Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Finnish Energy Attitudes 2015
No full textTutkimuksessa selvitettiin väestön suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin. Kysymyksillä kartoitettiin vastaajien mielipiteitä erilaisista energia-asioita koskevista käsityksistä, kannanotoista, mielipiteistä, uskomuksista, arvostuksista, asenteista ja tiedoista. Aluksi vastaajalta kysyttiin mielipiteitä eri sähköntuotantomuotojen käytön lisäämisestä tai vähentämisestä ja tiedusteltiin suhtautumista ilmastonmuutokseen. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väittämiä energia-asioista, kuten niiden ympäristöhaitoista ja ydinvoiman vastuullisuudesta. Väittämissä käsiteltiin ensimmäistä kertaa tarkemmin vesivoimaa. Lopuksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan eri tahojen tietolähteiden luotettavuutta keskusteltaessa sähköntuotannosta ja energiapolitiikasta. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, maakunta, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, talouden vuositulot ja poliittinen suuntautuneisuus.The survey investigated Finnish attitudes and opinions on energy policy. The questions charted the respondents' conceptions, opinions, beliefs, assessments, attitudes, and knowledge regarding energy issues. The respondents were first asked whether Finland should increase or decrease the use of certain energy sources (e.g. coal, peat, natural gas, nuclear power, hydroelectric power, wind power, solar power) in electricity generation. Their attitudes toward climate change were also examined. Next, the respondents were asked to what extent they agreed or not with a set of attitudinal statements on, for instance, the environmental impact of different energy sources, the safety and responsibility of nuclear power, and the effectiveness of utilising solar energy with current technology. More detailed questions regarding hydroelectric power were included in the survey for the first time. The respondents were also asked if the use of nuclear power was justifiable to reduce fossil fuel consumption, and if they would be willing to pay a higher price for electricity if it decreased the environmental harm or dependence on nuclear energy. Finally, the respondents were asked to evaluate the trustworthiness of a variety of information sources regarding energy production and energy policy, including the Ministry of the Environment, the Government, the Ministry of Employment and the Economy, different energy companies, and the press. Background variables included the respondent's gender, age group, type of municipality of residence, region of residence (NUTS3), level of education, economic activity and occupational status, household gross income, and political party preference
Youth Media Participation in Argentina, Egypt, Finland and India 2009-2011
No full textAineiston tarkoituksena on kartoittaa nuorten mediaosallistumista. Nuorilta kysyttiin muun muassa median henkilökohtaisesta, sosiaalisesta ja julkisesta käytöstä sekä medialukutaidosta. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, mitä mediavälineitä heillä on mahdollisuus käyttää kotona tai jossain muualla. Näihin välineisiin lukeutuivat esimerkiksi lehdet, radio, televisio, musiikkisoittimet, pelikonsolit, tietokone ja kännykkä. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat käyttävät näitä mediavälineitä. Tiedusteltiin myös mielipiteitä erilaisiin mediankäyttöön liittyviin väittämiin, jotka koskivat muun muassa mediataitoja, perheen mediankäytön sääntöjä, kiinnostusta mediasisältöjä kohtaan sekä faniutta. Seuraavaksi kysyttiin, mitä medioita nuoret käyttävät etsiäkseen tietoa eri tarkoituksia varten, kuten koulutehtäviin, harrastuksiin, käytännön asioihin, ajankohtaisiin asioihin, murrosikään sekä tuotteisiin ja palveluihin liittyen. Lisäksi pyydettiin kertomaan, käyttävätkö nuoret tiettyjä mediavälineitä viettääkseen aikaa perheensä, kavereidensa, seurustelukumppaninsa tai virtuaalisten ystäviensä kanssa tai ottaakseen näihin yhteyttä. Nuorilta kysyttiin myös muun muassa yhteiskunnallisia asioita, politiikkaa, kulttuuria, ympäristöasioita ja ihmisoikeuskysymyksiä koskevien mielipiteiden julkaisemisesta mediassa, kuten lehdissä, televisiossa, videoilla, radiossa, internetin keskusteluryhmissä, yhteisöpalveluissa