Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Reasons and Responsibilities: Proceedings of the Philosophical Society of Finland Colloquium 2020
Get PDFThis volume of the Acta Philosophica Fennica series collects articles based on papers delivered at the Philosophical Society of Finland Colloquium 2020 (FiPhi 2020). The diversity of the topics it covers - from environmental ethics to philosophy of physics, and from epistemic responsibility to theories of truth - reflects the diversity of philosophical research in Finland. The colloquium was held in Helsinki in January 2020.This volume of the Acta Philosophica Fennica series collects articles based on papers delivered at the Philosophical Society of Finland Colloquium 2020 (FiPhi 2020). The diversity of the topics it covers - from environmental ethics to philosophy of physics, and from epistemic responsibility to theories of truth - reflects the diversity of philosophical research in Finland. The colloquium was held in Helsinki in January 2020
Kaukaloissa kasvaneet
Get PDFJääkiekko on pitkään ollut yksi maamme suosituimmista urheilulajeista. Jääkiekon suosio mahdollistaa sen, että jääkiekossa on ainoana lajina Suomessa täysammattilaisliiga. Suuri ammattilaisten määrä ja hyvä kansainvälinen menestys vaikuttavat eittämättä siihen, millaisia unelmia nuoret pelaajat ja heidän perheensä uskaltavat unelmoida harrastukseen liittyen. Tämä unelmointi on vahvasti sukupuolittunutta, sillä jääkiekkoa harrastavat ja siitä leipänsä saavat pääsääntöisesti miehet.
Teoksessa tarkastellaan etnografisesti 18–20-vuotiaiden poikien nuorisojääkiekkoa investointina ja sosiaalisena ympäristönä. Tarkastelun pääasiallisena kohteena on Nuorten SM-liiga eli ikäkauden kovin sarjataso ennen miesten sarjoja. Näin ollen tutkimus kohdistuu siihen taitekohtaan nuorten pelaajien urheilu- ja elämänuria, jossa osa pelaajista siirtyy ammattilaisurille ja osa löytää vapaaehtoisesti tai pakotettuina elämänpolkuja urheilijanurien ulkopuolelta. Nuorten jääkiekkoilijoiden harrastamista tarkastellaan teoksessa laajemmin kuin vain nuorten urheiluna. Harrastaminen on pelaajalta, hänen perheeltään ja urheiluorganisaatiolta investointien prosessi, joka tapahtuu nuorten miesten sosiaalisessa ympäristössä päivittäisten tekojen kautta. Pelaajien kehittyminen ja kehittäminen tuottavat erilaisia kokemuksia ja tuntemuksia kaikille osapuolille. Samalla pojat sosiaalistuvat erilaisiin tapoihin toimia ihmisinä ja urheilijoina, mikä mahdollistaa ja ehkä myös sulkee pojille erilaisia elämänpolkuja. Nämä unelmat ja teot kytkeytyvät laajaan jääkiekon ekosysteemiin, jossa moni hyötyy taloudellisestikin jääkiekkoilijanuorten harrastamisesta. Samalla ne kiinnittävät työvoimaa ja asukkaita maantieteellisesti tiettyihin paikkakuntiin jääkiekon sarjatoiminnan vuoksi.
Nuorisourheilua leimaa ajatusmallien ja tavoitteiden kahtalaisuus: toisaalta urheilutoiminnalla pyritään tuottamaan huippu-urheilijoita ja toisaalta tarjoamaan nuorille mahdollisuus positiiviseen kehitykseen ja merkitykselliseen elämään urheilemisen kautta. Nuorten SM-liiga on selkeästi kilpaurheilua, jonka tehtävänä on tuottaa ammattiurheilijoita Suomeen ja ulkomaille. Näin ollen pelaajien kehittäminen sekä kykyjentunnistaminen ja -etsintä ovat joukkueiden arjen keskiössä. Kunkin vuoden joukkueesta ammattilaisiksi päätyy kuitenkin vain muutama urheilija, joten ammattilaissopimuksen saaminen ei voi olla kaikkien poikien urheilijanuran onnistumisen mitta, vaan urheilemisen täytyy tuottaa myös muunlaisia positiivisia vaikutuksia.
