Sámi University College (Brage)
Not a member yet
83 research outputs found
Sort by
Ett koncept om ett rum baserat på hållbara material: En transformering från goahte till heminredning
Get PDFpublishedVersio
Árbevieru ealáskahttin ja ovdánahttin: seahkot goarrumiin Kárášjoga guovllus
Get PDFKárášjogas lea boatkka dán duddjonárbbis, seahkohiid goarrut, muhto maiddái seahkohiid atnit. Ealáskahttit seahkotgoarruma, boktá árbevierru sisdoalu, go dalle šaddá geavaheapmi eambu guovddážii. Guttorm guoskkaha doahpaga duodjepraksis, lea sihke hállat, duddjot ja geavahit duoji( Guttorm 2010:65). Son deattuha ahte duodjepraksis lea sámi birrasis leamašan guhkkit áigge. Duodjedoaba lea rievdan dađistaga go duojepraksis lea rievdan ja dán bokte ožžon ođđa mearkkašumiid. Guttorm oaivvilda ahte duodjepraksis buktá ođđa dárbbuid áddet duoji, ja manin gohčodit dáid ođđa diliid ja ođđa duddjonvugiid. Nuppiin sániin vuolgá dás makkár geahčastagain geahččat duodjepraksisa.publishedVersio
Symposia ávvučála : nostalgiija, naga ja eará gielalaš ja kultuvrralaš fenomenat
Get PDFpublishedVersio
Máinnasmáilmmis otná čáppagirjjálašvuhtii: magijalaš realisma ja narratologija Kirsti Paltto noveallas
Get PDFpublishedVersio
Duodji 2012 : International Conference on Duodji and Indigenous Arts, Crafts and Design
No full textSámi allaskuvla lágidii riikkaidgaskasaš sámiid ja eará eamiálbmogiid
duodje-, dáidda- ja hábmenkonferánssa 24.–25. golggotmánus 2012.
Konferánsii ledje boahtán sullii 100 oasseváldi miehtá Sámi ja muhtun
oasseváldit maiddái Kanadas.
Duodji 2012 -konferánssa oasseváldit ledje duojárat, dáiddárat ja eamiálbmotduodje-
ja dáidda-dutkit. Sámi allaskuvla háliidii dáinna konferánssain
čalmmustahttit eamiálbmogiid kultuvrralaš ovdanbuktimiid ja dutkama.
Konferánsa čohkkii dutkiid, guhte guorahallet duoji, dáiddaduoji, hábmema
ja dáidaga eamiálbmotgeahččanguovllus. Konferánsa lei seammás deaivvadanbáikin
duojáriidda, guhte besse buktit ovdan iežaset dujiid ja duddjoma
čájáhusain ja bargobajiin.
Konferánssa fáttát ledje čuovvovaččat: duodji, sámi duodje- ja dáiddametodologiijat
ja eamiálbmot dáiddateoriijat. Konferánssa váldomihttun
lei digaštallat eamiálbmogiid kultuvrralaš ovdanbuktimiid ja lahkonaddanvugiid
fágaid rasttildeaddji geahččanguovllus eamiálbmotoktavuođain,
muhto dattetge guovddážis lei sámi geahččanguovlu. Duodje-, dáidda- ja
hábmenkonferánssa ulbmilin lei maiddái nanusmahttit eamiálbmogiid
duodje- ja dáiddakultuvrra dutkiid dutkanfierpmádagaid ja fágasurggiid.
Konferánsačállosat leat dál čohkkejuvvon čoakkáldahkan, mas leat guhtta
ovdasága almmuhuvvomin. Čoakkáldagas leat guokte oanit čállosa ja njeallje
guhkebuš čállosa. Artihkkalat guorahallet eamiálbmogiid duodje- ja dáidda
geavadiid ja metodajearaldagaid eamiálbmotgeahččanguovllus. Moai giite
buohkaid, geat leat sádden artihkkaliid dán čoakkáldahkii.
- -
The Sámi University College arranged an international conference on
duodji (Sámi crafts), and indigenous arts, crafts and design on October 24th
and 25th, 2012. The conference was attended by some 100 participants
from Sápmi and also a few participants from Canada. The participants
were Sámi craftspeople, artists, and indigenous researchers of crafts and
art. Through the conference, the Sámi University College wanted to draw
attention to indigenous cultural expressions and research. The conference
brought together researchers who study duodji arts and crafts, design and
art from an indigenous point of view. At the same time, the conference was
a meeting place for Sámi craftspeople, who got the opportunity to present
their craftwork and methods in exhibitions and workshops.
The topics of the conference were: Sámi duodji, Sámi arts and crafts
methodologies, and indigenous art theories. The main goal of the conference
was to discuss indigenous cultural expressions and approaches from a
multidisciplinary perspective and in indigenous contexts, but with a focus
on the Sámi point of view.
The conference also aimed at strengthening research networks among
indigenous researchers of the culture of crafts and arts, and the academic
field of crafts.
After receiving the conference papers, we now publish six of the lectures
presented at the conference in this collection of articles. The collection
contains two shorter and four longer articles. The articles examine indigenous
practices and methodological issues in the fields of crafts and arts from an
indigenous perspective. We want to thank all the authors who sent their
papers to this publication.publishedVersio
Saamelaisen koulun kielimaisema: Etnografinen tutkimus saamen kielestä toisen asteen oppilaitoksessa
No full textDát nákkosgirjedutkamuš guorahallá sámegiela sajádaga ja oidnoma
sápmelaš joatkkaskuvllas gielladuovdagat-doahpaga bokte. Doaba ”gielladuovdagat”
govve giellageavahusa, mii lea almmolaš sajis nugo oahppolágádusas.
Dutkamuš guorahallá sámegiela dihttoma, sámegielat teavstta
buvttadeddjiid ja hámiid, mat sámegielas leat skuvlla gielladuovdagiin.
Dasa lassin dutkamušas guorahallojit oahppolágádusa stuđeanttaid oaivilat
sámegielas. Eamiálbmotkonteaksta sihke unnitlogugiela sajádat ja dasa
gullevaš gielalaš vierut dahket dutkanfáttá earenoamážin. Guovddážis
lea sámegiela sajádaga sihke sáme- ja dárogiela gaskasaš hierarkiijaid
gaskavuođaid guorahallan.
Dutkamuš lea skuvlaetnografiija, man materiálan leat gielladuovdagiin
váldojuvvon čuovgagovat (N = 201), skuvlla čuovvumat (N = 11 diimmu),
bargoveaga (N = 2) jearahallamat, stuđeanttaid (N = 18) skovvejearahallama
vástádusat ja stuđeanttaid jearahallamat (N = 6). Joatkkaskuvla, mii lea
dutkančuozáhahkan, lea davvisámegiela hállanguovllus Norggas. Informánttat
leat dán oahppolágádusa stuđeanttat ja bargit. Govat leat váldojuvvon
logi sierra beaivvi áigge guovtti lohkanjagis (2009–2011). Materiála
čoaggin lea sajuštuvvon lohkanjagi sierra áigemuttuide. Mihttomearrin lei
čielggadit, makkárin gielladuovdagiid sáhttá oaidnit dutkojuvvon áigodagas.
Dutkanbohtosiid vuođul gielladuovdagiid dominerejit ovttagielat dárogiel
teavsttat, main čohkiida bealli (52 %) gielladuovdagiid teavsttain. Davvisámegiela
ovttagielat teavsttain čohkiida viđádas (21 %) gielladuovdagiid
teavsttain. Guovttegielat teavsttaid (sámi-dáro) oassi gielladuovdagiin
lea 19 %. Sámegiel teavsttaid rolla gielladuovdagiin nannejit oahpahusa
teavsttat, mat leat goase dásseárvosaš sajádagas dárogiel teavsttaiguin.
