30988 research outputs found
Sort by
Kaksi karjalaismurretta suistamolaistaustaisten tunnistettavina
Kansanlingvistisessä tutkimuksessa tarkastellaan kuuntelutestin avulla, miten historiallista Raja-Karjalaa edustavan Suistamon siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä tunnistavat 1960-luvulla tallennettuja Suistamon ja Tverin eteläkarjalaismurteita, joilla oli yhteinen muinaiskarjalainen tausta 1600-luvulle asti. Tuolloin Ruotsi valloitti Käkisalmen läänin ja alueen ortodoksiväestöä muutti Venäjälle Tverin seuduille. Tverinkarjala on vuosisatojen aikana saanut venäläisvaikutteita erityisesti fonetiikkaan mutta myös sanastoon ja kielioppiin. Raja-Karjalan murteiden länsiosissa on puolestaan ollut suomen vaikutusta.
Testiryhmä edusti suurimmaksi osaksi eläkeikäisiä: siirtolaisia ja heidän lapsiaan. Suistamolaistaustaiset tunnistivat ja ymmärsivät Suistamon murrenäytteen hyvin, vain muutamat sienennimet olivat tuntemattomia. Sen sijaan tverinkarjalan näyte koettiin vieraaksi, ja sen sisältö jäi suurimmalta osalta testiryhmää avautumatta. Arviot murteen alueellisesta sijoittumisesta hajosivat laajalle, muun muassa Raja-Karjalaan ja Vienaan. Murteessa tunnistettiin venäjän vaikutus, joskin tarkemmin kommentoitiin vain sanastoa ja yksittäisiä äänne- ja muoto-opillisia piirteitä, kuten sibilantteja. Parhaiten näytteiden sanastoa tunsivat ne, jotka vielä kertoivat puhuvansa karjalaa.
Tutkimus paljasti, että kuuntelutestin osallistujilla oli melko vähän tietoa karjalan murteista: esimerkiksi kansalaisopistojen kursseilla on keskitytty lähinnä vain etelä- ja livvinkarjalaan. Karjalan tuntemukseen vaikuttaa myös se, että kielellä ei ole riittävästi näkyvyyttä eikä aktiivisia kielenpuhujia, jotta siitä muodostuisi yhteisiä käsityksiä