Julkari
Not a member yet
63905 research outputs found
Sort by
Hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatio ja edellytykset yhdyspintatyölle
Luku julkaisussa Tilannekuvia hyvinvointialueilta : muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosin
Ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki hyvinvointialueiden palveluna
Luku julkaisussa Tilannekuvia hyvinvointialueilta : muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosin
Arduous careers in times of longer working lives : The role of the years-of-service pension and other early exit routes
This study examines those who started receiving a years-of-service pension between 2018 and 2023. It compares them to those who exited work at or after age 63 but before the rising retirement age via a disability or partial old-age pension. Using register data, the study focuses on pensioners’ sociodemographic backgrounds, health, length and stability of working life, earnings, and strenuousness of work. Additionally, the study looks at the reasons for granting or rejecting pensions
Associations of mental disorders in children with parents' subsequent mental disorders : nationwide cohort study from Finland and Denmark
Trends of fatal unintentional injuries among working-age adults in Finland between 1998 and 2022
"Ollaan ihmisiä ihmisille" : Ikääntyneiden kuntouttavan päivätoiminnan hyvinvointihyödyt työntekijöiden näkökulmasta
Ikääntyneiden kuntouttava päivätoiminta on ennaltaehkäisevää ryhmämuotoista toimintaa, jolla voidaan tukea toimintakykyä ja kotona asumista. Vuonna 2024 tehdyn selvityksen mukaan lähes kaikki hyvinvointialueet järjestävät kuntouttavaa päivätoimintaa, mutta eroja on muun muassa asiakasmäärissä, myöntämisperusteissa ja palvelun peittävyydessä. Myös jonotusajoissa ja palvelun saavutettavuudessa on hyvinvointialuekohtaista vaihtelua. Tässä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2024 tekemässä selvityksessä kartoitettiin hyvinvointialueiden iäkkäiden kuntouttavan päivätoiminnan sisältöä ja hyvinvointihyötyjä. Selvitys toteutettiin ryhmähaastatteluina. Selvitys on osa Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi (RRP) -hankkeen tutkimustyöpakettia.ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Toimeentulotuki 2020-luvulla : Tavoitteena parempi viimesijainen turva
Millainen rooli toimeentulotuella on Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä? Ketkä tukea saavat ja miksi? Miten suomalainen toimeentulotuki vertautuu muiden maiden vähimmäisturvaan? Miten toimeentulotukea pitäisi uudistaa ja miksi sen uudistaminen on niin vaikeaa? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastausta raportissa, jonka kirjoittamiseen on osallistunut yli 30 tutkijaa eri organisaatioista. Petteri Orpon hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu toimeentulotuen saajien määrän puolittaminen. Tämän sinänsä hyvän tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että ymmärretään moninaisia syitä toimeentulotuen tarpeen taustalla ja puututaan näihin syihin. Raportti tarjoaa toimeentulotuen uudistamiseen useita ehdotuksia, joita voi hyödyntää joko yksittäin tai erilaisina yhdistelminä. Toimeentulotuen uudistamisessa on huomioitava myös, miten sosiaaliturvaa muuten uudistetaan. Parhaimmillaan uudistaminen tekisi toimeentulotuen turhaksi. Suomen perustuslain mukaan jonkinlainen viimesijainen turva on kuitenkin oltava. Raportti on tarkoitettu kaikille sosiaaliturvasta kiinnostuneille ja ennen kaikkea sosiaaliturvan ja siihen liittyvien kysymysten parissa työskenteleville.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Valtionavustuksen piirissä olevan asumisneuvonnan mallinnus : Sen toteutus ja asema palvelujärjestelmässä
Laissa asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023 2027 (1036/2022) säädetään valtionavustuksen myöntämisestä kunnille ja kuntayhtymille asumisneuvonnan tuottamiseksi. Tässä työpaperissa mallinnetaan valtionavusteista asumisneuvontaa yleisellä tasolla. Mallinnuksen tavoitteena on selkeyttää asumisneuvonnan sisältöä ja asemaa suhteessa muihin asumisen ongelmia ehkäiseviin ja asumisen jatkuvuutta turvaaviin palveluihin sekä tukea asumisneuvonnan vakiinnuttamista ja toiminnan jatkamista sen jälkeen, kun määräaikainen laki vuoden 2027 lopulla päättyy.ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Hyvinvointialueille kohdennettu selvitys syömishäiriöiden palveluista : osaamista ja yhteistyötä tulee vahvistaa
Tämä selvitys on ensimmäinen valtakunnallinen kartoitus syömishäiriöiden palveluista Suomessa. Sen tavoitteena on tarkastella syömishäiriöön sairastuneiden lasten, nuorten ja aikuisten palvelujen järjestämistä hyvinvointialueilla vuonna 2024 sekä tunnistaa hoidon haasteita ja kehittämiskohteita. Selvitys on osa kansallista mielenterveysstrategiaa (2020-2030), jonka tavoitteena on vahvistaa mielenterveystyötä ja palveluiden saavutettavuutta Suomessa. Selvitys osoittaa, että syömishäiriöihin liittyvä palvelutarve on kasvanut monilla alueilla, erityisesti nuorten keskuudessa. Palveluiden saatavuudessa ja hoitoketjujen toimivuudessa esiintyy alueellisia eroja, ja haasteita ilmenee hoidon jatkuvuudessa ja toimijoiden välisessä yhteistyössä. Tulokset painottavat tarvetta vahvistaa varhaisen tuen ja hoidon malleja sekä kehittää alueellisia hoitoketjuja, konsultaatioita, yhteistyörakenteita ja yhtenäisiä hoitokäytäntöjä. Lisäksi tarvitaan ammattilaisten osaamisen syventämistä, näyttöön perustuvien hoitomenetelmien laajempaa saatavuutta sekä hoitokäytäntöjen kehittämistä samanaikaissairauksien ja pitkäaikaisten oirekuvien hoidon osalta.ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit