OuluREPO University of Oulu repository
Not a member yet
54977 research outputs found
Sort by
A Persuasive Systems Education Program within an Information Systems Curriculum
No full textAbstract
There are very few places where persuasive technology can be studied as the main subject but many more where it can be studied within an educational program. In this paper, we describe persuasive technology education which has been embedded in an information systems curriculum to the extent that a full study program can be provided without it being administratively called a master’s program. The structure and idea behind of this will be explained. This is important as education of persuasive technology has been neglected largely by the persuasive technology research field.Abstract
There are very few places where persuasive technology can be studied as the main subject but many more where it can be studied within an educational program. In this paper, we describe persuasive technology education which has been embedded in an information systems curriculum to the extent that a full study program can be provided without it being administratively called a master’s program. The structure and idea behind of this will be explained. This is important as education of persuasive technology has been neglected largely by the persuasive technology research field
The present and future aspects of Digital Nudging and Digital Persuasion
No full textAbstract
This paper describes the current and future aspects of Digital Nudging and Digital Persuasion (DNDP). To find this, a case study approach has been followed, such as, we organized a workshop event aimed at supporting citizens and stakeholders in applying digital nudging and persuasion strategies to increase individuals' competency and self-efficacy beliefs for goal attainment. The workshop was structured with a total of three research papers presentation, a keynote talk, and an open discussion. Over 30 participants in a hybrid mode attended the event and engaged in solving different nudge and persuasion-based tasks via technology-mediated solutions. The results have shown that there needs work to enhance the capacity of using digital nudging and persuasion techniques to achieve a more sustainable behavioral change in individuals for a healthy digitalized community with a view to transparency from policy to practice.Abstract
This paper describes the current and future aspects of Digital Nudging and Digital Persuasion (DNDP). To find this, a case study approach has been followed, such as, we organized a workshop event aimed at supporting citizens and stakeholders in applying digital nudging and persuasion strategies to increase individuals' competency and self-efficacy beliefs for goal attainment. The workshop was structured with a total of three research papers presentation, a keynote talk, and an open discussion. Over 30 participants in a hybrid mode attended the event and engaged in solving different nudge and persuasion-based tasks via technology-mediated solutions. The results have shown that there needs work to enhance the capacity of using digital nudging and persuasion techniques to achieve a more sustainable behavioral change in individuals for a healthy digitalized community with a view to transparency from policy to practice
Dual-key slot mmwave antenna array with dual-band performance at 28 GHz and 38 GHz using characteristic mode analysis
No full textAbstract
In this work, a dual key-shaped antenna for 28/38 GHz mmWave applications is designed, analyzed, and tested using the Theory of Characteristic Modes. The antenna is printed on a 0.254 mm thick substrate and has a compact footprint of 10 × 12 mm², making it suitable for modern space-limited 5G devices. It supports two operating bands centered at 28 GHz and 38 GHz, with measured fractional bandwidths of 12.5% and 21.05%, respectively. At the lower band, the first four characteristic modes dominate the radiation, while Modes 2, 3, 4, 6, and 10 mainly shape the higher-band performance. To further enhance gain and cover wider practical needs, the design is extended into a four-element linear array with an overall size of 19.75 × 26 × 0.254 mm³. The array provides peak gains of 10.5 dBi at 28 GHz and 11 dBi at 38 GHz, while maintaining more than 75% efficiency across both operating bands. A prototype of the antenna and array was fabricated and tested using in-house measurement facilities, showing good agreement with the simulated results. The proposed antenna system meets the key performance requirements for 5G mmWave communication and offers a compact and efficient solution for future 28/38 GHz wireless devices.Abstract
