190942 research outputs found
Sort by
Mekaanisten voimien välityksen rooli solu-solu liitoksissa ihon kehityksessä ja ihoesteen muodostuksessa
No full textThe formation and homeostatic maintenance of a functional skin epidermal barrier is fundamental for organismal survival, protecting against dehydration and environmental insults while preserving tissue homeostasis. Proper barrier formation and maintenance in a self-renewing tissue such as the epidermis requires the integration of mechanochemical cues that regulate formation and stability of cell adhesions as well as cell dynamics. However, the molecular mechanism by which these processes are coordinated and integrated with the molecular machinery that senses and interprets dynamics changes in cell extrinsic and intrinsic forces remain largely elusive. In addition, the relevance of these processes in intact tissue contexts has not been extensively investigated. In this thesis, I use in vitro and in vivo approaches coupled to high resolution fluorescence microscopy and biophysical measurements to elucidate the function and physiological relevance of two complementary mechanosensory systems that govern skin epidermal morphogenesis and barrier formation through the coordinated regulation of adhesion integrity and proliferation balance.
First, I demonstrate that the mechanosensitive ion channel Piezo1 plays a crucial role in the maturation of intercellular adhesions into functional, continuous junctions. Piezo1 deletion impairs the balance of cell surface mechanics, leading to delayed maturation and mechanical stability of intercellular junctions in vitro. Notably, Piezo1 function becomes particularly important in aged skin, where intrinsic changes in tissue mechanics render tight junctions unstable and compromise barrier integrity, highlighting a context-dependent role of Piezo1 in maintaining adhesions under mechanical stress.
Second, as part of a collaborative work, I investigate the mechanisms by which a distinct, but interlinked pathway mediated by Plexin-B1/B2 transmembrane receptors, fine tunes proliferation of epidermal stem cells in response to crowding-induced mechanical compression. I observe that loss of B-plexins disrupts the ability of cells to sense and respond to compressive forces, leading to aberrant activation of the mechanotransducer Yes-associated protein (YAP). This leads to enhanced epidermal stem cell proliferation and tissue overgrowth during embryonic skin development. Our data highlights a central role of B-plexins in mechanosensation, coupling cell density to cell division.
Together, these studies define a comprehensive framework for how the tension sensing and mechanical feedback coordinate adhesion maturation and proliferative restraint in skin keratinocytes. By identifying Piezo1 and B-plexins as key determinants of mechanoresponsive signaling, this thesis provides a new insight into the molecular understanding that synchronizes mechanical forces with epidermal barrier formation, tissue integrity and homeostasis.Iho muodostaa esteen eliön ja ympäristön välille, suojaten ulkoisilta haitoilta, kuivumiselta, sekä ylläpitäen kudostasapainoa. Ihon uloin kerros eli orvaskesi on tärkein osa ihoestettä ja sen muodostuminen ja homeostaattinen ylläpito ovat siten olennaisia eliön selviytymiselle. Uusiutuvissa kudoksissa, kuten orvaskedessä, epiteelisen esteen muodostuminen ja ylläpito edellyttää soluadheesioiden ja soludynamiikan säätelyä mekaanis-kemiallisten vihjeiden avulla. On kuitenkin epäselvää, miten solujen sisäiset ja ulkoiset voimat säätelevät tätä prosessia ja miten näitä voimia aistitaan solutasolla, erityisesti ehjässä kudosympäristössä. Tässä väitöskirjassa käytän in vitro- ja in vivo -lähestymistapoja yhdessä korkean erotuskyvyn fluoresenssimikroskopian, sekä biofysikaalisten mittausten kanssa tutkiakseni kahden toisiaan täydentävän solujen mekaanisen aistimisjärjestelmän toimintaa ja fysiologista merkitystä. Nämä järjestelmät ohjaavat orvaskeden muodostumista ja ihoesteen syntyä koordinoimalla soluadheesioiden eheyttä ja solunjakautumisten tasapainoa.
