30988 research outputs found
Sort by
Private governance actors and sustainable forest management discourses : NGOs, companies, and voluntary certification in forest governance in Russia
No full textThe connection between emotional intelligence and burnout among Finnish hospital school teaching staff
No full textMultimodaaliset keinot moniammatillisen vuorovaikutuksen rakentamisessa
No full textEräässä Suomalaisessa yliopistossa järjestettiin vuonna 2020 etäsuursimulaatioharjoitus, joka käsitteli lähisuhdeväkivaltaa kokeneen asiakkaan auttamista ja kohtaamista moniammatillisesti. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin etäsuursimulaatiossa videoitua moniammatillista ja sensitiivistä asiakaskeskustelua. Tutkimuksen tarkoituksena on syventää ymmärrystä moniammatillisesta vuorovaikutuksesta sensitiivisessä keskustelussa, mikä auttaa kehittämään ammatillisia käytäntöjä ja opetusta. Analyysin kohteena oli eri sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisten välinen vuorovaikutus. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia multimodaalisen vuorovaikutuksen keinoja ammattilaiset käyttivät moniammatillisessa ja sensitiivisessä asiakaskeskustelussa ja millaisten multimodaalisten vuorovaikutuksen ulottuvuuksien avulla ammattilaiset rakensivat moniammatillista vuorovaikutusta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat Erving Goffmanin teoria sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja multimodaalinen vuorovaikutustutkimus.
Aineiston analyysi tehtiin keskustelunanalyysiin pohjautuvalla multimodaalisen vuorovaikutustutkimuksen menetelmällä. Analyysi kohdistui keskustelun neljään kokonaisuuteen, jotka olivat aloitus, puheeksi otto, väkivallasta keskustelu ja jatkotoimenpiteistä sopiminen sekä lopetus. Kokonaisuuksista valittiin 14 periodia lähempään tarkasteluun. Näissä periodeissa tunnistettiin ammattilaisten käyttämiä multimodaalisen vuorovaikutuksen keinoja. Yleisimmiksi multimodaalisen vuorovaikutuksen keinoiksi havaittiin sanavalinnat, minimipalautteet, katse ja nyökyttely. Tunnistetut keinot muodostivat viisi erilaista moniammatillisen vuorovaikutuksen ulottuvuutta, joilla ammattilaiset rakensivat vuorovaikutusta: roolit ja asiantuntijuus, vallan ja vastuun vuorottelu, yhteinen tiedonmuodostus, yhteishengen luominen sekä rakentava samanmielisyys ja erimielisyys.
Työelämässä tarvittavan vuorovaikutusosaamisen oppimisessa on teoriatiedon lisäksi tärkeää harjoitella vuorovaikutustaitoja esimerkiksi simulaation keinoin. Analysoimalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten toimintaa simulaatioharjoituksessa ja yksityiskohtaista vuorovaikutusta siinä, saadaan tietoa, millaista ammatillista vuorovaikutusosaamista tarvitaan ja millaisiin vuorovaikutuksen tekijöihin olisi tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota moniammatillisessa sensitiivisessä keskustelussa ja sen opettamisessa. Tutkimuksella osallistutaan moniammatilliseen vuorovaikutukseen liittyvään tutkimuskeskusteluun, jossa ei ole aikaisemmin juurikaan tarkasteltu multimodaalisia vuorovaikutuksen keinoja
RSV-Pre-F vaccination during pregnancy and neonatal outcomes – a systematic review and meta-analysis
No full text
The effect of biopsy status on volumetric MRI parameters in patients with idiopathic normal pressure hydrocephalus
No full textTestosterone and cortisol levels in ovulatory and anovulatory menstrual cycles in female endurance athletes
No full textYmpärivuorokautinen palveluasuminen julkisena hankintana – hyvinvointialueen viranomaisen järjestämisvastuun velvollisuudet palvelua hankittaessa
No full textMikä on sokkoutuksen merkitys lääketieteellisessä tutkimuksessa?
No full textLääketieteellisten hoitotutkimusten mittapuuna on tunnetusti pidetty kaksoissokkoutettua satunnaistettua kontrolloitua koetta. Arvioitaessa tutkimuksien laatua ja alttiutta harhalle on korostettu sokkoutuksen merkitystä. Sokkoutuksen puutteen ajatellaan heikentävän tutkimustulosten luotettavuutta. Sokkoutuksessa on useampi huomioitava taho, ja se voi käsittää pelkästään potilaat, pelkästään vastemuuttujan arvioijat tai vaihtoehtoisesti kaikki tutkimukseen ja hoitoon osallistuvat tahot. Kuitenkin aiemmat metaepidemiologiset katsaukset puoltavat sitä, että sokkoutuksella on selvästi vähemmän merkitystä tutkimuksessa havaittuun hoidon vaikutukseen kuin aiemmin on ajateltu. Vastemuuttujan ollessa objektiivinen ja yksitulkintainen pienenee sokkoutuksella saavutettava hyöty tutkimuslöydöksiin liittyvän harhan vähentämisessä. On erityisen tärkeää ymmärtää, kuinka vastemuuttujan objektiivisuus ja sokkoutus vaikuttavat tutkimuksen luotettavuuden arviointiin