In this work, a dual key-shaped antenna for 28/38 GHz mmWave applications is designed, analyzed, and tested using the Theory of Characteristic Modes. The antenna is printed on a 0.254 mm thick substrate and has a compact footprint of 10 × 12 mm², making it suitable for modern space-limited 5G devices. It supports two operating bands centered at 28 GHz and 38 GHz, with measured fractional bandwidths of 12.5% and 21.05%, respectively. At the lower band, the first four characteristic modes dominate the radiation, while Modes 2, 3, 4, 6, and 10 mainly shape the higher-band performance. To further enhance gain and cover wider practical needs, the design is extended into a four-element linear array with an overall size of 19.75 × 26 × 0.254 mm³. The array provides peak gains of 10.5 dBi at 28 GHz and 11 dBi at 38 GHz, while maintaining more than 75% efficiency across both operating bands. A prototype of the antenna and array was fabricated and tested using in-house measurement facilities, showing good agreement with the simulated results. The proposed antenna system meets the key performance requirements for 5G mmWave communication and offers a compact and efficient solution for future 28/38 GHz wireless devices
Eikö se ole: olen huolissani, ei: olen huolissaan : possessiivisuffiksien inkongruenssi lehtiaineistossa
No full textTutkin kandidaatintutkielmassani possessiivisuffiksien eli omistusliitteiden inkongruenssia lehtiaineistossa. Tarkastelen sellaisia olotilaa ilmaisevia huolissaan-adverbejä, joissa possessiivisuffiksi ei kongruoi persoonan kanssa. Suffiksina on tällöin yleiskielen suositusten vastaisesti vaihtelematon 3. persoonan pääte (esimerkiksi olen *huolissaan pro huolissani). Tutkimuskysymysteni avulla selvitän, missä määrin ja missä persoonissa lehtiaineistossa esiintyy yleiskielen suositusten vastaisia kongruoimattomia huolissaan-muotoja ja millaisissa konteksteissa kyseisiä muotoja esiintyy.
Tutkimusaineiston keräsin Kielipankin konkordanssiohjelma Korpin avulla valmiista 2000-luvun lehtiaineistokorpuksesta (Kansalliskirjaston lehtikokoelman suomenkieliset lehdet). Possessiivisuffiksien harvinaistumista ja inkongruenssia on aiemmissa tutkimuksissa havaittu puhekielessä, mutta yleiskieli on tutkimattomampaa aluetta. Tutkin lehtikieltä, sillä se edustaa asiatyyliä ja noudattaa pääosin yleiskielen suosituksia. Rajasin aineistoa, ja lopullinen tutkimusaineistoni koostui 272 kongruoimattomasta huolissaan-aineistoesimerkistä. Keskityin kuvailemaan ja analysoimaan aineistoa laadullisen aineistopohjaisen kielentutkimuksen menetelmin.
Yleiskielen suositusten vastaisia kongruoimattomia huolissaan-muotoja esiintyy aineistossa jokaisessa 1. ja 2. persoonassa. Määrällisesti eniten tapauksia on yksikön 1. persoonassa (203 kappaletta). Aineiston kaikista yleiskielen suositusten mukaisista ja vastaisista tapauksista kongruoimattomia muotoja on vain alle kaksi prosenttia. Suhteellinen osuus on suurin monikon 1. persoonassa (4,1 prosenttia). Kongruoimattomia muotoja esiintyy tutkimusaineistossa lähes yksinomaan olla-verbin kanssa, mikä on tyypillistä paikallissijaisilla adverbeillä. Huolissaan-muotoja hallitsevat verbit edustuvat myönteisinä ja kielteisinä sekä useimmissa aikamuodoissa ja tapaluokissa. Aineiston yleisin tempus on preesens ja yleisin modus on indikatiivi. Lisäksi aineistoesimerkeistä lähes puolet (47 prosenttia) on tulkittavissa sitaateiksi ja muutama tapaus yleisönosastokirjoituksiksi. Kaiken kaikkiaan possessiivisuffiksien inkongruenssi näyttäytyy yleiskielessä melko harvinaisena. Kongruoimattomat muodot eivät myöskään vaikuta olevan sidoksissa mihinkään tietynlaisiin kielellisiin konteksteihin, vaan muotoihin kytkeytyvät verbit noudattavat suomen kielen yleisiä esiintymistiheyksiä
Henkilöviitteet valtasuhteiden ilmentäjinä Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla 1 -teoksessa
No full textSelvitin tutkielmassani, miten Täällä Pohjantähden alla 1 -teoksen henkilöhahmojen sosiaalinen asema ja sukupuoli heijastuvat heistä käytettävissä henkilöviitteissä. Poimin Täällä Pohjantähden alla 1 -teoksesta kaikki erisnimen sisältävät henkilöhahmoihin viittaavat ilmaukset ja jaoin nämä viitteet seitsemään eri kategoriaan sen mukaan, millaisista osista ne koostuivat.
