Finnish Monographs and Edited Volumes Online
Not a member yet
1551 research outputs found
Sort by
Moral Dimensions of Humour: Essays on Humans, Heroes and Monsters
No full textThis volume explores the concept of humour and its relationship with human behaviour. The interdisciplinary essays in this book cover a wide range of time, from the sixteenth century to the present day. They delve into various cultural contexts, challenging social norms and prompting readers to reflect on the ethical implications of humour. The collection highlights the varied metaphors of heroes and monsters in each case study, which are crucial to understanding the moral spectrum of human existence. These metaphors represent aspirational ideals and darker aspects of what it means to be human.
The book encourages readers to critically analyse the complexity of humorous objects and social practices in contexts like digital culture, mythical folklore, entertainment technology, or politics, recognising their interconnectedness with societal issues and emphasising that different settings might call for different interpretations.Tässä teoksessa tarkastellaan huumorin käsitettä ja sen suhdetta ihmisen käyttäytymiseen. Kirjan luvut kattavat laajan ajanjakson ulottuen 1500-luvulta nykypäivään. Niissä syvennytään erilaisiin kulttuurisiin konteksteihin, sosiaalisten normien rajoihin ja kannustetaan lukijoita pohtimaan huumorin eettisiä vaikutuksia. Teos tuo esiin lukuisia esimerkkejä sankareista ja hirviöistä, jotka toimivat vertauskuvina inhimillisyyden moraaliselle kirjolle. Nämä vertauskuvat, joita löytyy niin digitaalisen kulttuurin tuotteista, kansanperinteestä, viihdeteknologiasta kuin politiikasta, edustavat sekä tavoiteltavia ihanteita että ihmisyyden synkempiä puolia
Itämeren kieliapajilta Volgan verkoille: Pühendusteos Riho Grünthalile 22. mail 2024
Get PDFTämä juhlakirja koostuu neljästäkymmenestäkolmesta professori Riho Grünthalin (s. 22.5.1964) 60-vuotispäiväksi kirjoitetusta lahjasta. Opiskelu- ja työtoverit sekä oppilaat tarkastelevat artikkeleissaan uralilaisen kielikunnan eri haaroja sekä kielten ja puhujayhteisöjen esihistoriaa. Kirjoituksissa käsitellään Grünthalille läheisiä aiheita. Tutkitaan esimerkiksi itämerensuomea ja sen etnonyymeja, mordvalaiskieliä, etymologiaa ja kielten kehitystä. Huomion kohteena ovat myös kielikontaktit, kielitypologia ja -sosiologia sekä empiirisen kielenaineksen keräämiseksi ja kieliyhteisön tutkimiseksi tehtävät kenttätyöt. Teos sisältää myös kollegan kirjoittaman lämpimän aikalaismuistelun ja Grünthalin julkaisuluettelon.
See pühendusraamat koosneb neljakümne kolmest professor Riho Grünthali (s. 22.5.1964) 60. juubeliks kirjutatud kingitusest. Tudengipõlve sõbrad, töökaaslased ja õpilased vaatlevad oma artiklites Uurali keelkonna erinevaid harusid ning ka keelte ja nende kõnelejate kollektiivide eelajalugu. Kirjutistes käsitletakse Grünthalile lähedasi teemasid. Näiteks on arutluse all läänemeresoome keeled ja etnonüümid, mordva keeled, etümoloogia ja keelte areng. Samuti pälvivad tähelepanu keelekontaktid, keeletüpoloogia ja -sotsioloogia ning empiirilise keeleainese kogumiseks ja keelekogukonna uurimiseks tehtavad välitööd. Teos sisaldab ka kolleegi poolt kirjutatud sooja meenutust ning Grünthali bibliograafiat
The Open Science and Research Reference Architecture 2024–2030
No full textThe Open Science and Research Reference Architecture describes the desired state of the target area in 2030. Reference Architecture was developed on the initiative of the National Open Science and Research Steering Group and the Ministry of Education and Culture. The reference architecture enables a controlled development and response of open science and research in continuous change. It ensures the stability of research structures as important facilitators of research.
The Open Science and Research Reference Architecture is based on the goals set out in the Declaration for Open Science and Research, as well as the policies specifying these goals and the objectives and actions derived from them. Where necessary, the architecture has been complemented on the basis of international open science frameworks, such as UNESCO Recommendation on Open Science.
There is no clear boundary between open science and closed science; rather, the open and closed variants form a continuum, where previously closed datasets may become open over time, for example. This is why the reference architecture describes the structures of science and research extensively – as open as possible and as restricted as necessary.
The Open Science and Research Reference Architecture was created by a two-year working group appointed by the National Open Science and Research Steering Group. In the spring of 2021, a preparation group appointed by the Steering group prepared the task assignment for the working group. The working group chairs included Jukka Heikkilä from the Finnish Union of University Professors (first chair in 2022) and Susanna Nykyri from Tampere University (first chair in 2023). Ilmari Jauhiainen and Marita Kari from the Federation of Finnish Learned Societies served as the secretaries of the working group. The Open Science and Research Reference Architecture underwent a round of public feedback for the period of 17 April – 2 June 2023.The Open Science and Research Reference Architecture was developed on the initiative of the National Open Science and Research Steering Group and the Ministry of Education and Culture. The reference architecture enables a controlled development and response of open science and research in continuous change. It ensures the stability of research structures as important facilitators of research.
The Open Science and Research Reference Architecture is based on the goals set out in the Declaration for Open Science and Research, as well as the policies specifying these goals and the objectives and actions derived from them. Where necessary, the architecture has been complemented on the basis of international open science frameworks, such as UNESCO Recommendation on Open Science.
The Open Science and Research Reference Architecture was created by a two-year working group appointed by the National Open Science and Research Steering Group. In the spring of 2021, a preparation group appointed by the Steering group prepared the task assignment for the working group. The working group chairs included Jukka Heikkilä from the Finnish Union of University Professors (first chair in 2022) and Susanna Nykyri from Tampere University (first chair in 2023). Ilmari Jauhiainen and Marita Kari from the Federation of Finnish Learned Societies served as the secretaries of the working group. The Open Science and Research Reference Architecture underwent a round of public feedback for the period of 17 April – 2 June 2023
Kriterierna för en god kunskapsbas
Get PDFSamhällets förtroende för forskningsdata är starkt beroende av att god forskningspraxis efterlevs. Forskningsdata utnyttjas i olika skeden av den samhälleliga beslutsprocessen. Med forskningsdata kan man ge en bakgrund till målen i regeringens propositioner och underbygga åtgärdernas betydelse för att uppnåmålen. Tillförlitligheten i det samhälleliga beslutsfattandet baserar sig på att beslutsfattandet är ändamålsenligt och oberoende. Mångsidigheten i och dokumenteringen av kunskapsunderlaget som används inom lagberedning och samhälleligt beslutsfattande ökar transparensen i processen och möjliggör beslutens bedömbarhet. Forskare inom organisationer som bedriver vetenskaplig forskning styrs av vetenskapliga praxis, som för sin del stöder transparens i forskningskulturen. Detta dokument är en proposition av Den nationella samordningen av öppen vetenskap och forskning och fungerar som en kompletterande anvisning för policy för öppen forskningskultur. Propositionen är specifikt riktad till lagberedare och i den har man samlat bästa praxis för sammanställande av ett gott kunskapsunderlag, som baseras på principerna för ansvarsfull vetenskap. Det centrala syftet med propositionen är att det ska utgöra en kompletterande anvisning till Anvisningar för utarbetande av regeringspropositioner.Samhällets förtroende för forskningsdata är starkt