30988 research outputs found
Sort by
Komplikaatioiden vaikutus selkäydinstimulaation hoitotulokseen kroonista alaselkäperäistä hermokipua sairastavilla
No full text
Developing Sustainable Behaviour Through Climate Education: Evaluating Long-term Impact on University Sudents' Carbon Footprint and Sustainable Lifestyle Adoption
No full textWrong-way-riskin empiirinen mittaaminen rullaavalla korrelaatiolla – COVID-19 vs. Ukrainan sota pankkien CDS–osakepareissa (HAC-päättely)
No full text
Siirteen merkitys autologisissa kantasolusiirroissa
No full textVerestä kerätyn autologisen kantasolusiirteen tärkeimpänä ominaisuutena on pidetty CD34-positiivisten (CD34+) solujen määrää, joka vaikuttaa veriarvojen korjaantumiseen intensiivihoidon jälkeen. Osassa tutkimuksista siirteen suurempi CD34+-solujen määrä on korreloinut myös paremman ennusteen kanssa. Siirteessä on paljon enemmän muita kuin CD34+-ssoluja, kuten erilaisia lymfosyyttejä, antigeenejä esitteleviä soluja ja luonnollisia tappajasoluja. Näiden solujen suurempi määrä siirteessä näyttää liittyvän sekä varhaisempaan immunologiseen toipumiseen että parempaan pitkäaikaisennusteeseen. Suurempi lymfosyyttimäärä potilaalle palautettavassa siirteessä saattaisi parantaa kantasolusiirtohoidon pitkäaikaistuloksia. Lisää tutkimuksia kantasolujen mobilisaatiosta ja siirteen keruusta tarvitaan erityisesti myeloomapotilaiden osalta, sillä siirteen lymfaattisten solujen määrän merkityksestä heille on vähemmän tietoa kuin merkityksestä lymfoomapotilaille
Opiskelu-uupumus yliopisto-opintojen ensimmäisen vuoden aikana ja valintatavan yhteys opiskelu-uupumukseen ja opintomenestykseen
No full textTutkimuksia valintatavan vaikutuksista yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointiin ja opintojen etenemiseen on toistaiseksi vähän. On kuitenkin viitteitä siitä, että eri valintatavalla valitut opiskelijat eroavat hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden suhteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opiskelu-uupumusta ja sitä, miten se muuttuu ensimmäisen vuoden aikana. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, eroavatko todistusvalinnalla ja valintakokeella valitut opiskelijat opiskelu-uupumuksen, opintojen etenemisen ja opintomenestyksen suhteen. Tavoitteena oli myös tarkastella koulutusalakohtaisia eroja opiskelu-uupumuksessa sekä valintatavan ja opiskelu-uupumuksen yhteyksiä elämäntieteiden professioaloilla.
Aineisto koostui vuonna 2020 aloittaneista lääketieteen, hammaslääketieteen, farmasian ja eläinlääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoista (n=282). Tiedot valintatavasta ja opintojen etenemisestä kerättiin rekisteridatasta. Opiskelu-uupumusta mitattiin uupumusmittarilla (SBI-9) ensimmäisen opiskeluvuoden alussa ja lopussa. Uupumusmittarin alku- ja loppumittauksille tehtiin konfirmatoriset faktorianalyysit. Eroja eri valintatavalla valittujen opiskelijoiden opiskelu-uupumuksessa mitattiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä ja muutosten eroja tarkasteltiin toistomittausten t-testillä. Koulutusalakohtaisia eroja tarkasteltiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä.
Tulokset osoittivat opiskelu-uupumuksen kasvavan ensimmäisen opintovuoden aikana. Opiskelu-uupumus erosi todistusvalinnalla ja valintakokeella valittujen opiskelijoiden välillä opintojen alussa, mutta erot tasoittuivat ensimmäisen vuoden aikana. Todistusvalinnalla ja valintakokeella valitut opiskelijat eivät eronneet opintomenestyksen tai opintopisteiden suhteen. Ensimmäisen vuoden keväällä eri koulutusalojen opiskelijoilla havaittiin eroja opiskelu-uupumuksen eri osa-alueiden suhteen.
Tutkimuksemme osoitti, että valintatavalla ei ollut yhteyttä ensimmäisen vuoden opintojen etenemiseen tai opiskelijoiden opiskelu-uupumukseen ensimmäisen opintovuoden lopussa. Valintatavan yhteyttä opintojen etenemiseen ja opiskelu-uupumukseen opintojen kuluessa, koulutusalakohtaisia eroja ja opiskelu-uupumukseen vaikuttavia tekijöitä olisi tärkeää tutkia lisää
Chemical disruption of placental thyroid hormone signalling: a systematic review that highlights sex-specific effects
No full textThyroid hormones are crucial for growth, brain development, metabolism, and organ maturation in developing foetuses. Until 12–14 weeks of gestation, the foetus depends on maternal thyroid hormones before its own thyroid gland begins functioning. Environmental chemical and medication exposure during pregnancy may affect the thyroid hormone supply to the foetus by interfering with placental transport carriers and metabolism. This systematic review evaluated chemical effects on thyroid hormone passage from maternal to foetal circulation, modulated by transporters and enzymes. A search of PubMed, Scopus, and Web of Science identified 24 relevant studies published between 1900 and 2024, including 4 epidemiological studies, 8 in vivo animal studies, and 15 in vitro studies. The review found evidence that persistent organic pollutants, flame retardants, endocrine disrupting chemicals, pharmaceuticals, and other substances can disrupt placental thyroid hormone signalling through various mechanisms. These include alterations in transporter expression and enzyme activity in the placenta. Several studies observed sex-specific effects, with male and female foetuses showing different responses to chemical exposure. In some cases, sex differences were in the degree of change, while in others, the same chemical had opposite effects based on foetal sex. However, many studies used choriocarcinoma cell lines, which may not fully replicate human placental processes. This review highlights the need for further research to elucidate chemical exposure's impact on foetal thyroid hormone status and the role of foetal sex using human physiologically relevant models