Käytin tutkimuksessani pääasiallisesti laadullisia tutkimusmenetelmiä, muun muassa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Lisäksi tutkimukseni teoreettiseen viitekehykseen kuuluivat henkilöviitteet keskustelunanalyysissä, sosio-onomastiikka ja henkilönnimistö kirjallisuudessa. Tein tutkielmaa varten myös taustaselvitystä 1800–1900-lukujen vaihteen yhteiskunnasta Suomessa.
Henkilöviitteitä Täällä Pohjantähden alla 1 -romaanissa käytettiin yhteensä 76 henkilöhahmosta. Heistä naisia oli 25 (33 %) ja miehiä 50 (66 %). Yhden hahmon henkilöviitteestä ei pystynyt päättelemään hänen sukupuoltaan. Työväkeen kuului 43 henkilöhahmoa (57 % kaikista hahmoista) ja säätyläistöön 29 (38 %). Lisäksi 4 hahmoa jäi tämän jaottelun ulkopuolelle.
Tulosteni perusteella romaanin henkilöhahmojen sosiaalinen asema vaikutti siihen, millaisia henkilöviitteitä heistä käytettiin. Työväestöstä käytettiin enemmän etunimeä tai hypokoristista lisänimeä kuin säätyläistöstä. Säätyläisiin viitattiin etunimellä usein vain silloin kun viittaaja ja viitattava olivat läheisiä tai kun viitattava oli nuori henkilö. Samoin sukunimi tai talonnimi genetiivisijassa yhdistettynä etunimeen ei ilmauksen tuttavallisuuden takia ollut säätyläistöstä yleisessä käytössä. Säätyläistöön viitattiin usein joko sukunimellä tai tittelillä yhdistettynä sukunimeen.
Sukupuolten väliset erot henkilöviitteissä näkyivät muun muassa siinä, että pelkkää sukunimiviitettä käytettiin ainoastaan miehistä. Lisäksi naishahmoja oli nimetty huomattavasti miehiä vähemmän. Naisiin viitattiin useimmin pelkällä etunimellä tai mahdollisesti sukunimellä tai talonnimellä yhdistettynä etunimeen. Etenkin säätyläisnaiset jäivät lukijalle etäisiksi; jotkut heistä saivat ainoastaan appellatiivisen henkilöviitteen.
Aineistonani on fiktiivinen teos, joten se ei siis heijasta sitä, millaisia henkilöviitteitä reaalimaailmassa on käytetty Täällä Pohjantähden alla 1 -teoksen kuvailemana ajankohtana. Sen sijaan se heijastaa paitsi Linnan omaa taustaa ja tietoja, myös sitä, mitä Linna itse on halunnut teoksessaan kuvata ja mitä hän on kokenut sanomansa kannalta olennaisena
Pelon kokeminen kehossa : empiirinen tutkimus naisten turvallisuudesta kaupunkiympäristössä Nürnbergin kaupungin esimerkillä
No full text
Innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan rooli Pohjois-Pohjanmaan mikro- ja pienyritysten kasvussa
No full textTiivistelmä
Tämä raportti tarkastelee innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan merkitystä Pohjois‑Pohjanmaan mikro- ja pienyritysten kasvulle sekä tunnistaa alueen keskeisiä vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Selvitys perustuu KASVA - Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hankkeen aikana (2023–2025) toteutettuihin yrityskehittäjien ja pienyritysten haastatteluihin, kyselyaineistoihin sekä alueellisiin tilastoihin. Innovaatiotoiminta nähdään yritysten kilpailukyvyn, tuottavuuden ja pitkän aikavälin elinvoiman kannalta keskeiseksi, ja alueella on vahva halu kehittää sekä toimintaa että tuotteita talouden epävarmuudesta huolimatta.
