Osuva
Not a member yet
16120 research outputs found
Sort by
The financial performance of ESG ETFs during a geopolitical shock
Full text linkThe integration of Environmental, Social, and Governance (ESG) criteria into investment
strategies has gained significant traction in recent years, particularly with the advent of ESG
Exchange-Traded Funds (ETFs). This study examines the financial performance of ESG ETFs
during the Russia-Ukraine geopolitical shock, a period of heightened market volatility and
uncertainty. Utilizing data from January 2017 to December 2023, this thesis analyzes the
performance of high-rated and low-rated ESG ETF portfolios relative to traditional benchmarks.
The study applies Capital Asset Pricing Model (CAPM), multi-factor models, and risk-adjusted
performance measures such as Jensen’s Alpha, Sharpe Ratio, and Treynor Ratio. Results reveal
that while high-rated ESG portfolios demonstrated resilience, they failed to consistently
outperform benchmark portfolios, particularly during periods of geopolitical instability. These
findings contribute to the ongoing debate about the financial merits of responsible investing,
offering nuanced insights into the intersection of ESG criteria and market behavior during crises.
The study also highlights the evolving role of ESG in portfolio management, particularly as a
potential hedge against volatility during geopolitical shocks.Ympäristö-
, yhteiskuntavastuu- ja hyvien hallintotapojen (ESG) integrointi sijoitusstrategioihin
on saanut merkittävää huomiota viime vuosina, erityisesti ESG-pohjaisten pörssilistattujen
rahastojen (ETF) myötä. Tämä tutkimus tarkastelee ESG ETF:ien taloudellista suorituskykyä
Venäjä-Ukraina-geopoliittisen shokin aikana, jolloin markkinoilla vallitsi lisääntynyt volatiliteetti
ja epävarmuus. Analyysissä hyödynnettiin tammikuun 2017 ja joulukuun 2023 välistä dataa.
Analyysissä arvioitiin korkeasti ja matalasti luokiteltujen ESG-ETF-portfolioiden suorituskykyä
suhteessa perinteisiin vertailuindekseihin. Tutkimus sovelsi Capital Asset Pricing -mallia (CAPM),
monitekijämalleja sekä riskikorjattuja suorituskykymittareita, kuten Jensenin alfa, Sharpen luku
ja Treynorin luku. Tulokset osoittavat, että korkeasti luokitellut ESG-portfoliot osoittivat
resilisenssiä, mutta eivät kyenneet johdonmukaisesti ylittämään vertailuportfolioiden
suorituskykyä erityisesti geopoliittisen epävakauden aikana. Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia
käynnissä olevaan keskusteluun vastuullisen sijoittamisen taloudellisista hyöydyistä ja tarjoaa
tarkempia näkemyksiä ESG-kriteerien ja markkinakäyttäytymisen väliseen suhteeseen
kriisiaikoina. Lisäksi tutkimus korostaa ESG:n kehittyvää roolia salkunhallinnassa, erityisesti
mahdollisena suojana volatiliteettia vastaan geopoliittisten shokkien aikana
Hybridi-invertteri pienessä aurinkopaneelijärjestelmässä
Full text linkKasvava energiantarve ja kuluttajien halu lisätä energiaomavaraisuutta ovat merkittävästi lisänneet aurinkopaneelijärjestelmien suosiota. Aurinkopaneelijärjestelmille on tarjolla monenlaisia ratkaisuja, jotka vaativat erilaista teknologiaa optimaalisen hyödyn saavuttamiseksi käyttökohteen tarpeiden mukaisesti. Perinteiset invertteriratkaisut eivät mahdollista energian varastointia ja sähkön syöttöä sähkökatkon aikana.
Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia hybridi-invertterin tuomia mahdollisuuksia pieneen aurinkopaneelijärjestelmään. Tutkielmassa käydään läpi yksivaiheisen invertterin toiminta, jolla luodaan teoriapohja hybridi-invertterille. Lisäksi tarkastellaan, miten invertteri muuntaa tasasähköstä vaihtosähköä. Yksivaiheisesta invertteristä käydään pulssinleveysmodulaatio ja lisäksi kerrotaan mitä ominaispiirteitä liittyy aurinkopaneelijärjestelmässä oleviin inverttereihin.
