Julkari
Not a member yet
63905 research outputs found
Sort by
Valmius ja varautuminen
No full textLuku julkaisussa Tilannekuvia hyvinvointialueilta : muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosin
Diagnostic reliability of the FinSpine nationwide spine surgery registry: Comparison between clinical registry diagnoses and blinded imaging assessments
No full textIncreasing Statutory Retirement Age, Labor Market Outcomes and Effect Heterogeneity : The 2017 Pension Reform in Finland
Full text linkWe study the 2017 pension reform in Finland, raising the statutory retirement age of the studied cohorts from 63 to 63 years and 6 months. Using monthly-based register data and a differences-in-differences approach, we estimate the reform's impact on retirement, employment, unemployment, disability, sickness, and inactivity. Results indicate a significant 19-percentage-point increase in employment between the old and new retirement age, alongside notable rises in unemployment, inactivity, and disability. Largely – but not entirely – this stems from the persistence of the previous labor market state. Gender differences are not large, but the effects vary considerably across education, income, employment sector and self-employment status
Tietoisku diagnoosi- ja käyntisyytietojen kirjaamisesta
Full text linkKoulutusmateriaalissa käsitellään lyhyesti, miten diagnoosi- ja käyntisyytietoja kirjataan rakenteisesti. Lisäksi kerrotaan esimerkkejä siitä, miten diagnoosi- ja käyntisyytietoja hyödynnytetään potilaan hoidossa, palvelujen johtamisessa ja muussa tiedon toisiokäytössä.Lisämateriaalissa on koottu diagnoosi- ja käyntisyytietojen kirjaamiseen liittyviä kysymyksiä ja niiden vastauksia.
Materiaali päivitetty 5/2025
Information om dokumentation av diagnos- och besöksorsaksuppgifter
Full text linkUtbildningsmaterialet behandlar kortfattat hur diagnos- och besöksorsaksinformation strukturerat dokumenteras. Dessutom ges exempel på hur diagnos- och besöksorsaksinformation används i patientvård, tjänstledning och annan sekundär användning av information.
I tilläggsmaterialet har frågor och svar om dokumentation av diagnos- och besöksorsaksinformation samlats.
Materialet har uppdaterats i 6/2025
Kanta-lääkityslistan 2. vaiheen yleiskuvaus : versio 1.2
No full textDokumentti kuvaa yleistasolla Reseptikeskuksen tietoihin pohjautuvan valtakunnallisen Kanta-lääkityslistan tärkeimmät Lääkityslistan 2-vaiheessa (2025) käyttöönotettavat toiminnallisuudet. Yleiskuvauksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä apteekkien toiminnallisuudet kuvataan yleisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden (esim. lääkärit ja sairaanhoitajat terveydenhuollon yksiköissä sekä apteekeissa toimivat farmasistit) näkökulmasta. Sosiaalihuollon erityispiirteitä, lääkkeen käyttäjän omia kirjauksia sekä muita Lääkityslistan myöhemmissä vaiheissa käyttöönotettavia toiminnallisuuksia, mm. lääkehoidon eritasoiset arvioinnit ja osastolääkitys, täydennetään yleiskuvauksen seuraavissa versioissa Lääkityslistan kehityksen myöhemmissä vaiheissa. Lääkityslistan kehittämistyön pohjana käytetään THL:n Lääkehoidon tiedonhallinnan konseptia.
Yleiskuvaus on päivitetty vastaamaan lääkkeenmääräämisasetukseen sekä teknisiin ja toiminnallisiin määrittelyihin tehtyjä muutoksia.
Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULLALIei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Hybrid work model as a success factor : Guide to the opportunities and challenges of hybrid work
Full text linkMore than a million Finns now work remotely at least occasionally – two-thirds of them regularly on a weekly basis. After the COVID-19 pandemic, hybrid work, which combines remote work and onsite work on the employer’s premises, has become common where the nature of the work permits it.
The productivity impacts of the hybrid work model are a frequent yet controversial topic. It is not our intention to weigh in on the discussion by stating that the model’s productivity impacts are unambiguously either positive or negative. Instead, we posit that the hybrid work model is a significant workplace innovation enabled by digitalisation, which can, through managing properly, become a success factor for a variety of organisations and communities.
This guide contains research-based views on how the possibilities of the hybrid work model can be leveraged to develop productivity and well-being at work and how to ward off risks related to the model. The purpose of the guide is to serve as a tool for joint development, a source of insight and a basis for a wider framework to work communities applying the hybrid work model or planning its deployment. Instead of ready-made models or answers, we offer tips on things to consider.
The guide is based on the results of the Why come to the office? (in Finnish, Miksi tulla toimistolle?) research project conducted by the Finnish Institute of Occupational Health and funded by the Finnish Work Environment Fund in 2023–2024. The project was implemented in cooperation with labour market organisations and five business and city organisations that took part in the project. The project involved interviewing nearly a hundred people engaged in hybrid work, conducting organisation-specific surveys and workspace analyses, and arranging joint development workshops.
The text of this guide was created utilising the views of the project’s steering group, the experts of the organisations involved and the project researchers as well as research literature on hybrid work. That being said, the authors bear sole responsibility for the final content of the publication. We hope that the publication helps develop the hybrid work model into a success factor for your own organisation
Lähisuhdeväkivallan tekijätyö Suomessa 2024
Full text linkei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Karttuneiden eläkeoikeuksien arvo vuoden 2024 lopussa
Full text linkTässä raportissa esitetään laskelma karttuneiden eläkeoikeuksien arvosta vuoden 2024 lopussa kahdella eri diskonttokorolla laskettuna. Koko työeläkejärjestelmän eläkeoikeuksien arvo oli vuoden 2024 lopussa 834 miljardia euroa, kun diskonttokorkona käytetään ETK:n pitkän aikavälin peruslaskelman tuotto-oletusta. Vaihtoehtoisena diskonttokorkona käytetään valtionlainoista johdettua korkoa, jolloin koko työeläkejärjestelmän vuoden 2024 lopun eläkeoikeuksien arvoksi muodostuu 1 247 miljardia euroa