Pohjois-Pohjanmaan vahvuuksia ovat monipuolinen elinkeinorakenne, teollisuuden veturialat sekä tiivis yhteistyö korkeakoulujen, yrityspalvelutoimijoiden ja yritysten välillä. Alueen TKI-infrastruktuuri – esimerkiksi Oulun yliopiston, Kerttu Saalasti Instituutin ja Centria‑ammattikorkeakoulun yrityslähtöinen tutkimus- ja kehitystoiminta – tarjoaa vahvan perustan yritysten uudistumiselle. Korkeakoulujen korkea pitovoima tukee osaavan työvoiman pysyvyyttä alueella ja vahvistaa yritysten innovaatiokykyä.
Yritysten innovaatiotoiminnan haasteina korostuvat erityisesti teknologian nopea kehitys, rajalliset aikaresurssit ja tutkimusympäristöjen heikko saavutettavuus. Yritykset eivät aina tiedä, mitä palveluja ja tukea alueen TKI-toimijat tarjoavat, mikä nostaa esiin tarvetta selkeämmin tuotteistetuille palveluille ja “yhden luukun periaatteen” mukaisille tiedonjakoratkaisuille. Myös avoimien kehittämisympäristöjen, kuten Fab Lab -toiminnan, hyödyntämistä rajoittavat epäselvä hyötykuva ja varhaisen vaiheen ideoihin liittyvä varovaisuus.
KASVA-hankkeen toimenpiteet – kuten TKI‑buusti-työkalukirja, TKI‑katalogi sekä yrityksiä, kehittäjiä ja asiantuntijoita yhdistävät työpajat ja kasvuryhmät – ovat osoittaneet, että matalan kynnyksen, konkreettiset ja oikein kohdennetut toimintamallit lisäävät TKI-toiminnan saavutettavuutta ja tukevat yritysten innovaatiokykyä. Yritykset arvostavat selkeää, käytännönläheistä ja ajallisesti joustavaa tukea, joka kytkeytyy suoraan oman liiketoiminnan kehittämistarpeisiin.
Raportti tunnistaa Pohjois-Pohjanmaan innovaatiotoiminnan kehittämisen kannalta keskeisiksi jatkotoimiksi TKI-palveluiden selkeän tuotteistamisen, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden vuoropuhelun vahvistamisen sekä toimialakohtaisten ja konkreettisten kehittämismallien tarjonnan. Näillä toimenpiteillä voidaan vahvistaa yritysten uudistumiskykyä, tukea kestävää kasvua ja vahvistaa maakunnan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.Abstract
This report examines the role of innovation and product development activities in the growth of micro and small enterprises in Northern Ostrobothnia and identifies the region’s key strengths and development needs. The analysis is based on interviews and surveys carried out with business developers and SMEs during the KASVA - Sustainable growth in SMEs through regional collaboration of research, innovation, and business development services project (2023–2025), aswell as regional statistical data. Innovation activity is viewed as essential for companies’ competitiveness, productivity, and long-term vitality, and there is a strong regional willingness to develop both operations and products despite economic uncertainty.
Northern Ostrobothnia’s strengths include a diverse economic structure, strong industrial driver sectors, and close cooperation between higher education institutions, business service organizations, and companies. The region’s RDI infrastructure—such as the industry-driven research and development activities of the University of Oulu, the Kerttu Saalasti Institute, and Centria University of Applied Sciences—provides a solid foundation for business renewal. The high regional retention of graduates further strengthens the availability of skilled labour and enhances companies’ innovation capacity.
