Suomen Pankin Julkaisuarkisto
Not a member yet
3659 research outputs found
Sort by
Managerial effect or firm effect : Evidence from the private debt market
No full textThis paper provides evidence that the managerial effect is a key determinant of firms’ cost of capital, in the context of private debt contracting. Applying the novel empirical method developed by an earlier study to a large sample that tracks the job movement of top managers, we find that the managerial effect is a critical and significant factor that explains a large part of the variation in loan contract terms more accurately than firm fixed effects. Additional evidence shows that banks “follow” managers when they change jobs and offer loan contracts with preferential terms to their new firms.Published in BoF DP 29/2013
Investment, Tobin’s Q, and cash flow across time and frequencies
No full textThe investment literature has long acknowledged the time- and frequency-varying dynamics of the relationship between investment, Tobin’s Q and cash flow. In this paper, we use continuous wavelet tools to estimate and assess the relationship between these variables simultaneously at different frequencies and over time. We find that i) Q and cash flow are complementary sources of information for investment, the former being more important for firms’ investment decisions in the medium-to-long run and the latter at business cycles frequencies and ii) investment-Q sensitivity declines over time at all frequencies, while investment-cash flow sensitivity declines at business cycles frequencies but remains largely stable over the medium-to-long run.Published in BoF DP 26/2017
Bail-In : EU Rules and Their Applicability in the Nordic Context
No full textThe global financial crisis has led to extensive regulatory reforms around the globe. The bail-in rules introduced in the Bank Recovery and Resolution Directive are an essential part of the new bank crisis management landscape in Europe. The paper seeks to clarify their implications and applicability in three ways. First, we provide a concise overview of the issues involved based on recent – mainly theoretical – literature. Second, we describe the key features of the European resolution framework. Third, we discuss the implications of the bail-in approach for crisis management in the Nordic context
E-Stability vis-a-vis Determinacy in Regime-Switching Model
No full textThis paper examines E-stability, determinacy, and indeterminacy in a general class of regime-switching models with lagged endogenous variables. Using determinacy conditions from Cho (2016, 2020), our first result extends McCallum (2007) to models with time-varying parameters: the unique mean-square stable equilibrium is E-stable if agents have current information and one-period-ahead decision rules. Further, we address the existence of E-stable non-fundamental equilibria, and find that Iteratively E-stable equilibria of indeterminate switching models can exist. Finally, we show that indeterminate New Keynesian models with persistent, recurring interest rate peg regimes admit Iteratively E-stable equilibria. In special cases, the Iterative E-stability condition coincides with the Long Run Taylor Principle
Perhe- ja yksilötekijöiden yhteys itsenäisesti asuvien nuorten taloudelliseen eriarvoisuuteen
No full textSuomessa nuoret itsenäistyvät eli muuttavat pois lapsuudenkodistaan kansainvälisesti tarkasteltuna varhain. Perhetausta ja nuorten nykyinen taloudellinen tilanne määrittelevät nuorten mahdollisuuksia selviytyä taloudellisesti itsenäisessä elämässään. Tarkastelemme itsenäisesti asuvien nuorten taloudellista tilannetta ja tarkemmin heidän kokemustaan tulojen riittävyydestä ja sitä selittäviä perhe- ja yksilötason tekijöitä, jotka eriarvoistavat nuoria taloudellisessa pärjäämisessä. Artikkelissa hyödynnetään vuoden 2015 Nuorisobarometrin aineistoa. Tutkimuksen kohteena ovat 18–29-vuotiaat itsenäisesti asuvat nuoret (N = 1 229). Kokemusta tulojen riittävyydestä