tai muilla sivuistoilla tai puhelimen kautta. Nuorilta kysyttiin vielä, olisivatko he halunneet julkaista mielipiteitään enemmän kuin olivat tähän mennessä julkaisseet ja miksi julkaiseminen oli jäänyt haluttua vähemmälle. Mielipiteiden julkaisemisen lisäksi tiedusteltiin, julkaisevatko nuoret omia (luovia) tuotoksiaan, kuten tekstejä, musiikkia, piirustuksia, videoita tai tietokoneohjelmia esimerkiksi jossakin edellä luetelluista medioista. Lisäksi haluttiin saada selville, ovatko vastaajat julkaisseet mielipiteitään mediassa erilaisin keinoin, kuten kirjoittamalla lehtijuttuja, nettiadresseja tai blogia, tekemällä ohjelmia radioon tai televisioon tai julkaisemalla videoita esimerkiksi Youtubessa. Medialukutaitoon liittyen kartoitettiin nuorten mielipiteitä muun muassa lehtiuutisten, televisio-ohjelmien, internetsivujen ja mainosten luotettavuudesta ja todenmukaisuudesta. Lisäksi pyydettiin mielipiteitä esimerkiksi siitä, tulisiko mediassa olla enemmän esillä nuorten elämää käsitteleviä aiheita ja siitä, antaako media usein väärän kuvan vieraista maista ja kulttuureista. Seuraavaksi nuorilta kysyttiin, seuraavatko he eri aihepiirejä asia- ja fiktiivisessä mediassa, sekä keskustelevatko he aiheista muiden ihmisten kanssa. Aihepiireiksi lueteltiin muun muassa uutiset, politiikka ja yhteiskunta, ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset, urheilu ja kuntoilu, kauneus ja muoti, taide, tiede, historia, teknologia sekä julkisuuden henkilöt. Lisäksi tiedusteltiin, rajoittavatko tietyt tahot, kuten poliittiset vallanpitäjät, uskonto, koulu, perhe tai ystävät vastaajien mediankäyttöä. Lopuksi kartoitettiin nuorten internetin käyttöä: kuinka usein he käyttävät internetiä eri paikoissa, kuten kotona, koulussa, kaverin luona, julkisessa paikassa tai kännykän kautta, sekä kuinka usein he käyttävät internetiä esimerkiksi etsiäkseen tietoa eri asioista, käyttääkseen sähköpostia, pikaviestiohjelmia tai yhteisöpalveluita, pelatakseen pelejä tai katsoakseen videoita tai elokuvia. Viimeisenä haluttiin vielä saada selville, kuinka usein nuoret käyttävät kännykkää esimerkiksi puheluihin, tekstiviesteihin, pelaamiseen, musiikin kuunteluun, internetin käyttöön tai videoiden katsomiseen. Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa ikä, sukupuoli, maa, asuinalueen tyyppi, vanhempien ammatit sekä etninen ryhmä ja kotona puhuttu kieli.The aim of this study was to chart the media participation of adolescents in Argentina, Egypt, Finland and India. The questions surveyed personal, social and public use of media as well as media literacy. First, the respondents were asked what media equipment (e.g. newspapers, radio, television, mobile phone, music players, video game consoles, computers) they had access to at home or somewhere else, and how often the respondents used them. They were also asked if a variety of media-related services were offered in their community/neighbourhood (e.g. libraries, movie theatres, internet cafés). In addition, the survey examined respondents' opinions on a variety of statements relating to matters such as media skills, rules for media use in the family, interest in media content, and fandom. Next, the respondents were asked which media they used for information-seeking regarding schoolwork, practical everyday matters such as timetables or the weather, current events and politics, puberty and sexuality, products and services, and which media they used for e.g. contacting relatives and friends, searching for a romantic partner, or contacting celebrities. They were also asked if they used media together with their families, friends, partners or virtual friends. It was asked if the respondents published their opinions via different media channels about social, political, cultural and environmental matters or human rights matters. The respondents were also asked if they would have liked to publish their opinions more often and why they had not done so. In addition to publishing opinions, they were asked if they published their own creative content, such as text, music, drawings, videos or computer programmes. Regarding media literacy, opinions were examined on the reliability and truthfulness of news articles, television programmes, internet pages, and advertisements. It was also