190942 research outputs found
Sort by
Energiavisioiden hallinta : Sosiopoliittiset dynamiikat energian, turvallisuuden ja kestävyyden välillä Suomessa
No full textEnergy governance is typically framed through the so-called energy trilemma, consisting of dimensions of security, sustainability and competitiveness. Distinct actors interpret these dimensions in varying ways, and in practice, the balance and relations vary between national features and energy forms. In this dissertation, energy governance is assessed from the perspective of Finland, which on one hand has progressed steadily in the goals of energy transition in the 2010s and 2020s, including setting a carbon neutrality target up to 2035, while on the other hand, the country was one of the key per capita buyers of Russian fossil energy in Europe. As a result of Russia’s war of aggression in Ukraine, Finland rapidly ended this dependence after February 2022.
I have assessed the agency of Finland primarily from the 2010s until the early 2020s. My aim with this dissertation is to uncover how strategies for mitigating carbon lock-in are framed across the governance of energy value chains in Finland, and how they interact with energy security. By combining studies of sociotechnical energy transitions and energy and security, I placed them in a dialogue with discursive institutionalism that connects the inquiry as part of constructionist and discursive orientation. I conducted the analyses in the articles with content analysis and discursive methodologies that focused on struggles over meanings and framings, but they were attuned with sociotechnical literature in order to take the technical and material aspects into inquiry. Data for the articles consist primarily of Finland’s climate, energy and security policy documents, newspaper articles, documents and position papers of key stakeholders in the energy sector, semi-structured interviews, and a nation-wide survey.
I sought to respond to the critique in the energy security literature about engaging with factors retaining energy demand instead of the more typical focus of securing energy supply. I established this with a dialogue with the carbon lock-in and sociotechnical transitions literature, and I particularly make a more specific contribution to the literature of incumbency within sociotechnical transitions. The multi-scalar comparative approach consisting of interstate, national, corporate and individual levels stresses the understanding of energy transitions up to and beyond the national scale, but also resonates with the key dimensions of carbon lock-in.
In this dissertation I uncover the fact that policy goals of energy security and energy transition increasingly converge with one another: the governance of energy security aims connect the intake of renewables and decline of fossil fuel consumption discursively and institutionally as part of the governance of uncertainties and security concerning the energy system. In turn, there was an attempt to govern uncertainties concerning Russia with framings guided by economic rationality. Specifically, framings about Russia and security focused primarily on the more short-term security of supply that were considered to be manageable, due to having access to alternative suppliers.Energiahallinta kehystetään tyypillisesti niin sanotun energiatrilemman kautta, joka pitää sisällään kestävyyden, turvallisuuden ja kustannustehokkuuden ulottuvuudet. Eri toimijat tulkitsevat näitä ulottuvuuksia monin tavoin ja käytännössä tasapaino ja kytkös näiden tavoitteiden välillä vaihtelee kansallisten piirteiden ja energiamuotojen välillä. Tässä väitöskirjassa energiahallintaa tarkastellaan Suomen näkökulmasta, joka on yhtäältä edennyt hyvin energiamurroksen tavoitteissa 2010- ja 2020-luvuilla, mukaan lukien hiilineutraaliustavoitteen asettaminen vuoteen 2035, mutta toisaalta maa oli asukasta kohti yksi Euroopan merkittävimmistä Venäjän fossiilisen energian kuluttajista. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä helmikuun 2022 jälkeen Suomi irrottautui ripeästi tästä riippuvuudesta.