analysoidaan nuorten lapsuudenkodin olosuhteilla ja yksilötason tekijöillä ristiintaulukoiden ja regressioanalyysilla. Tulojen riittävyys koettiin paremmaksi, jos nuori kävi palkkatyössä ja oli parisuhteessa. Iän myötä kokemus tulojen riittävyydestä heikkenee. Myös vanhempien taloudellinen tuki heikensi kokemusta tulojen riittävyydestä. Tämä saattaa kertoa siitä, että vanhemmilta saadaan tukea, jos tulojen riittävyys koetaan heikoksi. Lapsuudenkodin talousongelmat näyttäisivät heijastuvan nuoren talouteen kielteisesti. Nuoren subjektiivinen näkemys taloudellisesta tilanteestaan on tärkeä nuorten elämäntilanteiden vaihdellessa. Työllistyessään nuori kokee olevansa taloudellisesti itsenäinen. Tulojen riittävyyden heikentyminen vanhempien tuen myötä korostaa taloudellisen itsenäistymisen tärkeyttä nuorten keskuudessa
Talouskatsaus 2/2020
No full textRaha- ja reaalitalouden kehitys 2
Yhteenveto 2
1 Ulkoinen ympäristö 9
2 Rahoitusmarkkinoiden kehitys 17
3 Talouskehitys euroalueella 24
4 Hinnat ja kustannukset 30
5 Rahan määrä ja luotonanto 35
6 Julkisen talouden kehitys 44
Kehikot 47
1 Sanomalehtiartikkelien tietojen käyttö reaalitalouden toimeliaisuuden
indikaattorina 47
2 Kansainvälisen verotuksen vaikutus euroalueen suorien ulkomaisten
sijoitusvirtojen suunnanmuutokseen 50
3 Likviditeettitilanne ja rahapoliittiset operaatiot 30.10.2019–28.1.2020 54
4 Ilmastonmuutoksen vuoksi toteutettavien finanssipoliittisten toimien
vaikutukset 60
Tilastot (vain englanniksi) S
Kansainvälisiä esimerkkejä talousosaamisen edistämisen strategiatyöstä
No full textTalousosaaminen nähdään tänä päivänä keskeisenä kansalaistaitona, joka korostuu koko ajan muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä. Kouluopetuksella on merkittävä rooli talousopetuksen tarjoamisessa. Lasten ja nuorten ohella myös muiden väestöryhmien talousosaamisen edistämistä tulee kehittää eri elämäntilanteissa ja toimintaympäristöissä. Arvokasta työtä talousosaamisen edistämiseksi tekevät viranomaiset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Näiden tahojen yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella voidaan edesauttaa tiedon tehokasta välittymistä oikeaan osoitteeseen. Kun toimijoita on kentällä paljon, on tärkeää muodostaa kokonaiskuva toiminnasta.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on ollut aktiivinen talousopetuksen kehittämisessä. Raportissa esitellään järjestössä luotuja yhtenäisiä suosituksia, periaatteita ja menetelmiä kansalaisten talousosaamisen edistämistoiminnan koordinointiin ja tutkimukseen. Näitä monet maat ovat soveltaneet talousosaamisen kansallista strategiaa rakentaessaan. Raportissa tarkastellaan valikoitujen kehittyneiden maiden ratkaisuja koordinoida talousosaamisen edistämistä. Maita esitellään siitä näkökulmasta, mitä opittavaa meillä voisi niistä olla pohdittaessa Suomeen sopivaa talousosaamisen strategiaa.
Talousosaamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia niin yksittäisen kansalaisen elämään kuin kaikkiin markkinoiden toimijoihin myös yhteiskunnallisella tasolla. Siksi vastuu talousosaamisen edistämisestä katsotaan kuuluvan julkisille toimijoille. Kansallisesta strategiasta ovat tarkastelluissa maissa vastuussa joko keskuspankki, finanssivalvonta tai valtiovarainministeriö. Monessa maassa vastuutahoksi on myös luotu kokonaan uusi julkinen organisaatio. On tärkeää, että vastuutaho on puolueeton ja riittävän arvovaltainen. Rahoituksen järjestyminen valtion budjetista takaa toiminnalle jatkuvuuden. Jotta kaikki tahot saadaan sitoutumaan strategiaan ja aidosti toteuttamaan sitä, tulee heille järjestää mahdollisuus osallistua sen valmisteluun. Siksi strategian valmisteluun tulee varata aikaa vähintään vuosi. Talousosaamisen edistämiseen on monessa maassa perustettu verkostoja, joiden toimintaa ohjataan ja joiden jäseneksi otetaan vain hyväksyttäviä toimijoita. Talousosaamisen edistämisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi toimintaa verkostoissa on tärkeää koordinoida.