Dutkojuvvon oahppolágádusa gielladuovdagat ođasmahttet váldogiela
dominerejeaddji sajádaga; dat eai doarjjo unnitlogugiela geavaheami
girjjálaš giellan. Sámegiela sajádat oahppolágádusa gielladuovdagiin lea
symbolalaš. Oahpahusdoaimma lassin sámegiella adnojuvvo skuvlla sámegiel
profiilla deattuheamis. Viidáseappot sámegiella oažžu gielladuovdagiin
hámiid, mat spiehkkasit virggálaš riektačállimis. Dasa váikkuhit girjjálaš
giela almmolaš málliid unna mearri, čálli suopmanduogáš ja dárogiela
fysihkalaš lagašvuohta. Sámegiela sajádat skuvlla gielladuovdagiin buktá
ovdan sáme- ja dárogiela gaskasaš hierarkiija, sámegiela historjjálaš sajádaga
Norggas ja guovllu dálá giellapolitihka.
Sámi skuvlla stuđeanttaid miellaguottut sámegiela ektui lea miehtemielalaččat.
Gehččojuvvo, ahte sámegiel máhtus lea integratiivvalaš ja
instrumentálalaš árvu. Dan seailun boahttevaš buolvvaide bohciidahttá
fuola. Skuvlla stuđeanttat vásihit iežaset nannosit guovttegielagin. Sámegiela
vásihit dábálepmosit bearraša ja soga giellan, go fas gulahallan
ahkeskihpáriiguin
ollašuvvá dávjá máŋgga giela bokte. Nuppe dáfus sámegiela
sajádat skuvlaoahpahusas ja skuvlla gielladuovdagiin ii dávis dan
sajádaga, mii sámegielas lea servoša ja stuđeanttaid bearrašiid gulahallama
váldogiellan.
Oahppalágádusa gielladuovdagiid dutkan buktá ođđa dieđu gielalaš vieruin
ja láhttemiin ja gielaid gaskasaš hierarkiijas sápmelaččaid skuvlejumis.
Sámegiela girjjálaš oidnomii berre skuvllain giddet fuomášumi, daningo
giela oidnon girjjálaš giellan skuvlabirrasis nanne sihke giela sajádaga ja
maiddái unnitlogugiela girjjálaš geavahusa.Tämä väitöskirjatutkimus tarkastelee saamen kielen asemaa ja näkyvyyttä
saamelaisessa toisen asteen oppilaitoksessa kielimaiseman käsitteen kautta.
Käsitettä ”kielimaisema” käytetään kuvattaessa julkisessa tilassa esiintyvää
kirjallista kieltä. Tutkimus tarkastelee saamen kielen esiintymistä,
saamenkielisen tekstin tuottajia ja saamen kielen saamia muotoja koulun
kielimaisemassa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään opiskelijoiden käsityksiä
saamen kielestä oppilaitoksessa. Erityiseksi tutkimusaiheen tekee
alkuperäiskansakonteksti sekä vähemmistökielen asema ja siihen liittyvät
kielelliset käytänteet. Keskeistä on saamen kielen aseman sekä saamen ja
norjan kielten välisten hierarkkisten suhteiden tarkastelu.
Tutkimus on kouluetnografia, jonka aineistona ovat kielimaisemasta otetut
valokuvat (N = 201), koulun observoinnit (N = 11 tuntia), henkilökunnan
(N = 2) haastattelut, opiskelijoiden (N = 18) lomakekyselyvastaukset ja
opiskelijahaastattelut (N = 6). Tutkimuskohteena oleva toisen asteen oppilaitos
sijaitsee pohjoissaamen puhuma-alueella Norjassa. Tutkimushenkilöt
ovat kyseisen oppilaitoksen opiskelijoita ja henkilökuntaa. Kuvat on otettu
kymmenenä eri päivänä kahden lukuvuoden 2009–2011 aikana. Aineistonkeruu
sijoitettiin lukuvuosien eri ajankohtiin. Tavoitteena oli selvittää,
millaisena kielimaisema näyttäytyy tutkittuna aikana.
Tutkimustulosten mukaan koulun kielimaisemaa hallitsevat yksikieliset
norjankieliset tekstit, jotka muodostavat puolet (52 %) kielimaiseman teksteistä.
Pohjoissaamenkieliset yksikieliset tekstit muodostavat viidenneksen
(21 %) kielimaiseman teksteistä. Kaksikielisten tekstien (norja-saame)
osuus on 19 prosenttia kielimaisemasta. Saamenkielisen tekstin roolia
kielimaisemassa
vahvistavat opetukselliset tekstit, jotka ovat lähes tasaarvoisessa
suhteessa norjankielisiin teksteihin.
Tutkimuksen mukaan oppilaitoksen kielimaisema uusintaa valtakielen
dominoivaa asemaa eikä tue vähemmistökielen käyttöä kirjallisena kielenä.
Saamen kielen merkitys oppilaitoksen kielimaisemassa on symbolinen.
Opetuksellisen tehtävän lisäksi saamen kieltä käytetään korostamaan
koulun saamelaista profiilia. Edelleen saamen kieli saa kielimaisemassa
virallisesta oikeinkirjoituksesta poikkeavia muotoja, mihin vaikuttavat
kirjallisen kielen vähäiset julkiset mallit, kirjoittajan murretausta ja norjan
kielen fyysinen läheisyys. Saamen asema koulun kielimaisemassa ilmentää
saamen ja norjan kielten välistä hierarkiaa, saamen kielen historiallista
asemaa Norjassa sekä alueen nykyistä kielipolitiikkaa.
Tutkimuksen mukaan saamelaisen koulun opiskelijoiden asenne saamen
kieltä kohtaan on myönteinen. Saamen kielen taidolla ajatellaan olevan
integratiivista ja instrumentaalista arvoa. Sen säilymisestä seuraaville
sukupolville kannetaan huolta. Koulun opiskelijat kokevat itsensä vahvasti
kaksikielisiksi. Saamen kieli nähdään tavallisimmin perheen ja suvun
kielenä, kun taas kommunikaatio ikätoveriryhmässä toteutuu usein useammalla
kielellä. Sen sijaan saamen kielen asema kouluopetuksessa ja koulun
kielimaisemassa ei vastaa sen asemaa yhteisön ja opiskelijoiden perheiden
keskinäisen kommunikaation pääkielenä.
Oppilaitoksen kielimaiseman tutkiminen luo uutta tietoa kielellisistä käytänteistä
ja kielten välisestä hierarkiasta saamelaisten koulutuksessa. Saamen
kielen kirjalliseen näkyvyyteen tulee koulussa kiinnittää huomiota,
koska kielen näkyminen kirjallisena kielenä kouluympäristössä tukee sekä
kielen asemaa että vahvistaa vähemmistökielen kirjallista käyttöä.This doctoral research focused on the position and visibility of the Sámi
language at an upper-secondary education institution through the concept
of linguistic landscape. The concept of linguistic landscape is utilized
for describing written language featured in public premises. The study
analyzed the appearance of the Sámi language, the producers of the Sámi
language, and the forms of Sámi language in the linguistic landscape of
school. In addition, the study focused on the students’ perceptions of Sámi
language usage at their school. What is special about the study is that it was
located in an indigenous context and focused on the position of a minority
language and the linguistic practices related to it. Both the position of the
Sámi language and the analysis of the hierarchical relationship between the
Sámi and Norwegian languages are central to the study.
The study represented school ethnography. The data included photographs
of the linguistic landscape (N = 201), school observations (N = 11 hours),
school staff interviews (N = 2), student questionnaires (N = 18), and student
interviews (N = 6). The upper-secondary education institution that was the
target of this research is located in the area where the North Sámi language
is spoken in Norway. The research participants were comprised of students
and staff. The photographs were taken during ten different days between
study years 2009 and 2011. The data collection happened various times
during these study years. The purpose was to study how the linguistic
landscape appeared during the research period.
According to the research results, monolingual Norwegian texts dominated
the linguistic landscape of the school, forming half (52 %) of the texts in
the linguistic landscape. Monolingual North Sámi texts formed one-fifth
(21 %) of the texts in the linguistic landscape. The proportion of bilingual
texts (Norwegian-Sámi) was 19 %. The role of the Sámi-language texts
was strengthened by educative texts that consisted of almost equal numbers
of Sámi and Norwegian texts.
The linguistic landscape in the target school seemed to reproduce the dominant
position for the mainstream language and did not support the literary
use of the minority language. The significance of the Sámi language in
the linguistic landscape of the school is symbolic. In addition to educative
tasks, the Sámi language is used for highlighting the Sámi school profile.
Moreover, the Sámi language used in the linguistic landscape represented
forms that departed from its official spelling; this was influenced by the
exiguous public models, the dialectical background of the producer of the
text, and the physical closeness of the Norwegian language. The position
of the Sámi language in the linguistic landscape of the school illustrates
the hierarchy between the Sámi and Norwegian languages, the historical
position of the Sámi language in Norway, and the current language policy
in the area.
The students of the Sámi school had positive attitudes toward the Sámi
language. Sámi language knowledge was considered to be of integrative
and instrumental value. Students were concerned about the survival of the
Sámi language into future generations. Students reported that they were
strongly bilingual. The Sámi language was perceived as the language usually
used with family, whereas communication with peers happened often
in several languages. The position of the Sámi language in teaching and
the linguistic landscape of the school did not correspond to its position as
the main communication language of the community and within students’
families.
Research on the linguistic landscape of the school provides new information
about the linguistic practices and interlanguage hierarchies in Sámi education.
More attention should be paid to the literary visibility of the Sámi
language in the school environment because it will support the position of
the language and strengthen the written usage of the minority language.publishedVersio
Davvisámegiela etnolingvisttalaš ceavzinnávccaid guorahallan guovtti gránnjágielddas Deanus ja Ohcejogas 2000-logu álggus
No full textDán giellasosiologalaš dutkamušas guorahalan davvisámegiela etnolingvisttalaš
ceavzinnávccaid guovtti gránnjágielddas; Deanus Norgga bealde ja Ohcejogas
Suoma bealde. Mákrodásis, mesodásis, sámi servodatdásis ja mikrodásis
dutkojuvvojit áššáigullevaš bealit mat ovttas hábmejit sámegiela ceavzinnávccaid
dán guovtti gielddas. Erenoamáš fuopmášumi bijan dasa, mo mákrodási
nuppástusat váikkuhit mikrodási sámegiela geavaheapmái sámegiela
ealáskahttináigodagas mii álggii 1990-logu álggus. Dutkamušas geavahan
dokumeantaanaliissa, jearahallanskovi, áiccademiid, áššejearahallamiid ja
kvalitatiiva dutkanjearahallamiid.
Dokumeantaanaliisa ja áššejearahallamat leat dehálamos metodat
mákrodási, sámi servodatdási ja mesodási dutkamis. Gažadanskovi lean
geavahan guorahallat 10–16-jahkásaččaid giellamáhtu, giellageavaheami,
gielalaš historjjá, gielalaš doaladumiid ja etnihkalaš identitehta. Dát dutkamuš
lea veahkadatguorahallan, mas leat fárus gaskacehkiid ja nuoraidcehkiid/
gaska- ja badjedási oahppit gávcci skuvllas Deanu ja Ohcejoga gielddas.
Oktiibuot 193 oahppi dahjege 71 proseantta gielddaid skuvllaid oahppiin
oassálastet dán veahkadatguorahallamii. Bohtosiid geavahan analyseret
sámegiela ceavzinnávccaid mesodásis ja mikrodásis. 12 bearraša leat fas
fárus kvalitatiiva dutkanjearahallamiin. Das guorahalan váhnemiid sámegiela
oččodeami, sámegiela lingvisttalaš oktavuođaid individuála fierpmádagaid ja
dáid fierpmádagaid rolla sámegiela sirdáseamis mánáide. Guovddáš gažaldat lea maid, mo váhnemat árvvoštallet sámegiela ceavzinnávccaid ja mo sin
mielas ođđa sámepolitihkka lea čađahuvvon ruovttugielddas.
