Julkari
Not a member yet
63905 research outputs found
Sort by
Työhön liittyvän astman ennuste
Get PDFAstmaa sairastaa noin 10 % suomalaisesta aikuisväestöstä ja työperäisten syiden osuus aikuisiällä alkavasta astmasta on noin 16 %. Työhön liittyvä astma voi aiheutua työstä, jolloin puhutaan ammattiastmasta, tai työ voi vaikeuttaa astman oireita, jolloin kyseessä on työn pahentama astma. Ammattiastma ja työn pahentama astma on liitetty yksilön työtehon laskuun, kohonneeseen työkyky- ja työttömyysriskiin, työuran katkoksiin sekä sairastuneen taloudellisen tilanteen heikentymiseen, mutta suomalaista pitkän seurantajakson tutkimustietoa työhön liittyvän astman vaikutuksesta työuraan ja työkykyyn ei ollut käytettävissä. Tämän hankkeen tavoitteena oli parantaa ammattiastman ja työn pahentaman astman varhaista tunnistamista, ja selvittää näiden ryhmien pitkäaikaisennustetta astman hallinnan ja vaikeusasteen, elämänladun, työkyvyn ja työelämään osallistumisen suhteen.
Hankkeessa tarkasteltiin takautuvasti Työterveyslaitoksella vuosina 2010–2020 tutkimuksissa olleita 660 astmaa sairastavaa potilasta, joilla esiintyi työhön liittyviä astmaoireita ja joita tutkittiin ammattiastmaepäilyn vuoksi spesifeillä hengitysteiden altistuskokeilla. Potilaat, joilla altistuskoe oli positiivinen, muodostivat ammattiastmaryhmän ja ne, joiden altistuskoe oli negatiivinen, muodostivat työn pahentama astma ryhmän. Tutkimuksessa mukana olevilla ammattiastmapotilailla oli herkistymisen aiheuttama astma, ärsytyksen aiheuttamia astmoja tai kosteusvaurioon liittyviä astmoja ei ollut mukana. Seurantatutkimus toteutettiin vuonna 2023 postitettuna kyselytutkimuksena edellä mainitulle ryhmälle. Yhteensä 274 (44 %) vastasi kyselyyn keskimäärin 8.5 vuotta Työterveyslaitoksen diagnostisten tutkimusten jälkeen.
Takautuvan aineiston suurimmat potilasryhmät muodostivat kampaajat, teollisuuden työntekijät, leipurit ja kokit, sekä maataloustyöntekijät ja maanviljelijät. Eläin- ja kasviperäisille aineille ja entsyymeille, eli proteiiniallergeeneille altistuneilla potilailla todettiin suuremmalla osalla ammattiastma kuin kemikaaleille ja metalleille altistuneilla. Tavallisimmat ammattiastman aiheuttajia olivat jauhot ja viljat, isosyanaatit, sekä lehmät ja muut eläinperäiset altisteet. Ammattiastma ja työn pahentama astma ryhmissä altistumisen ja oireiden kesto tai astman vaikeusastetta ja hallintaa kuvaavat muuttujat eivät merkittävästi eronneet toisistaan. Lähes kaikilla potilailla esiintyi työhön liittyvää nuhaoireitta. Eosinofiilistä hengitystietulehdusta kuvaava uloshengityksen typpioksidi ja keuhkoputkien epäspesifinen hyperreaktiviteetti ennustivat ammattiastmaa proteiiniallergeeneille altistuneilla, mutta eivät kemikaaleille ja metalleille altistuneilla potilailla.
Kyselytutkimuksessa todettiin, että lähes kaikille vastaajille jäi pysyvää lääkehoitoa vaativa astma. Valtaosa käytti runsasta astmalääkitystä ja astmaoireita esiintyi usein. Ammattiastman ja työn pahentaman astman ennusteet olivat varsin samanlaisia. Ammattiastmapotilaista ammattia oli vaihtanut 2/3 henkilöistä ja ammatillista kuntoutusta oli saanut noin puolet. Työn pahentamaa astmaa sairastavista ammattia oli vaihtanut lähes puolet ja reilu kolmasosa oli saanut ammatillista kuntoutusta. Työttömänä oli ollut astmaoireiden alkamisen jälkeen lähes puolet ammattiastmapotilaista ja lähes kolmannes työn pahentamaa astmaa sairastaneista. Tulotaso säilyi molemmissa ryhmissä melko samanlaisena lähtötasoon verrattuna ja noin 80 % työikäisistä oli mukana työelämässä. Maanviljelijöiden ennuste vaikutti muita ryhmiä huonommalta.
Tulosten perusteella ammattiastmaa ja työn pahentamaa astmaa sairastavia potilaita on tarpeen seurata säännöllisesti työterveyshuollossa tai perusterveydenhuollossa sekä tarvittaessa keuhkosairauksien erikoislääkärin toimesta. Suuri työttömänä olleiden määrä viittaa siihen, että korvausjärjestelmä ei tue näitä potilaita riittävän hyvin. Maanviljelijöiden terveydentila ja työkyky vaikuttaa muita ryhmiä huonommalta, minkä vuoksi astmaa sairastavien maanviljelijöiden työkykyä ja astman hoitoa on tärkeää arvioida tarkemmin ja kohdistettava heille oikeanlaista tukea
Mitä esikouluikäisten lasten perheille kuuluu? : FinLapset-tutkimuksen kyselytiedonkeruun perustulokset
Get PDFTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama FinLapset-tutkimus tuottaa säännöllistä seurantatietoa Suomessa asuvien eri ikäisten lasten ja heidän perheidensä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä ja palvelukokemuksista. Tutkimus koostuu vanhemmille suunnatuista kyselytiedonkeruista ja yksilötasoisista rekisteritiedoista. Vuonna 2024 toteutettiin kyselytiedonkeruu esikouluikäisten lasten vanhemmille yhteistyössä Huomisen Suomi -hankkeen kanssa. Tutkimusotokseen poimittiin joka toinen vuonna 2017 syntynyt lapsi (N = 25 721) ja lapsen molemmat viralliset vanhemmat (N = 49 636). Jokaiselle tutkimusotokseen kuuluvalle vanhemmalle lähetettiin henkilökohtainen kutsu osallistua tutkimukseen. Kyselyyn vastasi 12 616 vanhempaa (vastausaktiivisuus 25 %), joista oli äitejä 8 064 (32 %) ja isiä tai toisia van-hempia 4 552 (19 %). Vastauksia saatiin 9 798 lapsesta (38 % tutkimusotoksen lapsista). Tässä työpaperissa tarkastellaan tämän kyselytiedonkeruun perustuloksia. Vanhempia koskevat tulokset esitetään erikseen äideille ja isille /toisille vanhemmille ja lapsia koskevat tulokset erikseen tytöille ja pojille. Tuloksia tarkastelleen myös keskeisten taustatekijöiden suhteen. Tulosluvussa kuvaillaan kyselyyn vastanneiden vanhempien taustatekijöitä ja pohditaan tulosten yleistettävyyttä.ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Facilitator's Guide - Antenatal Care Guidelines for Somaliland : Training of Trainers
Get PDFei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Persons insured for an earnings-related pension in Finland 2023
Get PDFThis publication includes the 17–68-year-olds covered by Finnish earnings-related pension acts. It presents information on those insured for an earnings-related pension, those who are retired and on the earnings of wage earners who have accrued pension. Social benefits that affect the amount of the earnings-related pension are also included
Asiakkaan tilannekuvan konsepti
Get PDFAsiakkaan tilannekuvan tarkoituksena on auttaa ammattihenkilöä työssään, vähentää päällekkäisiä palveluja ja varmistaa oikea-aikaisen hoidon tai palvelun toteutumista. Tarkoituksena on myös osaltaan tukea sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Asiakkaan itsensä käytössä se voisi edistää yhteistä ymmärrystä palvelukokonaisuudesta ja koota näkyviin meneillään olevia palveluja.
Asiakkaan tilannekuvalla voitaisiin tehostaa toimintaa ja parantaa palvelujen yhteensovittamista. Siihen koottaisiin ajantasainen ja keskeinen tieto asiakkaan kokonaistilanteesta, mikä helpottaisi hoidon ja palvelun arviointia, suunnittelua ja toteuttamista. Asiakkaiden kannalta tilannekuva auttaisi saamaan kokonaiskäsityksen hänen omista palveluistaan. Käyttöönottojen edistämisen näkökulmasta tietosisällön kansallinen määrittely näyttäytyy tärkeänä ja Kanta-palveluilla on keskeinen rooli tilannekuvan toteuttamisessa. Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kehittäminen tukisi tilannekuvan muodostamista ja käyttöönottoja, kun tietojen tulee olla viivytyksettä käytettävissä ammattihenkilöille yli organisaatiorajojen. Tehty selvitys luo pohjan asiakkaan tilannekuvan tarkemmalle kehittämiselle.
Julkaisun sähköinen versio: https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULATKKTiedostoa päivitetty sisällysluettelon osalta 4.3.2025.ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö
Get PDFTOIMIA-suositus ID S017 / 30.1.2025ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2023 : Sosiaaliturvamenot olivat 87 miljardia – kasvua edellisvuodesta kaksi prosenttia
Get PDFVuonna 2023 Suomen sosiaaliturvamenot olivat 87 miljardia euroa. Menot kasvoivat reaalisesti kaksi prosenttia edellisvuodesta. Asukasta kohden laskettuna sosiaaliturvamenot olivat 15 580 euroa. Sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 31,7 prosenttia, joka on 1,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2022.ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmän kokousmateriaalit 28.1.2025
No full textMuistio ja esitykset:
-Muistio
-Kansainvälisen tietomallin arviointi -tilannepäivitys, Marko Jalonen Kela/Sotemuotoilu O
Iäkkään kuntoutuminen ja tekoäly : RehabScreen-työkalun kehittäminen ja pilotointi
Get PDFSosiaali- ja terveyspalvelujen haasteisiin, kuten kiristyvään taloudelliseen tilanteeseen ja kasvavaan henkilöstöpulaan, kaivataan uusia innovatiivisia keinoja. Ennaltaehkäiseviin ja toimintakykyä ylläpitäviin palveluihin, esimerkiksi kuntoutukseen, on panostettava myös iäkkäiden palveluissa. Koulutettu tekoäly voi auttaa ammattilaisia päätöksenteossa, kuten hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa. Iäkkään kuntoutuminen ja tekoäly -hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin tekoälypohjainen RehabScreen-työkalu, joka hyödyntää kotihoidon asiakkaille tehtävien RAI-arviointien (Resident Assessment Instrument) tietoja. RehabScreen antaa tietoa esimerkiksi asiakkaan kaatumisriskistä ja kuntoutustarpeesta sekä kuntoutumisen ennusteesta. Tekoälyn kouluttamisessa käytettiin XGBoost-algoritmia ja sen suorituskyky validoitiin yhteistyössä sote-ammattilaisten kanssa. Hankkeessa kehitetty RehabScreen-työkalu toimi moitteettomasti, mutta kokeneiden ammattilaisten mielestä työkalu ei tuonut suurta lisäarvoa. Kokemattomammille työntekijöille työkalusta saattaa olla konkreettista apua. Hankkeessa saatuja kokemuksia ja tuloksia voidaan hyödyntää tekoälypohjaisten päätöksenteon tukityökalujen kehittämisessä sosiaali- ja terveyspalveluissa.ei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
