UTUPub
Not a member yet
55238 research outputs found
Sort by
Android Malware Detection using LLM
No full textAndroid’s widespread adoption has made it a prime target for mobile malware, posing significant threats to user privacy, financial security and device security. Traditional malware detection approaches, such as signature-based and heuristic
algorithms, frequently fail to keep up with the dynamic nature of Android malware. To solve this issue, this thesis provides a static analysis-based malware detection system that uses fine-tuned transformer models, notably BERT, to categorize Android
apps. The system extracts permission ermissions from AndroidManifest.xml and API call sequences from smali code, which are then treated as textual features suitable for language model input. Three different BERT-based classifiers were trained:
one with permissions, one with API calls, and one with a combined feature set. The final categorization decision is determined using an ensemble majority-voting approach. Experimental results from the CIC-AndMal2017 dataset indicate that the
combined-feature model outperformed both single-feature models and traditional baselines, with an accuracy of 92% and an F1-score of 0.915. The system was deployed as a real-time detection service with a FastAPI backend and a React-based web frontend, allowing for easy malware investigation. This research illustrates the feasibility of using large language models for static malware detection and provides a scalable framework for incorporating future dynamic or hybrid analysis methods
Hoitotyöntekijöiden mielenterveysosaamisen mittarit : integroiva kirjallisuuskatsaus
No full textMielenterveyden häiriöt ovat yleistyneet Suomessa, mikä korostaa mielenterveyden edistämisen merkitystä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Terveydenhuollon toimintaa ohjaavat useat lait, joissa painotetaan toiminnan asianmukaisuutta, laatua, turvallisuutta ja näyttöön perustuvuutta. Hoitotyöntekijöiden osaaminen on keskeisessä roolissa näiden vaatimusten täyttämisessä. Osaamisen arvioinnissa on tärkeää käyttää luotettavia ja valideja mittareita, joiden avulla voidaan tuottaa hoitotieteellisesti relevanttia tietoa. Mittareiden arviointi perustuu psykometristen ominaisuuksien, kuten validiteetin ja reliabiliteetin, tarkasteluun. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata hoitotyöntekijöiden mielenterveysosaamisen arviointiin käytettyjä mittareita. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää osaamisen mittaamisessa ja mittareiden arvioinnissa. Katsaus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka mahdollistaa laaja-alaisen aineiston hyödyntämisen ja tutkittavan ilmiön monipuolisen tarkastelun. Systemaattinen tiedonhaku tehtiin suunnitelmallisesti hoitotieteen ja lähialojen tietokannoista (CINAHL, Medic, PubMed, Scopus, Web of Science), ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla. Aineisto valittiin PICOS-viitekehyksen mukaisesti määriteltyjen sisäänottokriteerien perusteella. Haun tuloksena saatiin 984 osumaa, joista viisi alkuperäistutkimusta sisällytettiin katsaukseen. Tutkimusten metodologinen laatu arvioitiin JBI-kriteerien mukaisesti ja todettiin hyväksi. Tutkimuksissa käytetyt mittarit perustuivat Jormin ym. (1997) määrittelemään mielenterveysosaamisen (Mental Health Literacy, MHL) käsitteeseen. Varhaisimmat mittarit keskittyivät erityisesti väestön kykyyn tunnistaa mielenterveyden häiriöitä, kun taas Mental Health Literacy Scale (MHLS) mahdollistaa osaamisen monipuolisemman arvioinnin. Muut tarkastellut mittarit olivat MHLS:n kielellisesti tai kulttuurisesti mukautettuja versioita. Mittareiden laatua arvioitiin COSMIN-kriteeristön mukaisesti, huomioiden muun muassa reliabiliteetti, validiteetti, käytettävyys ja luettavuus. Tutkimusten perusteella hoitotyöntekijöiden mielenterveysosaamisen arviointiin soveltuvien mittareiden tulisi huomioida hoitotyön erityispiirteet sekä kulttuurinen ja kielellinen