surveyed whether the respondents thought that young people should be discussed more often in the media. They were also asked if the media often portrayed a distorted image of foreign countries and cultures. Next, the respondents' interest in a variety of themes was examined (both in "factual" and in "fictional" media), along with whether they published opinions or content regarding these themes or discussed them with other people (the themes included e.g. news, politics and society, the environment, human rights, sports, beauty and fashion, art, science, history, technology, and celebrities). The respondents were also asked if they had ever been interviewed for a newspaper article, a radio or television programme or some other medium, and to what extent it was possible for young people to have their opinions heard. The survey also charted respondents' experiences of limitations set on media use by e.g. governmental authorities or legislation, religion, school, family or friends. Finally, the respondents' internet use was surveyed with regard to how often they used the internet in different places (e.g. at school, at home, at a friend's home, in public or on a mobile phone) and for different purposes (e.g. information-seeking, e-mail, shopping, instant messaging, social media, gaming, or watching videos/movies). The respondents' mobile phone use was also examined with regard to how often they used a mobile phone for phone calls, SMS messages, gaming, listening to music or radio, using the internet, taking photos and watching videos, among others. Background variables included age, gender, country, type of neighbourhood, parents' occupations (categorised), ethnic group as well as the language spoken at home and the language used for responding to the questionnaire (mother tongue/English)
Citizen Deliberation on the Swedish Language and Swedish-speaking Minority in Finland: Control Survey 2014
No full textTutkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielen asemasta Suomessa. Siihen kuului kaikkiaan kolme erillistä kyselytutkimusta sekä ryhmäkeskusteluita. Tätä viimeistä kyselyä käytettiin kontrolliaineistona, johon varsinaisen kokeen tuloksia verrattiin. Vastaajille esitettiin väittämiä, joilla selvitettiin mielipiteitä ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisista. Väittämät käsittelivät ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ruotsin opiskelun pakollisuutta koulussa, kaksikielisyydellä saavutettavia hyötyjä sekä suomenruotsalaisuutta. Tässä kontrollikyselyssä kysyttiin myös vastaajien poliittisia mielipiteitä. Kysymykset käsittelivät poliittista kiinnostuneisuutta sekä sitä, kuinka usein vastaajat keskustelivat politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä muiden kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tärkeinä he pitivät politiikan eri osa-alueita ja asiakysymyksiä. Lisäksi esitettiin erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet niitä tai mitä niistä he voisivat tehdä tulevaisuudessa. Vastaajien luonteenpiirteitä kartoitettiin kysymällä miten he toimisivat tietyissä tilanteissa sekä pyydettiin heitä väittämien avulla kuvailemaan omia luonteenpiirteitään. Lisäksi esitettiin politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevia väittämiä. Kysyttiin myös, kuinka paljon vastaajat tunsivat luottavansa eri henkilöryhmiin sekä poliittisiin ja julkisiin instituutioihin. Lisäksi kysyttiin, onko vastaajilla ruotsinkielisiä sukulaisia, ystäviä tai työkavereita ja kuinka hyvin vastaajat osaavat ruotsia. Kyselyyn sisältyi myös tieto-osio, jossa kartoitettiin vastaajien tietämystä ruotsin kielen asemasta Suomessa, suomenruotsalaisista sekä Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, syntymävuosi, talouden koko, siviilisääty, asuinpaikan kuvaus ja asuinmaakunta.The study, which included three separate surveys as well as group deliberation sessions, charted Finnish opinions on the role of the Swedish language in Finland. This final survey in the study was used as a control and the results of the actual study were compared with it. The respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements about Swedish and the Swedish-speaking population in Finland. The statements covered the status of Swedish in the Finnish society, compulsory