Key challenges for companies’ innovation activities include the rapid pace of technological development, limited time resources, and poor accessibility of research environments. Companies do not always know what services and support regional RDI actors offer, highlighting the need for more clearly productized services and “one-stop shop” information solutions. The utilisation of open development environments, such as Fab Labs, is also limited by unclear perceptions of their benefits and caution related to early-stage ideas.
The KASVA project’s measures—such as the TKI‑buusti toolkit, the RDI catalogue, and workshops and growth groups connecting companies, developers, and experts—demonstrate that low‑threshold, concrete, and well‑targeted operational models improve the accessibility of RDI activities and support companies’ innovation capabilities. Companies value clear, practical, and time‑flexible support that directly aligns with their business development needs.
The report identifies the clear productisation of RDI services, the strengthening of dialogue between companies and research organisations, and the provision of industry‑specific and practical development models as key future actions for advancing innovation activities in Northern Ostrobothnia. These measures can enhance companies’ renewal capacity, support sustainable growth, and strengthen the region’s long‑term vitality.Tiivistelmä
Tämä raportti tarkastelee innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan merkitystä Pohjois‑Pohjanmaan mikro- ja pienyritysten kasvulle sekä tunnistaa alueen keskeisiä vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Selvitys perustuu KASVA - Kestävää kasvua mikro- ja pienyrityksiin TKI- toimijoiden ja yrityspalveluiden maakunnallisella yhteistyöllä -hankkeen aikana (2023–2025) toteutettuihin yrityskehittäjien ja pienyritysten haastatteluihin, kyselyaineistoihin sekä alueellisiin tilastoihin. Innovaatiotoiminta nähdään yritysten kilpailukyvyn, tuottavuuden ja pitkän aikavälin elinvoiman kannalta keskeiseksi, ja alueella on vahva halu kehittää sekä toimintaa että tuotteita talouden epävarmuudesta huolimatta.
Pohjois-Pohjanmaan vahvuuksia ovat monipuolinen elinkeinorakenne, teollisuuden veturialat sekä tiivis yhteistyö korkeakoulujen, yrityspalvelutoimijoiden ja yritysten välillä. Alueen TKI-infrastruktuuri – esimerkiksi Oulun yliopiston, Kerttu Saalasti Instituutin ja Centria‑ammattikorkeakoulun yrityslähtöinen tutkimus- ja kehitystoiminta – tarjoaa vahvan perustan yritysten uudistumiselle. Korkeakoulujen korkea pitovoima tukee osaavan työvoiman pysyvyyttä alueella ja vahvistaa yritysten innovaatiokykyä.
Yritysten innovaatiotoiminnan haasteina korostuvat erityisesti teknologian nopea kehitys, rajalliset aikaresurssit ja tutkimusympäristöjen heikko saavutettavuus. Yritykset eivät aina tiedä, mitä palveluja ja tukea alueen TKI-toimijat tarjoavat, mikä nostaa esiin tarvetta selkeämmin tuotteistetuille palveluille ja “yhden luukun periaatteen” mukaisille tiedonjakoratkaisuille. Myös avoimien kehittämisympäristöjen, kuten Fab Lab -toiminnan, hyödyntämistä rajoittavat epäselvä hyötykuva ja varhaisen vaiheen ideoihin liittyvä varovaisuus.
KASVA-hankkeen toimenpiteet – kuten TKI‑buusti-työkalukirja, TKI‑katalogi sekä yrityksiä, kehittäjiä ja asiantuntijoita yhdistävät työpajat ja kasvuryhmät – ovat osoittaneet, että matalan kynnyksen, konkreettiset ja oikein kohdennetut toimintamallit lisäävät TKI-toiminnan saavutettavuutta ja tukevat yritysten innovaatiokykyä. Yritykset arvostavat selkeää, käytännönläheistä ja ajallisesti joustavaa tukea, joka kytkeytyy suoraan oman liiketoiminnan kehittämistarpeisiin.
