63905 research outputs found

    Eläketurvakeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2024

    No full text
    Suomen heikosta talouskehityksestä huolimatta työeläkejärjestelmän rahoitus säilyi kohtuullisen hyvänä vuonna 2024. Indeksitarkastukset nostivat työeläkkeitä, mutta myös työeläkevarat kasvoivat. Syntyvyys jatkui matalana, mutta nettomaahanmuutto pysyi korkeana. Ikääntyneiden työllisyysaste säilyi hyvänä, ja eläkkeellesiirtymisikä nousi. Eläketurvan kannalta vuoden keskeiseksi asiaksi nousi eläkeuudistus. Eläketurvakeskus tuki uudistuksen valmistelua asiantuntijatiedon ja erilaisten laskelmien avulla. Eläketurvakeskuksen kulut olivat 37,6 miljoonaa euroa, ja ne laskivat 0,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Henkilöstökulut olivat yhteensä 22,7 milj. euroa ja ne nousivat 0,4 milj. euroa edellisestä vuodesta. Ulkopuoliset palvelut ja IT-kulut, kuten työeläkealan yhteisten tietojärjestelmien kulut, olivat yhteensä 10,7 milj. euroa. Ne laskivat 0,7 milj. euroa. Eläketurvakeskuksessa työskenteli vuoden 2024 lopussa 290 henkilöä, määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Naisten osuus henkilöstöstä oli 76 prosenttia

    Need-based formula funding in Finland

    No full text

    Pohjavesien puhtaus ja turvallisuus Suomessa: Haasteet ja ratkaisut

    No full text

    Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2023

    No full text
    The prevalence of attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD) diagnoses among children and young people continues to grow. Based on the data in the Care Registers for Health Care (Hilmo) of the Finnish Institute for Health and Welfare (THL), 52,500 primary school-aged children (7–12-year-olds) and adolescents (13–17-year-olds) who had used health care services in 2023 had an ADHD diagnosis. According to Kela’s data, approximately 46,500 children and young people used ADHD medication in 2023.ei tietoa saavutettavuudesta unknown accessibilit

    Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2022 : Yhä useampi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä työskentelee yrityksissä

    Get PDF
    Vuoden 2022 lopussa terveys- ja sosiaalipalveluissa työskenteli yhteensä noin 366200 henkilöä, mikä oli 2,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021 ja 9,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Vuonna 2022 julkisella sektorilla työskenteli 62,4 prosenttia, yrityssektorilla 30,5 prosenttia ja järjestösektorilla 7,1 prosenttia sote-henkilöstöstä. Terveys- ja sosiaalipalveluissa erityisesti yrityssektori kasvoi. Vuonna 2022 yrityssektorilla työskenteli noin 111800 henkilöä ja vuonna 2017 noin 84600 henkilöä, mikä vastaa 32,1 prosentin kasvua. Samassa ajassa henkilöstön määrä kasvoi julkisella sektorilla noin 220500 henkilöstä noin 228400 henkilöön (3,6 %) ja järjestösektorilla työskentelevien määrä väheni noin 28 700 henkilöstä noin 26 000 henkilöön (-9,4 %). Ammattioikeustietojen osalta raportissa käsitellään vuotta 2024, koska kyseinen aineisto valmistuu työssäkäyntiaineistoa aiemmin. Vuonna 2024 Valvira myönsi noin 30000 ammattioikeutta, joka on 13,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Noin kolmasosa (28,0 %, 8390 kpl) kaikista vuonna 2024 myönnetyistä uusista ammattioikeuksista oli uusia lähihoitajan (terveydenhuolto) ammattioikeuksia.ei tietoa saavutettavuudesta unknown accessibilit

    Näkökulmia perhehoidon turvallisuuteen

    Get PDF
    Tämä työpaperi on syntynyt tarpeesta tarkastella perhehoidon turvallisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä aikana, jolloin perhehoidon kehittämiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia niin poliittisessa kuin hallinnollisessa keskustelussa. Puheenvuorojen ytimessä on perhehoitoon sijoitettu lapsi tai aikuinen, hänen oikeutensa ja kokemuksensa arjen turvallisuudesta. Tuomme esiin näkökulmia perhehoidon turvallisuuteen vaikuttavista herkistä ja monimutkaisista kysymyksistä, kuten kaltoinkohtelusta sekä perhehoidosta katoamisista ja eksymisistä. Lisäksi käsittelemme kodin turvallisuuden ja turvallisten yhteistyösuhteiden merkitystä sekä turvallisuusvastuun jakautumista perhehoidon järjestäjän ja perhehoitajan välillä. Nostamme keskusteluun myös perhehoitajan sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin perhehoidon turvallisuustekijänä. Tällä työpaperilla pyrimme lisäämään tietoa ja tuomaan uusia näkökulmia ajankohtaiseen keskusteluun perhehoidon strategisesta kehittämisestä.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty

    Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi : hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä : Versio 1.2

    Get PDF
    Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin (hyte-palvelukonseptin) tavoitteena on, että asukkaat ja ammattilaiset löytävät jatkossa helposti oman alueensa kuntien ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja toiminnan, jotka edistävät hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta. Toimintaa kehitetään kansallisesti ja alueellisesti Suomen kestävän kasvun ohjelman tukemana ja EU:n hankerahoituksella vuosina 2022–2025 (NextGenerationEU). Tämä kansallinen kuvaus tukee alueilla tehtävää kehittämis- ja vakiinnuttamistyötä.Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULHTPKJulkaisua päivitetty tammikuussa 2025 pienillä täsmennyksillä (edellinen versio vuodelta 2024). Myös näitä aiempi versio 1.0 tässä samassa tietueessa.ei tietoa saavutettavuudesta unknown accessibilit

    15,672

    full texts

    63,905

    metadata records
    Updated in last 30 days.
    Julkari
    Access Repository Dashboard
    Do you manage Open Research Online? Become a CORE Member to access insider analytics, issue reports and manage access to outputs from your repository in the CORE Repository Dashboard! 👇