitysmarkkinoilla ja tunnistamalla tällaisten moottoreiden käytön vaikutukset. Tekninen osio on katsaus kohdelaiteistoalustoihin ja -teknologioihin, joita on saatavilla pelimoottorittomaan pelikehitykseen, keskittyen työkaluihin, jotka tukevat pelien käyttöönottoa eri alustojen välillä. Kun tekniset näkökohdat on tarkasteltu, valitaan teknologiat, joilla kehitetään peliprototyyppi. 2D-pelin prototyyppi ohjelmoidaan alusta alkaen käyttäen Odin-ohjelmointikieltä ja Raylib-ohjelmistokehityskirjastoa. Lopuksi pelin prototyyppi ja sen kehitysprosessi arvioidaan ja tunnistetaan tällaisen prosessin edut ja haitat.
Arviointi osoittaa, että monialustainen peli voidaan kehittää ilman yleisen käytön pelimoottoria ja tämä työnkulku sopii tietynlaisiin peliprojekteihin paremmin kuin toisiin. Valittu kehitystyönkulku tarjoaa täydellisen koodikannan läpinäkyvyyden, hyvän työkalujen ja niiden lisenssien hallinnan sekä koulutusarvon, mutta on heikompi pelisisällön luomisessa. Integroitujen työkalujen ja järjestelmien puuttuminen yleiskäyttöisestä pelimoottorista edellyttää niiden toteuttamista projektin nimenomaisten vaatimusten perusteella. Tämä antaa pelikehittäjälle mahdollisuuden räätälöidä nämä järjestelmät kehitettävään peliin, mutta se vaatii työtä, joka ei liity itse pelin kehitykseen.This thesis explores the game development workflow, focusing on cross-platform software development libraries paired with a systems programming language as an alternative to general-purpose game engines such as Unity, Godot, and Unreal Engine. The objective is to examine the workflow by identifying the appropriate tools for the workflow, developing a game prototype using selected tools, and evaluating the workflow’s viability. The work is completed, having previous experience in game development using Unreal Engine 5 and Unity. Publicly available tutorials, code repositories, developer presentations, and blog posts are utilized to form a wide view of game development in the engine-less format.
The background section creates a theoretical base, examining the definition of general-purpose engines, custom engines, and engine-less games, the historical emergence of general-purpose game engines in the game development market, and identifying the implications of using such engines. The technical section is a review of target hardware platforms and technologies available for engine-less game development, focusing on tools that support cross-platform game deployment. After the technical considerations are examined, a technological stack is selected, and a game prototype is built using that stack. A 2D game prototype is programmed from the ground up using the Odin programming language and the Raylib software development library. Finally, the game prototype and its development process are evaluated, identifying the benefits and drawbacks of such a process.
The evaluation demonstrates that a cross-platform game can be developed without using a general-purpose game engine and is suitable for certain types of game projects. The selected development workflow delivers complete codebase transparency, high control over the tooling and licensing, and educational value, but is less efficient in game content creation. The absence of integrated tools and systems present in a general-purpose engine requires their implementation based on the project’s explicit requirements. This allows the game developer to tailor these systems to the game being developed, but requires additional work that does not go towards creating the game itself
Pyöräliikenteen opastuksen toteutuminen työnaikaisissa liikennejärjestelyissä : selvitys Pirkkala–Linnainmaa-allianssilla
Full text linkOpinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten ja millaisilla opasteilla Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa-allianssin vaiheen 1 työnaikaisissa liikennejärjestelyissä on toteutettu pyöräliikenteen työnaikainen opastus. Allianssilla on käytössä myös pyöräliikenteen opastamiseen tarkoitettuja
jatkuvuusopasteita, joiden käyttöä tutkittiin osana opinnäytetyötä. Työnaikaisten liikennejärjestelyiden olemassa olevan suunnitteluohjeistuksen osalta tarkasteltiin, onko pyöräliikenteen opastamista koskevassa ohjeistuksessa kehitysmahdollisuuksia. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Sweco Finland Oy, ja työn tilaajina toimivat Pirkkala–Linnainmaa-allianssi ja Väylävirasto.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kerättyjä maastohavaintoja pyöräliikenteen työnaikaisten liikennejärjestelyiden opastamisesta. Pyöräliikenteen reitit, joihin Pirkkala–Linnainmaa-allianssin rakentamisella on vaikutusta, pyöräiltiin sekä video- ja valokuvattiin. Kerättyjä havaintoja opastuksesta käsiteltiin suunnitteluperiaatteiden ja ohjeistuksen kautta. Opastuksen toteutumista tarkasteltiin eri opasteiden näkökulmasta eri kohdissa maastoa. Käyttäjien näkökulmaa opastuksen toteutumisesta kartoitettiin tutkimuskyselyllä. Työtä varten haastateltiin myös asiantuntijoita.
