Julkari
Not a member yet
63905 research outputs found
Sort by
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvo on päättäjän arvovalinta
Full text linkLasten ja nuorten hyvinvoinnissa ja terveydentilassa on eroja riippuen asuinalueesta sekä vanhempien koulutus- ja tulotasosta. Esimerkiksi lasten ylipaino on yleisempää maaseudulla kuin kaupungeissa ja perheissä, joissa vanhempien koulutus- tai tulotaso on matalampi. Väestöryhmien välisiä terveyseroja on mahdollista kaventaa oikeilla päätöksillä. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat omilla toimillaan mahdollistaa tasa-arvoisemmat lähtökohdat kaikille lapsille ja nuorille.ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Asiakastyön ja tutkimuksen yhdistäminen vahvistaa sosiaalipalvelujen tutkimusperustaisuutta
Full text linkAlkon yksinoikeusjärjestelmä vähentää tehokkaasti alkoholihaittoja ja edistää taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä
Full text linkPäätösten tueksi -julkaisussa käydään läpi perustelut sille, miksi enintään 15-prosenttisten viinien myyntiä ei tule sallia elintarvikeliikkeissä. Tämä todennäköisesti lisäisi alkoholihaittoja ja kaataisi Alkon yksinoikeusjärjestelmän. Alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä vähentää tehokkaasti alkoholin saatavuutta, hintakilpailua ja myynninedistämistä. Liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa mittavia haittoja alkoholin käyttäjille, heidän läheisilleen ja muille ihmisille. Alkoholihaitat kuormittavat merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluita, sosiaaliturvajärjestelmää sekä työelämää, mistä aiheutuu kustannuksia yhteiskunnalle.ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Tavoitteellinen verkostotyö : infograafi
No full textTavoitteellisen verkostotyön malli
Alla on avattu infograafin osa-alueiden selitteet, jotka toimivat kuvan tekstivastineena.
Tavoitteellisen verkoston mallia on kehitetty, ja tullaan edelleen kehittämään, THL:n sisäisesti. Sen avulla jäsennetään uudenlaista näkökulmaa verkostomaiseen työskentelyyn. Tavoitteellisen verkoston malli toimii menetelmänä ja laadun varmistajana koordinoidun sekä tavoitteellisen sidosryhmätyön johtamisessa. Tavoitteellinen verkostotyö on tavoitteellista verkostojohtamista, joka edistää myös koordinoivan organisaation strategiaa. Malli on syntynyt sekä kokemuksen että kokeilun pohjalta. Sitä on kehitetty ja sovellettu Sote-kirjaamisen kansallisen verkoston perustamisessa ja johtamisessa.
Infograafissa esitetään tiivistetysti, mitä osa-alueita tavoitteellinen verkosto voi sisältää. Näiden osa-alueiden avulla on mahdollista sekä kehittää että arvioida verkostotyötä.
Infograafissa tuodaan esiin myös muita verkostotyössä huomioon otettavia seikkoja. Esimerkiksi verkoston nimen tulisi kuvata toimintaa ja olla riittävän lyhyt, jotta se on helppo käyttää arjessa. Selkeä ja ytimekäs nimi edistää verkoston toimivuutta – silloin ei ole tarvetta turvautua hankalasti ymmärrettäviin lyhenteisiin.
Osa-alueiden selitteet
Tavoitteellisen verkoston ydin:
• Tunteminen, luottamus ja sitoutuminen (Järvensivu 2019). Jäsenet perehdytetään verkoston toimintaan ja uudet jäsenet huomioidaan. Verkoston keskusteluista ei puhuta ulkopuolisille nimi- tai organisaatiotiedoilla (anonyymiys). Tuntemista, luottamusta ja sitoutumista edistetään eri keinoin.
Perusasiat:
• Vastavuoroisuus. Edistetään ilmapiiriin panostamalla, tukimateriaalilla ja jäsenten roolien kuvaamisella. Verkostosta tulee olla hyötyä sekä jäsenille että koordinoivalle taholle.
• Tavoitelähtöisyys. Tavoitelähtöinen toimintatapa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti.
• Kuvattu julkisesti. Verkosto on kuvattu julkisesti, vaikka se ei olisi kaikille avoin verkosto (esim. Innokylässä).
• Näkyvyys tavoitteiden edistäjänä. Näkyvyys edistää tavoitteita. Viestintää tehdään eri keinoin (puheenvuorot tilaisuuksissa ja tiedottaminen ym.) ja sitä toistetaan riittävästi.
• Yhteis- tai vertaiskehittäminen. Voi toteutua eri tavoin, ja koordinaattori tukee sekä kannustaa jäseniä siihen.