Ensinnäkin osoitan, että mekaanisesti herkkä ionikanava Piezo1 säätelee solujen välisten adheesioiden kypsymisestä toimiviksi, yhtenäisiksi liitoksiksi. Piezo1:n poisto häiritsee solupinnan mekaanista tasapainoa, mikä johtaa soluliitosten viivästyneeseen kypsymiseen ja niiden heikentyneeseen mekaaniseen vakauteen in vitro. Piezo1:n merkitys korostuu ikääntyneessä ihossa, jossa kudoksen mekaaniset ominaisuudet muuttuvat ja tekevät tiivisliitoksista epävakaita, heikentäen ihoesteen eheyttä. Tämä korostaa Piezo1:n tilannekohtaista roolia adheesioiden ylläpidossa mekaanisen stressin alaisena.
Osana yhteistyöhanketta, tutkin myös mekanismia, jossa Plexin-B1/B2 -solukalvoreseptorien välittämä viestintäketju säätelee epidermiksen kantasolujen jakautumista vasteena solutiheyden aiheuttamaan mekaaniseen puristukseen. Havaitsin, että B-pleksiinien menetys estää solujen kykyä aistia ja vastata kompressiovoimiin, mikä johtaa mekaanisen viestivälittäjä Yes-associated proteiinin (YAP) poikkeavaan aktivoitumiseen. Tämä lisää orvaskeden kantasolujen jakautumista ja aiheuttaa kudoksen liikakasvua alkionkehityksen aikana. Tuloksemme korostavat B-pleksiinien keskeistä roolia mekaanisessa aistimisessa, yhdistäen solutiheyden solunjakautumisiin.
Näiden tutkimusten perusteella voidaan muodostaa kokonaisvaltainen malli siitä, kuinka mekaanisen jännityksen aistiminen ja mekaaninen vaste koordinoivat adheesioiden kypsymistä ja solujakautumisten hillintää ihon keratinosyyteissä. Tunnistamalla Piezo1:n ja B-pleksiinit mekaanisen vasteen keskeisiksi viestimolekyyleiksi, tämä väitöskirja tarjoaa uutta molekyylitason ymmärrystä siitä, miten mekaaniset voimat synkronoidaan epidermiksen esteen muodostumisen, kudoksen eheyden ja homeostaasin kanssa
RISK MANAGEMENT: Milk and plant-based dairy alternatives production processes and inorganic arsenic in rice beverages
No full textTutkimuksessa tarkasteltiin elintarvikeyrityksissä toteutettavaa riskinhallintaa mikrobiologisten ja kemiallisten vaarojen osalta maidon ja kasvijuomien tuotantoprosesseissa. Elintarvikevaarojen, erityisesti taudinaiheuttajabakteerien sekä raskasmetallien ja mykotoksiinien hallinta on toimijoiden vastuulla sisältyen omavalvontaan.
Toisena tavoitteena tarkasteltiin lasten, nuorten ja aikuisten iAs-altistusta riisijuomista, koska iAs kertyy enemmän riisiin kuin muihin viljoihin. iAs on genotoksinen karsinogeeni, joten EFSA on määrittänyt ihosyövän esiintymisriskille BMDL05-arvon 0,06 μg/kg rp/vrk. EU on asettanut enimmäismäärät vierasaineasetuksella ((EU) 2023/915) ehkäisemään liiallista iAs-altistusta. Riisijuomille arvioitiin turvallisia käyttömääriä kahdella eri skenaariolla. Skenaariolaskelmat tehtiin Ruokaviraston Riskinarvioinnin yksikössä kehitetyllä BASE-mallilla.
Maidon tuotanto on tarkoin säädeltyä sisältäen erityislainsäädäntöä, kun taas kasvijuomien valmistuksessa noudatetaan yleistä elintarvike- ja elintarvikehygienialainsäädäntöä. Riskinhallinnassa korostuvat raaka-aineiden laatuvaatimusten seuranta, elintarviketurvallisuuden ja prosessihygienian toteutuminen läpi tuotantoprosessin sekä valmiiden juomien säilyvyys. Lämpökäsittely on molemmilla juomilla kriittinen hallintapiste. Muita prosessivaiheita vastaanotosta lopputuotteiden säilytykseen hallitaan omavalvonnan työohjeilla ja näytteenotolla.
Riisijuomilla tuloksina saadut annoskoot olivat hyvin pienet. Skenaariolla A riisijuomien annoskoko lapsilla vaihteli välillä 0,30–3,90 g/kk, nuorilla ja aikuisilla välillä 0,90–10,2 g/kk. Skenaariolla B riisijuomien annoskoko vaihteli välillä 0,90–6,00 g/kk kaikilla ikäryhmillä. Tulosten perusteella lapsille annettuja käyttösuosituksia tulee edelleen jatkaa ehkäisemään iAs-altistuksesta aiheutuvaa terveyshaitan riskiä.The aim of the study was to look the risk management implementes in food companies for the microbiological and chemical hazards in the production processes of milk and plant-based dairy alternatives. The management of food hazards, especially pathogenic bacteria, heavy metals and mycotoxins, is the responsibility of the operators and is included in their own control.
The another aim was to examine the iAs exposure of children, adolescents and adults from rice beverages, as iAs accumulates more in rice than in other cereals. iAs is a genotoxic carcinogen, so EFSA has determined a BMDL05-value of 0.06 μg/kg bw/day for the risk of skin cancer. The EU has set maximum levels in the Contaminants Regulation ((EU) 2023/915) to prevent excessive iAs exposure. Safe consumption levels for rice beverages were assessed under two different scenarios. The scenario calculations were made using the BASE-model developed by the Risk Assessment Unit of the Finnish Food Authority.
Milk production is strictly regulated, including specific legislation, while the production of plant-based dairy alternatives follows general food and food hygiene legislation. Risk management focuses on monitoring the quality requirements of raw materials, implementing food safety and process hygiene throughout the production process, and the shelf life of finished beverages. Heat treatment is a critical control point for milk and plant-based dairy alternatives. Other processing steps from raw material reception to storage of finished products are managed through in-house control work instructions and sampling.
The safe amounts of rice beverages were very small. In scenario A, the dose size of rice beverage for children ranged from 0.30 to 3.90 g/month and for adolescents and adults from 0.90 to 10.2 g/month. In scenario B, the dose size of rice beverage ranged from 0.90 to 6.00 g/month in all age groups. Based on the results, the use recommendations given for children should be continued to prevent the risk of health hazards caused by iAs exposure
Leisure-time physical activity and depression; insights using symptom-specific approach and within-family design
No full textPhysical activity’s appeal as potential treatment option, but also as a preventive method lies in its low cost and potential to be applied to the general population. This potential has attracted efforts to better understand if physical activity could offer a way to alleviate the burden caused by depression. While earlier research on the effects of physical activity on depression is extensive, observed results and interpretations vary. Experimental and observational studies differ in the observed effects, and the mechanisms through which physical activity operates remain elusive. This thesis consists of three studies aimed at clarifying the nature of the association and the potential mechanisms linking physical activity to depression. Study I, using large nationally representative cohorts from US, and study II, using a large European cohort, examined symptom-specific associations while assessing causality from two angles: dose–response relationship (Study I) and temporality (Study II). Study III pooled data from seven cohorts of siblings and twins, applying a within-family design to account for unobserved genetic and familial confounding. Studies II and III additionally assessed reverse causality, i.e., whether depressive symptoms influence physical activity levels.
In Study I, higher amounts of physical activity were associated with lower anhedonia and fatigue in a dose–response manner. Study II further indicated a temporal association between physical activity and lower anhedonia. However, associations in both studies were small in magnitude. Analyses using sum scores of depressive symptoms yielded similarly small effects. Study III produced comparable findings: while estimates did not attenuate after adjusting for shared familial and genetic factors, they remained marginal across models. Results were consistent across the seven cohorts, despite differences in physical activity and depression measures and participant demographics. Reverse-causality analyses using sum scores showed a small association in Study II and no association in Study III.
Overall, this thesis finds that leisure-time physical activity was most consistently associated with lower anhedonia, but naturally occurring physical activity appears only weakly related to depressive symptoms more broadly. These associations were smaller than those reported in experimental studies but consistent with earlier observational findings. Collectively, the findings suggest that the strength of the association between leisure-time physical activity and depression—and its potential to reduce depression at the population level—warrants further investigation.Aiempi tutkimus fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista masennukseen on laajaa, mutta tulokset ja tulkinnat vaihtelevat. Tämä väitöskirja koostuu kolmesta tutkimuksesta, joiden tavoitteena oli selventää fyysisen aktiivisuuden ja masennuksen välistä yhteyttä sekä siihen liittyviä mahdollisia mekanismeja. Tutkimus I, jossa hyödynnettiin suuria yhdysvaltalaisia kansallisesti edustavia aineistoja, ja tutkimus II, jossa käytettiin laajaa eurooppalaista aineistoa, tarkastelivat oirekohtaisia yhteyksiä ja arvioivat kahta kausaliteetin indikaattoria: annos–vastesuhdetta (Tutkimus I) ja ajallista järjestystä (Tutkimus II). Tutkimus III yhdisti seitsemän sisarus- ja/tai kaksosaineistoa ja käytti perheensisäistä asetelmaa, jonka avulla voidaan huomioida jaettuja geneettisiä ja ympäristötekijöitä. Tutkimuksissa II ja III arvioitiin lisäksi käänteistä kausaalisuutta, eli sitä, vaikuttavatko masennusoireet fyysisen aktiivisuuden määrään.
Tutkimuksessa I suuremmat määrät fyysistä aktiivisuutta liittyivät vähäisempään anhedoniaan ja väsymykseen annos–vastesuhteessa. Tutkimus II osoitti lisäksi ajallisen yhteyden fyysisen aktiivisuuden ja myöhäisemmän vähäisemmän anhedonian välillä. Yhteydet olivat kuitenkin molemmissa tutkimuksissa pieniä. Masennusoireiden summapisteisiin perustuvat analyysit tuottivat samansuuntaisia, mutta voimakkuudeltaan pieniä vaikutuksia. Tutkimuksessa III havaittiin vastaavia tuloksia: yhteydet eivät heikentyneet sen jälkeen, kun jaettujen ympäristö- ja geneettisten tekijöiden vaikutus oli otettu huomioon, mutta yhteydet olivat voimakkuudeltaan heikkoja. Tulokset olivat yhdenmukaisia kaikissa seitsemässä kohortissa huolimatta eroista fyysisen aktiivisuuden ja masennuksen mittareissa tai osallistujien taustatekijöissä. Käänteisen kausaalisuuden analyysit summapisteillä osoittivat heikkoja yhteyksiä tutkimuksessa II, ja tutkimuksessa III yhteyksiä ei havaittu.
Kokonaisuutena tämä väitöskirja indikoi, että vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus liittyy johdonmukaisimmin vähäisempään anhedoniaan, mutta luonnollisesti esiintyvä vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on vain heikosti yhteydessä masennusoireisiin yleisemmin. Havaitut yhteydet olivat pienempiä kuin aiemmissa kokeellisissa tutkimuksissa, mutta yhdenmukaisia aiempien observationaalisten tutkimusten kanssa. Tulokset korostavat tarvetta uudelleenarvioida vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden ja masennuksen välisen yhteyden voimakkuutta, sekä vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden potentiaalia vähentää masennusta väestötasolla
Inverse Problems in Photography : From Deconvolution to Dataset Design and Creative Reconstruction
No full textThis dissertation investigates inverse problems in photography with a focus on three themes: deblurring misfocused photographs, automatic selection of regularization parameters, and patch-based creative reconstruction using existing image data.
The overview begins by reviewing the basics of digital image formation, including the imaging pipeline, bit depth and colour spaces, and common image quality metrics. It then formulates image deblurring as an ill-posed inverse problem, where small perturbations in the data can lead to large changes in the reconstruction. Regularization methods such as Tikhonov and total variation are discussed, together with their role in stabilizing reconstructions and the practical challenges of choosing suitable regularization parameters. Later chapters explore patch-based methods, clustering and k-means, and how reconstruction can be deliberately reframed as a creative rather than a purely “correct” process. Finally, the thesis examines the gap between idealized simulations and real photographic data, discussing noise, model mismatch, task-based evaluation (e.g. optical character recognition with Levenshtein distance), and open data practices that support reproducible research.
Publication~I presents the Helsinki Deblur Challenge 2021 (HDC2021) dataset and acquisition protocol. Using a dual-camera rig with a beam splitter, the dataset contains near-simultaneous pairs of sharp and defocused photographs at multiple blur levels, released openly to enable benchmarking of deconvolution algorithms on real photographic data. Task-based evaluation via character error rate is advocated when exact ground truth is unavailable.
Publication~II introduces a reference-free dual-grid parameter choice rule that compares two reconstructions computed on slightly shifted image grids and selects the smallest regularization parameter for which their structural similarity exceeds a prescribed threshold. The method is regularizer- and model-agnostic, avoids explicit noise-level estimation, and is demonstrated on both simulated and real photographic data.
Publication~III develops a patch-based reconstruction and animation method that clusters patches from curated image datasets and uses the resulting centroids as a dictionary for recomposing and animating still images. Controlled randomness within clusters produces families of visually varied, interpretable animations that blend variational thinking with artistic and communicative aims.Tässä väitöskirjassa tutkitaan digitaalisiin valokuviin liittyviä käänteisiä ongelmia keskittyen kolmeen teemaan: kuvien jälkitarkennukseen, regularisointiparametrien automaattiseen valintaan sekä olemassa olevaan kuvadataan perustuvaan tilkkupohjaiseen luovaan rekonstruointiin.
Johdanto alkaa digitaalisen kuvanmuodostuksen perusteiden esittelyllä, mukaan lukien kuvanmuodostusketjun askeleet, bittisyvyys ja väriavaruudet sekä yleiset kuvanlaadun mittarit. Tämän jälkeen epätarkennuksesta johtuvan sumeuden poisto muotoillaan käänteiseksi ongelmaksi, jossa pienetkin häiriöt havainnoissa voivat johtaa suuriin muutoksiin rekonstruktiossa. Tarkastellaan regularisointimenetelmiä, sekä niiden roolia rekonstruktioiden vakauttamisessa ja sopivien regularisointiparametrien valinnan käytännön haasteita. Myöhemmissä luvuissa käsitellään tillkupohjaisia menetelmiä, klusterointia ja k-means-algoritmia sekä sitä, miten rekonstruointi voidaan tietoisesti kehystää luovaksi prosessiksi. Lopuksi väitöskirjan johdantoosuus tarkastelee idealisoitujen simulaatioiden ja todellisen valokuvadatan välistä kuilua, käsitellen kohinaa, mallivirheitä, tehtäväpohjaista arviointia sekä avoimen datan käytäntöjä, jotka tukevat toistettavaa tutkimusta.
Ensimmäinen julkaisu esittelee Helsinki Deblur Challenge 2021 (HDC2021) -aineiston ja sen keruun. Kahden kameran ja puoliläpäisevän peilin avulla kerätty aineisto sisältää samanaikaisia terävien ja epätarkkojen valokuvien pareja useilla epätarkkuuden tasoilla, ja se on julkaistu avoimesti mahdollistamaan dekonvoluutioalgoritmien vertailun todellisella valokuvadatalla.
Toinen julkaisu esittelee dual-grid-parametrinvalintamenetelmän. Menetelmä ei vaadi referenssikuvaa vaan verrataan kahdella eri diskretointihiloilla laskettuja rekonstruktioita ja valitaan pienin regularisointiparametri, jolla niiden rakenteellinen samankaltaisuus ylittää ennalta asetetun kynnyksen. Menetelmä on sekä regularisointimenetelmän että mallin suhteen riippumaton ja se välttää kohinatason eksplisiittisen estimoinnin tarpeen. Menetelmän toimivuus osoitetaan sekä simuloidulla että oikealla valokuvadatalla.
Kolmannessa julkaisussa on kehitetty tilkkupohjainen rekonstruointi- ja animointimenetelmä, jossa kuratoiduista kuva-aineistoista kerätyt tilkut klusteroidaan ja klusterikeskuksia käytetään sanakirjana still-kuvien uudelleensommitteluun ja animointiin. Hallittu satunnaisuus tuottaa visuaalisesti vaihtelevia ja tulkittavia animaatioita, jotka yhdistävät variaatioperusteisen ajattelun taiteellisiin ja viestinnällisiin tavoitteisiin
Uuden EPHA1 variantin tutkiminen neuroaksonaalisen dystrofian mahdollisena aiheuttajana rottweilereilla
No full textNeuroaxonal dystrophy (NAD) is a heterogenous group of rare neurological diseases, characterized by axonal swellings, spheroids. The course of the disease is progressive, and ultimately leads to death, but the symptoms and their onset are highly variable. Due to this rarity and diversity, the understanding of NAD remains limited. However, NAD is presented across animal kingdom as it is found in many species, including dogs. Dogs make great disease models for rare human disorders, since they resemble humans genetically with similar diseases and they share the same environment. Thus, we can simultaneously get new information that helps both, animals and humans. This study presents a family of three NAD affected Rottweilers, exhibiting classical but mild symptoms of the disease, including nystagmus, various sensory issues and sudden behavioural change, characterized by increased aggressivity. The analysis of whole genome sequencing data from two affected Rottweilers identified four candidate variants, from which a nonsynonymous variant in ephrin type-A receptor 1 coding gene, EPHA1, was the most promising. The EphA1 receptor is strongly associated with cytoskeletal elements in cell dynamics and with RhoA GTPases, which are known to be activated in spheroid formation. Interestingly, variants in EPHA1 are known to induce late-onset Alzheimer’s disease in humans, further adding to its intrigue. We validated this variant with polymerase chain reaction and Sanger sequencing in a family cohort of 16 Rottweilers, including our three cases, and in a bigger cohort of 102 Rottweilers. Surprisingly, we found a large proportion of dogs homozygous for the variant in both cohorts. This suggests that the EPHA1 variant is not causative for NAD, as many unaffected dogs exhibit the homozygous genotype. However, since the symptoms in the NAD confirmed Rottweilers were relatively mild, it is possible that there are more NAD affected dogs than we currently know of. Nevertheless, more work is needed to further validate EPHA1 variant or to find other causative variants for NAD present in this family of Rottweilers. With a new variant discovery and validation, a genetic test can be developed to promote healthier breeding in Rottweilers. Simultaneously, we get new information of NAD genetics that could help human NAD research.Neuroaksonaalisella dystrofialla tarkoitetaan ryhmää harvinaisia neurologisia sairauksia, joiden tunnusmerkkinä ovat hermosolujen aksonien turpoamat eli sferoidit. Ryhmään kuuluvat sairaudet ovat eteneviä ja lopulta kuolemaan johtavia, mutta oirekuva ja niiden alku saattavat vaihdella suuresti. Harvinaisuutensa ja monimuotoisuutensa vuoksi, NAD on huonosti ymmärretty sairaus. Sitä esiintyy kuitenkin laajasti eläinkunnassa, myös koirilla. Koska koirien geneettinen perimä sairauksineen on samankaltainen kuin ihmisellä, ja ne jakavat kanssamme saman ympäristön, koiria voidaan käyttää mallintamaan ihmisten harvinaisia sairauksia. Samalla voidaan siis auttaa sekä koiria että ihmisiä. Tässä työssä esitellään rottweilerperhe, jossa on kolme NAD diagnosoitua koiraa. Jokaisella koiralla oli lieviä, mutta tyypillisiä sairauden oireita: silmävärve, sensoristen aistien ongelmat ja äkillinen käyttäytymisen muutos, jossa aggressiivinen käytös lisääntyy. Kahden sairastuneen koiran koko perimän sekvensointi ja sen analysointi paljasti neljä kandidaattivarianttia, joista pistemutaatio EPHA1 geenissä, joka koodaa efriini A-tyypin reseptoria 1, osoittautui mielenkiintoisimmaksi. Tämä reseptori on vahvasti yhteydessä sekä solujen tukirangan rakenneosasiin soludynamiikassa että RhoA GTPaaseihin, joiden tiedetään aktivoituvan sferoidien muodostumisen yhteydessä. Ihmisillä tietyt EPHA1 variantit ovat yhdistetty myöhäisiän Alzheimerin tautiin, tehden EPHA1:stä entistä kiehtovamman tutkimuskohteen. Työssä validoimme löytämäämme EPHA1 varianttia käyttämällä polymeraasiketjureaktiota ja Sanger-sekvensointia kahdessa tutkimusjoukossa, joista toisessa oli 16 rottweileria, mukaan lukien kaikki kolme tapausta ja joitakin lähisukulaisia. Toisessa joukossa oli 102 rottweileria. Yllättäen, tulosten mukaan suurin osa koirista oli EPHA1 variantille homotsygootteja, eli heiltä löytyi kaksi kopiota variantista. Tämän perusteella EPHA1 variantti luultavasti ei ole NAD:ia aiheuttava, sillä on epätodennäköistä, että niin monella oireettomalla koiralla olisi kaksi variantti kopiota. On kuitenkin mahdollista, että tutkimusjoukossa on mukana enemmän NAD:ia sairastavia koiria kuin mistä olemme tietoisia, sillä kolmen varman NAD tapauksen oireet olivat niin lieviä. Joka tapauksessa tarvitaan enemmän tutkimuksia, jotta voidaan varmentaa mahdollinen EPHA1 variantin rooli sairaudessa, tai löytää toinen NAD:in aiheuttava geenivariantti tässä rottweilerperheessä. Kun geenilöytö on varmistettu, voidaan kehittää geenitesti, jonka avulla voidaan tukea terveellisempää rottweilerien jalostusta. Samalla saadaan uutta geneettistä tietoa NAD:ista, joka voi hyödyttää myös ihmisten NAD tutkimusta
Isotretinoins teratogenitet - fortfarande en relevant diskussion
No full textIsotretinoin, ett allt oftare utskrivet läkemedel imot akne, har i flera studier sedan 1970-talet konstaterats vara kraftigt teratogen. Litteraturen baserar sig på djurstudier samt ett antal mindre fosterstudier. De första åtgärderna för att undvika isotretinoinexponerade graviditeter gjordes redan under 1980-talet. Internationella preventionsprogram har sedan dess och de senaste uppdateringarna har lagts till i början av 2000-talet. Preventionsprogrammena varierar enligt land men principen om att isotretinoin inte får användas under graviditet ligger som grund för dem alla. Trots att preventionsprogrammen har varit i bruk sedan länge har det årligen rapporterats om isotretinoinexponerade graviditeter i flera länder, inklusive Finland. Orsakerna bakom exponeringarna är tillsvidare delvis oklara. Teratologiska informationstjänsten, som hör till HUS tjänster för läkemedelsrådgivning, har samlat in information om exponerade graviditeter och isotretinoinrelaterade förfrågningar i Finland från och med år 2003. Denna text ämnar att granska ifall isotretinoins teratogenitet fortarande är en relevant fråga. Texten beaktar både litteratur från senaste 50 år, samt 20 år av data från Teratologiska informationstjänsten. På basen materialet kan det konstateras att kunskapen hos både patienter och hälsovårdspersonal gällande isotretinoins säkerhet fortfarande är bristfällig och att den största utmaningen ligger i hur man kunde erbjuda informationen på ett så effektivt sätt som möjligt. Isotretinoins teratogenitet förblir ett aktuellt ämne trots dess över 40-åriga historia inom medicin
Whose Heritage is it Anyway? Reassessing the Law of the Sea and the Common Heritage of Mankind on the Arctic Seabed
No full textThis thesis examines the evolving legal and geopolitical dynamics of jurisdictional claims in the Arctic Ocean through a critical analysis of international law. Drawing on the law of the sea, particularly the framework governing extended continental shelf claims, it explores how states assert authority over contested maritime spaces amid accelerating environmental change and strategic competition. Employing a doctrinal approach enriched by contextual and critical perspectives, the study considers how legal norms both constrain and enable power projection in the region. In doing so, it interrogates the tensions between formal legal mechanisms and the broader political, economic, and ecological forces shaping the future of Arctic governance
Proteinuri hos barn med gallvägsatresi
No full textIntroduction: Biliary atresia is a fibroinflammatory cholangiopathy of neonates, that lead to liver cirrhosis with time. Biliary atresia is the leading cause of liver transplantation in children. Liver cirrhosis in adults is associated with worsened kidney function and proteinuria. We wanted to evaluate this in BA patients.
Methods: We retrospectively collected demographic and clinical data of all children with biliary atresia born in Finland between July 2005 and April 2021. Kidney function was assessed using CKiD U25 formula from 2021 that averages cystatin C and creatinine. Urine protein to creatinine ratio was used for evaluating proteinuria. Follow-up was ended at death, liver transplant or June 2021.
Results: Fifty-six patients were followed for a median duration of 4.2 years. 7/53 (13.2%) had lowered GFR, under 90, and 11/37 (29.7%) had proteinuria. The group of low GFR had significantly higher bilirubin and conjugated bilirubin compared to the group with preserved kidney function, but no significant difference in the factors predicting liver fibrosis. In the proteinuria groups there was a significant difference between the two groups in bilirubin, conjugated bilirubin, AST, as well as APRI and Metavir score.
Conclusions: Relatively well preserved GFR but almost 30% rate of proteinuria in children with biliary atresia. We recommend evaluating kidney function and proteinuria in all patients in with BA.Gallvägsatresi är en fibroinflammatorisk sjukdom hos nyfödda som förstör gallvägarna och som med tiden leder till levercirros. Gallvägsatresi är den vanligaste orsaken till levertransplantation hos barn. Levercirros hos vuxna associeras med försämrad njurfunktion och proteinuri och vi ville utvärdera om detta också ses hos patienter med gallvägsatresi.
Vi samlade retrospektivt in data från alla gallvägsatresipatienter födda i Finland mellan juli 2005 och april 2021. Njurfunktionen bedömdes med hjälp av CKiD U25-formeln från år 2021, som använder ett medelvärde av cystatin C och kreatinin. Proteinurin utvärderades med hjälp av protein i urin i förhållande till kreatinin i urin. Uppföljningen av patienterna avslutades vid död, levertransplantation eller juni 2021.
Femtiosex patienter följdes med under en medianperiod på 4,2 år. 7 av 53 (13,2 %) hade nedsatt GFR och 11 av 37 (29,7 %) hade proteinuri. Gruppen med lågt GFR hade statistiskt signifikant högre bilirubin men ingen skillnad i APRI och Metavir, som uppskattar levercirros. I grupperna med och utan proteinuri fanns en signifikant skillnad i bilirubin, konjugerat bilirubin, ASAT samt APRI och Metavir-score.
Slutsatsen i studien var att gallvägsatresipatienter har relativt väl bevarad GFR, men nästan 30 % förekomst av proteinuri. Vi rekommenderar att njurfunktion och proteinuri utvärderas hos alla patienter med gallvägsatresi
A goal-based typology of sociogovernance processes in the management of marine protected areas
No full textHighlights
• Sociogovernance processes support effective management of Marine Protected Areas.
• Enhanced understanding of these processes underpins selection of appropriate tools.
• We propose a typology that links top-down and bottom-up sociogovernance processes.
• The typology helps reframe management challenges through a relational perspective.
• The typology can also be used in other environmental governance settings.
Abstract
The effective and inclusive management of Marine Protected Areas (MPAs) and MPA networks requires the use of context-appropriate sociogovernance tools. These tools enhance interactions among MPA managers and stakeholders (e.g., community, industry, and non-governmental organisations) by intervening in, or giving shape to, various sociogovernance processes. However, a comprehensive characterisation of sociogovernance processes that are relevant to MPA management has not been developed to date. In this paper, we draw on literature from the fields of environmental governance, environmental psychology, and the marine social sciences to propose a goal-based typology of sociogovernance processes in MPA management, which supports the selection of appropriate tools to achieve agreed conservation goals in collaboration with stakeholders. The typology identifies three main pillars that capture key sociogovernance dimensions of MPA management: Knowledge & Understanding, Engagement & Participation, and Policies & Interventions. These pillars are linked by top-down and bottom-up-oriented processes. The typology contributes to the literature by offering an iterative understanding of the nature of stakeholder interactions in conservation management, particularly in the context of MPA governance. It can be used to interpret the processes that underpin both simple and complex tools and may help users reframe MPA management challenges by offering a new, relational perspective. The typology is suitable to use in both MPAs and MPA networks. The general principles of the typology may also be applicable in contexts beyond marine conservation with a strong emphasis on stakeholder interactions, such as landscape planning, resource extraction, and renewable energy projects
An objective exit exam to assess nursing students’ knowledge and skills in vital sign detection : A cross-sectional study
No full textBackground: The ability of graduating nursing students to detect changes in vital signs varies globally, posing potential life-threatening risks. This underscores the critical need to rigorously assess these competencies at graduation. However, objective exit exams that assess both knowledge and skills remain uncommon. The study aimed to assess nursing students’ knowledge and skills in vital signs through an objective exit exam and to evaluate the usability of a simulation game platform as a skill test in the exit exam. Methods: A cross-sectional study using the Vital Signs Knowledge Test (VSKT, n = 159) and Vital Signs Skill Test (VSST, n = 187) was conducted. The P-SUS survey gathered feedback on the VSST's usability as a skill test. Data were analyzed using univariate descriptive analysis and Pearson correlation with significance tests. Multivariate models estimated mean differences between categories. Results: Variation in knowledge and skills was found, particularly in nursing procedures and interpreting electrocardiogram changes. Participants who performed well on the VSKT also performed well on the VSST. The P-SUS survey indicated good usability of the game. Conclusions: This study emphasizes the importance of assessing both knowledge and skills to fully gauge the competence of graduating nursing students.Peer reviewe