Opinnäytetyön tuloksena todetaan, että pyöräliikenteen työnaikainen opastus toteutetaan olemassa olevan suunnitteluohjeistuksen mukaisesti. Pyöräilyä varten on tarjolla seudullisen pääreitin kiertoreitti, joka on opastettu. Pyöräilyyn on myös mahdollisuus työmaa-alueen läheisyydessä. Allianssilla käytettävät pyöräilyn työnaikaiset opasteet ovat tieliikennelain 729/2018 mukaisia. Tutkimuskyselystä selviää, että työnaikaisen opastuksen näkökulmasta puolenvaihdot ja risteysalueet ovat pyöräilijöille haasteellisimmat kohdat. Jatkuvuusopasteen käyttöön pyöräilyn työnaikaisten liikennejärjestelyiden opasteena suhtaudutaan positiivisesti. Jatkuvuusopasteen käyttö tukee pyöräilyn työnaikaista opastusta. Jos reitillä on olemassa oleva reittitunnus, jatkuvuusopasteen käyttö on perusteltua.
Työn johtopäätöksenä todetaan, että jatkuvuusopasteen käyttöä tulee tarkastella tulevaisuudessa uutena osana pyöräilyn työnaikaisten liikennejärjestelyiden opastusta reiteillä, jotka ovat viitoitettu. Opastuksessa tulee kiinnittää erityistä huomioita reitin puolenvaihtojen ja risteysten kohdalla, sekä opastus tulee toteuttaa selkeästi heti työmaa-alueen alkamisesta lähtien. Selkeä opastus on opasteiden määrän lisäämiseen verrattuna oleellisempaa. Pyöräliikennettä koskevan työnaikaisten liikennejärjestelyiden ohjeistuksen kehittäminen selkeyttäisi ja helpottaisi työaikaisten liikennejärjestelyiden suunnittelua ja toteutusta. Yhden yhtenäisen ohjeen laatiminen tukisi myös kestävän liikkumisen teemaa
Eksoskeletonit pelastusalalla : Ulkoisten tukirankojen hyödyntäminen pelastustoimessa, ensihoidossa ja tukipalveluissa
Full text linkExoPELA-projektissa tutkittiin eksoskeletonien eli työtä keventävien ulkoisten tukirankojen soveltuvuutta pelastusalan työtehtäviin. Pelastustoimi on fyysisesti kuormittavaa ja henkilöstö ikääntyy, mikä lisää työkyvyn tukemisen tarvetta. Eksoskeletonit voivat keventää lihasaktiivisuutta ja parantaa ergonomiaa erityisesti nostotehtävissä ja tukipalveluissa. Projektissa testattiin kolmea laitetta: Auxivo LiftSuit, Auxivo OmniSuit ja Hilti EXO-T-22. Tulokset osoittivat, että laitteet vähensivät lihasaktiivisuutta 10–20 % tai jopa enemmän, mutta käyttäjien palaute laitteiden käytettävyydestä ja hyväksynnästä vaihtelivat. Käyttöönoton haasteita ovat mm. kulttuuriset asenteet, tekninen yhteensopivuus ja kustannukset. Eksoskeletonit voivat kuitenkin olla strateginen investointi työkyvyn ylläpitoon ja sairauspoissaolojen vähentämiseen. Onnistunut käyttöönotto edellyttää vaiheittaista käyttöönottoa, koulutusta, johdon tukea ja vaikuttavuuden seurantaa. Eksoskeletonien käyttöä suositellaan erityisesti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Sepelvaltimotautipotilaan potilaslähtöisen ohjauksen kehittäminen ja yhtenäistäminen Mehiläinen Länsi- Pohjan alueella