beroende av att god forskningspraxis efterlevs. Forskningsdata utnyttjas i olika skeden av den samhälleliga beslutsprocessen. Med forskningsdata kan man ge en bakgrund till målen i regeringens propositioner och underbygga åtgärdernas betydelse för att uppnåmålen. Tillförlitligheten i det samhälleliga beslutsfattandet baserar sig på att beslutsfattandet är ändamålsenligt och oberoende. Mångsidigheten i och dokumenteringen av kunskapsunderlaget som används inom lagberedning och samhälleligt beslutsfattande ökar transparensen i processen och möjliggör beslutens bedömbarhet. Forskare inom organisationer som bedriver vetenskaplig forskning styrs av vetenskapliga praxis, som för sin del stöder transparens i forskningskulturen. Detta dokument är en proposition av Den nationella samordningen av öppen vetenskap och forskning och fungerar som en kompletterande anvisning för policy för öppen forskningskultur. Propositionen är specifikt riktad till lagberedare och i den har man samlat bästa praxis för sammanställande av ett gott kunskapsunderlag, som baseras på principerna för ansvarsfull vetenskap. Det centrala syftet med propositionen är att det ska utgöra en kompletterande anvisning till Anvisningar för utarbetande av regeringspropositioner
Luther und Ontologie: Das Sein Christi im Glauben als strukturierendes Prinzip der Theologie Luthers: Referate der Fachtagung des Instituts für Systematische Theologie der Universität Helsinki in Zusammenarbeit mit der Luther-Akademie Ratzeburg in Helsinki 1.-5.4.1992
No full textEdited by Anja Ghiselli, Kari Kopperi, and Rainer Vinke
Articles
Some of the copyright holders could not be reached and consequently their articles are omitted from the digitized version. The omitted articles are marked with an asterisk.
Tuomo Mannermaa: Hat Luther eine trinitarische Ontologie?* Aleksander Radler: Theologische Ontologie und reale Partizipation an Gott in der frühen Theologie LuthersSimo Peura: Wort Sakrament und Sein GottesAlbrecht Beutel: Antwort und Wort* Oswald Bayer: Luthers Verständnis des Seins Jesu Christi im GlaubenAntti Raunio: Sein und Leben Jesu Christi im Glauben bei Luther* Theodor Jørgensen: Wort und Bild bei LutherJouko Martikainen: Bild und Sein Gottes in der Theologie LuthersRisto Saarinen: Die Teilhabe an Gott bei Luther und in der finnischen LutherforschungToimittaneet Anja Ghiselli, Kari Kopperi ja Rainer Vinke
Artikkelit
Osaa teoksen oikeudenhaltijoista ei onnistuttu tavoittamaan julkaisuluvan antamista varten. Kirjan digitoidusta versiosta on tästä syystä poistettu tähdellä merkityt artikkelit.
Tuomo Mannermaa: Hat Luther eine trinitarische Ontologie?* Aleksander Radler: Theologische Ontologie und reale Partizipation an Gott in der frühen Theologie LuthersSimo Peura: Wort Sakrament und Sein GottesAlbrecht Beutel: Antwort und Wort* Oswald Bayer: Luthers Verständnis des Seins Jesu Christi im GlaubenAntti Raunio: Sein und Leben Jesu Christi im Glauben bei Luther* Theodor Jørgensen: Wort und Bild bei LutherJouko Martikainen: Bild und Sein Gottes in der Theologie LuthersRisto Saarinen: Die Teilhabe an Gott bei Luther und in der finnischen Lutherforschun
Taming Greater Finland: Pan-Finnism, the Soviet Finnish Kalevala Controversy, and the Karelo Finnish Soviet Republic, 1940–1956
Get PDFTo whom do the Kalevala and its epic poems belong? Where are the origins of the epic poems? How do we understand the relationship between Finns and Karelians? Is the Finnish language closely related to the Karelian language? These questions were intensively discussed not only in Finland but also in the Soviet Union, and between Finland and the Soviet Union, in the 1940s and 1950s.
This dissertation addresses repertories of Soviet imperial rule in Soviet Karelia, where the Karelo-Finnish Soviet Socialist Republic existed from 1940 to 1956, by scrutinizing the controversy over the Kalevala and pan-Finnik kinship among Soviet intellectuals in Soviet Karelia, Leningrad, and Moscow and between Soviet and Finnish intellectuals.
The dissertation is based on varieties of archival materials from Russia, Finland, and Estonia to understand how the Soviet Union grafted pan-Finnic ideology/heimoaate onto the Soviet national ideology to justify its rule in Soviet Karelia and influence Finland to challenge Finland and the Finns to claim the central place of the Baltic-Finnic world after the Second World War.