Dutkamušas boahtá ovdan ahte sámegiela giellamolsun dárogillii ja
suomagillii lea dáhpáhuvvan dutkanguovllus, muhto giellamolsun lea
dál measta bisánan dan láhkai, ahte eanaš sámegielat váhnemat sámástit
mánáideasetguin. Sámegiela giellamolsuma jorgaleapmi dáhpáhuvvá maid
dan láhkai, ahte muhtimat giellamolsuma vásihan sápmelaččain leat oahppan
sámegiela ja/dahje sin mánát máhttet sámástit. Eanaš sámemánát eai
dattetge oahpa sámegiela nu bures ahte šaddet aktiiva hállin, jos ii leat
sámegielat váhnen guhte sámásta singuin ruovttus. Váhnemat geat ieža eai
sámás, vásihit ahte mánáidgárddit ja skuvllat eai nagat oahpahit sámegiela
sin mánáide. Váhnemat geat leat nagadan bajásgeassit mánáid sámegielagin,
atnet fas mánáidgárddiid, fulkkiid ja ustibiid nana doarjjan mánáid
sámegiela oččodeamis. Skuvllaid rollas mánáid sámegiela oččodeamis lea
gielddaidgaskasaš erohus. Deanu gieldda váhnemat atnet skuvlla dehálaš
sámegiela doarjjan. Ohcejoga gieldda váhnemat fas atnet skuvlla hehttehussan
mánáid sosialiseremis sámegielagin.
Dán dutkamuša analiissas boahtá ovdan ahte hehttehusat, maid váhnemat
vásihit, bohtet sihke mákrodásis ja mesodásis. Dáro- ja suomagielat
sámemánáin ii leat mákrodási láhkavuogádagas vuoigatvuohta oahppat
sámegiela beaktilis oahpahusmálle mielde dego giellabesiin ja vuođđoskuvlla
giellalávgunluohkáin. Mákrodássi addá vejolašvuođa dákkár beaktilis
oahpahusmálliide, muhto mesodási gielddat eai lágit oahpahusa mánáide
beaktilis oahpahusmálle mielde. Mákrodássi addá maid vejolašvuođa
ásahit sámegielat skuvllaid, muhto dákkár skuvlabálggis ii leat sámegielat
mánáid vuoigatvuohta. Deanu gielda lea dattetge válljen lágidit sámegielat
oahpahusa sierra sámegielat skuvllain. Ohcejoga gielda lea válljen lágidit
sámegielat oahpahusa sámegielat luohkáin suomagielat skuvllain. Dát
válljemat váikkuhit čielgasit mánáid ja nuoraid giellaválljemii ja joatkagis
mesodási válljemat váikkuhit dáid mánáid sámegiela máhttui.
Vai sámegiela ealáskahttin lihkostuvašii buorebut dutkanguovllus, de
dárbbašuvvojit nuppástusat sihke mákro- ja mesodásis. Mákrodássi sáhttá
mearridit ahte lea mánáid vuoigatvuohta beassat vázzit sámegielat skuvlla
ja oažžut sámegielat beaivedivššu ja oahpahusa beaktilis oahpahusmálle
mielde. Mesodási gielddat sáhttet dál juo dálá mákrodási rámmaid siskkobealde
rievdadit iežaset mánáidgárde- ja oahpahusvuogádagaid nu ahte
dat vástidivčče buorebut giellaealáskahttima dárbbuid.In this sociolinguistic dissertation I examine the ethno-linguistic vitality
of North Sámi in the two neighbouring municipalities of Deatnu/Tana in
Norway and Ohcejohka/Utsjoki in Finland.
Different factors on macro, meso, Sámi society and micro level together
shape the ethno-linguistic vitality of the Sámi language in these two municipalities.