Full text linkSepelvaltimotauti on sydäntä ravitsevien verisuonten eli sepelvaltimoiden ateroskleroosi eli valtimonkovettumistauti, jonka varhainen toteaminen ja hoito ehkäisevät sydäninfarkteja ja äkkikuolemia. Yksilöllinen ohjaus ja sydänkuntoutus tukevat hoitomyöntyvyyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Mehiläinen Länsi-Pohjan alueen sepelvaltimotautipotilaiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta ja tuesta sekä heidän ohjauksen tarpeistaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla potilasohjausta voidaan kehittää yhtenäisemmäksi, potilaslähtöisemmäksi ja hoidon jatkuvuutta paremmin tukevaksi. Lisäksi työn tuloksia on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa laatimalla ohjauskansio hoitajien käyttöön.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena kyselylomakkeilla sepelvaltimotautipotilaille ja Webropol kyselyllä perusterveydenhuollossa sepelvaltimotautipotilaita hoitaville hoitajille. Osallistujina oli 30 potilasta (67 % miehiä, 33 % naisia, keski-ikä 68 vuotta) sekä neljä kokenutta hoitajaa. Analyysi keskittyi potilaiden kokemuksiin ohjauksen sisällöstä ja tarpeista sekä hoitajien näkemyksiin ohjauksen toteutuksesta ja haasteista.
Tulokset osoittivat, että ohjaus painottui pääasiassa lääkitykseen ja liikuntaan, kun taas vertaistuki ja arjen selviytyminen jäivät vähemmälle huomiolle. 43 % potilaista koki kotiutusohjauksen puutteelliseksi, monet toivoivat yksilöllisempää, kokonaisvaltaisempaa ohjausta alkuvaiheessa. Hoitajat korostivat kasvokkain tapahtuvan ohjauksen ja kirjallisen materiaalin yhdistämistä, mutta kokivat resurssien puutteen ja moniammatillisen yhteistyön haasteet rajoittavina tekijöinä laadukkaalle ohjaukselle.
Alueen sepelvaltimotautipotilaat tarvitsevat kokonaisvaltaista ja yksilöllistä ohjausta, hoitajat resurssien ja koulutuksen tukea. Palveluiden alueellinen jatkuvuus ja saatavuus ovat olennaisia onnistuneen ohjauksen kannalta
Teollisen IoT-verkkokurssin laatuarviointi
Full text linkOpinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida teolliseen internetiin (IIoT) keskittyvän opintojakson laatua opiskelijan näkökulmasta. Työssä selvitettiin, miten kurssin strateginen, teknologinen ja pedagoginen toteutus tukevat teollisuus 4.0-aihepiirin omaksumista. Arvioinnin kohteena oli Metropolian Moodle-alustalla suoritettava teollisen internetin opintojakso, joka hyödyntää Cisco Networking Academy -ympäristöä.
Arviointimenetelmänä käytettiin MOOQ Quality Reference Framework (QRF) -viitekehystä, joka mahdollisti kurssin analysoinnin kolmen eri ulottuvuuden kautta. Menetelmänä oli laadun arviointi, joka suoritettiin tutkimalla oppimateriaaleja ja simulaatiotyökalua. Kurssin viiteen ensimmäiseen moduuliin kohdistuva analyysi toteutettiin hyödyntämällä verkkokoulutuksen laadunvarmistukseen tarkoitettua tarkistuslistaa (Design and Quality of Online Courses – The Checklist for Beginners).