Jotta strategiaa olisi helppo toteuttaa, sille kannattaa laatia konkreettinen ja käytännönläheinen toteuttamissuunnitelma. Myös vaikuttavuuden arviointimenetelmiä on tarpeen kehittää sekä mitata kansalaisten talousosaamisen tilaa ja kehitystä säännöllisesti väestötasolla. Pitkälle kehittyneissä talousosaamisen strategiamaissa tutkimuksella on keskeinen rooli strategian toteuttamisen eri vaiheissa.
Monessa maassa kaikki talousosaamiseen liittyvä toiminta on koottu keskitetysti joko siitä vastuussa olevan organisaation verkkosivustolle tai sitten sitä varten on perustettu oma verkkosivusto, joka on nimetty aihetta hyvin kuvaavasti. Myös tuotemerkin luominen talousosaamiseen on monessa maassa käytössä.
Koska useimmissa maissa korostetaan lasten ja nuorten talousosaamista, on strategioita usein linkitetty kouluopetukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Yhteistyö talousopetuksen ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa on tärkeää, sillä he usein myös tuottavat opetukseen materiaaleja ja välineitä.
Talousosaamisen kansallinen strategia tai suunnitelma on monessa maassa hyväksi havaittu työkalu talousosaamisen edistämiseen. Kuten raportti osoittaa, sen voi toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Suomen strategiaa suunnitellessa on hyvä ottaa mallia muista maista. Siinä on olennaista keskittyä konkreettiseen, käytännönläheiseen, toteuttamiskelpoiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamissuunnitemaan.Tiivistelmä ..... 4
Talousosaamisen edistäminen ..... 5
Talousosaamisen edistäminen kansallisen strategian avulla ..... 5
Esimerkkejä talousosaamisen edistämisen koordinoinnista eri maissa ..... 8
Iso-Britannia ..... 8
Hollanti ..... 9
Espanja ..... 10
Australia ..... 11
Uusi-Seelanti ..... 12
Ruotsi ..... 12
Tanska ..... 13
Norja ..... 14
Viro ..... 15
Ranska ..... 15
Itävalta ..... 16
Portugali ..... 17
Kanada ..... 17
Yhteenveto ..... 19
Lähteet ..... 21ei tietoa saavutettavuudest
Puheet ja esitelmät : Rehn, Olli 2019
No full textVuosittainen pdf-kooste suomenpankki.fi-sivustolla julkaistuista johtokunnan puheista edellisvuodelta. Pdf-tiedostot ovat tämän viestin liitteenä
Dealing with the costs of the COVID-19 pandemic – what are the fiscal options?
No full textThe main problem facing policymakers during the corona virus pandemic is how to mitigate its humanitarian and economic costs. Doing so invariably involves trading off some costs against others as well as short-term against longer-term consequences. We provide an overview of economic literature that is relevant for understanding these trade-offs in the context of the current pandemic. We also discuss a range of fiscal measures that can be adopted with the aim of achieving the preferred trade-offs at lowest cost
Nowcasting Finnish GDP growth using financial variables : a MIDAS approach
No full textWe analyse the performance of financial market variables in nowcasting Finnish quarterly GDP growth. Especially, we assess if prediction accuracy is affected by the sampling frequency of the financial variables. Therefore, we apply MIDAS models that allow us to forecast quarterly GDP growth using monthly or daily data without temporal aggregation in a parsimonious way. Our results show that financial market data nowcasts Finnish GDP growth relatively well. When it comes to individual variables, ratios like average price-to-earnings, average price-to-book or average dividend yield track GDP growth well. Our results suggest that the sampling frequency of financial market variables is not crucial: the forecasting accuracy of daily, monthly and quarterly data is similar