konteksti. Mielenterveysosaamisen keskeisiä teemoja ovat: tieto mielenterveyden häiriöistä, avun hakemisen valmius, asenteet mielenterveyteen sekä ymmärrys itsehoidosta ja hoitomahdollisuuksista. Näiden osa-alueiden sisällyttäminen hoitotyöntekijöiden koulutukseen ja täydennyskoulutukseen tukee osaamisen kehittymistä. Parempi ymmärrys mielenterveyttä tukevista ja siihen vaikuttavista tekijöistä voi myös ehkäistä mielenterveyden häiriöiden kehittymistä ja pahenemista. Mielenterveysosaamisen mittaaminen liittyy myös eettiseen vastuuseen haavoittuvassa asemassa olevien potilaiden hoidossa. Mittareiden avulla voidaan arvioida, missä määrin hoitotyössä toteutuvat mielenterveyspalvelujen saavutettavuus, kulttuurinen sensitiivisyys ja ihmisoikeuksien kunnioitus
Lajittelualgoritmien rinnakkaistaminen GPU-arkkitehtuurilla
No full textDatan määrän yhä kasvaessa lajittelualgoritmien tehokas hyödyntäminen on ollut lukuisten tutkimusten kohteena. Tässä tutkielmassa keskitytään pikalajittelun ja kantalukulajittelun rinnakkaistamiseen GPU-arkkitehtuurilla. Käytetyt lähteet keskittyvät NVIDIAn GPU-laitteiden ja CUDA-ohjelmointirajapinnan hyödyntämiseen toteutuksissaan. Tutkielmassa on myös esitetty CUDAn toimintaa ja arkkitehtuuria lyhyesti. Lajittelualgoritmien toimintaperiaate käydään läpi ennen tuloksien tarkastelemista. Lajittelualgoritmien rinnakkaistaminen on toteutettu kaikissa tutkielmassa käsiteltävissä algoritmeissa siten, että lajiteltava data osioidaan jollakin kyseiselle algoritmille sopivalla tavalla sopiviin osioihin, jotka jaetaan säielohkoille ja niiden sisällä sijaitsevien säikeiden työstettäväksi. Eri lajittelualgoritmeilla on erilaisia tapoja, kuinka ne suorittavat tehokkaasti lajittelun useilla säikeillä. Molemmissa lajittelualgoritmeissa rinnakkaistaminen GPU-arkkitehtuurilla on tuonut merkittäviä suoritusaikojen parannuksia. Eri vuosina toteutettujen tutkimusten väliset vertailut paljastuivat kuitenkin ongelmallisiksi, sillä parissakin eri lähteessä oli epäuskottavat tulokset. Vaikuttaisi siltä, että niissä on tapahtunut jonkinlainen merkintävirhe tai artikkelissa on mahdollisesti jätetty jotain olennaista kertomatta, mistä suoritusajat kokonaisuudessaan koostuvat. Lähteiden sisällä olevat suoritusaikojen vertailut kuitenkin vaikuttivat loogisilta ja mahdollisilta
Tekoälyagenttien hyödyntäminen elinkeinotoiminnan veroilmoituksen laatimisessa
No full textTekoälytyökalut kehittyvät jatkuvasti, ja yritykset ovat entistä kiinnostuneempia tekoälytyökalujen käyttöönotosta ja mahdollisuuksista. Tekoälyn osa-alueita on paljon ja niin on myös tapoja orkestroida tekoälyä. Tekoälyagenteilla voidaan orkestroida tekoälyä luomalla esimerkiksi moniagenttijärjestelmiä, joissa tekoälyagentit toimivat itsenäisesti, erikoistuvat tehtäviin ja kommunikoivat keskenään. Tekoälyagenteilla voidaan vastata tyypillisiin tekoälyn haasteisiin, kuten hallusinointiin ja suurten tehtäväkokonaisuuksien hallitsemiseen. Tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia yritysverotuksen tehtävissä on tutkittu melko vähän suhteessa muihin käyttötapauksiin, ja siksi onkin syytä selvittää, miten yritykset voivat kehittää veroprosessejaan tekoälyagenteilla.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tekoälyagenttien hyödyntämismahdollisuuksia elinkeinotoiminnan veroilmoitusten laatimisessa. Tutkimus on laadittu laadullisena tapaustutkimuksena, jonka kohdeorganisaatio on suomalainen konsultointiyritys, joka tarjoaa muun muassa veroilmoituspalveluja suomessa toimiville yrityksille. Tutkielman aineistonkeruun näkökulma perustuu Goodhuen & Thompsonin (1995) tehtävä-teknologiasoveltuvuusviitekehykseen, jonka tarkoitus on varmistaa valitun teknologian yhteensopivuus ihmisten työtehtävien kanssa. Aineistoa analysoitiin luomalla tyypittely tekoälyagenttien hyödyntämismahdollisuuksista. Tyypittelyn avulla tunnistettiin, mitkä tehtävän ominaisuudet mahdollistavat tai rajoittavat tekoälyagenttien hyödyntämistä veroilmoitusten laatimisessa.