Tulokset osoittivat, että kurssi on ammattimaisesti toteutettu ja työelämän tarpeita vastaava. Strateginen laatu perustuu kansainvälisiin standardeihin ja kurssin materiaalien jatkuvaan päivitykseen. Teknologinen toteutus havaittiin vakaaksi ja simulaatiotyökalu todettiin tarjoavan laadukkaan ympäristön harjoittelulle. Pedagogisesti kurssin rakenne on looginen ja välitön palaute tukee oppimista.
Kokonaisuutena tarkasteltuna kurssi tarjoaa vahvan pohjan teollisen internetin omaksumiseen, vaikka kehityskohteiksi tunnistettiinkin vuorovaikutuksen lisääminen ja opiskelijapalautteen kerääminen. Työ osoittaa kurssin vahvuudet ja kehitystarpeet, joita voidaan hyödyntää opintojakson mahdollisessa jatkokehityksessä
Applying machine learning to process mining data
Full text linkTutkimus toteutettiin globaalille elektroniikkateollisuuden yritykselle, jonka tavoitteena oli hyödyntää prosessilouhintaa ennakoivassa analytiikassa. Käyttötapaukseksi valittiin prosessilouhinta-alustan myyntiprosessidataa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida koneoppimismallien tarkkuutta myyntimahdollisuuksien voittamisen tai häviämisen ennustamisessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin Design Science Research -lähestymistapaa, joka eteni alku-, väli- ja loppuvaiheen artefaktien kehityksen kautta. Alkuvaiheessa rajattiin ongelma, laadittiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus optimaalisten mallien löytämiseksi ja tehtiin eksploratiivinen data-analyysi ensimmäiselle aineistolle. Välivaiheessa suoritettiin neljä iteratiivista kehityskierrosta, jossa yhdessä painotettiin mallivalintaa, minkä myötä XGBoost valittiin lopulliseksi malliksi. Seuraavissa iteraatioissa aineisto muokattiin ajalliseksi tilannekuvaksi myyntimahdollisuuksien historiallisissa vaiheissa. Tämä tehtiin ennustetiedon vuotamisen estämiseksi. Tämän jälkeen kehitettiin kaksi erillistä mallia. Lopuksi viimeisteltiin mallin koodirepositorio, suunniteltiin loppukäyttäjän käyttöliittymäkonsepti ja hahmoteltiin tarvittavat dataputket. Molemmat lopulliset mallit saavuttivat saman ROC-AUC-arvon 77,53 %. Tulosten perusteella mallit soveltuvat voittomahdollisuuksien ennustamiseen, mutta häviötapausten ennustettavuus ei ole yhtä luotettavaa. Mallin 1 päätöskynnykseksi asetettiin 0,2, ja tällä saatiin korkea tarkkuus (accuracy 91,11 %), mutta malli päihitti vain niukasti vertailumallin, jossa arvataan kaikkien mahdollisuuksien olevan voitettavia. Mallin 2 päätöskynnys oli tiukempi, 0,9, ja se ennusti voittotapaukset hyvin (precision 97,93 %). Tämä tarkoittaa, että jos malli ennustaa voittomahdollisuuden, se yleensä on oikeassa. Toisaalta mallin tarkkuus (accuracy) tippui 52,53 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että moni myyntimahdollisuus ennustettiin virheellisesti hävityksi. Keskeisiksi haasteiksi nousivat luokkien epätasapaino ja rajallinen määrä piirteitä, mikä viittaa siihen, että erottuvampien piirteiden lisääminen parantaisi ennustetarkkuutta. Tutkimus näytti toteen ajallisten piirteiden tehokkaan hyödyntämisen prosessilouhinnassa ja toi esiin aiemmissa tutkimuksissa yleiset piilossa olevat ennustetiedon vuotamisongelmat. Suosituksena oli kehittää prosessilouhintaympäristöihin uusia työkaluja historiallisten tilojen rekonstruointiin. Jatkoprojekteiksi ehdotettiin rikkaampien piirrejoukkojen, vaihtoehtoisten enkoodaustapojen ja segmenttikohtaisten mallien kehittämistä, jotta ennusteiden tarkkuus paranisi.The study was conducted for a global electronics manufacturing enterprise aiming to leverage its process mining platform for predictive analytics. Sales opportunity data within the process mining platform was selected as the use case. The objective of the study was to evaluate the accuracy of machine learning models in predicting whether opportunities in the sales funnel would be won or lost. The study used Design Science Research approach, advancing through initial, intermediate, and final artifact development stages. The