30988 research outputs found
Sort by
Kuka hyötyy euroistamisesta? Palkansaajan työssäoloehtoon liittyvä lakimuutos ja sen vaikutukset
No full textResearch-policy-practice in developing a systems approach to child protection: a county-level case in China
No full textThis study examines the interactions and gaps among research, policy, and practice in developing a county-level child protection system in County L, southern China. Through field observations, document analysis, and focus group interviews, it identifies a bidirectional relationship between these domains. Influenced by global and national pilot initiatives, County L has established a three-tier protection network (county, township, village), integrating key components of a systems approach; however, challenges remain in aligning implementation with research evidence and policy frameworks. Structural gaps include the Civil Affairs Department’s limited authority to coordinate public security and judiciary sectors, while contextual gaps such as traditional norms and low public awareness weaken child abuse reporting and prevention mechanisms. Operational gaps arise from heavy reliance on international NGOs and earmarked funding, coupled with limited professional capacity, raising concerns about sustainability. This study emphasizes the need for evidence-informed policy design that balances systemic consistency, cultural adaptability, and professional capacity. Strengthening collaboration mechanisms, data-driven decision-making, and integrating child protection into universal social services are crucial for adaptive governance. The case of County L highlights the complexity of building resilient child protection systems in resource-constrained settings, offering valuable insights for developing countries facing similar challenges
Tekoäly psykiatrin työkaluna: haasteet, mahdollisuudet ja tulevaisuuden suuntaviivat
No full text• Tekoäly tulee todennäköisesti osaksi lääkärin työtä kaikilla erikoisaloilla. Se voi tukea esimerkiksi kirjallisten töiden automatisoinnissa ja kliinisen tiedon tiivistämisessä.
• Kliiniseen käyttöön tulevalla tekoälymallilla on oltava viranomaishyväksyntä.
• Psykiatriassa tekoälyä on tutkittu erityisesti diagnostiikan, riskinarvioinnin ja hoidon suunnittelun alueilla.
• Tekoälytutkimusta tarvitaan lisää psykiatriassa, sillä harva tekoälymalli on ulkoisesti validoitu
Neljä vuodenaikaa, tasapaino ja ilmastonmuutos
No full text2000-luvulla on tehty useita lämpöennätyksiä niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Lämmin kausi alkaa totuttua aiemmin ja kestää pidempään. Lämpöön liittyy usein kuivuus, joka altistaa maasto- ja metsäpaloille. Lämpö voimistaa myös sateita ja siten voi synnyttää voimakkaita tulvia. Vaikka nyt yksittäinen poikkeuksellinen sääilmiö yhdistetään helposti ilmaston lämpenemiseen, poikkeuksellisia sääilmiöitä esiintyy muutoinkin. Kiistatonta kuitenkin on, että säiden ääri-ilmiöiden esiintymisen mahdollisuus ja voimakkuus kasvaa ilmaston lämpenemisen edetessä. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomessa myös vuodenkiertoon.
Jos Golf-virran toiminta jatkuu ennallaan, talvemme lyhenevät entisestään ja korvautuvat pidemmillä syksyillä, keväillä ja kesillä. Ellei jotakin järisyttävää tapahdu maapallon kallisteisuudelle, päivän pituuden vaihtelu ei muutu. Tästä syntyy ongelma, johon eläimillä, kasveilla ja ihmisellä on kolme vaihtoehtoa: sopeutuminen, muuttaminen tai sukupuutto. Jos puolestaan Golf-virran toiminta heikkenee tai loppuu kokonaan, Pohjois-Euroopan ilmasto viilenee, johon myös eliöstö reagoi.
Pohjoisen pallonpuoliskon nykyinen eliöstö on sopeutunut tietynlaisen vuodenkiertoon ja säätilojen vaihtumisen rytmiin. Fenologia on ekologian ala, joka tutkii eliöiden käyttäytymisen ja vakiintuneen vuodenaikaisvaihtelun välistä suhdetta. Varhaisessa ekologian tutkimuksessa vallitsi luonnollisuuden oletus: luonnon tapahtumat ja säännönmukaisuudet ovat ihmisestä riippumattomia, ja ekologia tieteenä kuvaa elollisten ja elottomien luonnonosien vuorovaikutusta. Tämä luonnollisuuden oletus koski myös luonnon omaa rytmiä. Luonnon ilmiöt toimivat sulassa sovussa aikataulutettuina, jolloin järjestelmä pysyy toiminnassa päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Eri lajit, niin kasvit, eläimet kuin muut yksinkertaisemmat elämänmuodot ovat järjestelmän elollisia osatekijöitä.
Muuttolinnut tulevat pohjoiseen pesimään juuri sopivasti, kun on riittävästi ja kyllin laadukasta ravintoa tarjolla. Kukkivat
kasvit käyttävät luonnonvalon voimakkuutta, päivänvalon kestoa ja lämpötilan kausivaihteluja kukkimisen ajoitukseen. Kukkiminen on puolestaan yhteydessä hyönteisiin ja niiden esiintymiseen ja vuodenkiertoon. Ilman hyönteisiä ja puiden marjoja linnuilla ei ole ravintoa eivätkä linnut voi levittää puiden siemeniä. Ihmislähtöinen ilmaston lämpeneminen haastaa luonnollisuuden oletuksen, ja ihmisen vaikutus tulee ottaa huomioon luonnonilmiöiden kuvauksissa ja selityksissä.
