OuluREPO University of Oulu repository
Not a member yet
54977 research outputs found
Sort by
The impact of negative political emotions on human rights education: An asylum seekers’ school visit ban
Get PDFAbstract
This chapter analyses a recent case of educational policymaking in Finland. The case concerns a ban on asylum seekers’ visits to local schools and day-care centres. Our aim is to study the role that negative political emotions play in the decision-making process of our case. We primarily utilise Martha Nussbaum’s work on political emotions as our analytical framework. We propose that our case exemplifies a type of backlash politics, where policymaking is motivated by negative emotions and based on ethnic or racial group stigmatisation, with the result of abandoning collectively established democratic values and guidelines. Our case also illustrates how, by creating a culture of fear, the type of policymaking exemplified by our case can significantly diminish the possibilities of democratic institutions, such as the comprehensive school, to reinforce social cohesion and reduce social inequalities in society. Accordingly, we suggest that negative political emotions might have problematic consequences for democratic values and decision-making processes. Finally, we propose an alternative course of action for addressing asylum seekers’ visits to Finnish schools: we particularly emphasise the importance of following established democratic procedures in political decision-making and also argue for the reinforcement of positive political emotions as a long-term educational objective.Abstract
This chapter analyses a recent case of educational policymaking in Finland. The case concerns a ban on asylum seekers’ visits to local schools and day-care centres. Our aim is to study the role that negative political emotions play in the decision-making process of our case. We primarily utilise Martha Nussbaum’s work on political emotions as our analytical framework. We propose that our case exemplifies a type of backlash politics, where policymaking is motivated by negative emotions and based on ethnic or racial group stigmatisation, with the result of abandoning collectively established democratic values and guidelines. Our case also illustrates how, by creating a culture of fear, the type of policymaking exemplified by our case can significantly diminish the possibilities of democratic institutions, such as the comprehensive school, to reinforce social cohesion and reduce social inequalities in society. Accordingly, we suggest that negative political emotions might have problematic consequences for democratic values and decision-making processes. Finally, we propose an alternative course of action for addressing asylum seekers’ visits to Finnish schools: we particularly emphasise the importance of following established democratic procedures in political decision-making and also argue for the reinforcement of positive political emotions as a long-term educational objective
Yksilöllisen syövänhoidon edistysaskelia - MTB-toiminta ja kansallinen FINPROVE-tutkimus
No full textDesign of gearboxes
No full textTämän kandidaatintyön tavoitteena on antaa lukijalle perustiedot vaihteistojen toiminnasta, osista ja suunnittelusta. Työssä keskitytään erityisesti tyypillisen henkilöauton manuaalivaihdelaatikkoon, sen rakenteeseen ja tärkeimpiin osiin sekä voimansiirron perusperiaatteisiin. Tarkoituksena on selittää vaihteiston toimintaa ymmärrettävästi ja antaa lukijalle vaadittavat tiedot vaihteistojen tekniselle tarkastelulle ja suunnittelulle.
Työ alkaa vaihteiston tehtävän ja käyttötarkoituksen tarkastelulla. Samalla käsitellään fysikaaliset ilmiöt, joihin vaihteiston toiminta perustuu, kuten momentti, voima, teho ja näiden suureiden muokkaaminen välityssuhteiden avulla ajo-olosuhteisiin sopivaksi.
Työssä perehdytään voimansiirron keskeisiin komponentteihin, kuten kytkimeen, akseleihin, hammaspyöriin ja vaihteistokoteloon. Kunkin osan osalta esitellään sen käyttötarkoitus ja toimintaperiaate osana kokonaisuutta.