Nuorten SM-liigassa pelaavat urheilijanuorukaiset olivat sisäistäneet jatkuvan kilvoittelun ja kehittymisen vaatimukset vahvasti. Erilaiset arkea jäsentävät kategorisoinnit, joilla tilastoitiin, mitattiin ja raportoitiin kehittymistä ja verrattiin myös yksilöä muihin, olivat pelaajille normaaleja ja hyväksyttyjä harrastamisen peruselementtejä. Joukkueissa ylläpidettiin myös selkeästi järjestelmää, jossa kaikki pelaajat voivat uskoa omiin mahdollisuuksiinsa tulevina ammattipelaajina. Muutaman huipun tuottamiseen tarvitaan joukkueellinen pelaajia, jotka jaksavat yrittää, kehittyä ja kehittää samalla joukkuetovereitaan. Samalla koko joukkue luo sen ympäristön, joka tarjoaa valmentajille näytön paikkoja ja mahdollisuuksia kehittyä urapoluillaan. Jokainen kehitettävä pelaaja on myös Nuorten SM-liigajoukkueen organisaatiolle riski, sillä jokainen pelaaja vie joukkueessa jonkun toisen pelaajan paikan, eivätkä harjoittelua maksa enää urheilijat tai heidän vanhempansa, vaan suuri osa budjetista tulee miesten SM-liigajoukkueilta. Tutkimuksessa todetaankin nuorten kilpajääkiekkoa pyörittävän motivaation olevan monella lailla silmien sulkemista todennäköisyyksiltä ja epätodennäköisyyksiltä, sillä arjessa on tehtävä työtä ja jaksettava uskoa, vaikka monen toimijan ammattilaisuus näyttäisi epätodennäköiseltä. Samalla joka vuosi joku sellainen pelaaja tai jopa valmentaja nousee esiin, jonka mahdollisuuksiin kukaan ei ehkä vielä uskonut edellisellä kaudella.
Pojat tunnistivat ammattilaisuuden epätodennäköisyyden mutta osasivat silti pääsääntöisesti nauttia siitä arjesta, jossa he saivat olla osallisina. He tunnistivat harrastuksensa tuoneen elämäänsä monia sellaisia elementtejä, joista he olisivat voineet jäädä paitsi ilman harrastamistaan. He pääsivät myös mukaan sellaisiin sosiaalisiin verkostoihin, jotka estivät varmasti yksinäisyyden kokemuksia ja mahdollistivat sosiaalisen pääoman hyödyntämisen myös harrastamisen jälkeen. Kaiken kaikkiaan nuoret urheilijat osasivat ratkaista hyvin monia sellaisia ristiriitoja, joita nuoren urheilijan urapolkuun kuului. Jääkiekkoilijanuoret eivät tutkimuksen mukaan esimerkiksi eläneet kovinkaan epätavallista nuoruutta. Myös valmentajat sallivat pelaajille suhteellisen normaaliin nuoruuteen kuuluvia ilotteluja, jotka katkoivat kurinalaisempia harjoittelu- ja ottelujaksoja.
Keskittyminen urheilemiseen ja jääkiekkokulttuurissa vallitseva kulttuuri ei ollut useinkaan otollinen yhdistelmä siihen, että jääkiekkoilijapojat olisivat hoitaneet koulunkäyntiään kovinkaan intohimoisesti. Lisäksi rahapelaamisen ja nuuskankäytön yleisyys aiheuttivat riskin, mikä on huomioitava pohdittaessa jääkiekkoharrastusta investointina. Jääkiekkokulttuuri tuki myös suhteellisen perinteisen mieskuvan säilymistä, mikä tekee jääkiekosta myös tietynlaisiin sukupuolirooleihin liittyvän investoinnin. Lisäksi on huomionarvoista, että kunkin joukkueen panostus kohdistuu ennen muuta joukkueessa kulloinkin pelaaviin urheilijoihin. Joukkueista syystä tai toisesta sivuun siirtyneet eivät saaneet minkäänlaista organisoitua tukea uusien elämänpolkujensa suunnitteluun tai aloittamiseen. Tämän tuen monet pelaajat ostivat yksityisiltä urheiluagenteilta.
Koska ammattiurheilijan urapolku on jääkiekossakin epätodennäköinen ja tulevaisuus monella tavoin epävarma, vaadittiin nuorilta ja heidän perheiltään joustavuutta ja epävarmuuden sietokykyä, ja silti epävarmuus aiheutti monenlaista kipuilua. Toiveet ammattilaisuudesta ja kehittymisestä kuljettivat nuoria myös suhteellisen nuorella iällä pois lapsuudenkodeistaan, jolloin vaadittiin myös kykyä itsenäistymiseen ja vanhemmilta suostumusta itsenäistymisen rahoittamiseen ja tukemiseen. Jääkiekkoileminen ei ole tämän tutkimuksen perusteella vain jääkiekkoilijanuoren harrastus, vaan harrastamisen mahdollistavat kustantavat, kuljettavat, kannustavat ja talkoilevat perheet, jotka elävät lapsen jääkiekkoharrastusta yhdessä. Kaikkiaan jääkiekkoilijanuoret kokivat saavansa harrastamisestaan sellaisia sisältöjä ja rakenteita elämäänsä, että harrastamisen anti nousi selvästi sen hintaa suuremmaksi
Medioitunut valta ja politiikan paluu: Kyselytutkimus suomalaispäättäjien suhteesta mediaan 2009 ja 2019
No full textThis book [Mediatized power and the return of the political] describes Finnish decision-makers’ relationship with the media. It is based on surveys in 2009 and 2019. In 2009 there were 419 and in 2019 484 respondents, all of them having an influential position in some of the eight societal sectors covered in the study. The results show a moderate change from a consensus-oriented and networking decision-making culture towards a more ideologic and power-based way of negotiating.
However, it seems that this has not affected how open or transparent the negotiation-processes are or how prone the decision-makers are to leak confidential information. The decision-makers’ relationship with media publicity has become more professional and strategic.
The results point to an increased role of social media in communications management while the role of the news media seems to be diminishing. Even though the decision-makers view publicity as an even more risky and strategic arena of political struggle than they did before, they also seem now acknowledge more clearly the rational aspects of journalism. The self-reported role of media publicity as a source of personal authority has somewhat diminished while there seems to be no change in how prone the decision-makers think they are for the impacts of media publicity.
Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi, Suomalainen.com and Amazon Europe).Medioitunut valta ja politiikan paluu kuvaa suomalaisten päättäjien suhdetta mediaan heille vuosina 2009 ja 2019 suunnattujen kyselyjen perusteella. Kyselyihin vastasi vaikuttaja-asemassa olevia henkilöitä kahdeksalta eri yhteiskuntasektorilta. Vuonna 2009 vastaajia oli 419 ja vuonna 2019 heitä oli 484. Tulokset kuvaavat pientä mutta selvää muutosta konsensushakuisesta ja verkostomaisesta päätöksentekotavasta kohti ideologisempaa ja enemmän valtakamppailuihin nojaavaa päätöksentekotapaa. Tämä ei kuitenkaan näytä juuri vaikuttaneen neuvotteluprosessien avoimuuteen tai haluun rikkoa niiden luottamuksellisuutta. Päättäjien suhde julkisuuteen on kuitenkin muuttunut aiempaa ammattimaisemmaksi ja harkitummaksi. Myös sosiaalisen median merkityksen kasvu julkisuudenhallinnassa näkyy tuloksissa selvästi samoin kuin journalistisen uutismedian painoarvon lasku. Julkisuus mielletään aiempaakin riskialttiimmaksi ja tarkoitushakuisemmaksi poliittisen kamppailun areenaksi, mutta arviot journalismin rationaalisuudesta ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Mediajulkisuuden koettu merkitys henkilökohtaisen vaikutusvallan lähteenä on heikentynyt hieman, mutta päättäjien käsitykset heidän alttiudestaan mediavaikutuksille eivät juuri ole muuttuneet.
Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com)
Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suositus tutkimusrahoittajille
Get PDFTämä suositus on osa kansallista Avoimen tieteen koordinaatio -hanketta ja tukee Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjausta (2019) sekä on linjassa Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2020–2025 kanssa. Suositus on tarkoitettu tueksi tutkimusrahoittajille, jotka ovat luomassa omia avoimen julkaisemisen linjauksiaan rahoittamalleen tutkimukselle. Tutkimusrahoittajat voivat soveltaa suositusta tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla
Open research data and methods National policy and executive plan by the higher education and research community for 2021–2025: Policy component 1: Open access to research data
Get PDFThis policy on open access to research data and methods consists of strategic principles common to the entire policyand two policy components in which objectives andactions are set out for each area. The strategic principles describe general preconditions for the pursuit of open access to research data and methods. They formulate principles that are important for the research communityand must be adhered to when implementing openness.This policy on open access to research data and methods consists of strategic principles common to the entire policy and two policy components in which objectives and actions are set out for each area. The strategic principles describe general preconditions for the pursuit of open access to research data and methods. They formulate principles that are important for the research community and must be adhered to when implementing openness
Tanssiva kaupunki: Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla
No full textTurku oli 1810-luvulla Suomen poliittinen, kulttuurinen ja kaupallinen keskus, joka tunnettiin näyttävästä seuraelämästään. Siellä sijaitsivat suuriruhtinaskunnan senaatti ja muut hallintoelimet, venäläinen esikunta, vauras kauppiaskunta, yliopisto ja hovioikeus, joiden edustajista kaupungin kosmopoliittinen seurapiiri koostui. Seurapiiri ylläpiti aktiivista seurallisuuden kulttuuria, joka muodostui julkisista tanssiaisista, vierailuista, illallista, teatteriesityksistä, konserteista ja epämuodollisista tapaamisista.
Tanssiva kaupunki on tutkimus Turun seurapiiristä ja sen ympärille muodostuneesta uudenlaisesta, urbaanista seurallisuuden kulttuurista 1810-luvun Suomessa. Kirjassa valaistaan julkisen seuraelämän kehittymistä ja sosiaalisten suhteiden merkitystä 1800-luvun alun eliitille ja kysytään, mikä Turun seurapiiri oli, keistä se koostui, minkälaisissa tiloissa ja paikoissa he tapasivat toisiaan ja mikä merkitys seurallisuuden kulttuurilla oli kaupungin seurapiirille, sosiaalisille suhteille ja hierarkioille.Turku oli 1810-luvulla Suomen poliittinen, kulttuurinen ja kaupallinen keskus, joka tunnettiin näyttävästä seuraelämästään. Siellä sijaitsivat suuriruhtinaskunnan senaatti ja muut hallintoelimet, venäläinen esikunta, vauras kauppiaskunta, yliopisto ja hovioikeus, joiden edustajista kaupungin kosmopoliittinen seurapiiri koostui. Seurapiiri ylläpiti aktiivista seurallisuuden kulttuuria, joka muodostui julkisista tanssiaisista, vierailuista, illallista, teatteriesityksistä, konserteista ja epämuodollisista tapaamisista.
Tanssiva kaupunki on tutkimus Turun seurapiiristä ja sen ympärille muodostuneesta uudenlaisesta, urbaanista seurallisuuden kulttuurista 1810-luvun Suomessa. Kirjassa valaistaan julkisen seuraelämän kehittymistä ja sosiaalisten suhteiden merkitystä 1800-luvun alun eliitille ja kysytään, mikä Turun seurapiiri oli, keistä se koostui, minkälaisissa tiloissa ja paikoissa he tapasivat toisiaan ja mikä merkitys seurallisuuden kulttuurilla oli kaupungin seurapiirille, sosiaalisille suhteille ja hierarkioille.Turku oli 1810-luvulla Suomen poliittinen, kulttuurinen ja kaupallinen keskus, joka tunnettiin näyttävästä seuraelämästään. Siellä sijaitsivat suuriruhtinaskunnan senaatti ja muut hallintoelimet, venäläinen esikunta, vauras kauppiaskunta, yliopisto ja hovioikeus, joiden edustajista kaupungin kosmopoliittinen seurapiiri koostui. Seurapiiri ylläpiti aktiivista seurallisuuden kulttuuria, joka muodostui julkisista tanssiaisista, vierailuista, illallista, teatteriesityksistä, konserteista ja epämuodollisista tapaamisista.