Ilmaston lämpenemiseen liittyvä sään vaihtelu näkyy jopa maapallon vakaimmilla alueilla. Toukokuun puolivälissä 2023 päiväntasaajalla sijaitsevassa Singaporessa mitattiin korkeimmat lämpötilat 40 vuoteen, vaikka trooppisessa maassa ei ole selkeitä vuodenaikoja (Helsingin Sanomat 2023). Systemaattisessa seurannassa ilmasto on useista muuttujista koostuvien yksittäisten säätilojen tietyn aikavälin keskiarvo. Näitä muuttujia ovat esimerkiksi lämpötila, sateisuus ja
tuulisuus. Sää ja ilmasto osuvat yhteen vain toisinaan. Vuodenkierto on ennakoitavissa, ja jopa ylivuotiset ilmiöt kuten el Niño kyetään tunnistamaan. Tällöin myös näiden ylivuotisten ilmiöiden vaikutuksiin voi ihminen varautua, vaikka se käytännössä on vaikeaa. Ihmislähtöisen ilmaston lämpenemisen voi helposti yhdistää perinteisempään ajattelutapaan, jonka mukaan ihminen toiminnallaan vaarantaa luonnon tasapainon ja vakauden. Tämä kirjoitus pohtii tasapainon ja vakauden käsitteiden käyttökelpoisuutta tilanteessa, jossa tasapainon idean tieteellinen merkitys on vähäinen, mutta idealle löytyy aina vain uutta kysyntää
Struggling for equal access and success: disability in European higher education
No full textDespite many countries’ efforts to secure equal participation of people with disabilities, students with disabilities in higher education remain considerably disadvantaged. Previous research revealed that students’ higher education experiences and outcomes are associated with their type of disability. Assuming that the conditions of different disability and welfare regimes produce variation in disabled students’ experiences, we explored the predictive power of different disability types in their sense of belonging, dropout intention, and levels of success in contrasting country contexts. Based on survey data from Eurostudent VII, covering 11 European countries, we conducted country-wise regression analyses. We found that mental health problems are the strongest predictors across all the countries considered. Contrary to our expectations, the predictive power of disabilities was lower in countries with less favourable disability regimes. We challenge higher education institutions to support diverse students more through flexible institutional and pedagogical practices, thus facilitating inclusive higher education
Ymmärrys opettajankouluttajien käsityksistä kestävyyskasvatuksesta: Tapaustutkimus Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulusta, Joensuu
No full textOikeus olla osana yhteisöä - Kokemuksia henkilökohtaisen avun toteutumisesta ja sen tuottamista toimintamahdollisuuksista vammaisten lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kertomana
No full textTutkimuksessa tarkastelemme henkilökohtaisen avun toteutumista ja sen vaikutuksia vammaisten lasten ja nuorten arkeen ja toimintamahdollisuuksiin. Lähestymme henkilökohtaista apua ihmisoikeuksien näkökulmasta olennaisena hyvinvointipalveluna, joka perustuu YK:n vammaisyleissopimukseen ja kansalliseen lainsäädäntöön. Analysoimme vammaisten lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kokemuksia henkilökohtaisesta avusta ja sen vaikutuksista hyödyntämällä toimintamahdollisuusajattelua. Artikkelissa kysymme, millaisia kokemuksia vammaisilla lapsilla ja nuorilla sekä heidän perheillään on henkilökohtaisen avun saamisesta ja toteutumisesta arjessa sekä millaisia toimintamahdollisuuksia henkilökohtainen apu tuottaa vammaisille lapsille ja nuorille. Empiiristen tulosten pohjalta arvioimme, miten nämä kokemukset tuovat esiin vammaissopimuksen ja kansallisen lainsäädännön tavoitteita.
Tutkimuksen empiirisenä aineistona ovat vammaisten lasten ja nuorten (N = 12) sekä heidän vanhempiensa (N = 23) haastattelut. Aineisto analysoitiin temaattisesti. Tutkimuksen tulokset havainnollistavat henkilökohtaisen avun ja yhteiskunnallisten tekijöiden merkitystä toimintamahdollisuuksien muotoutumisessa vammaisten lasten ja nuorten arjessa. Henkilökohtainen apu mahdollistaa monenlaisia toimintamahdollisuuksia perustarpeista sosiaaliseen osallisuuteen. Samalla henkilökohtaisen avun toteutumisessa koetut puutteet heijastuvat hyvin konkreettisesti lasten ja nuorten elämään ja toimintamahdollisuuksiin. Tulokset tuovat esille tarpeen arvioida lainsäädännön yhteiskunnallista vaikuttavuutta tutkimalla sääntelyn toteutumista arjen käytännöissä ja yhteiskunnan tarjoamissa hyvinvointipalveluissa