Tarkastelen Suomen toimijuutta pääosin 2010-luvulta lähtien 2020-luvun alkupuoleen asti. Tavoitteenani on hahmottaa, miten hiilivetyjen aiheuttamaa polkuriippuvuutta vähentäviä strategioita kehystetään energian arvoketjujen hallinnassa Suomessa ja missä määrin strategiat kytkeytyvät energiaturvallisuuteen. Toteutin tämän kytkemällä energian sosioteknisten järjestelmien tutkimuksen energian ja turvallisuuden tutkimukseen ja liittäen ne diskursiiviseen institutionalismiin, joka kytkee tutkimuksen osaksi konstruktionistista ja diskursiivista lähestymistapaa. Artikkelien analyysit toteutettiin sisällönanalyysillä ja diskursiivisilla menetelmillä, jotka keskittyivät merkityskamppailuihin ja kehystyksiin. Nämä metodologiat viritettiin sosioteknisen kirjallisuuden näkemyksiin, jotta sekä tekniset että aineelliset ulottuvuudet otettaisiin huomioon tarkastelussa. Artikkelien aineistot koostuivat pääosin Suomen ilmasto-, energia- ja turvallisuuspoliittisista asiakirjoista, sanomalehtiaineistoista, energia-alan toimijoiden tuottamista asiakirjoista ja kannanotoista, puolistrukturoiduista haastatteluista ja valtakunnallisesta kyselyaineistosta.
Pyrin vastaamaan energiaturvallisuuden tutkimuksessa esitettyyn kritiikkiin kiinnittää huomio energian kysyntää ylläpitäviin tekijöihin tyypillisemmän saatavuuden turvaamisen sijasta. Dialogi hiilivetyriippuvuuksien ja sosioteknisten murrosten kirjallisuuksien kanssa mahdollistaa tämän ulottuvuuden huomioon ottamisen ja teen erityisemmän kontribuution vallitsevia voimasuhteita koskevaan kirjallisuuteen kestävyysmurroksissa. Artikkelien monitasoinen ja vertaileva lähestymistapa, joka pitää sisällään valtioiden välisen, kansallisen, yrityksen ja yksilön tasot, korostaa käsitystä energiamurrosten ilmenemisestä kansallisella ja sen ylä- ja alapuolella olevilla tasoilla, mutta se kytkeytyy myös hiilivetyriippuvuuden keskeisiin ulottuvuuksiin.
Väitöskirjaan sisällyttämäni artikkelit tuovat esiin, että energiamurroksen ja energiaturvallisuuden politiikkatavoitteiden kytkös on lisääntynyt: energiaturvallisuuden hallinnassa pyritään diskursiivisesti ja institutionaalisesti kytkemään uusiutuvan energian kasvu sekä hiilivetyjen kulutuksen väheneminen osaksi energiajärjestelmän epävarmuuksien ja turvallisuuden hallintaa. Vastaavasti Venäjään liittyviä epävarmuuksia pyrittiin hallitsemaan laajalti taloudelliseen rationaalisuuteen pohjautuvilla kehystyksillä. Erityisesti Venäjään ja turvallisuuteen liittyvät kehystykset liittyivät pääosin energian huoltovarmuuteen, joka nähtiin hallittavana kysymyksenä vaihtoehtoisten energian toimittajien vuoksi.ei saavutettav
Bayesian solution to the inverse problem and its relation to Backus–Gilbert methods
No full textAbstract The problem of obtaining spectral densities from lattice data has been receiving great attention due to its importance in our understanding of scattering processes in Quantum Field Theory, with applications both in the Standard Model and beyond. The problem is notoriously difficult as it amounts to performing an inverse Laplace transform, starting from a finite set of noisy data. Several strategies are now available to tackle this inverse problem. In this work, we discuss how Backus–Gilbert methods, in particular the variation introduced by some of the authors, relate to the solution based on Gaussian Processes. Both methods allow computing spectral densities smearing with a kernel whose features depend on the detail of the algorithm. We will discuss such kernel, and show how Backus–Gilbert methods can be understood in a Bayesian fashion. As a consequence of this correspondence, we are able to interpret the algorithmic parameters of Backus–Gilbert methods as hyperparameters in the Bayesian language, which can be chosen by maximising a likelihood function. By performing a comparative study on lattice data, we show that, when both frameworks are set to compute the same quantity, the results are generally in agreement. Finally, we adopt a strategy to systematically validate both methodologies against pseudo-data, using covariance matrices measured from lattice simulations. In our setup, we find that the determination of the algorithmic parameters based on a stability analysis provides results that are, on average, more conservative than those based on the maximisation of a likelihood function