Swedish at school, advantages of a bilingual society, and views on Swedish-speaking Finns. The control survey also included questions about political views, such as interest in politics, importance of different areas of politics, frequency of discussing political and social issues with other people, and civic engagement. The respondents were also asked how often they followed politics through media, how much they trusted different institutions, and what their opinions on democracy, voting, political system, and their own political knowledge and competence were. In addition, personal characteristics and social trust were surveyed. Finally, the respondents were asked whether they had Swedish-speaking relatives, friends or co-workers and how well they were able to speak Swedish. A number of questions investigating factual knowledge of the role of the Swedish language in Finland were presented. Background variables included the respondent's gender, year of birth, region of residence, household composition, marital status, and type of municipality of residence
Police Barometer 2016
No full textPoliisibarometri 2016 kartoittaa kansalaisten käsityksiä poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta. Vastaajat arvioivat eri viranomaisten ja tahojen roolia rikostorjunnassa ja lähiympäristön turvallisuuden parantamisessa. Lisäksi kysyttiin kokemuksia poliisin työstä ja toiminnasta, kansainvälisestä rikollisuudesta ja koetusta turvattomuudesta. Kysyttiin myös, miten huolestuttavina erilaiset asiat ja ilmiöt koettiin sekä oliko vastaaja ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa ja oliko hän tässä yhteydessä kokenut uhkailua. Seuraavaksi tiedusteltiin millaisten rikosten silminnäkijäksi, uhriksi tai kohteeksi vastaaja oli joutunut, sekä oliko rikoksen kohteeksi joutumisesta ilmoitettu poliisille. Jos ilmoitusta ei ollut tehty, haluttiin tietää syy tähän. Kysyttiin, millaisia toimenpiteitä vastaajat olivat käyttäneet rikosvaaran tai rikosriskin torjumiseksi sekä kysyttiin, miten nopeasti vastaajat arvioivat saavansa kiireellistä poliisiapua ja kuinka usein poliisi partioi vastaajan asuinalueella. Tämän jälkeen kysyttiin, olivatko vastaajat olleet yhteydessä poliisiin ja kuinka heidän asiansa tuolloin hoidettiin. Kysyttiin myös, miten poliisin koettiin suhtautuvan eri kulttuureista lähtöisin oleviin ihmisiin ja miten poliisi on onnistunut erilaisissa tehtävissään. Haluttiin myös tietää, missä määrin luotettiin eri viranomaisten ja tahojen toimintaan sekä kuinka todennäköisenä pidettiin poliisin korruptiota. Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, talouden tyyppi, lasten lukumäärä, tulot, työelämään osallistuminen, ammatti, koulutus, siviilisääty ja useita aluemuuttujia.The survey studied Finnish public opinion on the role and services of the police, feelings about safety and security, fear of crime, experiences of crime, and trust in the national institutions in crime prevention. First, the respondents were asked how important certain bodies (e.g. the Church, the Customs, schools, the Defence Forces) were to crime prevention and to improving the safety of their neighbourhood. Opinions on the extent to which the police force can prevent civil disorder and maintain safety were charted as well as whether the respondents had experiences of international crime. The respondents were asked how important certain things were in terms of maintaining public order and safety by the police, for instance, that the employment situation would improve, people suffering from substance abuse would receive treatment, prostitution would be prohibited and that the police would adopt zero-tolerance towards law-breaking. Views were probed on which tasks of the police were important. One theme examined the ways and means of improving road safety. Sense of security and fear of crime were studied by asking how worried the respondents were about certain things (e.g. assaults, housebreaking, drink driving, sexual harassment, Internet data security). Some questions focused on how safe the respondents felt at home during the day, in the city centre after dark, in their neighbourhood late at night, etc. The respondents were asked whether they themselves had become victims of certain crimes, whether they had notified the police, and if not, why. Further questions surveyed whether the respondents had been eyewitnesses to any crimes (e.g. burglaries or car theft) or witnesses/complainants in a criminal procedure, and whether they had experienced a threat or pressure from somebody subjected to a criminal procedure. In addition, measures taken by the respondents to reduce the risk of crime (e.g. using a security alarm system or avoiding the city centre after dark) were charted. Opinions on the accessibility and visibility of the police were examined by asking what the distance was from the respondent's home to the nearest police station, how long they thought it would take for the police to respond to an emergency, and whether the respondents had used the online services of the police. The quality of police services were assessed with questions about the last time the respondents had contacted the police, reasons for doing so, and how they had been treated. The respondents also rated how well the police had succeeded in solving crimes, preventing crime, providing help quickly, etc. Opinions on the attitude of the police towards people from different ethnic backgrounds were studied. The survey also charted opinions on the development of the services provided by the police as well as trust in various institutions, such as the police, emergency and protective services, private security guards, the Border Guard, courts, the Customs, and the Defence Forces. Opinions on the likelihood of police corruption were surveyed. In conclusion, the respondents were asked how long they had lived in their municipality of residence, how often they travelled abroad, and what means of transport they used in the population centre of their municipality and other municipalities in the evening or at night. Background variables included, for instance, the respondent's gender, age group, economic activity and occupational status, level of education, mother tongue, Internet use, household composition, number of children living in the household, gross annual household income, type of neighbourhood, and municipality and region (NUTS2 and NUTS3) of residence
Public Procurement Notices 2017
No full textAineisto sisältää tietoja HILMA-hankintailmoitusjärjestelmässä (www.hankintailmoitukset.fi) vuonna 2017 julkaistuista ilmoituksista. Aineisto on koottu julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamien hankintayksiköiden laatimista ja HILMAssa julkaistuista hankintailmoituksista. Aineisto sisältää tiedot hankintailmoituksen numerosta, hankinnan kohteesta ja hankinnan tehneestä organisaatiosta. Lisäksi mukana ovat tiedot hankintailmoitustyypeistä, hankintayksiköiden luonteesta, hankintojen cpv-koodeista (nimikkeistö) sekä ilmoitustyypistä riippuen hankintojen ennakoidusta arvosta tai toteutuneesta arvosta.The data contain announcements of public contracts published in the HILMA electronic notification system in 2017. Finnish procurement laws and EU public procurement directives require that contracting authorities advertise their public tenders for all procurements exceeding the threshold value. Public procurement notices contain information on the number and type of notice, date of publication, type of the contract, type of procurement procedure, type of the contracting authority, award criteria, common procurement vocabulary (CPV) code, and the value of the contract (if applicable)
LGBT Mothers' Experiences of Break-Up 2016
No full textAineisto kattaa seitsemän sateenkaariperheen äidin haastattelut, jotka käsittelevät kokemuksia parisuhteen päättymisestä. Haastatteluiden teemat liittyvät parisuhteen päättymisen tuomiin muutoksiin lasten elämäntilanteeseen sekä haastateltavan omaan vanhemmuuteen. Haastateltavat kertovat muun muassa siitä, millaista arki oli parisuhteessa, miten ero tapahtui ja miten se vaikutti arjen käytäntöihin. Lapsien osalta haastateltavat kertovat huoltajuusjärjestelyistä sekä siitä, miten he ajattelevat lasten kokeneen eron. Myös esimerkiksi äitiyslakiin otetaan kantaa. Taustamuuttujia haastatteluissa ovat haastattelupäivämäärä, haastateltavan sukupuoli sekä haastateltavan asuinpaikka. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.This dataset contains interviews of seven Finnish LGBT mothers who discussed their experiences of ending a relationship. The themes of the interviews concern changes brought on by the breakup in their children's life situation and their own parenthood. The interviewees discussed, among other things, what everyday life was like in the relationship, how the breakup happened and how it affected their life. In terms of the children, the interviewees discussed their custody arrangements and expressed their views on how the children experienced the breakup. Some interviewees also expressed their opinions on the Maternity Act, which was passed by Parliament in 2018. Background information included date of the interview and the interviewee's gender and region of residence (NUTS3). The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Finnish Views on Lutheranism 2016
No full textTutkimuksella selvitettiin suomalaisten ajatuksia luterilaisuudesta. Vastaajille esitettiin ensin uskontoa ja elämänkatsomusta koskevia väittämiä. Tämän jälkeen tiedusteltiin, kuuluvatko vastaajat kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan, kuinka usein he osallistuvat jumalanpalveluksiin, kuinka usein rukoilevat ja uskovatko he Jumalan olemassaoloon. Lisäksi tiedusteltiin, mitä puoluetta vastaajat todennäköisesti äänestäisivät, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, ikäryhmä, suuralue, perheen elämänvaihe, asuinpaikkakunnan tyyppi, ammattiryhmä, kotitalouden tuloluokka, koulutus, sosiaalisen median kanavien käyttö ja esimiesasema.This study charted Finnish views on Lutheranism. First, the respondents were presented with a variety of statements concerning religion and they were asked to evaluate to what extent these statements depicted characteristic features of Lutheranism. The study surveyed whether the respondents were members of the Evangelical Lutheran Church of Finland or some other religious community, how often they prayed or participated in church services, and whether they believed in the existence of God. It was also examined which political party the respondents would vote for if the parliamentary elections were held at the time of the survey. Background variables included gender, age group, region of residence (NUTS2), type of municipality of residence, annual gross income of the household, education level, use of social media services, economic activity and occupational status, and whether the respondent worked as someone's superior
Alcohol and Drug Survey 2014
No full textPäihdetutkimus 2014 tutkii suomalaisen aikuisväestön päihteiden käyttöä, niitä koskevia asenteita ja huumepoliittisia mielipiteitä. Aluksi tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien tupakointia kysymällä tupakoinnin säännöllisyydestä sekä nuuskan ja sähkösavukkeiden käytöstä. Seuraavaksi kysyttiin alkoholin käytön yleisyyttä sekä mm. tavallista annosmäärää alkoholikäyttökerralta. Tutkimuksessa tiedusteltiin huumeisiin liittyviä asenteita kysymällä erilaisia väitekysymyksiä eriasteisesta päihdekäytöstä (esim. Kuinka suuri riski aiheutuu, jos ihmiset polttavat kannabista säännöllisesti?). Edelleen tiedusteltiin vastaajien asenteita tekojen rangaistavuuteen. Lisäksi selvitettiin vastaajien kiinnostusta käyttää erilaisia huumeita siinä tapauksessa, että ne olisivat laillisia. Kyselyssä selvitettiin myös ihmisten kokemuksia huumeiden näkyvyydestä Suomessa. Vastaajilta kysyttiin mm. tuntevatko he huumeidenkäyttäjiä ja onko heille tarjottu huumeita. Edelleen oltiin kiinnostuneita kuinka helposti vastaajien mielestä erilaisia huumausaineita olisi hankkia. Lisäksi tiedusteltiin mitä, minkä ikäisenä ja kuinka usein vastaajat olivat käyttäneet erilaisia huumausaineita. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita myös huumeiden käytöstä aiheutuneista ongelmista. Tutkimuksessa kysyttiin myös lääkkeistä ja niiden väärinkäytöstä. Lisäksi selvitettiin mm. liuottimien käyttöä ja eri päihteiden sekakäyttöä. Dopingaineiden käytöstä oli oma osionsa. Kyselyssä tiedusteltiin yleisiä mielipiteitä huumelainsäädännöstä ja vastaajien kokemasta huumeiden uhasta yhteiskunnassa. Lopuksi tiedusteltiin vastaajien terveydentilasta, liikunnan harrastamisesta ja kokemista terveysongelmista. Taustamuuttujina oli mm. sukupuoli, ikä, paikkakuntatyyppi, perhetyyppi, koulutus ja työmarkkina-asema.The 2014 Alcohol and Drug Survey studied the substance use