Tutkielman tulokset osoittavat, että tekoälyagenteissa on paljon potentiaalia elinkeinotoiminnan veroilmoitusten laatimisprosessin kehittämiseen. Tekoälyagenttien avulla voidaan vähentää rutiinitehtäviin käytettävää aikaa ja siirtää ihmisten työpanos vaativampiin asiantuntijatehtäviin. Tekoälyagentteja voidaan hyödyntää erityisesti tehtävissä, jotka eivät vaadi kontekstuaalista ymmärrystä ja sisältävät selkeät ohjeet tehtävän suorittamiseen ilman merkittävää vaihtelua tapausten välillä. Tekoälyagenttien hyödyntämistä ei suositella silloin, kun virheen välittömät seuraukset ovat vakavat, tehtävä on liian laaja ja monimutkainen tai tapaukset vaihtelevat paljon.
Tutkielma tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia todistamalla, että tekoälytyökaluja voidaan hyödyntää yritysverotuksen tehtävissä ja tekoälyagenttien suoriutumista ja skaalautuvuutta voidaan parantaa moniagenttijärjestelmillä, joissa tekoälyagentit erikoistuvat tehtäviin ja toimivat yhteistyössä. Tutkielma tarjoaa teoreettisen kontribuution tutkimalla tekoälyagenttien hyödyntämistä tehtävissä, jotka vaativat samanaikaisesti datanprosessointikykyä, numeraalista tarkkuutta ja lainsäädännön tulkitsemista. Tutkielman käytännön hyödyt ovat merkittävät etenkin kohdeorganisaatiolle, joka voi hyödyntää tutkielman tuloksia veroprosessiensa kehittämisessä. Tuloksista hyötyvät myös muut organisaatiot, jotka ovat kiinnostuneita tekoälyagenttien hyödyntämisestä taloudellisen datan käsittelyssä ja tekoälyn sovittamisesta ihmisten työhön.Artificial intelligence (AI) tools are constantly developing, and companies are becoming increasingly interested in adopting AI tools and exploring their possibilities. There are multiple subareas of AI as well as methods of orchestrating AI. AI agents can be utilised as a means of orchestrating AI with multiagent systems, where AI agents act independently, specialise in tasks and communicate with each other. AI agents can solve typical challenges of AI, such as hallucination and managing complex tasks or processes. The possibilities of utilising AI in corporate tax have relatively little research in comparison to other use cases, which is why it is reasonable to explore how companies can improve their tax processes with AI agents.
This thesis explores the potential of utilising AI agents in filing tax returns of limited liability companies and cooperative societies. The research was conducted as a case study, situated in a Finnish consulting firm that offers tax return filing services for companies operating in Finland. The perspective of data collection in this thesis is built upon the task-technology fit framework of Goodhue & Thompson (1995), which is a framework for ensuring the fit between a selected technology and the tasks of humans. The data was analysed by creating a typing of the utilising potential of AI agents. The typing enabled identifying which properties facilitate or limit the possibilities of using AI agents in the tax return filing process.
The results of this thesis show that AI agents have considerable potential in improving the filing process of corporate tax returns. AI agents can decrease the amount of time required for manual tasks, which frees the time of human employees for more demanding expert tasks. AI agents can be utilised especially in tasks that do not require contextual understanding and contain clear instructions for completing the task without major variety between cases. Utilising AI agents is not recommended in cases where the immediate consequences of mistakes are serious, the task is too large and complex or there is too much variety between cases.
This thesis supports the results of prior research by confirming that AI tools can be utilised in corporate tax and the performance and scalability of AI agents can be improved by building multiagent systems, where AI agents specialise in tasks and work in cooperation. The thesis offers a theoretical contribution by studying AI agent utilisation in tasks that simultaneously require data processing capabilities, numerical accuracy, and interpreting legislation. The practical benefits of this thesis are considerable, especially for the case organisation, which can utilise the results of this thesis in improving its tax processes. The results are beneficial for other organisations that are also interested in utilising AI agents in handling financial data and implementing AI in human work
ISO 9001- ja ISO 13485 -standardien mukaisen laadunhallintajärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto kohdeorganisaatiossa
No full textTyön tarkoituksena oli aikaansaada ja ottaa kohdeorganisaatiossa käyttöön dokumentoitu laadunhallintajärjestelmä, joka täyttää ISO 9001- ja ISO 13485 -laadunhallintastandardien vaatimukset. Uuden laadunhallintajärjestelmän myötä oli tarkoitus parantaa organisaation suorituskykyä ja vastata asiakastarpeeseen molemmat standardit kattavasta laadunhallintajärjestelmästä.