The effects of climate on bat morphology across space and time
No full textAccording to Bergmann's and Allen's rules, climate change may drive morphological shifts in species, affecting body size and appendage length. These rules predict that species in colder climates tend to be larger and have shorter appendages to improve thermoregulation. Bats are thought to be sensitive to climate and are therefore expected to respond to climatic changes across space and time. We conducted a phylogenetic meta-analysis on > 27 000 forearm length (FAL) and body mass (BM) measurements from 20 sedentary European bat species to examine body size patterns. We assessed the relationships between body size and environmental variables (winter and summer temperatures, and summer precipitation) across geographic locations, and also analysed temporal trends in body size. We found sex-specific morphological shifts in the body size of European bats in response to temperature and precipitation patterns across space, but no clear temporal changes due to high interspecific variability. Across Europe, male FAL decreased with increasing summer and winter temperatures, and BM increased with greater precipitation. In contrast, both FAL and BM of female bats increased with summer precipitation and decreased with winter temperatures. Our data can confirm Bergmann's rule for both males and females, while females' BM variations are also related to summer precipitation, suggesting a potential link to resource availability. Allen's rule is confirmed only in males in relation to summer temperature, while in females FAL and BM decrease proportionally with increasing temperature, maintaining a constant allometric relationship incompatible with Allen's rule. This study provides new insights into sex and species-dependent morphological changes in bat body size in response to temperature and precipitation patterns. It highlights how body size variation reflects adaptations to temperature and precipitation patterns, thus providing insights into potential species-level morphological responses to climate change across Europe.Peer reviewe
Koiran ja kissan sydämen vajaatoiminnan diagnostiikka ja hoito
No full textKoirien ja kissojen sydämen vajaatoiminta on yleinen oireyhtymä. Koirilla ja kissoilla yleisin vajaatoiminnan muoto on vasemmanpuoleinen vajaatoiminta, jossa neste kertyy keuhkoihin aiheuttaen hengitystieoireita. Tässä tutkielmassa keskitytään vasemmanpuoleiseen vajaatoimintaan sen yleisyyden vuoksi.
Vajaatoimintaa aiheuttavat useat eri sydänsairaudet. Yleisimmät vajaatoimintaa aiheuttavat sairaudet koirilla ovat myksomatoottinen läppäsairaus (lyh. MMVD) ja dilatoiva kardiomyopatia (lyh. DCM). Kissoilla yleisin vajaatoimintaa aiheuttava sydänsairaus on hypertrofinen kardiomyopatia (lyh. HCM).
Vasemmanpuoleisen vajaatoiminnan oireina havaitaan tyypillisesti kohonnutta lepohengitystiheyttä, yskää, alentunutta rasituksensietokykyä ja heikkoutta. Vajaatoiminta voi pahentua akuutisti, jolloin tyypillinen oire on hengitysvaikeus sekä koirilla että kissoilla. Nämä potilaat ovat yleisiä päivystyspraktiikassa ja ne tarvitsevat välitöntä hoitoa. Hoitoa ja diagnostiikkaa saattaa hankaloittaa potilaan heikko kunto, ja tutkimukset tulee suorittaa potilaan tilaa heikentämättä. Ensihoidon kannalta tärkeintä on pyrkiä erottamaan sydänperäiset hengitysvaikeuspotilaat ei-sydänperäisistä. Jos potilaan historian ja nopean yleistutkimuksen perusteella epäillään sydänperäistä hengitysvaikeutta, kuuluu stabilointiin lisähappi, nesteenpoistolääkitys ja tarvittaessa kevyt rauhoitus.