Raportti tunnistaa Pohjois-Pohjanmaan innovaatiotoiminnan kehittämisen kannalta keskeisiksi jatkotoimiksi TKI-palveluiden selkeän tuotteistamisen, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden vuoropuhelun vahvistamisen sekä toimialakohtaisten ja konkreettisten kehittämismallien tarjonnan. Näillä toimenpiteillä voidaan vahvistaa yritysten uudistumiskykyä, tukea kestävää kasvua ja vahvistaa maakunnan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.Abstract
This report examines the role of innovation and product development activities in the growth of micro and small enterprises in Northern Ostrobothnia and identifies the region’s key strengths and development needs. The analysis is based on interviews and surveys carried out with business developers and SMEs during the KASVA - Sustainable growth in SMEs through regional collaboration of research, innovation, and business development services project (2023–2025), aswell as regional statistical data. Innovation activity is viewed as essential for companies’ competitiveness, productivity, and long-term vitality, and there is a strong regional willingness to develop both operations and products despite economic uncertainty.
Northern Ostrobothnia’s strengths include a diverse economic structure, strong industrial driver sectors, and close cooperation between higher education institutions, business service organizations, and companies. The region’s RDI infrastructure—such as the industry-driven research and development activities of the University of Oulu, the Kerttu Saalasti Institute, and Centria University of Applied Sciences—provides a solid foundation for business renewal. The high regional retention of graduates further strengthens the availability of skilled labour and enhances companies’ innovation capacity.
Key challenges for companies’ innovation activities include the rapid pace of technological development, limited time resources, and poor accessibility of research environments. Companies do not always know what services and support regional RDI actors offer, highlighting the need for more clearly productized services and “one-stop shop” information solutions. The utilisation of open development environments, such as Fab Labs, is also limited by unclear perceptions of their benefits and caution related to early-stage ideas.
The KASVA project’s measures—such as the TKI‑buusti toolkit, the RDI catalogue, and workshops and growth groups connecting companies, developers, and experts—demonstrate that low‑threshold, concrete, and well‑targeted operational models improve the accessibility of RDI activities and support companies’ innovation capabilities. Companies value clear, practical, and time‑flexible support that directly aligns with their business development needs.
The report identifies the clear productisation of RDI services, the strengthening of dialogue between companies and research organisations, and the provision of industry‑specific and practical development models as key future actions for advancing innovation activities in Northern Ostrobothnia. These measures can enhance companies’ renewal capacity, support sustainable growth, and strengthen the region’s long‑term vitality
Effect of zoledronate on avascular necrosis of the femoral head according to disease stage and bone resorption activity
No full textAbstract
Background:
Avascular necrosis (AVN) of the femoral head is a progressive condition that leads to collapse of the femoral head in 85% of symptomatic patients when left untreated. As it is typically a disease that occurs among the younger population, the consequent arthroplasty of the hip is a radical procedure. In this study, we investigated the effect of intravenous zoledronate infusion in patients with avascular necrosis of the femoral head.
Methods:
This retrospective study included 94 hips diagnosed with AVN of the femoral head that were treated off-label with 4 mg intravenous zoledronate once or twice in 3-month intervals during the years 2007-2019 at Oulu University Hospital.
Results:
We found that 38% of the zoledronate-treated hips did not require arthroplasty; 75% of patients not requiring arthroplasty were men. Risk factors for arthroplasty were high Association Research Circulation Osseous (ARCO) stage, large volume of osteonecrosis and edema at baseline, 3, and 6 months of follow-up. High resorption activity indicated by higher levels of cross-linked carboxy- terminal telopeptide of type I collagen (ICTP) after zoledronate infusion in hips classified as ARCO IV predicted a poor outcome (p=0.002). The mean follow-up for those not requiring arthroplasty was 102.4 months.