of Finnish adult population as well as attitudes and opinions on drugs and drug policies. The respondents were first asked about smoking and snus use. Alcohol use was charted by asking the respondents how often they drank and how much they tended to drink. The survey also carried a set of attitudinal statements about the health risks of different substances. The respondents were also asked if certain actions, such as polydrug use or growing cannabis plants, should be punishable by law. Regarding cannabis, the respondents were asked whether it should be legal to buy cannabis, and if it were legal, where it should be sold. The respondents' cannabis use was charted by asking them if they had used cannabis in the previous 12 months, and whether their cannabis use was recreational or medical. Ways of obtaining and using cannabis were investigated. The respondents were also asked if they knew people who grew cannabis or if they had grown cannabis themselves. The respondents were asked which illegal drugs they would try if using them was not illegal, and whether they personally knew people who used illegal drugs. They were also asked if someone had offered them illegal drugs, and how easily they thought they could obtain drugs within 24 hours. Concerning the respondents' own drug use, they were asked if they had ever used any of the various drugs listed, such as cocaine or LSD. The respondents recent drug use was charted by asking which illegal drugs they had used during last 12 months and the last 30 days. Furthermore, the respondents were asked if drug use had ever caused difficulties in different areas of their life. One set of questions surveyed which legal drugs, if any, the respondents had used for non-medical purposes. Reasons for non-medical use of legal drugs were investigated. The respondents were also asked where they had obtained the drugs. Use of nitrous oxide and glues was examined. Polydrug use was investigated by asking the respondents which combinations of drugs they had used and what their reasons for using them were. Use of performance-enhancing drugs in sports (doping) was surveyed. Opinions on drug use were probed with several statements, such as "Use of marijuana and hashish should be legal". The respondents were also asked if they feared that other people's drug use could cause them physical harm, and whether they considered drugs or alcohol to be the bigger social problem in Finland. The respondents' health was charted by asking them if they had been prescribed different medicines, such as anti-depressants or opiates. The respondents were also asked if they attributed any health problems to their alcohol or drug use. Finally, the respondents were asked how often they engaged in physical activities. The background variables included the respondent's gender, age, type of municipality, marital status, household composition, education, and economic activity and occupational status
WeAll Media Data on Equality Issues in Working Life and Education 2016
No full textMedia-aineisto koostuu 2555 lehtijutusta, jotka on kerätty kahdeksasta eri mediasta (Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, YLE:n verkkouutiset, Hufvudstadsbladet, Kainuun Sanomat, Ilkka ja Tekniikka & Talous). Aineiston keräsi kahdeksan WeAll-hankkeen tutkijaa tammi-huhtikuussa 2016. Lehtileikkeet sisältävät uutisia, pääkirjoituksia ja mielipidekirjoituksia ja käsittelevät työelämän ja koulutuksen teemojen lisäksi erilaisia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä erontekoja ja normeja. Määrällisesti eniten lehtileikkeitä on Helsingin Sanomista. Kerättäviä aihekokonaisuuksia ovat olleet esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittaminen, työn ja vapaa-ajan rajat, johtajuus, työssä jaksaminen, kiusaaminen, syrjintä, etuudet, työttömyys, ura- ja koulutusvalinnat, työelämän ja koulutuksen segregaatio sekä tasa-arvo ja vähemmistöt työelämässä ja koulutuksessa. Erontekojen osalta on kiinnitetty huomiota siihen, esiintyykö jutuissa esimerkiksi sukupuoleen ja sen moninaisuuteen, alueellisiin eroihin, sosiekonomisiin eroihin, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, etnisyyteen tai muihin vähemmistöihin liittyviä erontekoja. Aineistosta on muodostettu myös yksityiskohtaiset taustatiedot sisältävä tiedosto, johon on kirjattu teemojen lisäksi esimerkiksi tietoa leikkeisiin liittyvistä kuvista, jutun tekijästä, jutussa mainituista asiantuntija- tai sidosryhmistä ja onko jutussa esiintyvä aihe pää- vai sivuteema. Kyselypohjan tiedoissa sekä lehtileikkeessä on sama koodi, joka muodostettiin siten, että ensin merkittiin leikkeen järjestysnumero lehdittäin, sitten lehden tunnusmerkki ja lopuksi päivämäärä.This dataset contains 2,555 newspaper articles from eight different Finnish news media (Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, YLE News (online), Hufvudstadsbladet, Kainuun Sanomat, Ilkka, and Tekniikka & Talous). The data were collected by eight researchers of the WeAll project in the spring of 2016. The newspaper clippings comprise news articles, columns, interviews, editorials and letters to the editor regarding themes of working life, education, and equality. During the collection process, attention was paid to whether distinctions exist in the articles regarding gender, region, socioeconomic differences, age, sexual orientation, health, disabilities, or ethnic or other minorities. Topics of the articles include work-life balance, well-being at work, bullying, discrimination, social security benefits, organisational and management practices, unemployment, career and educational choices, equality and minorities in working life and education. The dataset is only available in Finnish
Citizen Deliberation on the Swedish Language and Swedish-speaking Minority in Finland: Recruitment Survey 2014
No full textTutkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielen asemasta Suomessa. Siihen kuului kaikkiaan kolme erillistä kyselytutkimusta sekä ryhmäkeskusteluita. Tällä tutkimuksella kartoitettiin vastaajien soveltuvuutta osallistua keskusteluihin. Vastaajille esitettiin väittämiä, joilla selvitettiin mielipiteitä ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisista. Väittämät käsittelivät ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ruotsin opiskelun pakollisuutta koulussa, kaksikielisyydellä saavutettavia hyötyjä sekä suomenruotsalaisia. Kysyttiin myös, onko Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) liikaa valtaa kokoonsa nähden sekä onko vastaajalla ruotsinkielisiä sukulaisia ystäviä tai työkavereita. Vastaajilta tiedusteltiin myös halukkuudesta osallistua varsinaisiin keskustelutilaisuuksiin. Lisäksi aineistossa on tutkijoiden muodostama muuttuja vastaajan valikoitumisesta keskusteluun. Keskusteluun haluttiin valita henkilöitä, joilla oli mielipide ruotsin kielen puolesta tai ruotsin kieltä vastaan. Keskusteluun ei haluttu sellaisia vastaajia, jotka suhtautuivat asiaan neutraalisti eikä myöskään sellaisia, joiden suhtautuminen oli liian jyrkkää. Valinta tehtiin siten, että niistä vastaajista, jotka ilmoittivat halukkuudesta osallistua keskusteluun, karsittiin pois äärimmäisiä tai neutraaleita mielipiteitä edustaneet vastaajat. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, syntymävuosi, koulutusaste, ammattiryhmä ja asuinmaakunta.The study, which included three separate surveys as well as group deliberation sessions, charted Finnish opinions on the role of the Swedish language in Finland. In this stage of the study, a survey was used to examine which of the participants were suitable to participate in the deliberation sessions. First, the respondents were presented a number of statements about Swedish and Swedish-speaking people living in Finland. The statements charted views on, among others, the role and significance of Swedish in the Finnish society, compulsory Swedish in basic education, benefits of being bilingual for Finland, Swedish-speaking people in Finland, and service provision in Swedish. The data also contain a variable on whether the respondent was selected for the deliberation. The researchers wanted to include in the deliberation those respondents who had clear views either for or against Swedish. Participants were selected by excluding respondents with no clear opinion on the topic or extreme opinions out of all the respondents who had indicated that they wished to participate in the deliberation. Background variables included the respondent's gender, year of birth, education, employment activity and occupational status, and region of residence