This doctoral dissertation argues that the Soviet Union “tamed” Greater Finland by picking up useful elements –in particular the pan-Finnism ideology and hierarchy– from it to justify its rule in the Soviet-Finnish borderlands, as the Finns did before and during the Second World War. The dissertation also demonstrates how Soviet Finns, Karelians, and Veps held multiple positions to resist and challenge the pan-Finnism ideology and hierarchy, which the “collusion” between the Soviet Union and Finland imposed on them.To whom do the Kalevala and its epic poems belong? Where are the origins of the epic poems? How do we understand the relationship between Finns and Karelians? Is the Finnish language closely related to the Karelian language? These questions were intensively discussed not only in Finland but also in the Soviet Union, and between Finland and the Soviet Union, in the 1940s and 1950s.
This dissertation addresses repertories of Soviet imperial rule in Soviet Karelia, where the Karelo-Finnish Soviet Socialist Republic existed from 1940 to 1956, by scrutinizing the controversy over the Kalevala and pan-Finnik kinship among Soviet intellectuals in Soviet Karelia, Leningrad, and Moscow and between Soviet and Finnish intellectuals.
The dissertation is based on varieties of archival materials from Russia, Finland, and Estonia to understand how the Soviet Union grafted pan-Finnic ideology/heimoaate onto the Soviet national ideology to justify its rule in Soviet Karelia and influence Finland to challenge Finland and the Finns to claim the central place of the Baltic-Finnic world after the Second World War.
This doctoral dissertation argues that the Soviet Union “tamed” Greater Finland by picking up useful elements –in particular the pan-Finnism ideology and hierarchy– from it to justify its rule in the Soviet-Finnish borderlands, as the Finns did before and during the Second World War. The dissertation also demonstrates how Soviet Finns, Karelians, and Veps held multiple positions to resist and challenge the pan-Finnism ideology and hierarchy, which the “collusion” between the Soviet Union and Finland imposed on them.To whom do the Kalevala and its epic poems belong? Where are the origins of the epic poems? How do we understand the relationship between Finns and Karelians? Is the Finnish language closely related to the Karelian language? These questions were intensively discussed not only in Finland but also in the Soviet Union, and between Finland and the Soviet Union, in the 1940s and 1950s.
This dissertation addresses repertories of Soviet imperial rule in Soviet Karelia, where the Karelo-Finnish Soviet Socialist Republic existed from 1940 to 1956, by scrutinizing the controversy over the Kalevala and pan-Finnik kinship among Soviet intellectuals in Soviet Karelia, Leningrad, and Moscow and between Soviet and Finnish intellectuals.
The dissertation is based on varieties of archival materials from Russia, Finland, and Estonia to understand how the Soviet Union grafted pan-Finnic ideology/heimoaate onto the Soviet national ideology to justify its rule in Soviet Karelia and influence Finland to challenge Finland and the Finns to claim the central place of the Baltic-Finnic world after the Second World War.
This doctoral dissertation argues that the Soviet Union “tamed” Greater Finland by picking up useful elements –in particular the pan-Finnism ideology and hierarchy– from it to justify its rule in the Soviet-Finnish borderlands, as the Finns did before and during the Second World War. The dissertation also demonstrates how Soviet Finns, Karelians, and Veps held multiple positions to resist and challenge the pan-Finnism ideology and hierarchy, which the “collusion” between the Soviet Union and Finland imposed on them
Kotitalousopetus – valmiuksia nuorten arkeen ja muuttuvaan maailmaan
No full textThe development of home economics pedagogy in primary school, adult education and higher education has been the focus of the Food, Culture and Learning research group at the University of Helsinki's Faculty of Education, led by Professor Päivi Palojoki, for decades. The book Kotitalousopetus – valmiuksia nuorten arkeen ja muuttuvaan maailmaan (Home Economics Education – Young People’s preparedness for Everyday Life and a Changing World), which is now being published, celebrates Professor Palojoki's long career and anniversary.
The book is based on decades of cooperation in teacher education in home economics between Finland, Sweden and Estonia. On the one hand, the articles in the book examine starting points and practices in accordance with the new curriculum for the teaching of home economics, and on the other hand, the teaching is examined from a historical perspective. The book is divided into three parts so that the first part contains articles in Finnish, the second in Swedish and the third in English. The book will be published online first, and the print publication will be available later.Kotitaloustiede ja kotitalouspedagogiikka vahvistavat arjessa pärjäämisen valmiuksia ja yhteiskunnallista osaamista. Kotitalousosaaminen rakentaa lasten ja nuorten elämän perustaa heidän kasvaessaan aikuisiksi riippumatta yhteiskunnallisesta tai poliittisesta järjestelmästä.
Kotitalouspedagogiikan kehittäminen peruskoulussa, aikuisopetuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa on ollut professori Päivi Palojoen johtaman Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan Ruoka, kulttuuri ja oppiminen -tutkimusryhmän keskiössä vuosikymmenten ajan. Nyt julkaistava kirja Kotitalousopetus – valmiuksia nuorten arkeen ja muuttuvaan maailmaan juhlistaa professori Palojoen mittavaa uraa ja merkkipäivää.
Juhlakirjassa kotitalousoppiainetta ja -opetusta tarkastellaan kymmenessä artikkelissa, joiden kirjoittajat ovat kotitaloustieteen ja -pedagogiikan tutkijoita ja opettajia Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Kotitalousopetuksen tarkastelu eri maiden näkökulmista pohjautuu vuosikymmeniä jatkuneeseen yhteistyöhön kotitalousopettajakoulutuksessa Suomen, Ruotsin ja Viron välillä. Yhtäältä kirjan artikkeleissa tutkitaan kotitalousopetuksen uuden opetussuunnitelman mukaisia lähtökohtia ja käytäntöjä. Toisaalta kotitalousopetusta tarkastellaan historiallisesta perspektiivistä, katsoen tulevaisuuteen ja paneutuen kotitalousopettajaksi opiskelevien näkökulmiin. Kirja jakautuu kolmeen osaan siten, että ensimmäisessä osassa ovat suomenkieliset, toisessa ruotsinkieliset ja kolmannessa englanninkieliset artikkelit. Kirja julkaistaan ensin verkkojulkaisuja ja painettu julkaisu on saatavissa myöhemmin.Utvecklingen av pedagogiken i huslig ekonomi inom grundskolan, vuxenutbildningen och högre utbildningen har stått i fokus för forskningsgruppen Mat, kultur och lärande vid Helsingfors universitets Pedagogiska fakultet, ledd av professor Päivi Palojoki, i decennier. Boken Kotitalousopetus – valmiuksia nuorten arkeen ja muuttuvaan maailmaan (Huslig ekonomi - förberedelser för unga människors vardag och den föränderliga världen), som nu ges ut, firar professor Palojokis lång karriär och jubileum.
Boken bygger på årtionden av samarbete inom lärarutbildningen i huslig ekonomi mellan Finland, Sverige och Estland. Dels undersöker artiklarna i boken utgångspunkter och praxis i enlighet med den nya läroplanen för undervisningen i huslig ekonomi, dels undersöks undervisningen ur ett historiskt perspektiv. Boken är indelad i tre delar så att den första delen innehåller artiklar på finska, den andra på svenska och den tredje på engelska. Boken publiceras först online och den tryckta publikationen kommer att finnas tillgänglig senare
Biologian opetus ja tiedekasvatus kestävän tulevaisuuden edistäjinä
No full textPyrkimykset ratkaista kestävyysongelmia haastavat eri oppiaineiden opetuksen ja opetuksen tutkimuksen ottamaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet. Tässä kirjassa käsitellään biologian opetusta. Oleellinen kysymys on selvittää, miltä perustalta nousevat tavoitteet ja sisällöt opetukseen, jonka päämääränä on monipuolinen luonnontieteellinen sivistys ja kestävyyttä edistävä toimintakompetenssi. Kirjassa biologian opetuksen tutkijat tarkastelevat biologian tieteenalan, opetuksen sekä luonnontiedekasvatuksen ja kestävyyskasvatuksen välisiä yhteyksiä. Painopiste on biologian opetuksen ja kestävyyskasvatuksen teoreettisissa kysymyksissä ja empiirisessä tutkimuksessa. Kirjoittajat tarkastelevat myös biologian ja kestävyyden käsitteellistä ymmärtämistä sekä kiistanalaisia ja sensitiivisiä aiheita opetuksessa. Tutkimuksellista lähestymistapaa, ongelmanratkaisutaitoja sekä koulun ulkopuolella toteutettavaa biologian opetusta tarkastellaan luonnontieteellisen sivistyksen ja kestävyysosaamisen vahvistajina.Pyrkimykset ratkaista kestävyysongelmia haastavat eri oppiaineiden opetuksen ja opetuksen tutkimuksen ottamaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet. Tässä kirjassa käsitellään biologian opetusta. Oleellinen kysymys on selvittää, miltä perustalta nousevat tavoitteet ja sisällöt opetukseen, jonka päämääränä on monipuolinen luonnontieteellinen sivistys ja kestävyyttä edistävä toimintakompetenssi.
