30988 research outputs found
Sort by
Teachers' discourse on their own and their students' backgrounds: a comparison and the perceived effects on the teacher's work
No full text
Alueellisen lääkityksen tarkistuspalvelumallin tarvekartoitus Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
No full textJohdanto ja tausta
Väestö ikääntyy Suomessa ja yhä huonokuntoisempia ja monilääkittyjä potilaita asuu kotona. Monilääkitys lisää tutkimusten mukaan lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksia. Terveydenhuollossa ei ole riittävästi resursseja potilaiden lääkehoitojen läpikäyntiin. Sen sijaan apteekeissa työskentelee farmasian alan ammattilaisia, joita olisi mahdollista hyödyntää entistä laajemmin potilaiden lääkehoitojen rationalisoinnissa.
Tämä kehittämishanke on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle kehitettiin palvelumalli lääkitysten tarkistusten suorittamisesta avoapteekeissa palvelusetelirahoituksella. Lääkityksen tarkistus -palvelumallissa selvitetään asiakkaan kokonaislääkitys sekä kartoitetaan epätarkoituksenmukaiset ja päällekkäiset lääkitykset ja yhteisvaikutukset. Lisäksi palvelumalliin sisältyy lääkkeiden ottoajankohtien tarkistus suhteessa ruo-
kailuun, vuorokaudenaikaan ja muihin lääkkeisiin sekä lääkityksen sopivuuden varmistaminen iäkkäillä henkilöillä.
Kehittämishankkeen tarkoitus oli kartoittaa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Soite) toimivien apteekkareiden sekä Soitessa työskentelevien lääkäreiden, hoitajien ja farmasian alan ammattilaisten mielipiteitä avoapteekeissa suoritettavista lääkityksen tarkistuksista. Aiheesta ei löydy aiempaa julkaistua tutkimustietoa.
Toteutus
Kehittämishankkeessa menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelurunko koostui 15 kysymyksestä. Haastattelut (n=15) toteutettiin etäyhteydellä (Microsoft Teams) kesän ja syksyn 2023 aikana. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelta haastatteluihin osallistui 2 lääkäriä, 3 farmaseuttia/proviisoria sekä 4 terveydenhoitajaa. Hyvinvointialueen alueella työskenteleviä apteekkareita oli mukana 6.
Tulokset ja johtopäätökset
Kaikki haastateltavat suhtautuivat myönteisesti yhteistyön lisäämiseen avoapteekkien ja terveydenhuollon välillä ja kehitettävä palvelumalli koettiin tarpeelliseksi. Kehitettävän palvelun koettiin myös parantavan lääkitysturvallisuutta.
Taloudellinen kannattavuus puolestaan riippuu vastaajien mukaan palvelusetelin arvosta, asiakkaan maksaman omavastuun suuruudesta sekä lääkityksen tarkistuksen havaintojen hyödynnettävyydestä ja niiden kirjaamisesta potilastietojärjestelmään. Lähes kaikki vastaajista kokivat, että palvelumalli on taloudellisesti kannattava yhteiskunnan kannalta, koska sen avulla voidaan vähentää potilaiden lääkehaittoja, turhia lääkityksiä sekä terveydenhuollon käyntejä. Apteekkien osalta kannattavuutta lisää myös henkilöstön työviihtyvyyden paraneminen työtehtävien monipuolistuessa. Toimiakseen toimintamallin tulisi olla selkeä ja helposti toistettava kaikissa apteekeissa samanlaisena ja palvelusta saatavan korvauksen olisi oltava riittävä. Koulutuksen, perehdytyksen ja tiedottamisen tärkeyttä nostettiin esiin. Sekä apteekkarit että hyvinvointialueen henkilöstö korostivat sujuvan hoitopolun merkitystä
“Getting beyond people’s work identity to a more personal level increases the sense of community” – Representations of community in the Leppäkoski Group
No full text
Perspectives on Inclusive Education and Student Participation at the Intersection of Education and Law
No full textComputational analysis of collagen viscoelasticity in healthy and degenerated articular cartilage
No full textEffect of substrate temperature on reactive sputtering process of vanadium dioxide thin film
No full textDataset for the study "Radiative forcing of aerosol emissions under alternative wood use scenarios in Finland"
No full textThe emission data used in the study "Radiative Forcing of Aerosol Emissions Under Alternative Wood Use Scenarios in Finland" are available on Zenodo. Climate model output data, model setup details, and Python scripts for data analysis can be accessed at Data_RF_Wood_use_scenarios
Welfare models and AI regulation: preferences of university students in the UK and Poland
No full textThe growing uptake of artificial intelligence technologies in societies highlights the importance of understanding the regulatory preferences of different societal segments toward their regulation. We argue that a wider sociopolitical context shapes it and explore this argument using Esping-Andersen’s welfare state regime typology and a survey of university students from two distinct welfare regimes. Our findings reveal important differences and the effect of age on preference for the role of the state. Students in the UK favor decentralized, individualistic regulations, aligning with the liberal welfare model, while students in Poland support a balanced approach, consistent with a post-socialist welfare model