Standardien vaatimuksia vertailtiin toisiinsa sekä alkuperäiseen laadunhallintajärjestelmäpohjaan, ja korjattiin puutteelliset laadunhallintadokumentit vastaamaan standardien vaatimuksia. Samalla tutkittiin sovellettavaa lainsäädäntöä ja varmistettiin, että laadunhallintajärjestelmä on sen mukainen.
Organisaation toiminnan kehityskohtia ja työntekijöiden henkilökohtaisia mieltymyksiä käsittelevien henkilöstöhaastattelujen avulla pyrittiin ottamaan henkilöstön mielipiteet huomioon ja luomaan perusta tehokkaalle perehdytykselle. Laadunhallintajärjestelmän käyttöönottoa varten suunniteltiin henkilöstön perehdytysprosessi.
Tutkimuksen perusteella standardien väliset merkittävimmät erot liittyvät sääntelyvaatimuksiin, riskienhallintaan, asiakastyytyväisyyteen, jatkuvaan parantamiseen, dokumentaatiovaatimuksiin, prosessien validointiprosessin ja toimittajien arviointiin. Henkilöstöhaastattelujen analysoinnin tuloksena saatiin selville työntekijöiden yksilölliset näkemykset nykyiseen laadunhallintajärjestelmäpohjaan liittyen, toivotut perehdytysmenetelmät sekä mielipiteiden välinen variaatio. Henkilöstöhaastattelujen analysoinnissa keskeisimmäksi teemaksi osoittautui alkuperäisen laadunhallintajärjestelmän puutteet.
Työssä onnistuttiin laatimaan uusi laadunhallintajärjestelmä, joka vastaa asetettuja tavoitteita ja täyttää sekä sovellettavan lainsäädännön että ISO 9001- ja ISO 13485 -standardien vaatimukset. Henkilöstön perehdytyssuunnitelman toteuttaminen kuitenkin keskeytyi, sillä laadunhallintadokumentteja ei ehditty hyväksymään määräajassa. Molempien tavoitteiden saavuttaminen olisi vaatinut huolellisempaa resurssien arviointia ja avainhenkilöiden parempaa saatavuutta erityisesti laadunhallintadokumenttien hyväksymisvaiheessa
Análisis crítico del discurso: representaciones textuales de la guerra Israel-Gaza en la prensa española
No full textEste trabajo de fin de grado trata sobre cómo dos periódicos españoles de distinto signo han cubierto la guerra Israel-Gaza. El análisis se centra en el modelo tridimensional de análisis crítico del discurso de Fairclough, y pretende mostrar cómo los rasgos textuales, divididos en el vocabulario, la gramática y la estructura textual, representan el conflicto en cuestión. También pretende averiguar si las existe parcialidad en los resultados. El análisis muestra que los rasgos textuales contribuyen a las distintas representaciones de los actores del conflicto y sus acciones. Encima, existen diferencias notables en cuanto al contenido, especialmente en relación con el uso selectivo de información histórica. El estudio de este tema puede continuarse con un conjunto de datos más amplio, con una examinación del contexto que rodea tanto los periódicos como la España entera, y con un análisis de los significados ideológicos de los resultados de este trabajo
Kaksi vuosikymmentä suomalaisten ympäristöasenteita : kvantitatiivinen tutkimus ympäristöasenteiden muutoksesta Suomessa 2000-luvun alusta 2020-luvulle
No full textTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten ympäristöasenteita ja niiden ajallista muutosta vuosina 2000, 2010 ja 2020. Tutkielma pyrkii selvittämään, ovatko suomalaisten ympäristöasenteet muuttuneet kahdessa vuosikymmenessä. Lisäksi tavoitteena on tarkastella ympäristöasenteiden yhteyttä sosiodemografisiin tekijöihin ja onko näissä tekijöissä tapahtunut muutosta tarkasteltavana ajanjaksona. Tutkittavina taustamuuttujina käytetään ikää, sukupuolta, koulutusta ja henkilökohtaisia kuukausituloja. Tutkimuksen aineistona on käytetty kolmea International Social Survey Programme (ISSP) ympäristö II, III, IV-aineistoa Suomesta vuosilta 2000, 2010 ja 2020.