Ensihoidon yhteydessä voidaan suorittaa potilaan äärellä kohdennettu POCUS-ultraäänitutkimus (lyhenne sanoista point-of-care ultrasound) heti kun potilaan tila sen sallii. Tutkimuksella saadaan tärkeää tietoa sydämen, keuhkojen ja rintaontelon tilasta. Varsinkin kissoilla sydämen vajaatoiminnassa voidaan havaita rintaontelon effuusio, joka tulee hoitaa torakosenteesillä.
Jos potilas on tarpeeksi stabiili makaamaan kyljellään, voidaan rintaontelosta ottaa myös röntgenkuvat. Röntgenkuvista voidaan arvioida sydämen kokoa ja keuhkokuvioitusta.
Kaikkia vajaatoimintapotilaita hoidetaan nesteenpoistolääkityksellä. Muu lääkehoito riippuu potilaasta ja taustalla olevasta sydänsairaudesta. Potilaan hoito ja jatkotutkimukset valitaan potilaskohtaisesti. Hoidon tavoitteena on hidastaa sairauden etenemistä, ehkäistä vajaatoiminnan oireet ja säilyttää hyvä elämänlaatu. Sydämen vajaatoiminnan ennuste vaihtelee koirilla ja kissoilla riippuen vajaatoiminnan aiheuttamasta sydänsairaudesta ja sen vakavuusasteesta
The effect of extracellular vesicles derived from oral squamous cell carcinoma on the metabolic profile of oral fibroblasts
No full textPeer reviewe
An interactive art activity to promote student reflection and learning about host-microbe interactions
No full textThe use of art in science teaching can effectively help students understand complex and abstract concepts, particularly in the fields of Microbiology and Microbial Ecology, where the study objects-the microbes-are invisible to human eyes. To explore how different factors shape host-microbe interactions, I developed the activity MicrobiART, which uses mixed art materials to create analogies that illustrate the dynamic relationships between hosts, microbes, and their environments. MicrobiART was presented as an alternative session at a PhD students' conference in Espoo, Finland. Participants were invited to combine papers, balls, and paint-representing hosts, microbes, and environmental factors, respectively-to create paintings that depict the outcomes of these interactions. The completed artworks were then displayed in a mini exhibition. Following this session, participants were invited to engage in discussion to identify patterns in the paintings and reflect on the analogies' meanings and limitations. The activity is adaptable to various age groups and to both non-specialist and specialist audiences. Anecdotal evidence suggests that participants understood how interaction outcomes depend on the specific combination of players (host, microbes, and environment), while also recognizing emergent patterns. For instance, interactions within the same environment often share similar colors, contrasting with those from a different environment. Moreover, participants found the experience enjoyable, particularly due to its interactive and aesthetic appeal. These findings highlight the value of integrating science and art in science communication, especially in conference spaces: such integration fosters connections, inspires new ideas and teaching approaches, and provides a relaxed setting for discussion.Peer reviewe
School principals’ job burnout and job satisfaction in Finland: The impact of work–family conflict, role conflict, and sense of community
No full textSchool principals often experience job-related stress and burnout due to their competing roles. Previous research has primarily focused on administrative and individual factors, overlooking social and role-related factors that principals face at work and home. Using the job demands–resources (JD-R) framework, this study investigated the effects of work–family conflict, role conflict, and sense of community on principals’ job burnout and satisfaction. Gender differences in wellbeing outcomes, as well as job demands and resources, were also explored. Structural equation models (SEMs) were conducted using data from 625 Finnish principals (64.8% women). Bifactor analyses were performed to differentiate between the general and specific dimensions of burnout. The findings showed that work–family conflict and role conflict functioned as job demands that increased job burnout and dissatisfaction among principals. Interestingly, although sense of community was a supportive job resource, it was paradoxically associated with increased exhaustion. Gender differences, though modest, indicated that female principals reported slightly lower job burnout and marginally higher job satisfaction. However, female principals also reported more work–family conflict, which in turn predicted greater job burnout, exhaustion, and dissatisfaction. These findings suggest that principals’ relationships with the school community can be complex and influence their overall wellbeing.Peer reviewe