Tutkielmassa käydään läpi hybridi-invertteri piirikaavion avulla, jotta sitä voidaan verrata perinteiseen invertteriratkaisuun. Lisäksi käsitellään läpi hybridi-inverttereihin liittyvät teknologiat ja hallintamallit, kuten lataussäädin, kriittisten kuormien hallinta, hybridiinvertterien tilat ja akkujen hallinta.
Hybridi-invertterit mahdollistavat akkujen integroinnin aurinkopaneelijärjestelmään, mikä lisää joustavuutta energiankäytössä. Hybridi-invertterit voivat toimia sekä verkkoon kytkettyinä (ongrid) että siitä riippumattomina (off-grid). Ne tukevat myös useita integroitavia teknologioita, kuten lataussäätimiä ja kriittisten kuormien hallintaa, mikä tekee niistä monipuolisia ja tehokkaita ratkaisuja erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Tutkielman lopuksi analysoidaan hybridi-invertterin ja perinteisten inverttereiden välisiä etuja ja rajoitteita. Vaikka hybridi-invertterit tarjoavat monipuolisemmat toiminnallisuudet ja mahdollistavat paremman energiaomavaraisuuden, niiden korkea alkuinvestointi ja akuille vaadittava tila voi rajoittaa niiden hankintaa. Tulevaisuudessa hybridi-invertterit voivat kuitenkin olla keskeinen osa rakennusten täydellistä energiaomavaraisuutta
Sähkökeskusten standardit, vaatimukset ja komponenttien valinta
Full text linkTutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä vaatimuksia ja standardeja sähkökeskusten suunnittelussa tulee huomioida kiinteistöjen sähkönjakelujärjestelmien turvallisuuden ja toimintavarmuuden takaamiseksi. Sähkökeskukset ovat olennainen osa sähkönjakelujärjestelmiä, ja niiden suunnittelu vaikuttaa suoraan sekä järjestelmien käyttövarmuuteen, että käyttäjien turvallisuuteen. Tämän työn keskeinen kysymys on, mitkä standardit ja tekniset vaatimukset ohjaavat sähkökeskusten suunnittelua, ja miten nämä standardit vaikuttavat keskuksen eri osa-alueisiin ja komponentteihin.
Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti SFS-EN 61439 -standardia, joka asettaa vaatimuksia pienjännitekeskuksille, sekä SFS-EN 60529 -standardia, joka määrittää muun muassa IP-luokitukset. Näiden lisäksi tutkielmassa käsitellään muita keskeisiä standardeja ja suosituksia, jotka vaikuttavat sähkökeskusten suunnitteluun erityisesti turvallisuuden ja luotettavuuden näkökulmasta.
Tutkielma keskittyy myös sähkökeskusten tärkeimpiin komponentteihin, kuten pääkytkimiin, energiamittareihin, pääsulakkeisiin, vikavirtasuojalaitteisiin, ylijännitesuojiin ja ohjauskojeisiin. Komponenttien valinta ja mitoitus perustuvat standardien mukaisiin vaatimuksiin ja kohteen erityistarpeisiin. Jokaisen komponentin kohdalla analysoidaan sen rooli sähkökeskuksen toiminnassa ja turvallisuudessa, ja tarkastellaan, miten ne suojaavat järjestelmää tai käyttäjää ylikuormitukselta, oikosuluilta ja muilta mahdollisilta häiriöiltä.
Lopuksi tutkielmassa kuvataan sähkökeskuksen suunnitteluprosessi, johon kuuluvat eri vaiheet, dokumentointi ja piirrosmerkkien käyttö. Dokumentoinnin osalta painotetaan erityisesti kansilehden ja piirustusten roolia, joilla varmistetaan, että sähkökeskus täyttää kaikki vaaditut standardit ja mahdollistaa turvallisen käytön sekä kunnossapidon.
Johtopäätöksenä tämä kandidaatintutkielma osoittaa, että standardien ja vaatimusten mukainen sähkökeskusten suunnittelu on välttämätöntä luotettavan ja turvallisen sähköjärjestelmän luomiseksi. Standardien huolellinen noudattaminen mahdollistaa sähkökeskusten asianmukaisen toiminnan ja ehkäisee mahdollisia riskejä käyttöympäristöissä. Työn tulokset tarjoavat hyödyllistä tietoa erityisesti sähkösuunnittelijoille, jotka suunnittelevat ja valitsevat komponentteja sähkökeskuksiin, ja antavat kattavan kuvan siitä, kuinka erilaiset vaatimukset vaikuttavat sähkökeskusten suunnitteluun ja toteutukseen kestävässä ja turvallisessa sähköjärjestelmässä
Mielenterveyttä ja hyvinvointia luonnosta : LuontoMieli-hankkeen kokemukset ja keskeiset tulokset
Full text linkTarve laajentaa ja vakiinnuttaa Green Care -toimintaa osaksi erilaisia sote-, hyte- ja kasvatuspalveluita on noussut vahvasti esiin useissa selvityksissä ja kokeiluhankkeissa. Pohjanmaalla erityisesti mielenterveyden kasvavat haasteet ovat lisänneet tarvetta uusille vaikuttaville ennaltaehkäiseville ja mielenterveyttä edistäville palveluille sekä mielenterveyskuntoutuksen tukimuodoille. Yhteinen tahtotila vastata näihin tarpeisiin kokosi Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Mielle ry:n toimijat laajentamaan ja syventämään aikaisemmissa hankkeissa aloitettua paikallisten Green Care -palvelumallien kehittämistyötä ja vahvistamaan alueen osaamista ja yhteistyöverkostoja.
Tämä hankeraportti esittelee keskeiset tulokset LuontoMieli – Mielenterveyttä ja hyvinvointia luonnosta -hankkeesta, joka toteutettiin 12/2022–12/2024 välisenä aikana Pohjanmaalla. Haluan esittää lämpimät kiitokset hankekollegoilleni Anne Ellilälle, Anna-Lena Starckille ja Karina Björniselle sekä Johanna Yliviitalalle, Camilla Kunnarille, Mari Rantamäelle, Ahti Nymanille ja Riku Niemistölle todella inspiroivasta hankeyhteistyöstä. Kiitokset myös Anja Yli-Viikarille ja Marja Uusitalolle, jotka osallistuivat tämän hankejulkaisun toteuttamiseen kirjoituksellaan luonnon terveysvaikutuksista autonomisen hermoston näkökulmasta, sekä Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijalle Annika Aholalle osallistumisesta hankkeen Green Care -toiminnan toteuttamiseen ja asiakaspalautteiden keruuseen. Haluan kiittää myös kollegaani Heli Siirilää kyselyvastausten yhteenvetojen laatimisesta ja toimitustyössä avustamisesta, sekä Studio Andreita julkaisun taitosta ja visuaalisesta ilmeestä.
Lopuksi erityiskiitokset kaikille Mielle ry:n asiakkaille, jotka osallistuivat aktiivisesti hankkeen Green Care -toimintaan ja antoivat sekä arvokasta palautetta toiminnan koetuista vaikutuksista että uusia ideoita toiminnan kehittämiseen. Toivon lämpimästi, että LuontoMieli-hankkeen esimerkit ja myönteiset kokemukset inspiroisivat jatkossa monia muitakin ammentamaan mielenterveyttä ja hyvinvointia luonnosta.Publikation på svenska Mental hälsa och välbefinnande från naturen : Erfarenheter och resultat från projektet NaturSinne https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-181-5fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed|ei tietoa saavutettavuudest
"Motivaatio edellyttää johtamista" : Tutkimus palvelevan johtamisen roolista sisäisen motivaation rakentumisessa
Full text linkPalveleva johtaminen keskittyy esihenkilöiden rooliin työntekijöidensä tukena ja mahdollistajana. Z-sukupolvi, joka arvostaa itsenäisyyttä, merkityksellisyyttä ja ammatillista kehitystä, on kasvanut digitaalisessa ja globaalissa ympäristössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia palvelevan johtamisen vaikutuksia Z-sukupolven työntekijöiden sisäiseen motivaatioon ja heidän kokemuksiaan palvelevasta johtamisesta liikunta-alalla.
Tutkimus pohjautuu palvelevan johtamisen ja itseohjautuvuusteorian (Self-Determination Theory, SDT) käsitteisiin, kuten autonomiaan, kompetenssiin ja yhteenkuuluvuuteen. Näitä teoreettisia käsitteitä käytettiin analysoitaessa, miten palveleva johtaminen vaikuttaa Z-sukupolven työntekijöiden motivaatioon työpaikalla. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Haastateltavina oli Z-sukupolven työntekijöitä liikunta-alalta, ja tutkimuksessa tarkasteltiin heidän kokemuksiaan palvelevasta johtamisesta sekä sen vaikutuksia heidän sisäiseen motivaatioonsa.
Tulokset osoittavat, että palveleva johtaminen tukee Z-sukupolven sisäistä motivaatiota erityisesti silloin, kun esihenkilöt tarjoavat mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn, antavat palautetta ja tukea ammatilliselle kehitykselle sekä vahvistavat yhteisöllisyyden tunnetta työpaikalla. Z-sukupolvi koki työnsä merkitykselliseksi, kun heidän arvojaan ja kehitystarpeitaan huomioitiin. Tämä tutkimus tuo esille palvelevan johtamisen merkityksen Z-sukupolven motivaation tukemisessa ja sen vaikutukset liiketoiminnan menestykseen.
Tutkimuksen uutuusarvo perustuu siihen, että se tuo esille palvelevan johtamisen merkityksen erityisesti Z-sukupolven työntekijöiden näkökulmasta liikunta-alalla, joka on vielä suhteellisen vähän tutkittu alue. Tulokset tarjoavat käytännön suosituksia organisaatioille, erityisesti liikunta-alalle, ja korostavat esihenkilöiden roolia motivaation sekä sitoutumisen edistäjinä. Palvelevat esihenkilöt voivat parantaa työntekijöidensä hyvinvointia, työtyytyväisyyttä ja organisaation menestystä, auttaen samalla organisaatioita houkuttelemaan ja sitouttamaan motivoituneita työntekijöitä
Assessing Transition Risk in Equity Portfolios: Measurement and Strategic Management
Full text linkTämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien vaikutusta osakeportfolioihin sekä strategioita, joilla sijoittajat voivat hallita ja mahdollisesti hyödyntää riskejä, jotka syntyvät siirtymästä kohti vähähiilistä taloutta. Siirtymäriskit johtuvat lainsäädännön muutoksista, teknologisista innovaatioista ja muuttuvista kuluttajamieltymyksistä, jotka kaikki vaikuttavat yritysten taloudelliseen suorituskykyyn ja sitä kautta myös sijoittajien osakeportfolioihin. Valtioiden siirtyessä kohti hiilineutraaliutta sijoittajat kohtaavat sekä haasteita että mahdollisuuksia mukauttaessaan strategioitaan näiden riskien hallitsemiseksi tehokkaasti.
Taloudellisten vaikutusten arvioinnin lisäksi tässä tutkielmassa tarkastellaan viimeaikaisia kvantitatiivisia menetelmiä yrityksen siirtymäriskialtistuksen mittaamiseen. Erityisesti keskitytään Brown-Minus-Green (BMG) -arvoon sekä siitä johdettuun markkinalähtöiseen hiilibetaan, jotka mahdollistavat siirtymäriskin systemaattisen arvioinnin, sekä yksittäisten sijoituskohteiden, että koko osakeportfolion tasolla. Näitä riskimittareita sovelletaan yhdessä vakiintuneiden rahoitusteorioiden, kuten modernin portfolioteorian sekä Fama-Frenchin multifaktorimallien kanssa.
Vaikka tietoisuus ilmastonmuutokseen liittyvistä taloudellisista riskeistä on kasvanut, siirtymäriskin tarkka mittaaminen sekä sen integrointi salkunhoitoon on edelleen puutteellista. Tämä tutkimus edistää aihealuetta osoittamalla, kuinka multifaktorimallien käyttö parantaa siirtymäriskien matemaattista arviointia ja mahdollistaa tehokkaiden salkunhoitostrategioiden kehittämisen.