Ajallisen tarkastelun vuoksi tutkielmassa pohjustetaan näkökulma ympäristötietoisuuden kehitykseen ympäristösosiologisen viitekehyksen kautta. Tämän lisäksi tutkielmassa perehdytään vielä tarkemmin suomalaisten ympäristötietoisuuden kehitykseen vaikuttaneisiin tekijöihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkielma kytkeytyy osaksi perinteistä ympäristösosiologian asennetutkimusta ja ISSP ympäristö -aineistojen ajallisesti vertailevaa tutkimusta. Ympäristöasenteisiin pureudutaan arvo- ja asenneteorian kautta, ajatellen että yksilön ympäristöasenteissa heijastuvat taustalla ympäristöarvot. Asenteiden vaihteluun voivat vaikuttaa esimerkiksi kriisit, tiedon lisääntyminen sekä ympäristökasvatus. Tutkielmassa erotetaan ympäristöasenteiden tarkastelussa tarkemmin ympäristöhuoli ja halukkuus toimia ympäristön eteen (willingness to pay) omiksi käsitteikseen, mahdollistaen käsitteiden välisten eroavuuksien tarkastelun. Ympäristöhuolen mittarina käytetään viidestä väittämästä luotua summamuuttujaa, ja halukkuuden toimia ympäristön eteen mittarina on neljästä väittämästä muodostettu summamuuttuja.
Tutkimuksen päätutkimusmenetelmänä on lineaarinen regressioanalyysi. Tämän lisäksi aineistoa tarkastellaan aikasarja-analyysin avulla sekä syvennetään regressioanalyysiä tarkastelemalla muuttujien välisiä interaktioita. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että suomalaisten ympäristöasenteissa on ollut tarkasteltavana ajanjaksona vaihtelua. Suomalaisten ympäristöhuoli on ollut korkeimmillaan vuonna 2000 ja matalimmillaan vuonna 2010. Vuonna 2020 ympäristöhuolta on ollut enemmän kuin vuonna 2010, mutta vähemmän kuin vuonna 2000. Halukkuutta toimia ympäristön eteen kuvaava aikasarja puolestaan osoittaa, että eniten halukkuutta toimia ympäristön eteen on ollut vuonna 2020 ja vähiten vuonna 2010. On kuitenkin huomattava, että ympäristön eteen toimisen halukkuuden vastauksissa on suurta hajontaa.
Sosiodemografisten tekijöiden yhteyden tarkastelu osoitti, että ympäristöstä huolissaan olivat todennäköisemmin nuoret, naiset sekä korkeammin koulutetut. Tulomuuttujan kohdalla ajallinen muutos sekä käsitteiden välinen yhteys ilmeni paremmin interaktion tarkastelussa. Vuosina 2010 ja 2020 korkeammat tulot ennustivat suurempaa ympäristöhuolta, kun taas vuoden 2000 aineistossa korkeammat tulot ennustivat vähäisempää ympäristöhuolta. Tosin korkeampien tulojen kohdalla hajonta oli suurta. Tutkittaessa halukkuutta toimia ympäristön eteen, olivat havainnot samankaltaisia kuin ympäristöhuolen kohdalla, mutta yhteydet olivat heikompia. Tutkimuksessa tuli esille, että nuoret, alle 25-vuotiaat, naiset sekä korkeammin koulutetut olivat halukkaampia toimimaan ympäristön eteen. Lisäksi suuremmat henkilökohtaiset kuukausitulot ennustivat vuonna 2020 suurempaa halukkuutta toimia ympäristön eteen
Effectiveness of workplace choice architecture modification for healthy eating and daily physical activity
No full textBackgroundModifying the choice architecture of behavioural contexts can facilitate health behaviour change, but existing evidence builds mostly on small-scale interventions limited in duration, targets, strategies, and settings. We evaluated the effectiveness of a one-year hybrid type 2 implementation-effectiveness trial aimed at promoting healthy eating and daily physical activity with subtle modifications to the choice architecture of heterogeneous worksites. The intervention was contextualised to and integrated into the routine operations of each worksite. Effectiveness was evaluated in a quasi-experimental pre-post design.MethodsIntervention sites (n = 21) implemented a median of two (range 1–9) intervention strategies for healthy eating and one (range 1–5) for physical activity. Questionnaires pre (n = 1126) and post (n = 943) intervention surveyed employees’ behavioural patterns at work (food consumption: vegetables/roots, fruit/berries, nuts/almonds/seeds, sweet treats, fast food, water; physical activity: restorative movement, exercise equipment use, stair use). The post-intervention questionnaire also measured employees’ perception of and response to three intervention strategies: a packed lunch recipe campaign, a fruit crew-strategy, and movement prompts. Multi- and single-level regression models evaluated effectiveness, treating intervention as a continuous predictor formed of the site-specific dose (n intervention strategies employed) and mean quality (three-point rating per strategy halfway and at the end of the intervention) of implementation relevant to each outcome.ResultsMultinomial logistic regression models found the intervention significantly associated with a favourable change in employees’ fruit and berry consumption (interaction effect of time and implementation p = 0.006) and with an unfavourable change in sweet treat consumption (p = 0.048). The evidence was strongest for the finding concerning fruit/berry consumption—an outcome that sites with greater dose and quality of implementation targeted by using strategies that reduced the physical effort required to have fruit/berries at work and by covering multiple eating-related contexts at the worksite. The quality of implementation was positively associated with the perception of (p = 0.044) and response to (p = 0.017) the packed lunch recipes, and with response to the fruit crew-strategy (p ConclusionsThe results suggest that a contextualised, multicomponent choice architecture intervention can positively influence eating behaviour in diverse real-world settings over a one-year period, and that higher implementation quality can enhance intervention perception and response. However, outcomes may depend on the type of intervention strategies used and the extent of their delivery.</p
Multi-isotopic evidence reveals the emergence of a cosmopolitan community at the Luistari cemetery in Eura, Finland, during the early Medieval period (600–1130 CE)
No full textThis study examines the role of the Eura region as a nexus linking the inland with Baltic Sea trade routes. Luistari cemetery, spanning from the early Merovingian to Medieval periods, provides key insights into SouthWestern Finland's socioeconomic structure and communication networks. Despite its significance, this burial community's chronological dynamics and regional role remain poorly understood. Using multi-isotopic evidence contextualised with archaeological data, this research explores mobility and subsistence patterns among Luistari's population. By delineating the bioavailable strontium range in the Eura region, the study assesses the local burial community's mobility dynamics across various chronological phases. Identification of long-and short-distance migrants, discerned through strontium and carbon isotopes in conjunction with archaeological context, enhances understanding of Luistari within the regional and Circum-Baltic framework. Multi-isotopic evidence further aids in grasping local development within environmental and climatic contexts. Analysis of the strontium isotopic data patterns, combined with carbon and nitrogen, sheds light on settlement locations and subsistence strategies of the Luistari population. Notable transformations during the Viking I period (800-880 CE), marked by the establishment of a "founding" community, and shifts in dietary and migratory patterns in periods V II-III (880-1000 CE), indicate stabilisation of the local socioeconomic conditions. Period V IV (1000-1070 CE) reveals connections, both maritime and continental, as the local community integrates into long-distance communication networks. The Final Period (1070-1130 CE) then shows only limited signs of mobility. The data suggest varied mobility patterns over the long-term development of the local community coupled with visibly changing subsistence strategies.</p
Room Temperature Dehydrogenation of Gaseous Methanol over Polycrystalline Gold Triggered and Traced by Oxygen K-edge X-rays
No full textThe room temperature conversion of gaseous methanol to carbon monoxide and hydrogen on a polycrystalline Au film at ambient pressure has been triggered and characterized by oxygen K-edge excitation and vibrationally resolved resonant inelastic X-ray scattering. The rate-limiting first methanol dehydrogenation step is driven by ultrafast O–H dissociation and deprotonation of O K-edge excited CH3OH. The Au surface further dehydrogenates the CH3O+ photoradical created by X-rays via electron transfer from the Au surface. With vibrationally resolved resonant inelastic X-ray scattering, we trace the CO molecular potential energy surface along the C–O coordinate. The CO bond softens, and the C–O stretch frequency changes from 2250 to 2065 cm–1 at a CO chemisorption energy of 38–58 kJ/mol. This constitutes weak chemisorption as compared to the transition metals but also stronger bonding than the physisorbed CO species on single-crystal Au surfaces. In liquid methanol, the recombination of the CH3O+ photoradical created by X-rays with protons quenches this conversion.</p