• Verkoston tehtävän selkeys. Verkosto on kuvattu selkeästi, ja kaikilla on yhteinen käsitys sen tarkoituksesta.
• Jäsenten aktiivinen rooli. Edellytyksenä taustaorganisaation tuki ja toimintamallit.
• Palaute ja arviointi. Edistää avoimuutta ja auttaa tunnistamaan muutostarpeita. Tunnistaa ja ylläpitää toimiviksi todettuja käytäntöjä.
• Verkoston elinkaari. Elinkaaren vaiheen ymmärrys, tunnistaminen ja sanoittaminen sujuvoittaa työn tekemistä. Jos verkosto perustetaan hankkeessa, tulee tietää, mitä hankekauden jälkeen tapahtuu. Verkostoja tulee voida myös lakkauttaa.
• Monipaikkaisuus ja yhdenvertaisuus. Verkosto on valtakunnallinen ja edistää yhdenvertaisuutta huomioimalla monipaikkaisen osallistumisen. Toiminta tapahtuu pääosin verkossa, jotta osallistuminen on kynnyksetöntä eri puolilta Suomea.
• Vuorovaikutus tiedontuotannon välineenä. Vuorovaikutus tuottaa kansallista tilannekuvaa sote-organisaatioiden kehittämisestä.
• Kansallisen ohjaustehtävän tuki. Verkosto tukee ohjaustehtävää sekä toimintamallien ja ohjemateriaalin kehittämistä.
Työn laadun varmistaminen:
• Koordinoivan organisaation strategia. Toiminta tukee strategiaa.
• Linjajohdon tuki. Tukee verkoston toimintaa, ja on osa henkilön työnkuvaa.
• Työskentelyn suunnitelmallisuus. Työ pohjautuu työsuunnitelmaan. Tapaamiset suunnitellaan huolellisesti ja seuraava vaihe kerrotaan verkostolle. Työsuunnitelma on verkoston saatavilla.
• Verkostojohtamisen osaaminen. Johtava asiantuntija tai koordinaattori kehittää osaamistaan.
• Asiasisällön ymmärryksen vahvistuminen. Substanssin ymmärrys lisääntyy verkoston toiminnan myötä.
• Ylläpitovarmuus. Keskeinen osa työn suunnittelua ja tekemistä.Lähteet:
• Tavoitteellinen verkostotyö kansallisen kehittämisen edistäjänä : Esimerkkinä Sote-kirjaamisen kansallinen verkosto
• Järvensivu Timo 2019. Verkostojen johtaminen, Opi ja etene yhdessä. Books of demand. Helsinkiei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Improving employability? Individual placement and support for the long-term unemployed and individuals with developmental disabilities in Finland
No full textEconomic impact and disease burden of COVID-19 in a tertiary care hospital: A three-year analysis
No full textHoitoilmoitusopas terveydenhuollolle ja kotihoidolle 2025
No full textDen elektroniska versionen finns på adressen:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULHI22 ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmän kokousmateriaalit 16.5.2025
No full textMuistio ja esitykset
Muistio
EHDS ja ensisijaisen käytön tietoarkkitehtuuri, Juha Mykkänen THL
Luokitusstrategia 2025-2030, Toni Suutari THL ja Mikko Härkönen THL
Koodistopalvelun ajankohtaisia kuulumisia, Pia Liljamo TH
Sähköisen lääkemääräyksen toimintamalli : versio 3.0
No full textTässä dokumentissa kuvataan Sähköisen lääkemääräyksen toimintamallia. Toimintamalli
koskee sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi sekä apteekkeja että sairaala-
apteekkeja, ellei toisin ole mainittu. Toimintamalli on oikeudelliselta
velvoittavuudeltaan suositus, jonka sisältöä ei saa muuttaa. Sitä voidaan käyttää
alueellisen tai paikallisen koulutuksen suunnittelun tukena. Tämä toimintamalli
on voimassa, kunnes Kanta-lääkityslista otetaan käyttöön vuonna 2026.
Sähköisen lääkemääräyksen toimintamallin rakenne ja sisältö vastaa Kanta-lääkityslistan toimintamallia.
Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/SAHKLATO2JULKei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Reversing ageism and extending working lives: the Finland model
Full text linkThis article examines Finland’s transformation since the mid-1990s, from a nation of early retirees to one that is embracing longer working lives. Over the past 30 years, Finland has addressed ageism in the labor market and social security, helping to reshape societal attitudes toward older workers. This shift required bold reforms and a cultural change among workers, employers, and society. We review key national initiatives and policy reforms since the 1990s that have extended careers and strengthened work opportunities for older employees