Vaihteistojen suunnittelua käsittelevässä osiossa aiemmin esiteltyjä komponentteja tarkastellaan suunnittelun näkökulmasta. Tässä kappaleessa käsitellään osien mitoitukseen liittyviä vaatimuksia, haasteita sekä niihin liittyviä valintoja ja kompromisseja. Suunnittelun valintoja ja mitoituksia demonstroidaan käyttämällä työtä varten keksittyä esimerkkiajoneuvoa, jolle suunnitellaan mallivaihteisto
Economic costs of aquarium trade invaders: a global perspective on ecological and management gaps
No full textAbstract
The aquarium trade is a major pathway for the introduction of non-native aquatic species, posing significant threats to biodiversity and causing massive economic impacts. In this study, we conducted the first global evaluation of the economic losses of non-native species associated with the aquarium trade based on the InvaCost database (version 4.1). Our analysis spans economic costs of 31 non-native species introduced through this pathway from 1971 to 2021, amounting at least US 9.24 billion globally, with a robust (i.e., highly reliable and observed costs) cost of US 5.68 billion. Ornamental aquatic plants represented the vast majority (99.3% of the total costs) of economic loss, whereas other groups (e.g., fishes, amphibians, and reptiles) contributed with a negligible fraction. The overall economic costs exhibit regional variation, with Asia reporting the highest costs (total: US 5.39 billion; robust: US 3.52 billion), followed by North America (2.46 billion, 1.09 billion) and Africa (0.63 billion, 0.60 billion), and Europe (0.45 billion, 0.26 billion), while South America and Oceania reported total costs below US 0.20 billion. The results highlight significant knowledge gaps in the economic assessment of aquarium trade-related invasions, particularly in developing countries (e.g., China, India, Mexico and Benin) with active aquarium industries, potentially leading to underestimating of actual costs. In terms of cost types, management costs were significantly higher in developed regions compared to developing ones, reflecting disparities in economic capacity and prioritization. Costs increased rapidly over time, especially in developing regions. However, the pace of data collection remains slow, which limits our understanding of these trends. Given the continued global expansion of the aquarium trade, costs are expected to increase substantially in the near future. Addressing these knowledge gaps will require more comprehensive studies to explore the underlying drivers of these costs and inform the development of effective management strategies for this primary introduction pathway.Abstract
The aquarium trade is a major pathway for the introduction of non-native aquatic species, posing significant threats to biodiversity and causing massive economic impacts. In this study, we conducted the first global evaluation of the economic losses of non-native species associated with the aquarium trade based on the InvaCost database (version 4.1). Our analysis spans economic costs of 31 non-native species introduced through this pathway from 1971 to 2021, amounting at least US 9.24 billion globally, with a robust (i.e., highly reliable and observed costs) cost of US 5.68 billion. Ornamental aquatic plants represented the vast majority (99.3% of the total costs) of economic loss, whereas other groups (e.g., fishes, amphibians, and reptiles) contributed with a negligible fraction. The overall economic costs exhibit regional variation, with Asia reporting the highest costs (total: US 5.39 billion; robust: US 3.52 billion), followed by North America (2.46 billion, 1.09 billion) and Africa (0.63 billion, 0.60 billion), and Europe (0.45 billion, 0.26 billion), while South America and Oceania reported total costs below US 0.20 billion. The results highlight significant knowledge gaps in the economic assessment of aquarium trade-related invasions, particularly in developing countries (e.g., China, India, Mexico and Benin) with active aquarium industries, potentially leading to underestimating of actual costs. In terms of cost types, management costs were significantly higher in developed regions compared to developing ones, reflecting disparities in economic capacity and prioritization. Costs increased rapidly over time, especially in developing regions. However, the pace of data collection remains slow, which limits our understanding of these trends. Given the continued global expansion of the aquarium trade, costs are expected to increase substantially in the near future. Addressing these knowledge gaps will require more comprehensive studies to explore the underlying drivers of these costs and inform the development of effective management strategies for this primary introduction pathway