initial stage involved problem framing, a narrative literature review to identify optimal models, and exploratory data analysis on an initial data set. During the intermediate stage, four iterative cycles were completed, one of which had emphasis on model selection, with XGBoost ultimately being chosen as the final model. Data was transformed into time-aware snapshots to mitigate the risk of data leakage, and two distinct models were developed. At the final stage, the code repository for the model was finalized, concepts for the end-user interface were established, and the necessary data pipelines were concepted. The two final models achieved similar ROC-AUC scores of 77.53%. Both were considered suitable for win prediction, but they lacked reliability when predicting lost opportunities. The first model, with a decision threshold of 0.2, had an accuracy of 91.11%. This model only slightly outperformed the naive baseline, which involves guessing all opportunities as won. The second model had a strict decision threshold of 0.9 and performed well on precision (97.93%), which means that when the model identifies a win, it is very likely correct. However, the overall accuracy of the second model decreased to 52.53%, indicating that many actual wins were missed. The main challenges encountered were class imbalance and a limited set of input features, suggesting that including more distinctive features is necessary for improved predictive performance. The study demonstrated effective use of temporal features from process mining, while noting frequent hidden data leakage issues in prior studies. It recommended enhancing process mining platforms with better tools for reconstructing historical states. Recommendations for future projects proposed development into richer feature sets, alternative encoding strategies, and segment-specific modeling to improve predictions
Talenom Oyj:n asiakkaille myytävän HR-palvelun palvelumuotoilu ja tuotteistaminen
No full textTämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Talenom Oyj:n asiakasyrityksille tarjottavaa HR-palvelua myynnin tehostamiseksi. Kehittämisluonteisen opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Talenom Oyj. Teoreettinen viitekehys muodostuu HR-palveluista, palvelumuotoilusta, palvelun tuotteistamisesta sekä asiantuntijahaastatteluista laadullisena tutkimusmenetelmänä. Teoriaosuus loi pohjan palvelujen asiakaslähtöiselle kehittämiselle ja tuotteistamiselle.
Opinnäytetyön alkuvaiheessa keskityttiin palvelumuotoiluun ja sen jälkeen siirryttiin tuotteistamisvaiheeseen. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena asiantuntijahaastatteluin. Haastattelut auttoivat tunnistamaan asiakastarpeet, palvelun vahvuudet, kehityskohteet sekä myynnin esteet.
Haastatteluaineiston perusteella havaittiin tarve selkeämmille ja helppotajuisemmille HR-palveluille. Tämän seurauksena kehitettiin kolme eritasoista palvelupakettia: perustaso, laajennettu taso ja Premium-taso. Palvelupaketeille määriteltiin kiinteät hinnat asiakkaiden kustannusten ennakoinnin helpottamiseksi ja lisäksi säilytettiin mahdollisuus ostaa HR-palveluja tuntiveloituksella. Osana opinnäytetyötä laadittiin myös uutta myyntimateriaalia myyntiprosessin tueksi. Kehittämistyön tulokset tukevat palvelujen tuotteistamista, tehostavat myyntiprosessia ja selkeyttävät asiakasviestintää. Opinnäytetyö tarjoaa Talenomille konkreettisia työkaluja HR-palvelujen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen sekä vahvistaa palvelujen kaupallista kilpailukykyä.
Kehitetyt palvelupaketit muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka on sekä myyjille että asiakkaille aiempaa ymmärrettävämpi. Kiinteä hinnoittelu vahvistaa asiakkaiden luottamusta, sillä palvelun kustannukset ovat ennakoitavissa. Vastaavanlaisia HR-palvelupaketteja ei kilpailijoilla ole tarjolla, mikä luo Talenomille merkittävän mahdollisuuden kasvattaa HR-palveluiden myyntiä ja vahvistaa palvelujen kaupallista kilpailukykyä.
Kehittämisehdotuksina esiin nousivat myynnin tehostaminen, myyjien kouluttaminen HR-palveluihin liittyen sekä HR-palvelujen aktiivisempi markkinointi itsenäisenä palveluna. Selkeä ja systemaattinen palvelurakenne sekä kohdennettu myyntityö voivat vahvistaa Talenomin asemaa HR-palveluiden tarjoajana ja lisätä myös muiden palveluiden kysyntää.The objective of this thesis was to develop the HR service offered to Talenom Plc’s client companies in order to improve sales. Talenom Plc served as the client organisation for this development-oriented thesis. The theoretical framework consisted of HR services, service design, service productization and expert interviews as a qualitative research method. The theoretical section provided the foundation for the customer-oriented development and productization of the services.
In the initial phase of the thesis, the focus was on service design, after which the work moved into the productization phase. The research section was conducted as a qualitative study using expert interviews. The interviews helped identify customer needs, service strengths, development areas and obstacles in the sales process.
Based on the interview data, a need for clearer and more easily understandable HR services was identified. As a result, three service packages were developed: a basic package, an extended package and a premium package. Fixed prices were defined for the packages to help customers plan their costs in advance and the option to purchase HR services on an hourly basis was also kept available. New sales materials were created to support the sales process. The results of the development work support service productization, make the sales process more efficient and clarify customer communication. The thesis provides Talenom with practical tools for improving the sales and marketing of its HR services and strengthens the commercial competitiveness of the service offering.
The developed service packages are clear and easy to understand for both sales personnel and customers. Fixed pricing increases customer confidence, as the cost of the service is predictable. Similar HR service packages are not offered by competitors, which provides Talenom with a significant opportunity to increase HR service sales and strengthen the competitiveness of its services.
The development suggestions include improving sales practices, providing sales staff with additional training on HR services and promoting HR services more actively as an independent offering. A clear and structured service model together with more focused sales activities can strengthen Talenom’s position as a provider of HR services and increase interest in other services as well
KKV Osaamon verkkosivujen käytettävyyden arviointi : case: KKV Kampus
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida KKV Kampuksen verkkosivujen käytettävyyttä ja tuottaa kehittämisehdotuksia Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) jatkokehitystyön tueksi. Työssä arvioitiin, miten Osaamon rakenne, navigointi ja sisällön löydettävyys tukevat käyttäjän tavoitteellista etenemistä julkisessa digitaalisessa oppimisympäristössä.
Kehittämistehtävänä oli tunnistaa prototyyppivaiheessa olevan verkkopalvelun keskeisiä käytettävyysongelmia ja esittää niiden pohjalta perusteltuja parannusehdotuksia. Työn teoreettinen viitekehys perustuu käytettävyyden keskeisiin määritelmiin ja periaatteisiin, kuten ISO 9241-standardeihin, Nielsenin heuristiikkoihin sekä ihmiskeskeisen suunnittelun lähtökohtiin.
Opinnäytetyö toteutettiin asiantuntijalähtöisenä arviointina Design Sprint -viikon aikana. Arviointimenetelminä hyödynnettiin heuristista arviointia sekä strukturoitua käytettävyyden itsearviointilomaketta. Kerätty aineisto analysoitiin laadullisesti ja havaintojen perusteella muodostettiin kehittämisehdotuksia.
Tulosten perusteella keskeisimmät kehittämistarpeet liittyivät alkuorientaation selkeyttämiseen, suodatus- ja hakutoimintojen havaittavuuteen, käyttäjän hallinnan tukemiseen sekä ohjeistuksen sijoittumiseen osaksi käyttötilannetta. Työ tarjoaa systemaattisen ja teoreettisesti perustellun lähtökohdan palvelun jatkokehittämiselle, vaikka tulokset perustuvat asiantuntija-arviointiin eivätkä käyttäjätestaukseen
Älykkään myyntiautomaatin suunnittelu ja toteutus – puhelinkuoria valmistava robottijärjestelmä
No full textAutomaatio ja robotiikka ovat mahdollistaneet itsepalveluratkaisujen ja massaräätälöinnin yleistymisen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa älykäs myyntiautomaatti, joka valmistaa asiakaskohtaisesti räätälöityjä puhelinkuoria itsenäisesti ja kaupallisesti hyödynnettävässä muodossa.