Kirjassa biologian opetuksen tutkijat tarkastelevat biologian tieteenalan, opetuksen sekä luonnontiedekasvatuksen ja kestävyyskasvatuksen välisiä yhteyksiä. Painopiste on biologian opetuksen ja kestävyyskasvatuksen teoreettisissa kysymyksissä ja empiirisessä tutkimuksessa. Kirjoittajat tarkastelevat myös biologian ja kestävyyden käsitteellistä ymmärtämistä sekä kiistanalaisia ja sensitiivisiä aiheita opetuksessa. Tutkimuksellista lähestymistapaa, ongelmanratkaisutaitoja sekä koulun ulkopuolella toteutettavaa biologian opetusta tarkastellaan luonnontieteellisen sivistyksen ja kestävyysosaamisen vahvistajina.Pyrkimykset ratkaista kestävyysongelmia haastavat eri oppiaineiden opetuksen ja opetuksen tutkimuksen ottamaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet. Tässä kirjassa käsitellään biologian opetusta. Oleellinen kysymys on selvittää, miltä perustalta nousevat tavoitteet ja sisällöt opetukseen, jonka päämääränä on monipuolinen luonnontieteellinen sivistys ja kestävyyttä edistävä toimintakompetenssi. Kirjassa biologian opetuksen tutkijat tarkastelevat biologian tieteenalan, opetuksen sekä luonnontiedekasvatuksen ja kestävyyskasvatuksen välisiä yhteyksiä. Painopiste on biologian opetuksen ja kestävyyskasvatuksen teoreettisissa kysymyksissä ja empiirisessä tutkimuksessa. Kirjoittajat tarkastelevat myös biologian ja kestävyyden käsitteellistä ymmärtämistä sekä kiistanalaisia ja sensitiivisiä aiheita opetuksessa. Tutkimuksellista lähestymistapaa, ongelmanratkaisutaitoja sekä koulun ulkopuolella toteutettavaa biologian opetusta tarkastellaan luonnontieteellisen sivistyksen ja kestävyysosaamisen vahvistajina
Romanssikertomukset 2000-luvulla: Parinmuodostuksen juonia ja murtumia kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa
No full textRomances and other narratives about relationship formation are generally considered popular literature in contemporary research, and they have been studied typically in a feminist framework and from the perspective of cultural studies.
This edited volume [Romance stories in the 21st century. Plots and breakdowns of relationship formation in literature and popular culture] opens a new perspective on 21st-century couple-making narratives by examining the topic crossing media boundaries. The articles deal with for example seduction narratives, dating reality television, video game romances and chick lit, as well as their parodies, from the starting points of literary studies. Understanding the mechanisms, characteristics and history of these narratives also opens up a critical perspective on the social phenomena they present.
The book shows that the beginning of a romance is still a popular topic in the 21st century media, with many kinds of narratives and counter-narratives. In addition to utilizing patterns typical of the genre, the works may also comment on romance narratives as conscious cultural models and present them, for example, as a symbolic resource that helps the individual to reflect on their own life. In the 21st century, romance stories have been more inclusive and ethically aware, while also being incorporated into less traditional media such as video games.Romanssi ja muut parinmuodostuskertomukset on nykytutkimuksessa yleensä luettu populaarikirjallisuudeksi, ja niitä on tutkittu joko feministisestä tai kulttuurintutkimuksen näkökulmasta.
Tämä artikkelikokoelma avaa tuoreen lähestymistavan romanssiin tarkastelemalla aihetta yli mediarajojen. Artikkelit käsittelevät muun muassa viettelykertomuksia, deittailutositelevisiota, videopelien parinmuodostusta ja chick litiä sekä niiden parodioita kirjallisuustieteellisistä lähtökohdista. Parinmuodostuskertomusten mekanismien, erityispiirteiden ja historian ymmärtäminen avaa kriittisen näkökulman myös niiden kuvaamiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
Kokoelma osoittaa, että romanssin syttyminen on 2000-luvulla edelleen suosittu aihe, josta tuotetaan monenlaisia kertomuksia ja vastakertomuksia. Lajityypillisiä rakenteita hyödynnetään, mutta teokset saattavat myös kommentoida romanssikertomuksia tiedostettuina kulttuurisina malleina tai esimerkiksi symbolisina resursseina, jotka auttavat yksilöä reflektoimaan omaa elämäänsä. 2000-luvulla romanssikertomukset ovat olleet aiempaa moninaisempia, inklusiivisempia sekä eettisesti tiedostavampia, ja ne tehneet uusia aluevaltauksia esimerkiksi videopelien maailmassa
Romanssikertomukset 2000-luvulla: Parinmuodostuksen juonia ja murtumia kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa
No full textRomances and other narratives about relationship formation are generally considered popular literature in contemporary research, and they have been studied typically in a feminist framework and from the perspective of cultural studies.
This edited volume [Romance stories in the 21st century. Plots and breakdowns of relationship formation in literature and popular culture] opens a new perspective on 21st-century couple-making narratives by examining the topic crossing media boundaries. The articles deal with for example seduction narratives, dating reality television, video game romances and chick lit, as well as their parodies, from the starting points of literary studies. Understanding the mechanisms, characteristics and history of these narratives also opens up a critical perspective on the social phenomena they present.
The book shows that the beginning of a romance is still a popular topic in the 21st century media, with many kinds of narratives and counter-narratives. In addition to utilizing patterns typical of the genre, the works may also comment on romance narratives as conscious cultural models and present them, for example, as a symbolic resource that helps the individual to reflect on their own life. In the 21st century, romance stories have been more inclusive and ethically aware, while also being incorporated into less traditional media such as video games.Romanssi ja muut parinmuodostuskertomukset on nykytutkimuksessa yleensä luettu populaarikirjallisuudeksi, ja niitä on tutkittu joko feministisestä tai kulttuurintutkimuksen näkökulmasta.
Tämä artikkelikokoelma avaa tuoreen lähestymistavan romanssiin tarkastelemalla aihetta yli mediarajojen. Artikkelit käsittelevät muun muassa viettelykertomuksia, deittailutositelevisiota, videopelien parinmuodostusta ja chick litiä sekä niiden parodioita kirjallisuustieteellisistä lähtökohdista. Parinmuodostuskertomusten mekanismien, erityispiirteiden ja historian ymmärtäminen avaa kriittisen näkökulman myös niiden kuvaamiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
Kokoelma osoittaa, että romanssin syttyminen on 2000-luvulla edelleen suosittu aihe, josta tuotetaan monenlaisia kertomuksia ja vastakertomuksia. Lajityypillisiä rakenteita hyödynnetään, mutta teokset saattavat myös kommentoida romanssikertomuksia tiedostettuina kulttuurisina malleina tai esimerkiksi symbolisina resursseina, jotka auttavat yksilöä reflektoimaan omaa elämäänsä. 2000-luvulla romanssikertomukset ovat olleet aiempaa moninaisempia, inklusiivisempia sekä eettisesti tiedostavampia, ja ne tehneet uusia aluevaltauksia esimerkiksi videopelien maailmassa