Conclusion:
Zoledronate treatment is more likely to be effective in male patients with early-stage osteonecrosis (ARCO I–II), whereas advanced-stage disease (ARCO III–IV) may not respond well. Moreover, an accelerated bone resorption rate, indicated by elevated ICTP levels after zoledronate infusion, is associated with an increased risk of treatment failure.Abstract
Background:
Avascular necrosis (AVN) of the femoral head is a progressive condition that leads to collapse of the femoral head in 85% of symptomatic patients when left untreated. As it is typically a disease that occurs among the younger population, the consequent arthroplasty of the hip is a radical procedure. In this study, we investigated the effect of intravenous zoledronate infusion in patients with avascular necrosis of the femoral head.
Methods:
This retrospective study included 94 hips diagnosed with AVN of the femoral head that were treated off-label with 4 mg intravenous zoledronate once or twice in 3-month intervals during the years 2007-2019 at Oulu University Hospital.
Results:
We found that 38% of the zoledronate-treated hips did not require arthroplasty; 75% of patients not requiring arthroplasty were men. Risk factors for arthroplasty were high Association Research Circulation Osseous (ARCO) stage, large volume of osteonecrosis and edema at baseline, 3, and 6 months of follow-up. High resorption activity indicated by higher levels of cross-linked carboxy- terminal telopeptide of type I collagen (ICTP) after zoledronate infusion in hips classified as ARCO IV predicted a poor outcome (p=0.002). The mean follow-up for those not requiring arthroplasty was 102.4 months.
Conclusion:
Zoledronate treatment is more likely to be effective in male patients with early-stage osteonecrosis (ARCO I–II), whereas advanced-stage disease (ARCO III–IV) may not respond well. Moreover, an accelerated bone resorption rate, indicated by elevated ICTP levels after zoledronate infusion, is associated with an increased risk of treatment failure
Production management in collaborative construction projects : focus on people
No full textTässä diplomityössä tarkastellaan ihmisten johtamista integroiduissa rakennushankkeissa tuotannonohjauksen menetelmien, työkalujen ja teknologioiden näkökulmasta. Rakennushankkeiden monimutkaistuminen on lisännyt tarvetta ymmärtää, miten hankkeelle valitut ohjauskäytännöt saadaan toimimaan oikein osana hankkeen toteutusvaiheen arkea.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät muodostavat toimivan kokonaisuuden ihmisten johtamisessa integroidussa rakennushankkeessa sekä millainen on ihmisten johtamisen nykytila tällaisissa hankkeissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena monitapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla kahdella allianssimallilla toteutetulla rakennushankkeella. Aineisto koostui 19 haastattelusta, ja se analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että tuotannonohjauksen haasteet eivät ole ensisijaisesti menetelmällisiä tai teknologisia, vaan liittyvät ihmisten, tuotannon prosessien ja teknologioiden yhteensovittamiseen. Kehitysvaiheessa tehdyt menetelmä- ja työkalupäätökset eivät automaattisesti siirry toteutusvaiheen arkeen ilman selkeää viestintää, systemaattista koulutusta ja jatkuvaa tukea. Johtamisen käytännöillä on keskeinen rooli siinä, miten menetelmät tukevat ihmisten työtä ja arvontuotantoa. Tuotannonohjauksen onnistuminen vaatii oikeanlaista johtamista, jotta valitut menetelmät, työkalut ja teknologiat tulevat osaksi hankkeen päivittäistä toimintaa.This master’s thesis examines people management in integrated construction projects from the perspective of production control methods, tools, and technologies. The increasing complexity of construction projects has highlighted the need to understand how selected control practices can function effectively in everyday project execution.
The objective of the study was to identify the factors that enable effective people management in integrated construction projects and to examine the current state of people management in such projects. The study was conducted as a qualitative multiple-case study based on semi-structured thematic interviews conducted in two alliance-based construction projects. The empirical dataset consisted of 19 interviews and was analyzed using theory-driven qualitative content analysis.
The results show that challenges in production control are not primarily methodological or technological but are related to the alignment of people, production processes, and technologies. Decisions made during the development phase do not automatically translate into execution-phase practices without clear communication, systematic training and continuous support. Leadership plays a key role in ensuring that selected methods, tools, and technologies support daily work and value creation