Työ toteutettiin projektina hyödyntäen vaatimusmäärittelyä, PLC-pohjaista ohjausta, tilakoneajattelua, robotiikkaa sekä sähkö- ja automaatioasennuksia. Kehitys sisälsi mekaanisen ja sähköisen toteutuksen, ohjelmoinnin, maksujärjestelmien integroinnin, testauksen sekä etävalvonnan.
Tuloksena syntyi toimiva prototyyppi, joka vastaanottaa tilauksen ja maksun sekä valmistaa yksilöllisen tuotteen muutamassa minuutissa. Järjestelmä täytti asetetut vaatimukset, ja se muodostaa perustan jatkokehitykselle ja kaupallistamiselle
Panssariajoneuvojen käyttöhuollon kunnossapitotiedon hallinta
Full text linkKunnossapitotiedon hallinta on keskeinen osa panssariajoneuvojen käyttöhuollon suunnittelua, ohjausta ja toimeenpanoa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää Karjalan prikaatin panssariajoneuvojen käyttöhuollon kunnossapitotiedontiedon hallintaa siten, että kunnossapitotieto tukee nykyistä tehokkaammin panssariajoneuvojen kunnossapitoa. Tutkimus toteutettiin Karjalan prikaatin toimeksiantona tapaustutkimuksena, jossa käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen teoriaperusta rakentui koti- ja ulkomaisesta kirjallisuudesta, tieteellisistä tutkimuksista ja artikkeleista sekä virallisista standardeista ja organisaation sisäisistä asiakirjoista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsitteli kunnossapidon ja tiedonhallinnan keskeisiä ilmiöitä sekä niiden välistä rajapintaa. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tarkasteltiin kunnossapitotiedon hallintamenetelmiä ja niiden käyttöä sekä kehittämismahdollisuuksia kaksiosaisen tutkimuksen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin käyttöhuoltohenkilöstölle suunnatulla verkkokyselyllä, jota täydennettiin asiantuntijoiden teemahaastatteluilla. Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällön analyysiä. Tutkimustulosten mukaan panssariajoneuvojen kunnossapitotietoa kerätään käyttöhuolto-organisaatioissa vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti pääasiassa kahdella eri menetelmällä ja tallennetaan sekä digitaaliseen että paperipohjaiseen muotoon. Käyttöhuollon tuottama tieto on käyttöhuoltohenkilöstön hyödynnettävissä, mutta sen saavutettavuus käyttöhuolto-organisaation ulkopuolella on rajoitettua. Tulokset viittaavat siihen, että hiljaisen tiedon osuus kunnossapitotiedosta on odotettua suurempi, sillä vastaajat arvioivat hiljaisen tiedon osuuden kokonaistietopääomasta erittäin merkittäväksi. Tulokset osoittavat, että panssariajoneuvojen käyttöhuollon tiedonhallintakäytännöissä on tunnistettavissa kehittämistarpeita useilla osa-alueilla. Tulosten perusteella keskeisinä kehittämiskohteina näyttäytyivät ohjeistuksen ja toimintatapojen selkeyttäminen, yhdenmukaistaminen ja systemaattinen käyttöönotto sekä hiljaisen tiedon hyödyntämisen kehittäminen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että panssariajoneuvojen kunnossapitotiedon hallinnan kehittäminen joukko-osastossa on pitkäjänteinen hanke, joka edellyttää menetelmien ja välineiden kehittämisen lisäksi organisaatiokulttuurin muutosta, riittäviä resursseja, asiantuntemusta ja aikaa. Onnistuminen edellyttää teknologisten ratkaisujen, turvallisen tiedonkäsittelyn ja organisaatioprosessien yhteensovittamista sekä vahvaa henkilöstön sitoutumista