Tanssiva kaupunki on tutkimus Turun seurapiiristä ja sen ympärille muodostuneesta uudenlaisesta, urbaanista seurallisuuden kulttuurista 1810-luvun Suomessa. Kirjassa valaistaan julkisen seuraelämän kehittymistä ja sosiaalisten suhteiden merkitystä 1800-luvun alun eliitille ja kysytään, mikä Turun seurapiiri oli, keistä se koostui, minkälaisissa tiloissa ja paikoissa he tapasivat toisiaan ja mikä merkitys seurallisuuden kulttuurilla oli kaupungin seurapiirille, sosiaalisille suhteille ja hierarkioille
Nationalism as an argument in contemporary Russia. Four perspectives on language in action
Get PDFThis dissertation analyses the uses of the concept of nationalism in Russia from a historical perspective. It is based on four empirical studies examining textual material produced between the years 2000 and 2020. During this time, and after the so-called “conservative turn” in particular, the state leadership in Russia adopted increasingly authoritarian policies vis-à-vis society, and started to portray Russia as being under an external threat. The annexation of Crimea and the onset of the war in Ukraine in 2014 solidified the way in which recent political changes in Russia were characterised as “growing nationalism”.
In this temporal context, the study suggests that nationalist discourses are currently shifting, and traces these shifts in scholarly and everyday language. The negative connotations of nationalism in everyday language affect its scholarly use, which is why the aspects of nationalism as an analytical concept, as well as the complex relationship between the concept and the term itself, are expounded in the study. Following the tradition of critical nationalism studies, the dissertation approaches the ‘nation’ as a political claim that results from a constructive process in language. The dissertation draws on the rhetorical tradition of conceptual history in analysing specific concepts, metaphors and narratives within nationalist discourses as a means of framing politics. The way language is used simultaneously defines the boundaries of actual policies. More specifically, the rhetorical choices of politicians map the conditions of belonging to a nation, duly having real implications for people’s lives.This dissertation analyses the uses of the concept of nationalism in Russia from a historical perspective. It is based on four empirical studies examining textual material produced between the years 2000 and 2020. During this time, and after the so-called “conservative turn” in particular, the state leadership in Russia adopted increasingly authoritarian policies vis-à-vis society, and started to portray Russia as being under an external threat. The annexation of Crimea and the onset of the war in Ukraine in 2014 solidified the way in which recent political changes in Russia were characterised as “growing nationalism”.
In this temporal context, the study suggests that nationalist discourses are currently shifting, and traces these shifts in scholarly and everyday language. The negative connotations of nationalism in everyday language affect its scholarly use, which is why the aspects of nationalism as an analytical concept, as well as the complex relationship between the concept and the term itself, are expounded in the study. Following the tradition of critical nationalism studies, the dissertation approaches the ‘nation’ as a political claim that results from a constructive process in language. The dissertation draws on the rhetorical tradition of conceptual history in analysing specific concepts, metaphors and narratives within nationalist discourses as a means of framing politics. The way language is used simultaneously defines the boundaries of actual policies. More specifically, the rhetorical choices of politicians map the conditions of belonging to a nation, duly having real implications for people’s lives.This dissertation analyses the uses of the concept of nationalism in Russia from a historical perspective. It is based on four empirical studies examining textual material produced between the years 2000 and 2020. During this time, and after the so-called “conservative turn” in particular, the state leadership in Russia adopted increasingly authoritarian policies vis-à-vis society, and started to portray Russia as being under an external threat. The annexation of Crimea and the onset of the war in Ukraine in 2014 solidified the way in which recent political changes in Russia were characterised as “growing nationalism”.