Actors or spectators? Perceived responsibility for global warming and carbon-neutral travel behaviour
No full textAbstract
Behaviour change has become a critical driver for achieving net-zero emissions in the tourism industry. This study will focus on Pro-Environmental Behaviours (PEBs) and the attitude-behaviour gap among young generation travellers. The research conducted with university students in northern Finland highlights the often-overlooked role of perceived responsibility in understanding traveller PEB, using a combination of open-ended and close-ended questions to capture nuanced perspectives. The study found that the students connect the responsibility for tackling climate change and environmentally friendly travel with possibilities and power. The attitude-behaviour gap regarding pro-environmental travel is visible regardless of the attribution of responsibility to different entities, and both male and female students face challenges in aligning their tourism actions with their beliefs. The study suggests that perceived responsibility can be considered a form of behavioural intervention aimed at minimising the attitude-behaviour gap among travellers. In our view, further research is needed to understand young travellers’ pro-environmental behaviours across different countries.Abstract
Behaviour change has become a critical driver for achieving net-zero emissions in the tourism industry. This study will focus on Pro-Environmental Behaviours (PEBs) and the attitude-behaviour gap among young generation travellers. The research conducted with university students in northern Finland highlights the often-overlooked role of perceived responsibility in understanding traveller PEB, using a combination of open-ended and close-ended questions to capture nuanced perspectives. The study found that the students connect the responsibility for tackling climate change and environmentally friendly travel with possibilities and power. The attitude-behaviour gap regarding pro-environmental travel is visible regardless of the attribution of responsibility to different entities, and both male and female students face challenges in aligning their tourism actions with their beliefs. The study suggests that perceived responsibility can be considered a form of behavioural intervention aimed at minimising the attitude-behaviour gap among travellers. In our view, further research is needed to understand young travellers’ pro-environmental behaviours across different countries
Sex determination based on human orbital measurements and morphology in archaeological skeletal material from Northern Ostrobothnia
No full textTässä tutkimuksessa tarkastelen silmäkuopan mittojen ja morfologian perusteella tehtyjä sukupuolenmäärityksiä ja niiden tarkkuutta. Sukupuolenmääritys on merkittävä osa bioarkeologiaa ja forensista antropologiaa ja erilaisten metodien kehittäminen ja valmiiden metodien testaaminen on tärkeää. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten hyvin silmäkuopan mittojen, ja muodon perusteella tehtävät sukupuolenmääritykset vastaavat koko kallon morfologian perusteella tehtyä sukupuolenmääritystä. Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan FORDISC-ohjelmiston sukupuolenmäärityksiä aineistosta laskettuun jakopisteeseen ja testataan, helpottaako silmäkuopasta otetusta kuvasta tehty piirros sukupuolenmääritystä muodon perusteella.
Tutkimuksen aineistona oli 48 kalloa, jotka ovat peräisin neljältä Pohjois-Pohjanmaan alueella tehdyltä kaivaukselta; Iin vanhasta Haminasta, Oulun tuomiokirkolta, Manamansalon vanhalta hautausmaalta sekä Hailuodon kirkolta. Kallot olivat vaihtelevassa kunnossa ja kaikki yksilöt olivat täysikasvuisia. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri metodia; kallon morfologian pisteytystä Buikstra & Ubelakerin menetelmällä; silmäkuopan mittojen analysointia FORDISC 3 -ohjelmistolla; silmäkuopan muodon arviointia kallosta sekä muodon arviointia valokuvasta jäljennetystä piirroksesta. Lisäksi laskettiin miesten ja naisten mittojen keskiarvojen keskiarvo (sectioning point) Spradley & Jantzin menetelmällä ja käytettiin arvoa sukupuolenmääritykseen. Tilastolliset analyysit toteutettiin SPSS-ohjelmistolla, ja mittojen luotettavuutta arvioitiin ICC-analyysillä.
