Julkari
Not a member yet
63905 research outputs found
Sort by
Potilastietovarannon toimintamallit : versio 6.0
No full textOppaassa kuvataan Potilastietovarannon käyttöön liittyviä kansallisia toimintamalleja. Järjestelmäkohtaisissa ohjeissa kuvataan, miten eri toiminnallisuuksia toteutetaan kussakin potilastietojärjestelmässä.
Versiossa 6.0 on päivitetty oppaan rakennetta ja se on jäsennelty uudelleen. Oppaaseen on lisätty luvut seulontatutkimusten ja ajanvarausten tallentamisesta Potilastietovarantoon sekä rakenteisesta hoidontarpeen arvioinnin merkinnästä. Asiakkaalle itselleen annettavien tulosteiden toimintamallia on päivitetty.
Tämän julkaisun korvaa uusi versio osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20250624736146.0navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavi
Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset
Get PDFTurvakotipalvelujen kansallisilla laatusuosituksilla edistetään turvakotilain mukaisesti palvelun valtakunnallista yhteensovittamista. Turvakotien laatusuositusten perustana ovat turvakotipalvelun järjestämisessä ja toteuttamisessa huomioon otettavat lait ja velvoitteet, tutkimusnäyttö sekä turvakotipalvelujen käytännön kokemuksista esiin nousseet hyvät toimintakäytännöt, jotka luovat edellytykset laadukkaalle turvakotipalvelulle.ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Radonpitoisuuden spatiaalinen vaihtelu työpaikkarakennuksissa
Get PDFSTUKin ylläpitämästä radonrekisteristä listattiin ne työpaikat, joissa oli mitattu radonpitoisuus vähintään kahdessa pisteessä samanaikaisesti. Mittaustuloksien perusteella laskettiin työpaikkakohtaiset radonpitoisuuden geometriset keskiarvot (GM) sekä geometriset keskihajonnat (GSD), jotka kuvaavat työpaikkakohtaista radonpitoisuuden vaihtelun suuruutta. Monista aiemmista tutkimuksista poiketen, tässä tutkimuksessa ei tarkasteltu työpaikkakohtaisia variaatiokertoimia, koska työpaikkakohtaiset radonpitoisuudet eivät noudata normaalijakaumaa, vaan ovat lähinnä jakautuneet log-normaalisti.
Tulosten perusteella radonrekisterissä olevien työpaikkojen mittaustulokset vastaavat hyvin aiemmin tehtyä työpaikkojen radonpitoisuuden satunnaisotannan tuloksia. Työpaikkakohtainen geometrinen keskihajonta ei riippunut työpaikan keskimääräisestä radonpitoisuudesta, mutta mittauspisteiden lukumäärällä oli selvä positiivinen korrelaatio vaihtelun suuruuteen. Pienien työpaikkojen (2 mittauspistettä) radonmittauksen tulosten GSD oli keskimäärin 1,6, kun taas suurilla työpaikoilla (25 mittausta) GSD oli keskimäärin 2,5. Suurimpien pitoisuusvaihteluiden määrä vaikutti olevan riippumaton mittauspisteiden määrästä, toisin sanoen erittäin suuria pitoisuusvaihteluja (GSD >4,5) esiintyy yhtä paljon kaikenkokoisilla työpaikoilla.
Tämän tutkimuksen perusteella työpaikkojen radonvalvonnassa tulee kiinnittää erityistä huomioita mittauspisteiden oikeaan määrään. Esim. työpaikalla, jossa radonpitoisuuden geometrinen keskiarvo on 100 Bq/m3, on noin 8 % todennäköisyys, että siellä on yksi tai useampi työtila, jossa viitearvo ylittyy silloin, kun mitattavan työpaikan koko on noin
1600 m2.
Satunnaisotantaan perustuva työpaikkojen radonpitoisuuden keskiarvo on lähes sama tai jopa suurempi kuin radonrekisterissä olevien työpaikkojen keskiarvo, joka koostuu lähinnä nykyisten mittausvelvoitealueiden työpaikkojen tuloksista. Tutkimuksen aineiston perusteella on siksi perusteltua kysyä, ovatko asunnoissa tehtyihin radonmittauksiin perustuvat radonmittausvelvoitealueet oikeutettuja työpaikoille
Johdanto
No full textLuku julkaisussa Tilannekuvia hyvinvointialueilta : muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosin
Ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatioon : näin tuet asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja ammattilaisten työtä
Get PDFUseat haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten osa ikääntyvistä, maahanmuuttaneista, pitkäaikaissairaista ja muista paljon julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävistä, kohtaavat monenlaisia haasteita digitaalisten palveluiden käytössä. Digitalisaatio on myös muuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä, muokannut ammatillisia rooleja ja luonut uusia osaamistarpeita. Tässä julkaisussa esitetään toimenpiteitä, joilla voidaan edistää asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta digitaalisissa palveluissa sekä tukea ammattilaisten sujuvaa työskentelyä muuttuvassa toimintaympäristössä.ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Asiakastietolain ja -asetuksen toimeenpanon tilanne ja soveltamisen haasteet
Get PDFUusi asiakastietolaki eli laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023 tuli voimaan 1.1.2024 ja sen nojalla annettu asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 457/2024 tuli voimaan 1.10.2024. Asiakastietolaki ja –asetus mahdollistavat uudella tavalla asiakastietojen käsittelyä sote-yhteisissä palveluissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.
Tämän selvityksen tavoitteena on tukea uuden asiakastietolain ja asiakastietoasetuksen mahdollistamaa tiedon saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon välillä selvittämällä, millä tavalla hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki, HUS-yhtymä, hyvinvointialueiden in-house yhtiöt sekä suurimmat asiakas- ja potilastietojärjestelmätoimittajat ovat alkaneet soveltaa asiakastietolakia ja –asetusta.
Selvityksessä mukana olevia teemoja ovat muun muassa sote-yhteisten palvelujen ja toiminnan organisoituminen, tiedonsaantioikeuksien soveltaminen, käyttöoikeusrekisterien toteuttaminen ja käyttöoikeuksien määrittely. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on nostettu esille myös hyvät käytänteet, joilla eri toimijat ovat toimintaansa päässeet kehittämään.
Tiedostoa päivitetty linkkien osalta 4.4.2025
Pohjoismaiset raskaudenkeskeytykset 2023
No full textSome 73 000 induced abortions were performed in the Nordic countries in 2023, that is, 12.1 abortions per thousand women of childbearing age (15–49 years). Finland had the lowest abortion rate (7.1 per thousand women aged 15–49 years) and Sweden the highest (15.8).ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Pohjoismaiset raskaudenkeskeytykset 2023
No full textÅr 2023 utfördes i Norden cirka 73 000 aborter, dvs. 12,1 aborter per 1 000 kvinnor i fertil ålder (15–49 år). Antalet aborter var minst i Finland (7,1/1 000 kvinnor i samma ålder) och störst i Sverige (15,8/1 000 kvinnor i samma ålder)ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