In this temporal context, the study suggests that nationalist discourses are currently shifting, and traces these shifts in scholarly and everyday language. The negative connotations of nationalism in everyday language affect its scholarly use, which is why the aspects of nationalism as an analytical concept, as well as the complex relationship between the concept and the term itself, are expounded in the study. Following the tradition of critical nationalism studies, the dissertation approaches the ‘nation’ as a political claim that results from a constructive process in language. The dissertation draws on the rhetorical tradition of conceptual history in analysing specific concepts, metaphors and narratives within nationalist discourses as a means of framing politics. The way language is used simultaneously defines the boundaries of actual policies. More specifically, the rhetorical choices of politicians map the conditions of belonging to a nation, duly having real implications for people’s lives
Vihapuheen, viholliskuvien ja disinformaation historiaa: Vallan ja vastarinnan välineitä
No full textVihapuhe on yksi vuosisatamme alun yhteiskunnallisen keskustelun avainkäsitteistä. Sillä voidaan tarkoittaa monenlaista hyökkäävää ja loukkaavaa viestintää. Loukkaava mielipiteen ilmaisu on arkipäiväistynyt nimettömän itseilmaisun ja sosiaalisen median aikakaudella. Vihapuheen ylläpitämät viholliskuvat ja niihin kytkeytyvä valheiden ja väärän tiedon levittäminen ovat kuitenkin tuttu ilmiö jo kaukaa menneisyydestä.
Vihapuheen, viholliskuvien, disinformaation historiaa -teos käsittelee vihapuhetta historiallisesti. Kirjoittajat pohtivat, miten aggressiivinen viestintä on tullut osaksi politiikkaa ja ideologista viestintää sekä sitä, miten se kytkeytyy disinformaatioon ja viholliskuvien rakentamiseen. Tutkijat kysyvät, miten historialliset henkilöt ovat raivanneet päällekäyvän puheen avulla tilaa politiikan julkisuudessa ja hyödyntäneet sotaisia sanoja ja mielikuvia omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tutkimuskohteina ovat niin antiikin Kreikan kansanäänestykset, suomen- ja ruotsinmielisten keskinäinen nokittelu kuin työväenliikkeen palopuheet. Kirjassa tutkijat erittelevät myös Neuvostoliiton etnisiin vähemmistöihin kohdistuneita leimaamiskampanjoita, kylmän sodan retorisia vastakkainasetteluja sekä naisliikkeen 1970-luvulla kohtaamaa vastarintaa
Recommendations for open education 2021
Get PDFThis publication brings together four recommendations for open education or parts thereof published in 2021: Quality criteria for open education. Part 1.The quality criteria for open educational resources, Guidelines on accessibility of open educational resources, The recommendation on gaining merit in open education and open educational resources and Competence requirements for open education. Recommendations specify the details of the National policy on open education and educational resources
Tarkastus, arviointi ja valvonta murroksessa
No full textThis book delves into the societally important questions of auditing,
evaluation and control that have changed or are expected to change in
the 2020s.
Changes in the operating environment are constantly shaping the
context and regulatory environment of the industry. At the same time,
the perceptions of players in the sector about the most appropriate
course of action are evolving. The sector and its operators are
experiencing a major turning point in many respects. The coronavirus
pandemic is an example of a change that has posed new challenges and
societal demands to the audit industry, organizations’ self-regulating
mechanisms, and evaluation.
The fifteen articles of this book examine the current phenomena of
auditing, control and evaluation practically, but they are also firmly
based on scientific research information. The collection is
multidisciplinary because the questions examined don’t just cross the
line between public and private sector, but also between disciplines. It
combines empiric, concept analytic and judicial approaches to research.
Some of the topics handled in the book are audit of management
stewardship, audit oversight, audit of less complex entities, recent
audit research results and several topics related to performance
evaluation and the paradigm change in evaluation thought. The book is of
interest for example to the professionals, students and researchers of
auditing and evaluation.
Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi,
Suomalainen.com and Adlibris.com).Teoksessa syvennytään yhteiskunnallisesti tärkeisiin tarkastuksen,
arvioinnin ja valvonnan kysymyksiin, jotka ovat muuttuneet ja joihin on
odotettavissa monia muutoksia 2020-luvulla.
Toimintaympäristön muutokset muovaavat koko ajan alan kontekstia ja
sääntely-ympäristöä. Samalla kehittyvät myös alan toimijoiden käsitykset
tarkoituksenmukaisimmista toimintatavoista. Ala ja sen toimijat elävät
siis monessa suhteessa voimakkaassa murroksessa. Koronaviruspandemia on
esimerkki murroksesta, joka on asettanut tarkastusalan, organisaatioiden
sisäisen valvonnan järjestelmät sekä arvioinnin uudenlaisten haasteiden
ja yhteiskunnallisten vaatimusten eteen.
Tilintarkastuksen, valvonnan ja arvioinnin ajankohtaisia ilmiöitä
tarkastellaan teoksen viidessätoista artikkelissa käytännönläheisesti
mutta myös vahvasti tieteelliseen tutkimustietoon nojautuen. Kokoelma on
monitieteinen, koska tarkasteltavat kysymykset ovat paitsi yksityisen ja
julkisen sektorin rajan ylittäviä, myös tieteenalarajat ylittäviä. Siinä
yhdistyvät empiirinen, käsiteanalyyttinen ja oikeudellinen tutkimusote.
Kirjassa käsiteltäviä teemoja ovat mm. hallinnon tarkastuksen haasteet,
tilintarkastuksen valvonnan toimivuus, tilintarkastuksen standardien
skaalautuminen, tilintarkastustutkimus ja useita arvioinnin teemoja, mm.
VTV:n tuloksellisuusarvioinnin strategia sekä arviointiajattelun
paradigmamuutos. Teos soveltuu esimerkiksi tilintarkastuksen ja
arvioinnin ammattilaisille, opiskelijoille ja tutkijoille.
Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi,
Suomalainen.com ja Adlibris.com).
Sisällys
Tarkastus, arviointi ja valvonta murrosajan tutkimuskohteina /
Lili-Anne Kihn, Lasse Oulasvirta, Janne Ruohonen, Jaakko Rönkkö, Matti
Urpilainen ja Jani Wacker
Tietokoneavusteiset tarkastusmenetelmät tilintarkastuksessa:
Systemaattinen kirjallisuusanalyysi / Lili-Anne Kihn ja Joni
Härkönen
Tilintarkastuksen laatu: Johdon omistusosuuden ja hallituksen
rakenteen rooli yksityisesti omistetuissa yrityksissä / Hannu Ojala,
Markus Mättö ja Mervi Niskanen
Liiketoiminnan jatkamisedellytysten arviointi tilintarkastuksessa:
ISA-standardit, vastuukysymykset ja raportointimallit / Matti Urpilainen
ja Sakke Vehkakoski
Tilintarkastaja yrityksen johdon liiketoimintapäätösten tarkastajana
/ Janne Ruohonen
Osakeyhtiölain apporttisääntely ja siihen liittyvä tilintarkastajan
lausunto: Sääntelyn uudistamismahdollisuuksien analysointia / Veikko
Vahtera
Kunnallista tilintarkastusta koskeva tutkimus Pohjoismaissa
2000-luvulla / Hannu Ojala, Asko Uoti, Jani Saastamoinen, Jaana Kettunen
ja Jarkko Pesu
Luottamusta vai valvontaa? Tapaustutkimus OKM:n valtionavustusten
valvonnan kehittämisestä / Mikko Lilja, Lasse Oulasvirta ja Jaakko
Rönkkö
Valtiontuet ja niiden valvonta Euroopan unionissa / Jani Wacker
Kuntien tilinpäätöskäytännöt murroksessa: EPSAS-standardien
potentiaaliset vaikutukset rahoitusleasingsopimuksella hankittujen
omaisuuserien tilinpäätöskäsittelyyn suomalaissa kunnissa / Jaakko
Rönkkö ja Veera Anttila
Hybridien hallinta ja arvonluonti / Jan-Erik Johanson ja Jarmo
Vakkuri
Tuomarista maailmanparantajaksi: Arvioinnin muuttuva rooli
kompleksisessa maailmassa / Petri Uusikylä, Kirsi Hyytinen ja Mari
Räkköläinen
Sisäinen tarkastus osana corporate governancea / Kaarina Sinersalo,
Sari Ojala, Sirpa Rinne, Riikka Koivunen, Niina Sipiläinen, Maliina
Hakala-Kivinen ja Hannele Malin
Arvioita ja kokemuksia lautakuntamuotoisesta työskentelystä
tilintarkastajien hyväksymisessä ja valvonnassa pääosin yksityisellä
sektorilla / Pasi Horsmanheimo
Tarkastuslautakunnan haasteet kuntapalvelujen tuloksellisuuden
arvioinnissa / Tarja Saarelainen ja Erja Viital