The Sámi language revitalization era began throughout Sápmi
in the early 1990s but manifested differently in different areas. I argue this
is based on the larger socio-political conditions – thus the macro society
influences language on a micro level. My research focuses on how these
differences influenced local level revitalization processes. I utilized a variety
of qualitative research methods including: document analysis, participant
observation and interviews in addition to creating and analyzing questionnaires.
Although document analysis and case study analysis proved most
informative to locate larger socio-political trends, I used questionnaires
to focus on the actual practice of language and language revitalization.
Specifically the questionnaires solicited information on the ethnic identities,
linguistic history and language skills as well as actual language use of my
informants: children and youth age 10-16 years in the primary schools and
upper secondary schools in Deatnu/Tana and Ohcejohka/Utsjoki. All together
193 pupils or 71 percents of the pupils took part in the research. The results
of the questionnaires have been used to analyse the ethno-linguistic vitality
of Sámi language on meso and micro level.
I interviewed 12 families focusing on their roles in language revitalization.
The interviews focused on their process in learning Sámi language
and their network of linguistic contacts and specifically the role of these
networks in the transmitting of Sámi language to the children. The underlying
question in most of these interviews is how parents evaluate the vitality of
Sámi language and the role of the new Sámi policy in their home community.
One result of my research is that although there was a language shift
in the past away from Sámi to Norwegian and Finnish among some of the
Sámi people this language shift has nearly stopped because most of the
Sámi speakers now are speaking Sámi to their children. In fact one can
argue there is a reverse language shift occurring where some of the Sámis
that had lost their ancestors’ language as children have chosen to learn
Sámi as adults and are now speaking it with their own children. There are
even cases where the parents haven’t learned the language themselves but
encourage their children to do so thus ensuring the Sámi language is alive
and developing for the next generation.
The findings of my research indicate that children involved in the Sámi
language revitalization processes most often come from homes with at
least one, and sometimes two, Sámi speaking parents. Although formal
education in Sámi language is important so are larger extended linguistic
networks. For the parents that have raised their children as Sámi speakers,
kindergarten, extended family and friends are the most important supporters
for the language learning of the children.
When it comes to the role of the school, there is a clear difference between
the municipalities. The parents in Deatnu/Tana municipality consider the
school to play a significant role in the promotion of Sámi language. In
Ohcejohka/Utsjoki most of the parents consider the school as an obstacle
for the children’s socialisation as Sámi speakers.
In parents opinion the obstacles have roots both on the macro and
meso levels. Linguistically assimilated Sámi children lack legal rights to
learn Sámi language through strong forms of bilingual education such as
language nest or immersion classes in the formal school setting. Although
the state provides provisions for intensive language learning methods, the
municipalities don’t implement these possibilities for those children who
are not already speaking Sámi in the home. And although the state does
provide for the possibility of separate Sámi language schools these are also
implemented very differently in the two different municipalities. Deatnu/
Tana municipality organizes education in Sámi language for the Sámi
speakers in separate Sámi schools whereas Ohcejohka/Utsjoki municipality
organizes education with Sámi and Finnish as the languages of instruction
in the same Finnish schools. My data from questionnaires with children
and youths shows that these ways of organisation Sámi language education
influences clearly the use of Sámi language among children. The children
on the Finnish side use Sámi language considerably less than the children
on the Norwegian side. As a consequence of these meso level decisions,
the children on the Finnish side also feel that they master Sámi language
less fluently than the children on the Norwegian side.
In conclusion I argue there is a need for changes both on the macro
and meso levels in order to enhance revitalization of Sámi language in the
researched area. The macro level should decide that education in Sámi
language shall be given in separate Sámi language schools and furthermore,
Sámi children should have a legal right to get strong forms of bilingual
education in kindergarten and elementary school. And in addition, the
municipalities as the meso level should change their kindergarten and school
structure in order to better meet the requirements of the revitalization of
Sámi language.publishedVersio