Metodeista tarkimmaksi osoittautui sukupuolenmääritys FORDISC-ohjelmistolla. Oikean silmän mittojen perusteellla tehty sukupuolenmääritys vastasi koko kallon morfologian perusteella tehtyä sukupuolenmääritystä 73,5 % tapauksista, kun vasemman silmän tarkkuus oli 57,5 %. Silmäkuopan muodon perustella tehty sukupuolenmääritys vastasi koko kallon perusteella tehtyä sukupuolenmääritystä paremmin piirroksesta, 54,2 %, kuin suoraan kallosta, 47,9 %. Jakopisteen perusteella tehty sukupuolenmääritys vastasi koko kallosta tehtyä sukupuolenmääritystä 54,2 % tapauksista. Tutkijan sisäinen virhe oli pieni mitoissa, mutta suuri muodon arvioinnissa. Tutkijoiden välinen toistettavuus oli huono muodon pisteytyksessä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että jos silmäkuoppaa on tarpeellista hyödyntää osana sukupuolenmäärittämistä, tulee ensisijaisesti käyttää silmäkuopan mittoja sukupuolenmäärityksessä. Silmäkuopan muodon perusteella tehtävä sukupuolenmääritys on metodina epäluotettava ja vaatii kehittämistä, jos sen käyttöä halutaan jatkaa. Kuvasta tehty piirros ei paranna tuloksia merkittävästi, joten sen käyttöä ei verrattain työläänä suositella. Jatkotutkimuksia ajatellen, tutkimuksessa käytettyä aineistoa tulisi laajentaa koskemaan esimerkiksi nykysuomalaisia. Jatkotutkimuksissa voitaisiin hyödyntää erilaisia ohjelmistoja tai teköälyä muodon perusteella tehtävän sukupuolenmäärityksen arviointiin
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun residenssitoiminta
No full textTiivistelmä
Raportti tarkastelee Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun residenssitoimintaa ja nostaa esiin sen keskeiset piirteet, yhteistyökumppanuudet ja kehittämistarpeet. SWOT analyysin mukaan vahvuuksia ovat osaava henkilöstö, vahvat yhteisöverkostot, laadukkaat tilat sekä usein inspiroiva luonnonympäristö. Heikkoudet liittyvät rahoituksen epävarmuuteen, henkilösidonnaisuuteen, resurssiniukkuuteen, saavutettavuuteen ja byrokratiaan. Mahdollisuuksia avautuu verkostojen systemaattisesta hyödyntämisestä, kestävistä toimintamalleista ja kansainvälisestä yhteistyöstä, kun taas uhkina näkyvät talousleikkaukset, infrastruktuurin haavoittuvuus ja globaalit kriisit. Yhteistyökumppanuudet rakentuvat erityisesti kuntien ja kaupunkien, oppilaitosten, kulttuuriorganisaatioiden ja residenssiverkostojen sekä paikallisyhteisöjen varaan. Residenssien viestintä nojaa sosiaaliseen mediaan ja verkkosivuihin, mutta niiden brändityö kaipaa systematisointia. Kehittämisen painopisteitä ovat näkyvyyden ja erikoistumisen vahvistaminen, yhteiset residenssipolut, vaikuttavuuden mittaaminen, Oulun yhteinen residenssikeskittymä, verkoston vahvistaminen ja mahdollisesti yritysyhteistyö. Visiona 2030 on kestävä, verkottunut ja kansainvälisesti tunnettu residenssiekosysteemi.Tiivistelmä
Raportti tarkastelee Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun residenssitoimintaa ja nostaa esiin sen keskeiset piirteet, yhteistyökumppanuudet ja kehittämistarpeet. SWOT analyysin mukaan vahvuuksia ovat osaava henkilöstö, vahvat yhteisöverkostot, laadukkaat tilat sekä usein inspiroiva luonnonympäristö. Heikkoudet liittyvät rahoituksen epävarmuuteen, henkilösidonnaisuuteen, resurssiniukkuuteen, saavutettavuuteen ja byrokratiaan. Mahdollisuuksia avautuu verkostojen systemaattisesta hyödyntämisestä, kestävistä toimintamalleista ja kansainvälisestä yhteistyöstä, kun taas uhkina näkyvät talousleikkaukset, infrastruktuurin haavoittuvuus ja globaalit kriisit. Yhteistyökumppanuudet rakentuvat erityisesti kuntien ja kaupunkien, oppilaitosten, kulttuuriorganisaatioiden ja residenssiverkostojen sekä paikallisyhteisöjen varaan. Residenssien viestintä nojaa sosiaaliseen mediaan ja verkkosivuihin, mutta niiden brändityö kaipaa systematisointia. Kehittämisen painopisteitä ovat näkyvyyden ja erikoistumisen vahvistaminen, yhteiset residenssipolut, vaikuttavuuden mittaaminen, Oulun yhteinen residenssikeskittymä, verkoston vahvistaminen ja mahdollisesti yritysyhteistyö. Visiona 2030 on kestävä, verkottunut ja kansainvälisesti tunnettu residenssiekosysteemi
Early childhood education teacher realising pedagogical leadership
No full textTutkimuksen lähtökohtana on päivähoitotyössä ja kasvatustieteen opinnoissa syntynyt kiinnostukseni tietää enemmän varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisesta johtajuudesta. Lähdin kirjallisuuskatsauksella kartoittamaan työn haasteita ja mahdollisuuksia, jotta voin tehdä työtäni tulevaisuudessa entistä tehokkaammin ja laadukkaammin. Tavoitteenani oli siis oman ammatillisuuden kehittäminen. Tutkimukseni käsittelee tuoretta tutkimustietoa ja alan kirjallisuutta, joten siitä voivat hyötyä kaikki ajankohtaisesta tiedosta kiinnostuneet.
Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, millaisia haasteita ja vahvuuksia varhaiskasvatuksen opetta-ja kohtaa pedagogisessa johtajuudessaan. Tutkimus on laadullinen narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineiston etsinnässä on hyödynnetty erityisesti Google Scholar -tietokantaa, Oula-Finnaa, Scopusta ja Ebscoa sekä kirjastoja. Vertaisarvioituja artikkeleita löytyi paljon tiedelehdistä ”Kasvatus & Aika” sekä ”Journal of Early Childhood Education Research” (JECER). Tutkimuksessani on käytetty lähteinä niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin aineistoja, jotka ovat suhteellisen tuoreita ja joista suurin osa on julkaistu vuosien 2020–2025 välillä.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voi todeta, että varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset haasteista ja vahvuuksista ovat selvästi sidoksissa tiimin toimivuuden jo johtajayhteistyön kokemuksiin. Haasteita syntyy muun muassa tiimin sisäisistä ristiriidoista ja näkemyseroista, hallinnollisten ratkaisujen kuormittavasta vaikutuksesta työnkuvaan, ajanpuutteesta asioihin perehtymisessä ja suunnittelussa sekä sijaispulasta ja koulutuksellisesti epäpätevistä työntekijöistä. Vahvuuksina nähdään muun muassa työnjaollisen vastuun tasapuolinen jakautuminen, johtajalta saatu työn-ohjauksellinen tuki, laadukkaan tiimityön voima ja yliopistokoulutuksen antamat monipuoliset valmiudet. Tutkimuksessa nousi vahvasti esille johtamisen taitojen tärkeys
A statictical analysis of the Rahapelaamien Suomessa 2021 dataset
No full textRahapeli on peli, jossa voi voittaa tai hävitä rahaa. Rahapelaaminen on Suomessa yleinen vapaa-ajan toimintamuoto, jolla on merkittäviä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja terveydellisiä vaikutuksia. Suurimmalle osalle pelaajista rahapelaaminen on satunnaista ja harmitonta, mutta osalle se voi muodostua ongelmalliseksi ja aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia sekä haittoja hyvinvoinnille. Tämän vuoksi rahapelaamisen yleisyyden, siihen liittyvän rahankäytön sekä pelaamisen taustalla vaikuttavien tekijöiden tutkiminen on yhteiskunnallisesti tärkeää.
Tässä tutkielmassa hyödynnettävä aineisto käsittelee 15–74-vuotiaiden suomalaisten rahapelaamisen yleisyyttä, rahapelaamiseen liittyvää rahankäyttöä sekä ongelmapelaamisen esiintyvyyttä. Aineisto tarjoaa kattavan poikkileikkauksen suomalaisten rahapelaamiskäyttäytymisestä ja mahdollistaa rahapelaamiseen yhteydessä olevien väestöllisten ja sosioekonomisten taustatekijöiden tarkastelun. Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten rahapelaamista ja erityisesti erilaisten taustatekijöiden, kuten iän, sukupuolen, koulutustason ja tulotason, mahdollista vaikutusta rahapelaamiseen ja rahapelaamiseen liittyvään rahankäyttöön.
Tutkielma keskittyy kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka koskevat rahapelaamisen yleisyyttä, viikoittaista rahankäyttöä rahapeleihin sekä isojen voittojen pelien pelaamisen yleisyyttä. Tutkimuskysymyksiin vastaamisessa hyödynnetään kahta tilastollista menetelmää: logistista regressiota ja ristiintaulukointia. Menetelmien avulla pyritään tunnistamaan rahapelaamiseen ja taustamuuttujien välisiä tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä