30988 research outputs found
Sort by
Placental weight to birthweight ratio and its connection to pregnancy complications and long-term effects
No full text"It is a pastime, a form of learning, therapy and collaboration." The significance of baking as a hobby in the narratives shared by home bakers
No full textHealth and Climate Impacts of the Food Step Project: Adoption of the Operational Model in Non-Project Municipalities Cost analyses and Cost-Consequence analysis
No full text
University Students’ Perspectives On Finnish Language Acquisition In Joensuu: Effective Learning Strategies And Challenges
No full textKeskittyminen ja konsernisisällöt
No full textTilausten ja ilmoitusmäärien hiipuminen yhdistyneenä jakelun kallistumiseen on ajanut tällä vuosituhannella alueidensa keskuskaupungeissa ilmestyvät sanomalehdet vaikeuksiin ja johtanut jakelukierteeseen. Toimialan keskittyessä lehtitalot ovat hakeneet säästöjä yhdistämällä toimintojaan ja tiivistämällä samaan ketjuun kuuluvien lehtien yhteistyötä. Tämän on tutkimuksissa oletettu ilmenevän sisältöjen lisääntyvänä yhdenmukaisuutena. Konkreettisia tutkimuksia kotimaisten päivälehtien sisältöjen päällekkäisyydestä on toistaiseksi tehty vähän. Tarkastelemme artikkelissamme empiirisen sisällönanalyysin avulla neljän Kaakkois-Suomessa ilmestyvän, Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan sanomalehden päällekkäisyyttä. Teoreettisesti nojaamme uutisten monipuolisuuden ulottuvuuksia kuvaavaan Jonathan Hendrickxin, Pieter Ballonin ja Heritiana Ranaivosonin malliin. Tutkimuksemme osoittaa, että runsaat 40 prosenttia lehtien toimituksellisista sivuista ja palstamillimetreissä mitatusta juttusisällöstä on samaa. Toimitusten oma aineisto on pääosin paikallista. Valtakunnalliset kotimaan ja ulkomaan uutiset on ulkoistettu STT:lle ja konsernin yhteistoimituksille. Sisällön yhdenmukaistuminen vähentää lehtien käyttämien lähteiden, käsittelemien aiheiden ja välittämien mielipiteiden moninaisuutta. Se puolestaan rajoittaa yleisön mahdollisuuksia saada tietoa yhteiskunnallisista asioista ja osallistua niistä käytävään keskusteluun ja päätöksentekoon. Sitä kutsumme demokratiavaikutukseksi