KEYWORDS:The purpose of this thesis is to examine the impact of climate-related transition risks on equity portfolios and explore how investors can mitigate these risks or even capitalize on the transition to a low-carbon economy through efficient management strategies. Climate transition risks arise from regulatory changes, technological advancements, and shifts in consumer prefer-ences, all of which influence the financial performance of companies and thus, investment port-folios as well. As governments and industries move toward decarbonization, investors face both challenges and opportunities in adapting their strategies to manage these risks effectively.
In addition to assessing the financial implications of transition risk, this thesis examines recent methodologies developed to measure transition risk exposure quantitatively. Specifically, it ex-amines the Brown-Minus-Green (BMG) factor and carbon beta, two emerging and intercon-nected metrics that provide a systematic approach to quantifying climate transition risk at both the single-asset and portfolio levels. This thesis connects the measures to established financial frameworks such as the Modern Portfolio Theory and Fama-French multifactor models.
Despite growing awareness of climate-related financial risks, the ability to accurately measure and incorporate transition risk into portfolio management remains limited. This research con-tributes to the field by highlighting the effectiveness of multifactor approaches in capturing tran-sition risk exposure and improving investment decision-making
Corporate Social Responsibility as a source of employee contentment : Case Wärtsilä Finland Oy
Full text linkCorporate social responsibility (CSR) has been a popular topic among scholars and organiza-tions. Although relationship between CSR and employee satisfaction has been detected, this study aims to reveal how this relationship actualizes. Purpose of this study is to is examine how different types of employees perceive corporate social responsibility and its dimensions. Based on earlier literature these dimensions are stakeholder, social, environmental, economic, legal and voluntariness. Study focuses on different employee types which are millennial white collar, millennial blue collar, gen X white collar and gen X blue collar. The research is conduct-ed as a qualitative case study based on case company Wärtsilä Finland Oy. Study utilizes qual-itative research method to reveal underlying CSR comprehension and difference between different employee types. The empirical study is conducted for the four employee types and each research group consists of one interviewee employed by the case company Wärtsilä Finland Oy.
The findings suggest a correlation between corporate social responsibility and overall em-ployee job satisfaction, however suggesting that open and transparent internal communica-tion is seen as a precondition for employees to comprehend CSR initiatives fully. Millennial white-collar interviewee expressed the highest awareness of CSR and had the highest ethical standards for their employer. Otherwise, research interviewees demonstrated a steady under-standing of CSR dimensions, however all interviewees highlighted that internal corporate cul-ture and communication is lacking. Findings suggest that open, transparent and engaging communication between company and its employees is seen as a precondition to gain full benefits from corporate social responsibility strategy and ensure employees are aware of different various CSR dimensions and initiatives
Ympäristötaloudellisen Kuznetsin käyrän testaus Suomessa : Päästöttömän energiantuotannon ja kaupungistumisen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin maakuntatasolla
Full text linkIlmastonmuutos on maailmanlaajuinen megatrendi, joka vaikuttaa yhteiskuntien hyvinvointiin
kaikkialla maailmassa. Suomi on sitoutunut ilmastolain mukaisesti tavoittelemaan
hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa kuitenkin yhä
epätodennäköisemmältä. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, mutta sitä on tärkeää
tarkastella myös paikallisella tasolla, sillä paikallisilla toimilla on suora vaikutus Suomen
ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten taloudellinen kehitys on vaikuttanut
kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen Suomessa sekä millainen suhde päästöttömän energian
tuotannolla ja kaupungistumisella on päästöjen määrään. Tutkielman aineisto kattaa kaikki
Suomen maakunnat aikavälillä 2005–2022 sisältäen tiedot aluekohtaisista päästöistä asukasta
kohden, per henkilö BKT:stä, sähköenergiantuotannosta ja kaupunkiasumisen asteesta.
Teoriaviitekehys pohjautuu Solowin kasvumalliin ja Kuznetsin teoriaan, joista muodostuu
ympäristötaloudellinen Kuznetsin käyrä (EKC). EKC-hypoteesi ilmentää ympäristön tilan ja
talouskasvun välistä suhdetta, ja olettaa talouskasvun alkuvaiheessa ympäristöhaittojen
lisääntyvän, mutta tietyn käännekohdan jälkeen päästöjen kääntyvän laskuun. Aiempi
kirjallisuus on antanut ristiriitaisia tuloksia EKC-hypoteesille, sillä tulokset vaihtelevat
tarkasteluajanjakson, selittävien muuttujien ja alueellisen kontekstin mukaan.
Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään keskeistä EKC-kirjallisuutta ja esitellään tärkeimmät
tutkimustulokset erityisesti Suomen, uusiutuvan energian ja kaupungistumisen näkökulmasta.
EKC-käyrän kaltevuuteen ja käännekohtapisteen saavuttamiseen vaikuttavat yhteiskunnan ja
talouden mittakaava-, koostumus- ja tekniikkavaikutus. Suomessa energiantuotanto ja
kaupungistuminen ovat keskeisiä tekijöitä näille vaikutuksille, minkä vuoksi ne sisällytetään
osaksi tutkielman regressioanalyysia. Mallinnuksessa käytetään Mean Group (MG)- ja kiinteiden
vaikutusten (FE)-menetelmiä, joiden avulla estimoidaan talouskasvun, päästöttömän
energiantuotannon ja kaupungistumisen vaikutuksia päästöihin Suomessa maakuntatasolla.
Tutkimuksen tuloksena EKC-hypoteesi validoidaan eli Suomessa esiintyy käänteisen U:n
mallinen suhde päästöjen ja BKT:n välillä, kun tarkastellaan asukaskohtaista aineistoa. Lisäksi
päästöttömän energian tuotanto ja kaupungistuminen vaikuttavat negatiivisesti päästöihin eli
ne vähentävät päästöjen määrää Suomessa. Tuloksen perusteella Suomessa tulisi lisätä
ydinvoiman ja uusiutuvien energialähteiden tuotantoa. Kaupungistumisen osalta tulisi kiinnittää
huomiota erityisesti julkisen infrastruktuurin kestävään kehittämiseen
Optimal operation and decentralized control of offshore DC grid with renewable energy sources
Full text linkSiirtymä kestävän energiajärjestelmän pariin on kriittinen globaalien hiilidioksidipäästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi, ja merituulivoimaan perustuva vedyn tuotanto on nousemassa lupaavaksi ratkaisuksi hiilineutraaliuden edistämisessä. Merellä sijaitsevat vedyn tuotantojärjestelmät, jotka hyödyntävät uusiutuvia energialähteitä, kuten tuulta ja aurinkoenergiaa, tunnistetaan yhä enenevässä määrin skaalautuvien ja kestävien energiaratkaisujen ratkaisuiksi. Tämä diplomityö keskittyy kyseisten tuotantojärjestelmien teknillistaloudelliseen arviointiin, painottaen niiden teknistä toteutettavuutta ja taloudellista kannattavuutta vaihtelevissa ympäristö- ja
infrastruktuuriolosuhteissa.
Työssä suoritetaan kattava kirjallisuusanalyysi, jolla arvioidaan saatavilla olevia parhaita tekniikoita ja mahdollisia järjestelmäkonfiguraatioita. Toteutettavuutta tarkastellaan keskeisten tekijöiden, kuten vedyn tasakustannusten (LCOH) määrittävien infrastruktuurikustannusten, varastoinnin ja kuljetusmenetelmien kautta. Merellä tapahtuva vedyn tuotanto aiheuttaa korkeammat pääoma- ja käyttökustannukset johtuen muun muassa suolanpoistoyksiköiden, erikoiselektrolysaattoreiden ja merirakenteiden tarpeesta. Lisäksi valinta offshore- ja onshore-varastoinnin välillä, sekä vedyn kuljetusmuodon valinta, vaikuttavat suoraan vedyn taloudelliseen
kannattavuuteen.
Euroopan tasolla työ tarkastelee uusiutuvan vedyn poliittista toimintaympäristöä ja markkinoiden kehitystä, korostaen EU:n kunnianhimoisten tavoitteiden ja nykyisen tuotantokapasiteetin välistä kuilua. Sääntelyn epävarmuus, infrastruktuurirajoitteet ja kustannusesteet hidastavat laajamittaista käyttöönottoa, samalla kun kansalliset strategiat vaihtelevat kunnianhimon ja toteutuksen osalta. Keskeisiä poliittisia instrumentteja, kuten hiilisopimuksia (CCfD), suoria tukia ja sertifiointimekanismeja, arvioidaan niiden roolin osalta kilpailukykyisten vetymarkkinoiden edistämisessä.
Lisäksi tutkimuksessa esitellään neljä edistyksellistä offshore vihreän vedyn pilottihanketta PosHYdon (Alankomaat), Dolphyn (Iso-Britannia), H2Mare (Saksa) ja Gigastack (Iso-Britannia) joista saadaan arvokasta tietoa toteutettavuudesta, skaalautuvuudesta ja kestävyydestä. Nämä projektit havainnollistavat innovatiivisia tapoja yhdistää uusiutuva energia vedyn tuotantoon sekä ratkaista infrastruktuuriin ja sääntelyyn liittyviä haasteita.
Analysoimalla kustannustekijöiden, sääntelykehysten ja käytännön tapaustutkimusten välistä vuorovaikutusta, tämä tutkimus tarjoaa kattavan ymmärryksen kehittyvästä merivedyn tuotannonalasta. Tulokset korostavat tarvetta koordinoidulle poliittiselle tuelle, teknologisille edistysaskeleille ja strategisille infrastruktuuri-investoinneille, jotta offshore-vedyn tuotanto voidaan tehdä taloudellisesti kannattavaksi ja skaalautuvaksi.The transition to sustainable energy systems is critical for achieving global decarbonization targets, with offshore hydrogen production emerging as a promising solution to support carbon neutrality efforts. Offshore hydrogen systems, leveraging renewable energy sources such as wind and solar, are increasingly recognized for their potential to deliver scalable and sustainable energy solutions. This thesis focuses on the techno-economic evaluation of offshore hydrogen systems, emphasizing their technical feasibility and economic viability under varying environmental and infrastructural conditions.
A comprehensive literature analysis is conducted, to evaluate the best available techniques and possible configurations of such systems. The feasibility is considered through the key factors influencing the Levelized Cost of Hydrogen (LCOH) in offshore production, including infrastructure costs, storage, and transportation methods. Offshore hydrogen production incurs higher capital and operational costs as it requires desalination units, specialized electrolyzers, and robust marine infrastructure. Additionally, the choice between offshore and onshore storage, as well as transportation method, introduces complex trade-offs that directly impact hydrogen economics.
At the European level, the thesis examines the policy landscape and market development of renewable hydrogen, highlighting the gap between the EU’s ambitious targets and current production capacity. Regulatory uncertainties, infrastructure limitations, and cost barriers hinder large-scale deployment, while national strategies vary in ambition and implementation. Key policy instruments, including carbon contracts for difference (CCfD), direct subsidies, and certification mechanisms, are assessed for their role in fostering a competitive hydrogen market.
Furthermore, this study presents case studies of four pioneering offshore green hydrogen projects—PosHYdon (Netherlands), Dolphyn (UK), H2Mare (Germany), and Gigastack (UK)—which offer valuable insights into feasibility, scalability, and sustainability. These projects illustrate innovative approaches to integrating renewable energy with hydrogen production, while addressing infrastructure and regulatory challenges.
By analysing the interplay between cost drivers, regulatory frameworks, and real-world case studies, this research provides a comprehensive understanding of the evolving offshore hydrogen sector. The findings highlight the necessity for coordinated policy support, technological advancements, and strategic infrastructure investments to ensure the economic viability and scalability of offshore hydrogen production
Enhancing agency in green path development : Lessons from the wind energy sector for the emerging battery industry in the Nordic region
Full text linkThis paper reviews the literature on wind energy to ascertain the factors that shape agency in the sector's development trajectory and then extract valuable lessons that regional actors can leverage in the emerging Nordic battery industry. The research process is anchored on the READ approach, i.e., readying, extraction, analyzing, and distilling. The results show that agency is shaped by socio-cognitive, economic, geographical, and cultural factors. Actors' actions must, therefore, proactively align the battery development strategies to the cultural context, taking cognizance of the norms, values, stakeholder involvement, and participation. By taking the lessons from the wind energy sector, this paper provides a scientific insight that regional actors can leverage to navigate similar experiences and challenges in the battery development process in the Nordic region easily. This paper advances cross-sector knowledge in the green path development literature©2025 The Author. This work is licensed under a Creative Commons Attribution 2.5 India License.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed