190942 research outputs found
Sort by
Breakdown and significance of neuropathology consultations in medico-legal autopsies in Southern Finland between 2016 and 2022
No full textProficient consultation practices between a general forensic pathologist and a neuropathology specialist may prove valuable in medico-legal cause-of-death investigation. Detailed data on the current use of neuropathology consultations in medico-legal autopsies are scarce. The aim of this retrospective register-based study was to provide a breakdown of medico-legal autopsy cases associated with a neuropathology consultation in Southern Finland over the period 2016—2022. An electronic information system of the Forensic Medicine Unit, Finnish Institute for Health and Welfare, was queried for cases that underwent a medico-legal autopsy at the Helsinki office and had a neuropathological examination performed by a consultant neuropathologist. Numerous detailed characteristics of the cases were collected, and the overall significance of neuropathology consultation for the cases was assessed. The statistical approach was descriptive. A total of 216 medico-legal autopsies with a neuropathology consultation were performed over the study period. Most cases involved a full neuropathological examination (97.7 %) of a male decendent (68.5 %; age at death 0—96 years). Traumatic brain injury was the most frequent consultation theme (45.4 %), followed by epilepsy (18.1 %), hypoxia-ischaemia (14.8 %), and neurodegeneration (14.8 %). Two most often reported findings were hypoxic-ischaemic injury (76.4 %; often mild and terminal) and cerebral oedema (36.6 %). In the majority of cases, the consultation was likely to guide the selection of the underlying cause of death (64.8 %), and in a third of cases also the manner of death (32.4 %). In addition, most consultations provided the forensic pathologist with other information that was considered significant for the case (67.6 %). In conclusion, medico-legal cause-of-death investigations have clearly benefited from the neuropathology consultation practice in Southern Finland over the recent years. Descriptive and comparative analyses of neuropathology practices in other medico-legal institutions are warranted.Peer reviewe
Young children's narratives of exclusion in peer relationships in early childhood education and care
No full textIn peer culture, children develop social and moral orderings that justify exclusion of one or more peers - an area that has sparked debate among early childhood education groups. Therefore, the present study employed the idea of the power order or social and moral ordering of belonging to explore young children's narratives of social exclusion. We asked what story types can be identified in these narratives and how exclusion is reasoned in them. The data consisted of 25 narratives produced by 12 children, aged 4-6 years, via the Story Magician's Playtime method in early childhood education and care in Finland. Four story types were identified (repulsion, hierarchy, adult as mediator and conciliation), in which the moral reasoning for and conclusion of the exclusion differed. The diverse story types manifested complex negotiations, meaning-makings and diversity of emotions, in which children transcended dichotomous, black-and-white moral reasoning. Children's narratives illuminate how they negotiate social orders in situational interactions. Rules prescribed for children from adults are reproduced, modified and reinterpreted in these interactions. The narratives imparted the contradictions between preserving specific rules and members for ongoing play and the altruistic all-can-participate rule. The study highlighted the importance of addressing exclusion situations in ECEC. If social exclusion is not reflected on with children, they are left alone to solve these situations, which may cause a vicious cycle for repeatedly excluded children.Peer reviewe
Serum bile acids measured early after portoenterostomy are predictive for native liver survival and portal hypertension in biliary atresia
No full textAbstract
Objectives. To compare the predictive value of serum bile acids on native liver survival (NLS)
and portal hypertension (PH) at various time points early after portoenterostomy in biliary
atresia (BA).
Methods. Serum total bile acids and bilirubin were measured 1, 3, and 6 months after
portoenterostomy. Clerance of jaundice (COJ) was defined as bilirubin <20 µmol/L at 6
months. After defining optimal bilirubin and bile acids cutoffs by areas under receiving
operating characteristic (AUROC) curves, cutoffs were compared with other predictors of
NLS and PH in Cox regression.
Results. Out of 56 patients, 42 (75%) achieved COJ. Both bilirubin and bile acids at 3 and 6
months were accurate predictors of NLS among all patients (AUROC 0.82-0.91, p<0.001). In
COJ patients, bile acids (AUROC 0.82, p=0.003), but not bilirubin, at 1 month also predicted
NLS. Among all patients, strongest predictors of NLS were bilirubin >18.5 µmol/L and bile
acids >150 µmol/L at 3 months, increasing risk of transplantation/death 7- and 8-fold,
respectively (p<0.001 for both). In COJ patients, strongest predictor of NLS was bile acids
>119 µmol/L at 3 months, increasing risk of transplantation/death 12-fold (p=0.014). Bile
acids and bilirubin at 3 and 6 months predicted PH development in COJ patients with
moderate accuracy (AUROC 0.72-0.78, p=0.004-0.019). Bilirubin >8.5 µmol/L and bile acids
>78 µmol/L at 6 months increased PH risk 13-fold (p<0.001) and 4-fold (p=0.006),
respectively.
Conclusions. Serum bile acids offers a simple and useful additional tool to predict
portoenterostomy outcomes in BA, particularly after COJ.Sappitieatresia on harvinainen vastasyntyneiden maksasairaus, jossa sappitiet tuhoutuvat, mikä johtaa
sapen virtauksen estymiseen ja etenevään kolestaasiin. Sairauden ensilinjan hoito on portoenterostomia
(Kasai-leikkaus), jossa ekstrahepaattiset sappitiet korvataan ohutsuolella. Vaikka leikkaus suoritetaan
onnistuneesti, osalle potilaista kehittyy tästä huolimatta komplikaatioita, kuten porttilaskimopaineen
kohoamista, ruokatorven suonikohjuja tai maksakirroosia. Sappitieatresia on maailmanlaajuisesti yleisin syy
lasten maksansiirtoihin.
Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää sappitieatresiaa sairastavien seerumin sappihappopitoisuuksien
ennustearvoa oman maksan säilymiselle ja portahypertension kehittymiselle eri ajankohtina
portoenterostomian jälkeen.
Kyseessä oli retrospektiivinen havainnoiva tutkimus. Seerumin bilirubiini- ja sappihappopitoisuudet
määritettiin 1, 3 ja 6 kuukauden kuluttua portoenterostomiasta. Optimaaliset raja-arvot määritettiin ROCkäyrien (AUROC) avulla, ja näitä verrattiin muihin oman maksan säilymisen ja portahypertension
kehittymisen ennustetekijöihin Coxin regressioanalyysillä.
Tutkimukseen osallistui 56 potilasta, joista 42 (75 %) saavutti keltaisuuden häviämisen (COJ, bilirubiini <20
µmol/l 6 kuukauden kohdalla). Kaikille potilaille bilirubiini- ja sappihappopitoisuudet 3 ja 6 kuukauden
kohdalla ennustivat oman maksan säilymistä tarkasti (AUROC 0,82–0,91, p < 0,001). COJ-potilailla
sappihapot (AUROC 0,82, p = 0,003) ennustivat oman maksan säilymistä jo 1 kuukauden kohdalla, kun taas
bilirubiini ei ollut merkittävä ennustaja. Koko potilasjoukossa merkittävimmät oman maksan säilymisen
ennustajat olivat bilirubiini >18,5 µmol/l ja sappihapot >150 µmol/l 3 kuukauden kohdalla, jotka lisäsivät
maksansiirto- tai kuolleisuusriskiä 7- ja 8-kertaisesti (p 119
µmol/l 3 kuukauden kohdalla nosti riskin 12-kertaiseksi (p = 0,014). Lisäksi sappihapot ja bilirubiini 3 ja 6
kuukauden kohdalla ennustivat portahypertension kehittymistä COJ-potilailla (AUROC 0,72–0,78, p = 0,004–
0,019). Bilirubiini >8,5 µmol/L ja sappihapot >78 µmol/L 6 kuukauden kohdalla lisäsivät portahypertension
kehittymisen riskiä 13-kertaiseksi (p < 0,001) ja 4-kertaiseksi (p = 0,006).
Tutkimustulosten perusteella seerumin sappihappojen mittaaminen tarjoaa yksinkertaisen ja hyödyllisen
lisätyökalun sappitieatresian komplikaatioiden ja hoidon ennustamisessa portoenterostomian jälkeen,
erityisesti COJ-potilaiden kohdalla
Crisis management in Finnish hospital pharmacies during the COVID-19 pandemic
No full textBackgroundAlthough hospital pharmacies have played a central role in managing the COVID-19 pandemic, there is a lack of crisis management theory-based empirical research on the topic. The purpose of this study was to fill this gap in the Finnish context and identify areas for development to improve future crisis preparedness.MethodsA national cross-sectional survey was developed based on crisis management process models and sent to all hospital pharmacy heads (n = 21) during the second wave of the pandemic in October-November 2020. Descriptive statistics were calculated, and qualitative data from open-ended responses were studied using deductive content analysis. The results were confirmed and enriched through data triangulation with six semi-structured interviews of purposively selected hospital pharmacy heads in March-May 2021.ResultsThe response rate was 57% (n = 12). Following the onset of the pandemic, the risk perception of a crisis concerning pharmaceutical supply chain rose from 58 to 100%. A pre-existing pandemic preparedness plan was available in four (25%) pharmacies. Seven (58%) pharmacies developed a new plan. A pandemic crisis team was established in four (33%) pharmacies. Changes in internal communication and management (92%), clinical pharmacy services (67%), medicine supply (58%), procurement (42%), and pharmaceutical production operations (25%) were implemented. Collaboration with peers or other actors in the pharmaceutical supply chain increased or improved in nine (75%) hospital pharmacies, whereas in three (25%), it decreased or was unchanged. Mandatory reserve stockpiles provided a buffer for the increased need for emergency medicines. Positive and negative experiences of the pharmaceutical supply chain's crisis response indicated an unequal distribution of medicines and crisis management-related information.ConclusionsCrisis management process models provided a holistic framework for analysing the pandemic response in hospital pharmacies. The study provided an alternative data collection approach by utilising process models in the development of the survey instrument. Preparedness of hospital pharmacies could be improved with pre-established crisis teams and plans, and data management systems providing easily accessible information to support decision-making. Developing prerequisites for coordinated information sharing and equitable distribution of medicines is essential to ensure effective crisis response, equitable medicine availability among hospitals and patient safety.Peer reviewe
User journey method: a case study for improving digital intervention use measurement
No full textAbstract Background Many digital mental health interventions meet low levels of use. However, current use measurement methods do not necessarily help identify which intervention elements are associated with dropout, despite this information potentially facilitating iterative intervention development. Here, we suggest improving the comprehensiveness of intervention use measurement with the user journey method, which evaluates every intervention element to identify intervention-specific use barriers. Methods We applied user journey method in a clinical trial that investigated the efficacy of a novel game-based intervention, Meliora, for adult Major Depressive Disorder. We modelled the intervention for its four technological (Recruitment, Website, Questionnaires, Intervention Software) and two interpersonal elements (Assessment, Support). We then applied the user journey method to measure how many users proceeded from one element to the next combining social media analytics, website use data, signup data, clinical subject coordinator interview data, symptom questionnaire data, and behavioral intervention use data. These measurements were complemented with the qualitative analysis of the study discovery sources and email support contacts. Results Recruitment: The intervention recruitment reached at least 145,000 Finns, with social media, word-of-mouth, and news and web sources being the most effective recruitment channels. Website: The study website received 16,243 visitors, which led to 1,007 sign-ups. Assessment: 895 participants were assessed and 735 were accepted. Intervention Software: 498 participants were assigned to the active intervention or comparator, of whom 457 used them at least once: on average, for 17.3 h (SD = 20.4 h) on 19.7 days (SD = 20.7 d) over a period of 38.9 days (SD = 31.2 d). The 28 intervention levels were associated with an average dropout rate of 2.6%, with two sections exhibiting an increase against this baseline. 150 participants met the minimum adherence goal of 24 h use. Questionnaires: 116 participants completed the post-intervention questionnaire. Support: 313 signed-up participants contacted the researchers via email. Conclusion The user journey method allowed for the comprehensive evaluation of the six intervention elements, and enabled identifying use barriers expediting iterative intervention development and implementation. Trial registration ClinicalTrials.gov, NCT05426265. Registered 28 June 2022, https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT05426265
A forgotten chapter in the history of Nordic educational theory : J.V. Snellman's theory of Bildung
No full textJ.V. Snellman (1806-1881) developed an original theory of Bildung inspired by Hegelian philosophy and social theory. His conception of Bildung is timely for several reasons. It anticipated both the cultural-historical understanding of the human mind and today's European Bildung-based curriculum theory. According to Snellman, the primary duty of a civilized person is to understand the demands of their era and to work towards solving its problems. The construction of national Bildung must contribute to the development of universal culture and foster peaceful relations between nations. Knowledge and learning are grounded in the critical interpretation and further development of the finest achievements of cultural tradition, making them responsive to the challenges of the present and the future. In Snellman's view, education leads to the formation of moral agency and personal conviction. This conviction also entails a political commitment to reform and improve the norms and institutions of society.Peer reviewe
Sopimus, vastuu ja DAO : Tutkielma hajautetuista autonomisista organisaatioista Suomen sopimusoikeudellisessa oikeusjärjestelmässä
No full textTutkielman tarkoituksena on tarkastella hajautettuja autonomisia organisaatioita Suomen sopimusoikeudellisen oikeusjärjestelmän valossa. Tutkielmassa selvitetään, voisiko tällaista uutta ilmiötä, josta ei ole Suomessa lainsäädäntöä, ja sen myötä heränneitä ongelmia lähestyä sopimusoikeuden tarjoamien työkalujen avulla. Tutkielma on lainopillinen ja siinä hyödynnetään useampaa metodia. Metodeiksi on valittu rakennetutkimus, ongelmakeskeinen lainoppi sekä argumentointi. Näitä metodeja hyödyntämällä pyritään Suomen sopimusoikeudellisesta oikeusjärjestelmästä löytämään tämän uuden ilmiön kannalta keskeisiä rakenteita ja saattamaan DAO osaksi Suomen oikeusjärjestelmää.
Tutkielmassa on johdannon jälkeen kolme aihetta käsittelevää päälukua sekä lopuksi yhteenveto tutkielmassa tehdyistä tulkinnoista ja johtopäätöksistä. Ensimmäisessä pääluvussa tutkitaan DAO:a organisaationa ja pyritään ymmärtämään tätä uutta ilmiötä paremmin vertaamalla sitä lain tunnistamiin organisaatioihin. Samalla selvitetään DAO:n toimintaa sekä mahdollisuutta olla itsenäinen sopimusosapuoli. Toisessa pääluvussa tutkitaan sopimuksen syntytapoja ja miten DAO:a voitaisiin pyrkiä selittämään sopimusinstituution kautta. Kolmannessa pääluvussa puolestaan tutkitaan erilaisia sopimusoikeuden tuntemia tapoja lähestyä sopimusvastuuta ja, miten näitä voitaisiin soveltaa DAO:n yhteydessä. Päälukujen myötä tutkimuskysymyksiin vastataan vaiheittain.
Yhteenvedossa tutkielman tulkinnoista ja johtopäätöksistä todetaan, ettei DAO tämänhetkisen Suomen oikeusjärjestelmän puitteissa ole oikeushenkilö, eikä se tämän myötä voi olla itsenäinen sopimusosapuoli. Samalla kuitenkin havaitaan, että DAO:n kanssa voi tehdä sopimuksia ja DAO:a järjestelmänä voidaan selittää konkludenttisena sopimusverkkona. Lisäksi esitetään, että vastuukysymyksiä on mahdollista lähestyä DAO-ilmiön puitteissa monella tavalla, jolloin vastuuarviointi tulisi pystyä modernissa yhteiskunnassa perustaa tilanteiden erityispiirteisiin
Victims' experiences of sibling violence and its consequences
No full textTutkielman tarkastelee sisarusväkivallan muotoja, ominaispiirteitä ja seurauksia uhrien kokemuksiin perustuen. Tutkimuksen kohteena olivat henkilöt, jotka ovat kokeneet vä-kivaltaa sisaruksensa tai sellaiseksi rinnastettavan henkilön toimesta. Tarkoituksena oli syventää ymmärrystä sisarusväkivallasta sekä analysoida kyseisen perheväkivallan muodon yhä laajalti hyväksyttyä ja normalisoitua asemaa yhteiskunnassamme. Tut-kielma syventää ja laajentaa kotitaloustieteissä käytyä keskustelua perheistä ja perhei-den hyvinvoinnista.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistona käytettiin anonyymeiltä verkkokeskustelupalstoilta kerättyjä kommentteja, jotka rajattiin sisarusväkivallan uhrien omakohtaisiin kokemuksiin. Lopulliseen analyysiin valikoitui 69 kommenttia. Aineistosta etsittiin temaattista analyysiä hyödyntäen sisarusväkivallan keskeisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutuksia.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni kolme keskeistä ulottuvuutta: ajallinen ulottuvuus, moni-muotoisuuden ulottuvuus ja sosiaalinen ulottuvuus. Ajallinen ulottuvuus viittaa väkivallan pitkäkestoisuuteen ja toistuvuuteen, joka syventää sen vaikutuksia uhrien elämässä. Monimuotoisuuden ulottuvuudessa korostuu väkivallan eri muotojen – fyysisen, henki-sen ja seksuaalisen väkivallan – samanaikaisuus ja päällekkäisyys. Sosiaalinen ulottu-vuus liittyy perheyhteisön, erityisesti vanhempien, välinpitämättömyyteen tai hyväksyn-tään, mikä normalisoi väkivaltaa ja vaikeuttaa siihen puuttumista.
Sisarusväkivallan vaikutukset ovat laaja-alaisia, ja ne sisältävät fyysisiä, psyykkisiä ja perhesosiaalisia seurauksia. Fyysiset seuraukset vaihtelevat akuuteista vammoista pysyviin arpiin, kun taas psyykkiset vaikutukset ilmenevät muun muassa masennukse-na, ahdistuksena ja traumaattisina stressireaktioina. Perhesosiaaliset seuraukset näky-vät perhesuhteiden rikkoutumisena sekä vaikeutena muodostaa luottamuksellisia ih-missuhteita. Tutkimus tuo esiin sisarusväkivallan vakavuuden ja pitkäaikaiset vaikutuk-set, korostaen aiheeseen liittyvän tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun tarpeel-lisuutta.The thesis examines the forms, characteristics, and consequences of sibling violence based on victims' experiences. The study focuses on individuals who have experienced violence perpetrated by a sibling or someone in a sibling-like relationship. The aim was to deepen understanding of sibling violence and to analyze the broadly accepted and normalized position of this form of family violence in our society. The thesis contributes to and expands the discussion within household studies on families and family well-being.
The study was conducted as a qualitative research project. The material consisted of comments collected from anonymous online discussion forums, specifically limited to firsthand accounts of sibling violence victims. A total of 69 comments were selected for final analysis. Using thematic analysis, the study explored the key dimensions of sibling violence and their impacts.
The results revealed three central dimensions: the temporal dimension, the dimension of diversity, and the social dimension. The temporal dimension refers to the long duration and repetition of the violence, which intensifies its effects on the victims' lives. The di-mension of diversity emphasizes the simultaneous and overlapping presence of various forms of violence – physical, psychological, and sexual. The social dimension pertains to the indifference or acceptance within the family unit, particularly by parents, which normalizes the violence and makes intervention more challenging.
The impacts of sibling violence are multifaceted, encompassing physical, psychological, and family-social consequences. Physical effects range from acute injuries to perma-nent scars, while psychological effects manifest as depression, anxiety, and traumatic stress responses. Family-social consequences include the breakdown of family rela-tionships and difficulties in forming trusting interpersonal connections. The study high-lights the severity and long-term effects of sibling violence, underscoring the need for further research and societal discussion on the topic
Metabolite variations in faba bean ingredients : Unraveling the links between off-flavors and chemical compounds
No full textFaba bean ingredients are attracting interest for their suitability in producing protein-rich plant-based foods. However, their sensory characteristics (e.g., bitterness) challenge consumer acceptance. This study explored variations in the metabolome and the links between metabolites and sensory attributes using UHPLC-qTOF-MS/MS analysis of faba bean flour, two protein concentrates, and protein isolate. Partial Least Squares regression identified metabolites contributing to sensory descriptors, and it was validated against the VirtuousMultiTaste platform. Genetic variation and processing methods contributed to the metabolite composition of faba bean ingredients. We annotated 115 compounds with choline and vicine having the highest relative abundance. Five clusters suggested cultivar-specificity and process-related differences. Several compounds were linked to bitterness and mouth-drying orosensation, including caprolactam, gingerglycolipid, lysine, and vicine. Some compounds were reported as potentially bitter for the first time. This study lays the foundation for further research on the bitterness of these compounds and receptor-level investigations for targeted flavor optimization.Peer reviewe
The psychosocial well-being of adolescents with early cochlear implants – Difficulties, strengths and the importance of auditory communication
No full textTausta ja tavoitteet. Kuulovammaisilla lapsilla ja nuorilla on havaittu olevan suurempi riski kokea psykososiaalisen hyvinvoinnin vaikeuksia kuin normaalisti kuulevilla ikätovereilla. Tämän taustalla voivat olla esimerkiksi heikot puhutun kielen taidot, puheen havaitsemisen haasteet tai sosiaaliset ilmiöt, kuten kiusaaminen. Nykyaikaisia, varhain saatuja sisäkorvaistutteita käyttävät lapset pärjäävät kuulonvaraisella kommunikaatiolla aiempaa paremmin. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että varhaiset sisäkorvaistutteet vaikuttavat myönteisesti myös kuulovammaisten lasten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tämä tutkielma tarkastelee ensimmäisten joukossa varhain saatuja sisäkorvaistutteita käyttävien nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin vaikeuksia ja vahvuuksia sekä kuulonvaraisella kommunikaatiolla pärjäämisen merkitystä niiden taustalla. Lisäksi tutkielma vertaa tuloksia normaalisti kuulevien nuorten väestöotostutkimuksiin.
Menetelmät. Tutkielman osallistujina oli viisi 12–15-vuotiasta suomalaista nuorta, jotka olivat saaneet kaksi sisäkorvaistutetta alle kaksivuotiaana. Tutkielman aineisto koostui verkkokyselyllä kerätyistä vastauksista. Tutkielmassa hyödynnettiin verkkokyselystä osaa, joka sisälsi Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyn (SDQ-Fin) sekä taustatietoja kartoittavan osion. Kerättyä aineistoa analysoitiin tilastollisin ja kuvailevin menetelmin. Aineistoa myös vertailtiin normaalisti kuulevien suomalaisten ja saksalaisten nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin väestöotostutkimuksiin.
Tulokset ja johtopäätökset. Yhdellä viidestä varhain saatuja sisäkorvaistutteita käyttävästä nuoresta ilmenee merkittäviä psykososiaalisen hyvinvoinnin kokonaisvaikeuksia. Eniten vaikeuksia osa-alueittain esiintyy kaverisuhteissa. Psykososiaalisen hyvinvoinnin vahvuuksia nuorilla on normaali määrä. Vaikeuksien ja vahvuuksien määrät ovat samansuuntaisia normaalisti kuulevien nuorten vertailuaineiston kanssa. Heikommin kuulonvaraisella kommunikaatiolla pärjäävillä sisäkorvaistutteita käyttävillä nuorilla ilmenee enemmän psykososiaalisen hyvinvoinnin vaikeuksia, mihin viittaavat vahvat korrelaatiot psykososiaalisen hyvinvoinnin vaikeuksien ja arkimelun häiritsevyyden, puheella pärjäämisen sekä tulkin käytön välillä. Tulosten perusteella hyvin kuulonvaraisella kommunikoinnilla pärjääminen voi liittyä varhain saatuja sisäkorvaistutteita käyttävien nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin vaikeuksien pienempään määrään. Tutkimuksen otoskoko oli pieni, eivätkä löydetyt yhteydet olleet tilastollisesti merkitseviä, mikä rajoittaa johtopäätösten tekoa. Merkittävien vaikeuksien ilmeneminen osalla tutkittavista kuitenkin osoittaa, että sisäkorvaistutteita käyttävien nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin tutkiminen systemaattisesti osana kuntoutusta on aiheellista.Background and aims. Children and adolescents with hearing impairments are at a higher risk of experiencing difficulties in psychosocial well-being compared to their hearing peers. These difficulties may be influenced by factors such as poorer spoken language skills, difficulties in speech perception or bullying. Advances in cochlear implant rehabilitation have improved spoken language skills among children who receive implants at an early age. Preliminary findings suggest that early cochlear implantation may also have a positive impact on the psychosocial well-being of children with hearing impairments. This study examines the psychosocial well-being difficulties and strengths of adolescents who were among the first to receive early cochlear implants, as well as the role of auditory communication in their well-being. Additionally, the study compares these findings with population-based studies on normally hearing adolescents.
Methods. Five Finnish adolescents aged 12–15 who had received bilateral cochlear implants before the age of two participated in the study. The data was collected through an online survey, from which only the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-Fin) and a background information section were utilized. The collected data was analyzed using statistical and descriptive methods. Furthermore, the findings were compared with population-based studies on the psychosocial well-being of normally hearing adolescents in Finland and Germany.
Results and conclusions. One in five adolescents with early cochlear implants exhibited significant overall difficulties in psychosocial well-being, with peer relationships being the most affected domain. The adolescents demonstrated a normal level of psychosocial strengths. The prevalence of both difficulties and strengths was consistent with that observed in the reference population of hearing adolescents. Adolescents with weaker auditory communication skills experienced greater difficulties in psychosocial well-being. This appeared in strong correlations between psychosocial difficulties and the disturbance of background noise, spoken communication abilities and the use of an interpreter. These findings suggest that strong auditory communication skills may be associated with fewer difficulties in psychosocial well-being among adolescents with early cochlear implants. However, the small sample size and the lack of statistically significant findings limit the generalizability of the results. Nevertheless, the presence of significant difficulties in some participants highlights the importance of systematically assessing the psychosocial well-being of adolescents with early cochlear implants as part of their rehabilitation process